JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY VUOTEEN 2010, JESSE. Hankkeen loppuraportti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY VUOTEEN 2010, JESSE. Hankkeen loppuraportti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Jätteen synnyn ehkäisy vuoteen 2010, JESSE. Hankkeen loppuraportti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin (09) 156 11 faksi (09) 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Sari Kemppainen, sari.kemppainen@hsy.fi puhelin 156 11 (vaihde) Copyright Kansikuva Graafit, ja muut kuvat: HSY, Taloustutkimus Oy ja TNS Gallup Oy HSY / Jenni-Justiina Niemi Edita Publishing Oy Helsinki 2011

Esipuhe HSY toimii aktiivisesti jätteen määrän vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla. Hankkeen tavoitteena oli jätehuollon strategian mukaisesti edistää jätteen synnyn ehkäisyä YTV:n (1.1.2010 alkaen HSY) alueella sekä edelleen markkinoida ensimmäisen, vuoden 2007 lopussa päättyneen, vastaavan hankkeen tuotoksia. Ohjausryhmään osallistuivat ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund, (Helsingin kaupungin ympäristökeskus), ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta (HUS), tiedottaja Marko Laakkonen (JLY, Jätelaitosyhdistys ry), yksikönpäällikkö Henrik Österlund (Motivan materiaalitehokkuusyksikkö), projektipäällikkö Eija Koski (Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy/ 4V-hanke), tuoteryhmävastaava Kati Lundgren (Suomen ympäristöopisto Sykli, Draivi-hanke), toiminnanjohtaja Anne Lempinen (Uudenmaan Martat ry). HSY:n jätehuollosta mukana olivat neuvonta- ja viestintäyksikön päällikkö Riitta-Liisa Hahtala (pj), projektipäällikkö Sari Kemppainen (siht), toimialajohtaja Petri Kouvo, käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen, kehittämisinsinööri Niina Tanskanen/ Reetta Anderson, ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen sekä seutu- ja ympäristötiedosta projektipäällikkö Päivi Aarnio/Susanna Kankaanpää (Julia 2030-hanke). Projektiryhmässä työskentelivät neuvontayksikön päällikkö Riitta-Liisa Hahtala (projekti Kotitaloudet), ympäristöasiantuntija Seppo Kajaste (projekti Ammatilliset oppilaitokset), ympäristöasiantuntija Elina Karhu (projekti Yleissivistävä koulutus), projektipäällikkö Sari Kemppainen, vastaava tiedottaja Sari Korolainen/Tarja Methuen (projekti Fiksu-sivusto), vastaava ympäristöasiantuntija Olli Linsiö, verkkotoimittaja Tarja Methuen/Riikka Rytilahti sekä ympäristöasiantuntija Minna Partti (projekti Julkishallinto). Hankkeessa tuotetuista selvityksistä vastasivat projektiassistentti Leena Nukari, harjoittelija Mia Tarvainen, opinnäytetyöntekijä Miia Hellqvist sekä Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselta tutkimusavustaja Nea Teerioja ja professori Markku Ollikainen.

Tiivistelmäsivu Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Tekijät: Kemppainen S., Hahtala R-L, Kajaste S., Karhu E., Partti M., Methuen T. Päivämäärä 30.9.2011 Julkaisun nimi: Jätteen synnyn ehkäisy vuoteen 2010, JESSE. Hankkeen loppuraportti Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSY Jätteen synnyn ehkäisy vuoteen 2010, JESSE -hankkeen tavoitteena oli jätehuollon strategian mukaisesti edistää jätteen synnyn ehkäisyä YTV:n (1.1.2010 alkaen HSY) alueella sekä edelleen markkinoida vuoden 2007 lopussa päättyneen, vastaavan hankkeen tuloksia. Hankkeessa pyrittiin valistamaan pääkaupunkiseudun asukkaita ja julkishallinnon toimijoita siten, että jätteen määrä vähenee ja tietoisuus keinoista kasvaa. Kohderyhmiä olivat yleissivistävät ja ammatilliset oppilaitokset, kotitaloudet, julkishallinnon toimistot, terveydenhuolto ja ammattikeittiöt. Hanke toteutettiin ajalla 16.6.2008-31.3.2011. Menetelmiä olivat mm. kotitalouksille suunnatut asennekampanjat, koulutusyhteistyö alueen kaupunkien kanssa, Fiksu vähentää jätettä -verkkosivusto, oppimateriaalit, parhaan käytännön mallit sekä kummikouluohjelma. Lisäksi tuotettiin useita selvityksiä seurannan ja suunnittelun pohjaksi. Pääkaupunkiseudun asukkaiden tuottama sekajätemäärä väheni tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2010 luku oli 168 kg/as, kun tavoitteeksi asetettiin 172 kg/as. Kohtuullisesta kuluttamisesta tai jätteen määrän vähentämisestä tietoa etsineiden osuus (16 % vuonna 2010) ei muuttunut hankkeen kuluessa. Jätteen synnyn ehkäisyn tulosten mittaamiseen kaivataan kuitenkin parempia mittareita, joiden avulla toimenpiteiden arviointi on helpompaa ja luotettavampaa. HSY:n oppimateriaalien käyttäjien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003. Keskimäärin 31 % yleissivistävän sektorin opettajista on käyttänyt materiaaleja omassa opetuksessa, kun tavoite oli 35 %. Osaryhmien tarkastelussa käyttäjätavoite saavutettiin reilusti: erityisen hyvin tavoitettiin luokanopettajat, ympäristö- ja luonnontiedon, biologian ja maantieteen opettajat sekä esi- ja alkuopetuksen väki (42 60 %). Ammatillisten oppilaitosten opettajista HSY:n materiaaleista oli tietoinen 38 % ja niitä oli käyttänyt opetuksessa 35 %. Kotitalouksia lähestyttiin useiden kanavien avulla: ruokajäteaihe näkyi Kotikokki-nettiyhteisössä, joulun alla järjestettiin mediakampanja vuosittain ja tietoiskuja toteutettiin kaupunginosissa asukkaiden henkilökohtaisena neuvontana. Laatuaan Suomen ensimmäinen ruokajätetutkimus osoittautui toimivaksi konseptiksi ja poiki kiitettävän määrän mediajulkisuutta. Joulukampanjoiden kohderyhmäkohtaiset huomioarvoprosentit olivat 65 %, 58 % ja 52 %. Tavoite oli 50 %, johon kaikki kampanjat ylsivät. Julkisen sektorin toimistojen jätemääriä seurattiin Petra-jätevertailupalvelun avulla. Asetettuun kahden prosentin tavoitteeseen jätteen vähenemisessä ei kuitenkaan päästy. Seurantamittarin valinta epäonnistui sillä raportoineita toimistoja oli vähän, eikä tuloksista voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Tuotetusta Parhaat käytännöt terveydenhuollossa mallista on vaikuttavuuskyselyn perusteella vähintään tietoinen 65 % ekotukihenkilöistä tai ympäristövastaavista (tavoite 50 % tuntee mallin). Tavoitteiden mukaisesti hankkeessa tuotettiin ja markkinoitiin jätteen synnyn ehkäisyn tarkistuslista julkishallinnon ammattikeittiöille. Fiksu-verkkosivuston kävijämäärää pyrittiin kasvattamaan. Vuonna 2008 sivuja ladattiin yhteensä 406 000 kertaa ja 2009 yhteensä 334 000. Eniten kävijät hyödynsivät sivustolla opetussektorille suunnattuja materiaaleja, joiden osuus latauksista oli 80 % vuonna 2008. Koko hankkeen ajalta ei saatu tietoja sivuston käytön kehityksestä, johtuen organisaatiomuutoksesta. Muualla Euroopassa heräsi kiinnostus jätteen synnyn ehkäisytoimiin ja useat tahot ottivat yhteyttä kuullakseen HSY:n tekemästä työstä, menetelmistä ja tuloksista. Nämä kontaktit ovat hyvä levityskanava, mutta yhteydenpito vaatii resursseja. Avainsanat: jätteen synnyn ehkäisy, materiaalitehokkuus, kotitaloudet, oppilaitokset, julkishallinto, kampanjat Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 7/2011 ISBN (nid.) 978-952-6604-30-5 ISSN (nid.) 1798-6087 Pages: 64 Kieli: suomi ISBN (pdf) 978-952-6604-31-2 ISSN (pdf) 1798-6095 ISSN-L: 1798-6095 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011

Sammandragssida Utgivare: Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM Författare: Kemppainen S., Hahtala R-L, Kajaste S., Karhu E., Partti M., Methuen T. Datum 30.9.2011 Publikationens titel: Förebyggande av uppkomsten av avfall fram till år 2010, JESSE. Slutrapport över projektet Finansiär / Uppdragsgivare: HRM Projektet Förebyggande av uppkomsten av avfall fram till år 2010, JESSE, genomfördes enligt avfallshanteringens strategiska mål för att minska mängden av avfallet inom SAD:s (fr. 1.1.2010 HRM) område. Ett annat mål var att marknadsföra resultaten av föregående motsvarande projekt som avslutades i slutet av år 2007. Projektet strävade till att öka kunskapen om medlen bland invånarna och aktörerna inom offentliga sektorn i huvudstadsregionen och på så vis få ner avfallsmängden. Målgrupperna var allmänbildande och yrkesläroanstalter, hushåll, kontor inom den offentliga förvaltningen, hälsovård och storkök. Projektet genomfördes 16.6.2008-31.3.2011. Som redskap användes bland annat kampanjer riktade till hushållen, kurssamarbete mellan städerna, sidan Smart med mindre avfall, undervisningsmaterial, modeller för bästa praxis och fadderskolprogrammet. Flera utredningar gjordes dessutom som grund för uppföljning och planering. Mängden blandavfall som invånarna producerar minskade enligt uppsatta mål i huvudstadsregionen. År 2010 var mängden 168 kg/inv. då målet var 172 kg/inv. Antalet personer som sökte information om rimlig konsumtion eller minskning av avfall (16 % år 2010) ändrade inte under projektets gång. Det behövs emellertid bättre mätare för att mäta resultaten av avfallsförebyggande åtgärder. Detta skulle göra utvärderingen av åtgärderna lättare och tillförlitligare. Antalet personer som använder HRM:s undervisningsmaterial har ökat jämnt sedan år 2003. I medeltal har 31 % av lärarna använt materialet i sin egen undervisning, medan målet var 35 %. Målet för delgrupperna som användare t.o.m. överskreds: särskilt väl nåddes klasslärarna, lärarna i miljö- och naturkunskap, biologi och matematik samt de som arbetar inom förskol- och grundundervisningen (42 60%). Av lärarna i yrkesläroanstalterna kände 38 % till HRM:s material och 35 % hade använt det i undervisningen. Hushållen nåddes via flera olika kanaler: temat matspill presenterades på Kotikokki-sidorna, en mediekampanj ordnades årligen under julen och koncentrerad information distribuerades som personlig rådgivning i de olika stadsdelarna. Den första undersökningen i Finland av mängden mat som slängs väckte mycket publicitet i media. Konceptet fungerade och temat intresserade medierna. I målgrupperna var andelen läsare som hade lagt märke till julkampanjerna 65 %, 58 % och 52 %. Målet var 50 % vilket betydde att alla kampanjerna nådde målet. Avfallsflödet från kontoren i offentliga sektorn följdes upp och jämfördes med hjälp av tjänsten Petra. Målet två procent minskat avfall uppnåddes emellertid inte. Valet av mätare för uppföljningen misslyckades då få kontor rapporterade och tillförlitliga slutsatser inte kunde dras utgående från dem. Enligt en enkät som gällde modellen Bästa praxis i hälsovården kände minst 65 % till ekostödpersonerna eller de miljöansvariga (målet var att 50 % ska känna till modellen). För storköken inom offentliga sektorn var målet att få ihop en checklista för förebyggande av avfall. Materialet blev färdigt enligt tidtabellen och marknadsföringsplanen genomfördes. Strävan var att öka antalet besökare på Smartsidorna (Fiksu). År 2008 laddades sidorna ner totalt 406 000 gånger och år 2009 334 000 gånger. Mest utnyttjades materialet som riktats till undervisningssektorn, vars del av nedladdningarna var 80 % år 2008. Information om hur användningen av sidorna utvecklats under hela tiden kunde inte fås p.g.a. ändringar i organisationen. Åtgärderna för att förebygga uppkomsten av avfall har väckt intresse i andra länder i Europa och ett flertal instanser har kontaktat för information om HRM:s arbete, metoder och resultat. Dessa kontakter är goda kanaler för att sprida information, men kräver resurser. Nyckelord: avfallsminimering, materialeffektivitet, hushåll, läroanstalter, offentliga sektorn, kampanjer Publikationsseriens titel och nummer: HSY publikationer 7/2011 ISBN (hft) 978-952-6604-30-5 ISSN (hft) 1798-6087 Pages: 64 Språk: finska ISBN (pdf) 978-952-6604-31-2 ISSN (pdf) 1798-6095 ISSN-L: 1798-6095 HMR Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster, PB 100, 00066 HSY, telefon 09 156 11, telefax 09 1561 2011

Abstract page Published by: Helsinki Region Environmental Services Authority Author: Kemppainen S., Hahtala R-L, Kajaste S., Karhu E., Partti M., Methuen T. Date of publication 30.9.2011 Title of publication: Waste prevention at source until 2010, JESSE. Final report of the project. Financed by / Commissioned by: HSY The aim of the JESSE project concerning the waste prevention at source project until 2010 was to promote, in accordance with the strategy of the waste management, the waste minimization in the catchment area of YTV (called HSY from 1 January 2010) and to market the outputs of the previous respective project which was concluded at the end of 2007. The project aimed to inform the inhabitants in the metropolitan area, as well as the operating parties of the public administration so that the amount of waste would be reduced and the awareness of the different means would increase. The target groups were schools providing general education and vocational institutes, households, offices of the public administration, healthcare and professional kitchens. The project was implemented during 16.6.2008-31.3.2011. The applied means included, among others, campaigns addressing households, educational co-operation with the cities of the area, the web site It s smart with less waste, teaching materials, models of Smart Ways of Actions and a twin school programme. In addition to this, several reports and studies were produced. The amount of unsorted waste which was generated by the inhabitants throughout the metropolitan area was reduced according to the set goals. In 2010, the figure was 168 kg per inhabitant, whereas the target was set at 172 kg per inhabitant. The share of those (16 % in 2010) who sought information concerning the reasonable consumption or reduction of waste amounts did not change during the project. Better indicators, which would help to evaluate the actions in an easier and more reliable way, are however required. The number of those who are using the teaching materials provided by HSY has been increasing steadily since 2003. On average 31 % of teachers have used these materials in their own teaching, whereas the original objective was 35 %. Certain individual groups were reached remarkably well (42-60 %). 38 % of the teachers at the vocational schools were aware of the materials provided by HSY and 35 % had used them in their teaching. The households were reached through several different channels: the subject food waste was discussed within a web community, media campaigns were organised yearly prior to the Christmas season and personal consultations in various parts of the city. The study of food waste was the first survey of its kind in Finland and gained quite a lot of publicity in the media. The media coverage percentages of the target group specific Christmas campaigns were 52-65 %. The primary target was 50 % and this was reached by all of the campaigns. The waste amounts, which were generated by the offices of the public administration, were monitored through the Petra Waste Benchmarking Service. The target for the waste reduction was set on two percent; however, this was not achieved. The selection of the monitoring measurers failed, as there were too few reporting offices. According to the survey, 65 % of the target group was at least aware of the model of the Smart Ways of Action in Health Care (the set target was 50 %). A check list was completed according to schedule, for the professional kitchens, plus the market plan was implemented. One objective was to increase the number of visitors to the Smart web site. In 2008, altogether 406 000 pages were downloaded and in 2009, the total was 334 000 pages. Most of all, the visitors at the site used materials, which were aimed towards the teaching sector. Due to a change in the organisation, further information from of the use of the pages could not be gained. Elsewhere in Europe, several interested parties contacted HSY in order to hear more about the work done by HSY, as well as the applied methods and gained results. Keywords: waste prevention, material efficiency, households, Publication Series title and number: HSY publications 7/2011 ISBN 978-952-6604-30-5 ISSN 1798-6087 Pages: 64 Language: Finnish ISBN (pdf) 978-952-6604-31-2 ISSN (pdf) 1798-6095 ISSN-L: 1798-6095 HSY Helsinki Region Environmental Services Authority, Box 100, 00066 HSY, phone +358 9 156 11, fax +358 9 1561

Sisällys 1 Johdanto... 11 1.1 Taustaa... 11 1.2 Hankkeen lähtökohdat... 11 1.3 Hanke lyhyesti... 11 1.4 Hankkeen yleiset tavoitteet ja tulokset... 12 2 Selvitys jätteen synnyn ehkäisyhankkeista... 13 2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 13 2.2 Tulokset... 13 2.3 Tulosten tarkastelu... 13 3 Yleissivistävä koulutus... 14 3.1 Markkinointi ja yhteistyö... 14 3.1.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 14 3.1.2 Tulokset... 15 3.1.3 Tulosten tarkastelu... 17 3.2 Kummikouluohjelma... 18 3.2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 18 3.2.2 Tulokset... 18 3.2.3 Tulosten tarkastelu... 19 3.3 Opetusmateriaalit... 19 3.3.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 19 3.3.2 Tulokset... 19 3.3.3 Tulosten tarkastelu... 20 4 Ammatilliset oppilaitokset... 21 4.1 Virikemateriaali ammattiopetukseen... 21 4.1.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 21 4.1.2 Tulokset... 22 4.1.3 Tulosten tarkastelu... 22 4.2 Pura jätepommi ammattiin opiskelevan työpaja... 23 4.2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 23 4.2.2 Tulokset ja tulosten tarkastelu... 23 4.3 Yhteistyö Draivi -hankkeessa... 23 4.3.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 23 4.3.2 Tulokset... 24 4.3.3 Tulosten tarkastelu... 24

5 Kotitaloudet/kuluttajat... 25 5.1 Vähemmän ruokajätettä... 25 5.1.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 25 5.1.2 Tulokset... 25 5.1.3 Tulosten tarkastelu... 25 5.2 Joulukampanjat... 26 5.2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 26 5.2.1.1 Anna lahja aineeton... 26 5.2.1.2 Anna lahjaksi satuhetki... 26 5.2.1.3 Anna lahjaksi elämys... 27 5.2.2 Tulokset... 29 5.2.3 Tulosten tarkastelu... 29 5.3 Tietoiskut kotitalouksille... 29 5.3.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 29 5.3.2 Tulokset... 30 5.3.3 Tulosten tarkastelu... 30 6 Julkishallinto... 31 6.1 Julkishallinnon toimistot... 31 6.1.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 31 6.1.2 Tulokset... 31 6.1.3 Tulosten tarkastelu... 32 6.2 Julkishallinnon terveydenhuolto... 33 6.2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 33 6.2.2 Tulokset... 34 6.2.3 Tulosten tarkastelu... 36 6.3 Julkishallinnon suurkeittiöt... 37 6.3.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 37 6.3.2 Tulokset... 38 6.3.3 Tulosten tarkastelu... 38 7 Fiksu vähentää jätettä -sivusto... 39 7.1 Sivuston markkinointi ja ylläpito... 39 7.1.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 39 7.1.2 Tulokset... 39 7.1.3 Tulosten tarkastelu... 40 7.2 Käyttäjäkyselyt... 40 7.2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 40 7.2.2 Tulokset... 41

7.2.3 Tulosten tarkastelu... 41 8 Muut toimet... 42 8.1 Seminaarit ja muu yhteistyö... 42 8.1.1 Toimenpiteet... 42 8.2 KuVa jätteen synnyn ehkäisytoimien kustannus-vaikuttavuusanalyysi... 43 8.2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet... 43 8.2.2 Tulokset... 43 8.2.3 Tulosten tarkastelu... 44 9 Johtopäätökset... 45

11 1 Johdanto 1.1 Taustaa Jätemäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Euroopan ympäristökeskuksen arvion mukaan yhdyskuntajätteen määrä kasvaa 25 % vuodesta 2005 vuoteen 2020. Kasvuennuste perustuu ensisijassa kotitalouksien kasvavaan kulutukseen, mikäli kulutustottumukset säilyvät nykyisenlaisina. Jätelain tavoitehierarkiassa jätteen synnyn ehkäisy on ensisijalla, mutta tuloksiin pääsemiseksi on vielä tehtävä työtä. Vaikuttavia toimia on etsitty paitsi alueellisesti, myös Euroopan tasolla. Vuonna 2008 tarkistettu jätepuitedirektiivi velvoittaa kaikki jäsenvaltiot laatimaan kansallinen jätteen synnyn ehkäisy ohjelman vuoden 2013 loppuun mennessä. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2009 ohjeistuksen kansallisia ohjelmia varten. Käsikirjaan koottiin jätteen vähentämisen parhaita käytäntöjä, joista YTV:n WastePrevKit -hanke yhtenä hyvänä esimerkkinä. Lähivuosina jätehuollon kustannukset ovat kasvussa uusien laitosinvestointien myötä. Jätteen määrän väheneminen hyödyttää pitkällä aikavälillä kaikkia: käsittelylaitoksia tarvitaan vähemmän, asiakkaiden jätehuoltomaksut pienenevät ja ympäristön kuormitus kevenee. HSY (31.12.2009 asti Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV) vastaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen jätehuollosta ja pyrkii syntyvän jätemäärän vähenemiseen alueella. HSY:lle on annettu tehtäväksi myös Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteuttaminen. Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus ovat osa ilmastonmuutoksen hillintää. 1.2 Hankkeen lähtökohdat Vuonna 2002 YTV ryhtyi toteuttamaan jätteen synnyn ehkäisy strategiaa. Sen osana käynnistettiin Jätteen synnyn ehkäisy yrityksissä, opetuksessa ja kotitalouksissa hanke vuosille 2005-2007. Tämä 1,7 miljoonan euron WastePrevKit -hanke sai puoli miljoonaa euroa tukea Euroopan Unionin Life-rahastosta. Se oli sekä resurssien että sisällön monipuolisuuden osalta suurimpia Euroopassa toteutettuja Jätteen synnyn ehkäisy hankkeita. Tämän pohjalta jatkettiin uuden hankkeen muodossa. 1.3 Hanke lyhyesti Jätteen synnyn ehkäisy vuoteen 2010, JESSE - hanke asetettiin YTV:n jätehuoltojohtajan päätöksellä 16.6.2008. Projekti päättyi 31.3.2011 ja tulokset esiteltiin ohjausryhmälle maaliskuussa 2011. Hankkeessa testattiin neuvonnan keinovalikoimaan uusia välineitä, tarkoituksena kulutustottumuksiin vaikuttaminen ja toimintatapojen muuttaminen. Aiemmin tuotettujen materiaalien markkinointia jatkettiin ja tehtiin jätteen synnyn ehkäisyä sekä kestävää kulutusta tunnetuksi. Välineitä olivat mm. koulutus, aiheesta tehdyt selvitykset, Fiksu vähentää jätettä -sivusto, kummikouluohjelma, yhteistyöhankkeet muiden toimijoiden kanssa sekä kohderyhmille suunnatut kampanjat. Kohderyhmiä olivat erityisesti yleissivistävät ja ammatilliset oppilaitokset, kotitaloudet, julkishallinnon toimistot ja terveydenhuolto. Projektin toteutti HSY. Henkilöstö- ja hankintakuluja budjetoitiin vuosille 2008-10 n. 1 100 000 euroa. Hankintakustannuksia kertyi hankkeen ajalta 800 000 euroa.

12 Hankkeeseen varattiin noin 1100 henkilötyöpäivää. Henkilöresurssien toteutumista ei seurattu. Yhteistyöhankkeista saatiin rahoitusta yhteensä n. 27 000 euroa. Hankkeet olivat Suomen ympäristö-opisto Syklin Draivi (EU:n rakennerahaston ESR-rahoitus vuosille 2008-2010) sekä Seutu- ja ympäristötiedon Julia 2030 (EU Life+ rahoitus vuosille 2009-2011). Lisäksi haettiin rahoitusta YTV:n tutkimus- ja kehitysprojektien puitteissa. Yhteistyötä tehtiin myös mm. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n 4V-hankkeen, Pääkaupunkiseudun Marttojen ja Helsinkiin perustetun uuden Ilmastoinfo-neuvontakeskuksen kanssa. 1.4 Hankkeen yleiset tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena oli valistaa pääkaupunkiseudun asukkaita ja julkishallinnon toimijoita siten, että jätteen määrä vähenee ja tietoisuus keinoista kasvaa. Visio muotoiltiin seuraavasti: Asiakkaat ja päättäjät osaavat, haluavat ja toimivat kuluttaen kohtuullisesti ja luonnonvaroja säästäen. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Tuloksia seurattiin kahden yleisen mittarin avulla, joita ovat jätehuollon tilasto sekä vuosittain toteutettava neuvonnan vaikuttavuustutkimus, joiden avulla pyrittiin selvittämään asukkaiden toimissa ja tietoudessa tapahtuneita muutoksia. Mittareiksi valittiin a) pääkaupunkiseudun asukkaiden tuottama sekajätemäärä sekä b) kuinka moni etsii tietoa kohtuullisesta kuluttamisesta tai jätteen määrän vähentämisestä. Lisäksi kullekin osaprojektille asetettiin erilliset tavoitteet. Pääkaupunkiseudun asukkaiden tuottama sekajätemäärä väheni tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2010 luku oli 168 kg/as, kun tavoitteeksi asetettiin 172 kg/as. Mittarina antama tulos on kuitenkin tulkinnanvarainen, sillä sekajätettä vähentää kierrätyksen lisääntyminen. On hankala eritellä, vaikuttiko tulokseen enemmän asukkaiden lisääntyneet toimet jätteen synnyn ehkäisemiseen vai lajitteluun. Sekajätteen toteutunut määrä/asukas: vuosi 2007 2008 2009 2010 kg/as 174 172 170 168 Pääkaupunkiseudun asukkaista 16 % etsi tietoa kohtuullisesta kuluttamisesta tai jätteen määrän vähentämisestä vuonna 2010 1. Tavoite, vähintään 22 %, jäi saavuttamatta. Suurimpana syynä oli virheellisesti valittu lähtötilan vertailutaso. Tavoite asetettiin aiemmin käytetyn kysymyksen perusteella etsii tietoa jätteen määrän vähentämisestä, johon vastasi myönteisesti 20% kyselyyn vastanneista vuonna 2008. Kysymystä selvennettiin 2009 kuvaamaan paremmin aihepiiriä, muotoon etsii tietoa kohtuullisesta kuluttamisesta tai jätteen määrän vähentämisestä. Kysymyksen täsmennys aiheutti kuitenkin vastaajan näkökulmasta selvän sisältömuutoksen, ja kutisti siihen kuuluvien asioiden joukkoa. Mittarin valinta ja muotoilu vaativat jatkossakin pohdintaa. Kohtuullisesta kuluttamisesta tai jätteen määrän vähentämisestä tietoa etsineiden osuus (vuoden 2008 tulos on jätetty tästä pois, koska se ei ole vertailukelpoinen myöhempiin vuosiin): vuosi 2009 2010 % vastanneista 17 16

13 2 Selvitys jätteen synnyn ehkäisyhankkeista 2.1 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteena oli koota tietoa muualla toteutetuista jätteen synnyn ehkäisyn neuvonta- ja viestintähankkeista YTV:n oman toiminnan suunnittelua varten. Mittariksi asetettiin raportin valmistuminen aikataulussa. Selvitys luo katsauksen muihin maailmalla käynnissä oleviin neuvonnan ja viestinnän keinoin toteutettuihin hankkeisiin ja tahoihin, jotka edistävät jätteen synnyn ehkäisyä. Tarkasteluun otettiin hankkeet, jotka käsittelevät jätteen synnyn ehkäisyä, jätteen vähentämistä, materiaalitehokkuutta, ekotehokkuutta ja kestävää kulutusta. Materiaali on koottu Neuvonta- ja viestintäyksikön seminaarimatkojen, hankkeiden www-sivujen ja henkilökohtaisten tietojen perusteella. 2.2 Tulokset Selvitys jätteen synnyn ehkäisyn neuvonnallis-viestinnällisistä hankkeista Suomessa ja Euroopassa 2 valmistui aikataulussa, marraskuussa 2008. Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 49 hanketta. Näistä 17 oli kotimaisia, 10 kansainvälistä ja 22 Euroopassa toteutettuja hankkeita. Hankkeet poikkesivat toisistaan paljon. Kuluttajille suunnattuja hankkeita oli joukossa 20, yrityksille ja julkishallinnolle suunnattuja 12 ja edelleenvalistajille eli kouluttajille ym. suunnattuja hankkeita 8. Lisäksi osa oli tutkimusprojekteja, joilla ei ollut selkeästi määriteltyä kohderyhmää. Hankkeiden vuosibudjetit vaihtelivat välillä 5000-4 M, joista esimerkkinä ympäristöjärjestö Dodo ry:n Tuotewiki hanke, jossa runsaasti talkootyötä sekä suurimpana Motivan materiaalitehokkuusyksikön arvioitu tuleva liikevaihto. 2.3 Tulosten tarkastelu Selvityksen aikana nousi esiin useita kiinnostavia hankkeita, joista monissa toteutetaan vastaavanlaisia toimia kuin YTV:n projekteissa. Toisaalta eri projektien lähestymistavat poikkesivat toisistaan tai ne keskittyivät tarkemmin johonkin aihepiiriin tai kohderyhmään. YTV:n hanketta voikin pitää monipuolisena sen palvellessa monia eri kohderyhmiä erilaisin keinoin. Kaikissa saaduissa budjettitiedoissa työn osuutta ei ole laskettu mukaan kattavasti. YTV:n hankkeet ovat kuitenkin muihin verrattuna mittavia. Suurin osa vertailluista tapauksista (35) oli neuvonnallisia ja viestinnällisiä hankkeita, jotka pyrkivät levittämään tietoa ja saamaan ihmiset muuttamaan konkreettisia toimiaan. Toiset keskittyivät tiedon välittämiseen. Nämä olivat erilaisia verkostoja tai materiaalipankkeja alan työntekijöille. Lisäksi joukossa oli yrityksille suunnattuja hankkeita 6 ja erilaisia tutkimusta tekeviä tahoja 11. Suuri osa projekteista piti yllä internetissä sivustoa ja 11 hanketta panosti www-sivujen tuottamiseen ja materiaalien tarjoamiseen verkossa.

14 3 Yleissivistävä koulutus Kohderyhmänä ovat oppilaat ja opettajat päivähoidossa, peruskouluissa ja lukioissa pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Alueella on yhteensä noin 990 päiväkotia ja 390 yleissivistävää oppilaitosta, joista 330 on peruskoulua ja 60 lukiota. Päivähoidossa lapsia on noin 49 000 ja opettajia noin 8 800. Yleissivistävissä oppilaitoksissa oppilaita on yhteensä noin 123 600 ja opettajia 8 900. Oppilaiden ja koulujen muun henkilökunnan mukana tietoa välitetään myös kotiin, joten välillisenä kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat. 3.1 Markkinointi ja yhteistyö 3.1.1 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteena oli että 45 % opettajista on tietoinen HSY:n opetusmateriaaleista ja 35 % on käyttänyt materiaaleja omassa opetuksessa. Tavoitteen toteutumista mitattiin kyselyllä pääkaupunkiseudun opettajille. Tavoite pyrittiin saavuttamaan markkinoimalla materiaaleja HSY:n sähköisin uutiskirjein opettajille ja ilmoituksin mediassa, tarjoamalla neuvontaa kouluille ja päiväkodeille sekä osallistumalla messuille. Lisäksi tehtiin yhteistyötä opetus- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa. Alla luetellut markkinointitoimenpiteet vuosilta 2008 2010 on koottu yksityiskohtaisesti liitteeseen 1. Sähköiset uutiskirjeet. HSY lähettää uutiskirjettä alueen oppilaitoksiin, päivähoitoon ja yhteistyötahoille. Aiheena ovat jätteen synnyn ehkäisyn ja jätehuollon ajankohtaiset kuulumiset. Oppilaitoksille lähettiin vuosina 2008 03/2011 yhteensä 19 HSY:n uutiskirjettä ja päivähoitoon 15. Lisäksi materiaaleja markkinoitiin mm. Opettaja -lehden ilmoituksissa. Medialle lähetettiin tiedotteita kummikouluohjelman hausta ja valituista kouluista. Opettajien koulutustilaisuudet ekotukikoulutusten ja ostetun neuvontapalvelun kautta. HSY luennoi jätteen vähentämisestä opettajille muun muassa kuntien järjestämissä ekotukikoulutukissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, sekä HSY:n järjestämänä Kirkkonummen henkilöstölle. Vuosina 2008 03/2011 HSY luennoi yhteensä kahdeksassa tilaisuudessa peruskoulun ja lukion opettajille ja yhteensä seitsemässä tilaisuudessa päiväkodin opettajille. Lisäksi opettajia tavoitettiin ulkoistetun neuvontapalvelun avulla. Kouluille ja päiväkodeille on tarjottu HSY:n rahoittamaa ja Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulun toteuttamaa neuvontaa mm. jätteen synnyn ehkäisystä vuodesta 1992. Esimerkiksi vuonna 2010 neuvottiin 450 tilaisuudessa, joissa oli yhteensä 24 000 kuulijaa. Tilaisuudet olivat esimerkiksi oppitunteja luokille, retkiä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, luentoja opettajille, kasvattajille suunnattuja kursseja ja nukketeatteria lapsille. Oppimateriaaleja markkinoitiin hankesuunnitelman mukaisesti Educa -messuilla HSY:n osastolla 2010. Seuraavana vuonna 2011, Educa -messuille osallistuttiin yhteisostolla Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulun ja 4V -hankkeen kanssa. Ennen Educa 2010 -messuja alueen päivähoitoyksiköihin postitettiin Fiksun puuhakirjoja, joita jaettiin myös Lapsi-messujen (2009) yhteydessä 6000

15 kappaletta. Vuonna 2010 osallistuttiin asukkaille suunnattuun Kierrätystehdas -tapahtumaan kummikouluohjelman markkinoimiseksi. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa kummikouluohjelman ja 4V-hankkeen puitteissa sekä HSY -kuntien opetus- ja sosiaalitoimien kanssa. HSY oli mukana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen 4V-hankkeessa (Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö). HSY osallistui 4V-hankkeen kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokouksiin. HSY kommentoi 4V-hankkeessa tuotettuja kestävän kehityksen oppaita Keke koulussa ja Keke päiväkodissa. Lisäksi Helsingin kaupungin ja hankkeiden kesken toteutettiin yhteistyössä Helsingin koulujen jätemäärien seuranta, josta valmistui erillinen raportti 3 vuonna 2010. 3.1.2 Tulokset Toimien vaikuttavuutta mitattiin kyselyllä jätteen synnyn ehkäisystä ja materiaalitehokkuudesta oppilaitoksissa vuodenvaihteessa 2010 11. Taloustutkimus Oy toteutti kyselyn 3 sähköisenä esiopetuksen, alaluokkien, yläluokkien ja lukion opettajille ja rehtoreille pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kyselyyn vastasi 357 opettajaa. Kysely lähetettiin sähköpostitse opettajille, rehtoreille ja päiväkotien johtajille, minkä lisäksi rehtoreita sekä johtajia ohjeistettiin toimittamaan kyselyä eteenpäin. Osoiterekisteri kerättiin kuntien koulujen ja päiväkotien nettisivuilta. Kirkkonummen kouluille ja päiväkodeille kysely toimitettiin sivistyspuolen kirjaamon kautta. Vastaajat ovat valikoituneet jossain määrin sattumanvaraisesti, koska kaikille opettajille ei ollut suoraa sähköpostiosoitetta. Edellinen kysely vuonna 2007 toteutettiin paperilomakkein. Tuolloin yhteystiedot poimittiin satunnaisotannalla OAJ:n rekisteristä, mutta seurantakyselyyn sieltä ei tällä kertaa saatu tietoja, OAJ:n toimintatavan muutoksen johdosta. Otantamenetelmistä johtuen eri vuosien tulosten vertailussa tulee käyttää harkintaa. Otantamenetelmien erot vaikuttivat ainakin esiopetuksen tuloksiin, sillä vuoden 2010 11 kysely lähettiin ainoastaan päiväkotien johtajille, kun taas vuonna 2007 kysely meni suoraan päiväkotien opettajille. Oppilaitoksissa on yhä vähemmän niitä, jotka eivät tunne HSY:n opetusmateriaalia vähennys on 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2003. Tavoite on lähes saavutettu oppimateriaalien käyttäjien osalta, joiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003: keskimäärin 31 % opettajista on käyttänyt materiaaleja omassa opetuksessa ja 33 % on tietoinen niistä. Laskennallisesti alueen opettajamääriin suhteutettuna oppimateriaaleja käyttää n. 4100 opettajaa. Tarkasteltaessa tietoisuutta materiaaleista, asetetusta tavoitteesta jäätiin. Osaryhmien tarkastelussa käyttäjätavoite saavutettiin reilusti. Luokanopettajista 46 % on käyttänyt Fiksu-materiaaleja. Toinen hyvin tavoitettu joukko ovat ympäristö- ja luonnontiedon, biologian ja maantieteen opettajat, joista 42 % kertoi käyttäneensä materiaaleja. Erityisen hyvin tavoitettiin esija alkuopetuksen väki (esiopetus/ala-asteen 1-2 luokat), joista Vantaalla peräti 60 % kertoo käyttäneensä Fiksu-oppimateriaaleja, sekä Espoossa ja Kauniaisissa 49 % vastanneista. Heikoimmin saavutettiin lukion ja yläluokkien opettajat (24 %) sekä rehtorit (28 %).

16 Mitä HSY:n materiaalia on käyttänyt? n=on käyttänyt HSY:n materiaalia Fiksu Koululainen -aineisto alakoulun opetukseen 30 44 2007, n=112 Fiksu Opiskelija -aineisto lukioon ja yläkouluun 26 29 2010, n=109 Fiksu Eskari -aineisto esi- ja alkuopetukseen 18 33 Fiksu Ammattilainen -aineisto ammatilliseen opetukseen 1 2 Muuta 15 17 Ei osaa sanoa 4 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kuva 1. Alaluokkien oppimateriaalia (3.-6.-luokkalaisille) on käytetty kyselyn mukaan eniten (n=109). Muuksi aineistoksi vastaajat mainitsevat erityisesti lajitteluohjeet ja -oppaat. Lähde: Kyselytutkimus jätteen synnyn ehkäisystä ja materiaalitehokkuudesta Yleissivistävä koulutus, Taloustutkimus 2011. Kuinka usein on käsitellyt jätteen synnyn ehkäisyä omassa opetuksessaan viimeisten 12 kk aikana? n=vastaajat 10 tai useammalla oppitunnilla 5-9 oppitunnilla 1-4 oppitunnilla Satunnaisesti, esim. ympäristöaiheisessa teemapäivässä En lainkaan Ei osaa sanoa Kaikki 2003, n=427 2007, n=439 2010, n=357 Oppiaste Esiopetus/alakoulun 1-2 lk 2003, n=133 2007, n=146 2010, n=112 Alakoulun 3-6 lk 2003, n=152 2007, n=125 2010, n=98 Yläkoulu/lukio 2003, n=219 2007, n=192 2010, n=195 11 15 20 13 13 21 8 12 20 11 20 21 11 15 11 12 18 19 15 17 16 16 21 18 34 30 26 31 25 26 28 19 25 26 27 27 33 35 30 41 42 38 36 36 30 36 24 24 9 8 8 5 5 2 6 10 1 7 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kuva 2. Opettajat ovat käsitelleet jätteen synnyn ehkäisyä aiempaa useammin omassa opetuksessaan. Viimeisen vuoden kuluessa vähintään viidellä oppitunnilla aihetta käsitteli neljännes opettajista vuonna 2003, mutta 2010 jo 37 %. Lähde: Kyselytutkimus jätteen synnyn ehkäisystä ja materiaalitehokkuudesta Yleissivistävä koulutus, Taloustutkimus 2011. 11 8 10 1 1 1