WHOLE-hankkeen loppuseminaari 27.9.2017 Panu Lehtovuori ja Jaana Vanhatalo
Ohjelma 27.9. 13.15 Aloitussanat ja hanke-esittely Antti Irjala ja Panu Lehtovuori 13.25 WHOLE: laaja resurssinkäsite, WHOLE-resurssitehokkuusmalli ja testaus Panu Lehtovuori ja Jaana Vanhatalo 13.55 Laadullinen liikennehankkeiden arviointimalli Riku Viri 14.05 M x -laskentamalli Harry Edelman 14.15 Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden edistämisen ohjekirja toimijoille Panu Lehtovuori 14.30 Kommenttipuheenvuoro Ilona Mansikka - keskustelu 14.45 Keynote-luento: "Towards resource-efficient city-regions - integrating resource flows and mobilities. Concepts and projects from TU Delft and AMS institute. Professori Arjan van Timmeren, TU Delft 15.45 Keskustelu 16.05 Loppusanat 16.15 Tilaisuus päättyy 2
WHOLE-hankkeen taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa kansain-välisesti vertailukelpoinen ja Suomeen sovellettu kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden malli. Tutkimuksen osiot: Resurssitehokkuuden käsite ja toimintatapojen kansainvälinen benchmarking Tarkasteluja kestävän maankäytön edistämisestä Suomessa Arviointi- ja seurantamenetelmien nykytila ja kehittäminen Johtopäätökset ja päätöksentekoa tukeva toimintasuunnitelma Työ saa rahoitusta Valtioneuvostolta vuosille 2015 ja 2016. Hankkeen verkostokumppanit ovat University of Cambridge / CEDAR ja University of Glasgow / Adam Smith Business School. Prosessia tukee kansainvälinen sparrausryhmä. 3
Miksi hanke on ajankohtainen? Globaali huomio on kaupunkialueiden olennaisessa roolissa sekä ekologisen että sosio-kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden tuottajina YK:n uudet tavoitteet; HABITAT III Kansallinen keskustelu kaupunkipolitiikasta ja kaupunkien kansantaloudellisesta merkityksestä sekä MRL:n ja liikennehankkeiden laskentaperusteiden uudistaminen Runsaasta keskustelusta huolimatta sekä resurssin että resurssitehokkuuden käsitteet ovat puutteellisesti määriteltyjä Mittaamisen ongelmat Päätöksenteon ongelmat 4
Paradigman muutos HOWARD CORBU, CIAM LEFEBVRE? PREINDUSTRIAL INDUSTRIAL URBAN
Esityksen teemat 1. Dynaaminen kaupunkirakenne 2. Laaja resurssin käsite ja hankkeen resurssimalli 3. Resurssitehokkuuden yhtälö 4. WHOLE-timantti ja -suhdekolmio 5. Toimintamatriisi 6
1. Dynaaminen kaupunkirakenne Hanke ymmärtää kaupunkirakenteen dynaamisena ja uusia laatuja tuottavana systeeminä jonka toimintaa on järkevää tarkastella kolmen tason keskinäisenä vuorovaikutuksena: 1. fyysinen rakenne & infrastruktuuri; 2. alueiden ja tilojen käyttötarkoitukset; 3. käyttäjien valinnat ja päivittäinen liikkuminen 7
2. Laaja resurssin käsite 8
3. Resurssitehokkuuden yhtälö Resurssitehokkuus määritellään sikäli kokonaisvaltaisesti, että siihen yhdistyvät sekä laadulliset parannukset että määrällisen kulutuksen vähentäminen. Kuitenkin kaupunkirakenne myös tuottaa resursseja. Vähemmällä enemmän, mutta saamapuolella on muutakin kuin kerrosneliömetrejä tai matka-ajan nopeutta. 9
4. WHOLE-timantti ja -suhdekolmio WHOLE-hanke käsittelee kokonaisvaltaista resurssitehokkuutta sosiokulttuurisen, ekologisen, taloudellinen, instituutioiden/politiikan ja kaupunkirakenteen/-tilan ulottuvuuden sekä kaikkien näiden keskinäisten vuorovaikutusten kautta. Hanke keskittyy nimenomaan kaupunkirakenteen ulottuvuuteen sekä siitä lähteviin suhteisiin. Institutionaalinen/ poliittinen ulottuvuus T S Uusi urbaani talous, vetovoima- ja menestystekijät Taloudellinen ulottuvuus Suunnittelu&sääntely Ympäristöllinen ulottuvuus Sosiaalinen, terveydellinen ja kulttuurillinen ulottuvuus Elävä ja toimiva kaupunkitila ja hyvä elämä, identiteetti ja kulttuuri K Kaupunkiluonto, urbaanit biotoopit, kierrätys Kaupunkitilallinen ulottuvuus 10 Y
5. Toimintamatriisi Resurssitehokkuuden parantaminen operationalisoidaan toimintamatriisina, jossa kulloisestakin nykytilasta voidaan edetä: 1. turhaa kulutusta vähentämällä tai muuttamalla toimintamalleja; 2. tekniikkaa optimoimalla tai tilallisilla ratkaisuilla; 3. löytämällä uusia resurssitehokkaita hybridejä. 11
WHOLE-malli 1/9 Resurssitehokkuuden käsitteellinen malli on esitetty taulukkona, jossa on mukana sekä laadullisia että määrällisiä tekijöitä. Malli on jaettu suhde-kolmion mukaan 4 teemaan, joiden lisäksi käydään läpi politiikan / instituu-tioiden / suunnittelun ulottuvuutta kaupunkirakenteen kontekstissa: 1. Kaupunkirakenne 2. Kaup.rakenne à Sosiaaliset 3. Kaup.rakenne à Ympäristö, luonto 4. Kaup.rakenne à Taloudelliset 5. Politiikka ja instituutiot, suunnittelu 12
WHOLE-malli 2/9 Mallin lukuohje 1 TEE- MOI- TUS RESURSSITE- HOKKUUDEN TEEMAT JA KÄYTÄNNÖT Turhan (ylimääräisen) kulutuksen vähentäminen; uudet toimintamallit Mahdollisia määrällisiä mittareita Mahdollisia laadullisia mittareita, kriteereitä, arviointiperusteita ja kannustimia Tilallisen kehyksen parantaminen tai tekniikan optimointi (vähähiilisempi ve.) Mahdollisia määrällisiä mittareita Mahdollisia laadullisia mittareita, kriteereitä, arviointiperusteita ja kannustimia Resurssitehokkaat hybridit (parannukset resurssitehokkuudes sa) Mahdollisia määrällisiä mittareita Mahdollisia laadullisia mittareita, kriteereitä, arviointiperusteita ja kannustimia Referenssejä ja lähteitä 13
WHOLE-malli 3/9 Käytön mahdollisuudet: Strateginen vaihe ajatusten herättely ja keskustelun avaaminen toimintalinjojen valinta Ohjelmointivaihe tarkistuslistana arvioinnin ja vertailun pohjana Työkaluna esim. suunnittelukilpailuissa tai erilaisissa tontinluovutusja toteutusprosesseissa 14
WHOLE-malli 4/9 Suunnittelutyö alueiden vertailu ja parhaan paikan valinta suunnitelmien vertailu ja parhaan suunnitelmavaihtoehdon valinta suunnitelman parantaminen osallistaminen ja kommunikaatio toteutuksen seuranta ja arviointi. Toimien vaikuttavuuden arviointi Mallin laajuus mahdollistaa valintojen tekemisen 15
WHOLE-malli 5/9 16
WHOLE-malli 6/9 17
WHOLE-malli 7/9 18
WHOLE-malli 8/9 19
WHOLE-malli 9/9 5. KAUPUNKIRAKENNE - POLITIIKKA JA INSTITUUTIOT, SUUNNITTELU Suunnittelun hyvät käytännöt Demokratia ja sen edistäminen suunnittelussa, yhteiskehittely Organisatoristen resurssien optimointi 20
WHOLE-mallin testaus (1/3) Vantaa Tampere Jyväskylä Pietarsaari Uudenmaan liitto Onko malli perusteiltaan ymmärrettävä? Puuttuuko jokin kriteeri? Onko todellisessa tilanteessa tarvittava tietoaines saatavilla? Mitä vaatii, että malli saadaan käytännön tilanteissa osaksi arviointia? Kenen vastuulla tällaisen kokonaisvaltaisen arvioinnin pitäisi olla? 21
WHOLE-mallin testaus (2/3) Mallin vahvuudet: mallin kokonaisvaltaisuus, kattavuus ja laajuus laadullisuuden ja sosiaalisen puolen tuominen osaksi resurssitehokkuutta monipuolinen mittaristo sovellettavuus eri tilanteisiin ja erilaisille alueille 22
WHOLE-mallin testaus (3/3) Mallin heikkoudet ja käyttöön liittyvät uhat: Käytön raskaus (à malliin luotu hakemisto; jatkokehittelyssä tutkitaan sähköisen käyttöliittymän rakentaminen) Käyttöohjeen puuttuminen (à tehty osaksi loppuraporttia) Priorisoinnin puuttuminen (à lisätty malliin) Tiedon saatavuus Toimijoiden moninaisuus ja päätösten hajanaisuus 23
Laadullinen liikennehankkeiden arviointimalli WHOLE-loppuseminaari Riku Viri / riku.viri@tut.fi / 27.9.2017
Miten päädyttiin? Kirjallisuuskatsaus hankearviointeihin ja indikaattoreihin kansainvälisesti Suomen käytännöt ja esimerkkihankkeet Haastattelut Liikenteen strategiset tavoitteet eri tasoilla Työpaja II Arviointimallin tavoitteet Tavoitteiden mittaaminen 25
Yhdyskuntarakenne Talous & elinkeinoelämä Liikennejärjestelmä Kävely & pyöräily Joukkoliikenne Autoliikenne Liikenneturvallisuus Saavutettavuus Ympäristö Terveys & hyvinvointi 26
Kohti kokonaisvaltaista arviointia
Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden edistämisen ohjekirja toimijoille 27.9.2017 Panu Lehtovuori
Kolme askelta resurssitehokkuuteen WHOLE-mallin käyttöalue kannattaa pitää mahdollisimman avoimena, jotta uusien laatujen syntyminen tulee mahdolliseksi. Käytännön työn kannalta tutkimuksen tulokset voi tiivistää kolmeksi askeleeksi, jotka vaikuttavat sekä hankkeiden että viranomaisprosessien eri vaiheisiin: 1. Etsi osaratkaisujen asemesta resurssitehokkaita hybridejä (luku 7.1.) 2. Ota aineettomat resurssit huomioon joka vaiheessa (luku 7.2.) 3. Seuraa uusia ilmiöitä ja pyri jatkuvaan oppimiseen (luku 7.3.) 30
Kolme askelta resurssitehokkuuteen Strategisen ajattelun ulottuminen kaikkiin prosesseihin Jatkuva sektorirajat ylittävä suunnittelu Kokeiluille avoin uusien menettelyjen kehittäminen Priorisoinnin kannalta WHOLE-mallin ytimessä on se, että kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden kokonaisvaltainen ajattelu ei ole talouskasvun tai kaupunkirakenteen kasvun este, vaan se antaa välineitä kasvun laadullistamiseen. 31
Kolme askelta resurssitehokkuuteen Osana ilmastonmuutokseen vastaamista ja kulutuksen vähentämistä on jatkuvasti immateriaalisiin resursseihin liittyviä seikkoja: uusia vuorovaikutuksen potentiaaleja teknisiä taitoja sosio-ekonomisia toimintamahdollisuuksia à tapauksittain kohti systeemiseen muutokseen tähtääviä, laadulliset tekijät huomioon ottavia strategioita. 32
Suosituksia Yksittäisten hankkeiden fyysisten resurssien arvioinnista tulee siirtyä kokonaisvaltaiseen yhdyskuntarakenteen arviointiin, jossa otetaan huomioon myös laadulliset tekijät ja mahdollistetaan keskustelu eri tavoitteiden painotuksista. Resurssitehokkuuden kehittämiseen on monta polkua, joita kaikkia tulee hyödyntää tasapainoisesti. Pitkällä aikavälillä radikaalien systeemisten muutosten merkitys korostuu. Kaupunkirakenteen kehittämisen ydinkäsitteiden määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota keskustelun laadun parantamiseksi. 33
Suosituksia Suunnittelussa on syytä painottaa monipuolisia verkostoyhteyksiä ja saavutettavuutta sekä rakenteen muuntojoustavuutta, jotka mahdollistavat muutoksiin mukautumisen ja skaalautumisen Liikennehankkeiden laadullinen arviointimalli voi tukea nykyistä liikennehankkeiden arviointia, etenkin urbaaneissa ympäristöissä. On tärkeätä mahdollistaa sektorirajat ylittävä ja avoin suunnittelutapa, jossa tekniset ja sosiaaliset innovaatiot pääsevät vaikuttamaan koko voimallaan WHOLE on syytä ottaa käyttöön vaiheittain ja kokeillen. Pilottikohteissa on mahdollista luoda käyttöliittymää ja käytön kulttuuria suunnittelun eri tasoille ja hankkeiden eri vaiheisiin. 34
Kiitos! 35