Ateenan julistus terveille kaupungeille



Samankaltaiset tiedostot
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

Uusi koheesiokumppanuus

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

EUROOPAN PARLAMENTTI

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE v Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

1 Ylöjärven kaupunki

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Terveyden edistämisen laatusuositus

SPEK2020. strategia

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

KAUPUNKISTRATEGIA Ylöjärven kaupunkistrategia

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Keliakialiiton strategia

SAKU-strategia

Talous ja työllisyys

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

HYTE-TYÖ KUNNISSA Terve Kunta -verkosto ja WHO Healthy Cities tukee hyte-työtä Sanna Ahonen THL 1

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Keskisuomalaisille kansanedustajille

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan

Arjen turvaa kunnissa

Unesco-koulujen seminaari

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Syrjässä syrjäytyneet

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

1.1 Terveydenhuollon organisaation ohjelma-asiakirjoista ilmenee sitoutuminen ENSH:n globaaleihin standardeihin

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

YLÖJÄRVEN KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS Ylöjärven kaupunki

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Interreg Pohjoinen

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Global Network Self-Audit Questionnaire and Planning Template

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. joulukuuta 2006 (05.12) (OR. en) 16167/06

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Yksi elämä -terveystalkoot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari Sinikka Mikola

Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Kansliapäällikön puheenvuoro

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

HESETA RY STRATEGIA

Transkriptio:

Ateenan julistus terveille kaupungeille 23 kesäkuuta 1998 CHDV 03.01.01/BG3E This document was issued by the Regional Office for Europe of the World Health Organization, Healthy Cities Project, in 1998 under the title "Athens Declaration for Healthy Cities". The translator alone is responsible for the accuracy of the translation. Tämän asiakirjan "Ateenan julistus terveille kaupungeille" on julkaissut WHO:n Euroopan Aluetoimiston Terveet Kaupungit - projekti vuonna 1998. Suomenkielinen käännös: projektikoordinaattori Mari Hakkala. Kaupunginjohtajat ja korkean tason poliitikot Euroopan kaupungeista kokoontuivat Ateenaan Kansainväliseen Terveiden Kaupunkien Konferenssiin, joka juhlisti Euroopan Terveet Kaupungit -liikkeen ensimmäistä kymmenvuotiskautta ja WHO:n Terveet Kaupungit -projektin kolmannen vaiheen (1998-2002) alkua. Kesäkuun 23. päivänä 1998 laadittiin Ateenan julistus. Tämä julkinen ja yleinen Julistus ilmaisee Euroopan kaupunkien selkeän ja vahvan sitoutumisen terveyteen ja kestävään kehitykseen. Julistus korostaa sellaisia ensisijaisen tärkeitä asioita ja uusia haasteita, joihin kaupunkien tulee kiinnittää huomiota ja joiden parissa niiden tulee työskennellä sekä osoittaa, miten kansalliset hallitukset ja WHO voivat tukea Terveyttä Kaikille -ohjelman mukaista toimintaa paikallistasolla ja kaupungeissa. Todistamme täten Julistuksen allekirjoittamisen. Ateena, 23. kesäkuuta 1998 Dimitrios Avramopoulos Ateenan kaupunginjohtaja Jo E. Asvall WHO Euroopan Aluejohtaja ATEENAN JULISTUS TERVEET KAUPUNGIT Johdanto Kansainvälinen Terveet Kaupungit -konferenssi, joka järjestettiin Euroopan Terveet Kaupungit -hankkeen kymmenvuotistoiminnan kunniaksi, vahvistaa Euroopan kaupungeista saapuneiden edustajien sitoutumista jatkuvaan toimintaan Terveyttä Kaikille -ohjelman ja kestävän kehityksen toteuttamiseksi 2000-luvulla. Kaupunkien hallinnolla on elintärkeä osa Terveyttä Kaikille - tavoitteiden saavuttamisessa ja Euroopan kaupunkien asukkaiden terveyden parantamisessa. Olemme kokoontuneet Ateenassa kaupunginjohtajina ja korkean tason poliitikkoina yhdessä Maailman Terveysjärjestön edustajien kanssa ohjelman kolmannen vaiheen kynnyksellä, joka johtaa asukkaat uudelle vuosituhannelle. Uskomme, että paikallistason toiminta on olennainen osa kaikkia kansallisia ja alueellisia terveysstrategioita ja ohjelmia. Paikallisella tasolla on helpompaa rakentaa kumppanuuksia terveyden hyväksi yli sektorirajojen. Osallistuminen ja yhteisöjen valtauttaminen on myös helpommin toteutettavissa. Kaupungeillamme on suurimmat mahdollisuudet parantaa terveyttä ja elämän laatua Euroopan alueella. Kansalaisina yhdessä toimivat naiset, lapset ja miehet ovat uudistava ja muutoksia edistävä voima. Uskomme, että kaupunkien hallitusten edustajina meidän, tulisi ottaa johto ja

yhdistää demokraattisesti saamamme poliittinen valta ainutlaatuiseen osaamiseemme kestävän terveyden ja kehityksen ohjelmien soveltamiseksi. Vakuutamme, että sitoudumme jatkuvasti soveltamaan paikallistasolla suosituksia, joista on sovittu alueellisessa ja maailmanlaajuisessa Terveyttä kaikille -ohjelmassa, Rion huippukokouksessa (Agenda 21), Kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa ja Beijingin huippukokouksessa. Vahvistamme samalla, että paikallistaso osallistuu muun muassa YK:n Kansainvälisen ikääntyneiden ihmisten vuoden tapahtumiin. Terveyden ja kestävän kehityksen tärkeimmät periaatteet Kaupunginjohtajien ja johtavien poliitikkojen edustajina vakuutamme parantavamme kansalaistemme: naisten, lasten ja miesten terveyttä periaatteenamme oikeudenmukaisuus, kestävyys, hallinnonalojen rajat ylittävä yhteistyö ja solidaarisuus. 1. Oikeudenmukaisuus Suuret terveyserot kaupunkien välillä ja kaupunkien sisällä, sukupuolten ja etnisten ryhmien välillä eivät ole ainoastaan loukkaus inhimillistä arvokkuutta vastaan, vaan ne vaarantavat myös sosiaalisen vakauden ja heikentävät taloudellista selviämistä. Vakuutamme, että sitoudumme poliittisesti pienentämään terveyseroja kaupunkiemme välillä ja kaupungeissamme, tuomme terveyden paremmin kaikkien ulottuville ja parannamme merkittävästi riskiryhmien terveyttä. 2. Kestävyys Tiheästi asutut kaupungit ja kaupunkialueet ovat olennaisia ympäristöjä sellaisten tärkeiden ohjelmien toteuttamisessa, jotka yhdistävät ympäristöä, taloutta, sosiaalisia tekijöitä ja terveyttä yhdistäviä tavoitteita. Tuemme terveyttä ja kestävää kehitystä sitoutumalla Euroopan Terveyttä kaikille -ohjelmaan ja Euroopan kaupungit kohti kestävyyttä peruskirjaan (Aalborgin sopimus). Nämä ohjelmat vahvistavat toisiaan, tuovat yhteen Terveyttä kaikille - ohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävä kehitys yhdistää ohjelmia, jotka antavat koulutusta, kehittävät perusrakenteita (mukaan luettuina liikenne ja julkiset palvelut), tukevat liike-elämää, luovat työpaikkoja (yhtäläisesti miehille ja naisille), parantavat hyvinvointia ja edistävät turvallista ympäristöä. Paikallistasolla ja maailmanlaajuisesti meidän on elätettävä erilaisia väestöryhmiä, sovellettava ekologisia ohjelmia ympäristön suojelemiseksi kehittämällä avoimin mielin uusia hankkeita, jotka suojelevat heikkoja, edistävät oikeudenmukaisuutta sukupuolten ja rotujen välillä ja parantavat kaikkien kansalaistemme elämän laatua. 3. Hallinnonalojen rajat ylittävä yhteistyö Terveyttä edistetään parhaiten, kun monien eri alojen toimijat työskentelevät yhdessä ja oppivat toisiltaan. Terveys kuuluu kaikille. Vakuutamme, että tuemme poliittisesti kaikkien osallisten terveysmahdollisuuksien avautumista kaupunkiemme tulevaisuudessa, myös miesten, naisten, lasten ja vähemmistöryhmien erityistarpeiden osalta. Sitoudumme myös kasvattamaan äärimmilleen kaikkien kaupungin suunnitelmien terveydellisen lisäarvon arvioimalla systemaattisesti kaikkien ohjelmiemme terveysvaikutuksen. Kaikki kaupungin hallinnonalat voivat omaksua tärkeän osan terveysagendan ja kestävän kehityksen asian edistämisessä. 4. Solidaarisuus Epäoikeudenmukaisuuden vähentäminen, Euroopan sisäisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja suhteiden kehittäminen maailman muihin osiin edellyttävät voimakkaampaa yhteistä panosta. Terveyttä kaikille on maailmanlaajuinen haaste ja teemme määrätietoisesti

osaltamme Terveet kaupungit -liikkeestä maailmanlaajuisen ja edistämme maailmanrauhaa. Vakuutamme, että sitoudumme poliittisesti kansainväliseen solidaarisuuteen kaupunkien ja alueiden välillä, molemminpuoliseen tukemiseen sekä voimavarojen, osaamisen, tiedon ja kokemusten jakamiseen. Kaupungit terveyden ja kestävän kehityksen johdossa WHO:n Terveet kaupungit -projektin kolmas vaihe on erinomainen mah-dollisuus ottaa oppia kymmenen vuoden kokemuksesta niin suunnittelusta kuin kaupunkitason toiminnasta. Ymmärrämme nykyään paljon paremmin, miten terveys kaupunkiympäristössä määräytyy sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden, sukupuolen, iän ja kansallisuuden perusteella. Tiedämme, että terveys ei saa koskaan olla minkään yksittäisen poliittisen puolueen tai ammatillisen oppisuunnan yksinoikeus. Tiedostamme, että terveyden täytyy tulla yhdeksi elintärkeäksi osaksi kaupunkiemme ydinarvoja ja yleistä suunnittelua. Halu-amme hyödyntää näitä oivalluksia paikallistason terveysstrategioiden ja kestävän kehityksen toteutuksessa 2000-luvulla. Luomme edellytyksiä muutokselle ja sitoudumme kaupunkiemme puolesta erityistoimenpiteisiin terveyden puolesta omaksumalla johtajuuden ja valtauttamisen periaatteet, edistämällä kumppanuuksia ja muutoksia suosivia rakenteita, eheytetyn terveyssuunnittelun ja kestävän kehityksen kautta sekä verkostoitumalla. Vakuutamme, että annamme apumme terveyttä kaikille asenteen ulottamisesta kaupunkien ohella maaseudulle, paikkakunnille, lääneihin, alueille ja kaikille muille valtiovallan tasoa alemmille hallinnon tasoille. 1. Johtajuus ja valtauttaminen Vakuutamme, että teemme oikeudenmukaisuudesta, terveydestä ja kestävästä kehityksestä keskeisiä arvoja kaupunkiemme kehittämisvisioissa. Sitoudumme politiikan ja vahvan johtajuuden kautta saattamaan yhteen ja toteuttamaan Terveyttä kaikille -strategiaa, paikallisagenda 21:ä, sekä otamme erityisesti huomioon, että on tarpeen antaa mahdollisuuksia johtajuuteen naisille ja vähemmistöryhmille. Saamme liikkeelle ihmisiä ja voimavaroja Terve kaupunki -päämäärien saavuttamiseksi ja paikallisten asukasryhmien todelliseksi osallistumiseksi. 2. Kumppanuus ja muutoksen edellyttämät rakenteet Tuemme strategisia, kaupungin toiminnot kattavia terveyden ja kestävän kehityksen liittoumia, joissa ovat mukana suuri yleisö, vapaaehtoinen ja yksityinen sektori. Yhteistyön tulee ulottua kaikkiin toimijoihin, myös yliopistoihin. Luomme riittävät tukirakenteet Terve kaupunki -projektin koordinoimiseksi ja päämäärien saavuttamiseksi. Väestön terveyden asiantuntemus varmistetaan pitämällä yllä asianmukaisia kansanterveyden rakenteita paikallistasolla. 3. Terveyden ja kestävän kehityksen yhteinen suunnitelma Ammentamalla asiaan kuuluvaa erityisosaamista kehitämme kaupungin terveyden kehittämisohjelmia, strategioita ja suunnitelmia, joiden päämääränä on parantaa terveyden sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia ennakkoehtoja, asetamme tavoitteita ja aikatauluja paremmalle terveydentilalle tunnustaen samalla kaupungin jokaisen sektorin erityisen panoksen ja muutoksen tekijät. Käsittelemme erityisesti asioita, jotka liittyvät lasten ja nuorten, naisten, kansallisten vähemmistöryhmien ja vanhempien ihmisten terveystarpeisiin, köyhyyden ja terveydentilan välisiin yhteyksiin,

vaaravyöhykkeessä olevien väestöryhmien tarpeisiin, tupakan, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttöön, saasteisiin ja väkivaltaan liittyviin vaaroihin, sekä muihin kaupunkisuunnitteluun, ekologiseen johtamiseen ja sosiaaliseen tukeen. 4. Verkostoituminen Sitoudumme erityisesti WHO:n Terve kaupunki -projektin III vaiheeseen projektikaupungin tai kansallisen verkon jäsenkaupunkina. Osallistumme aktiivisesti Terveyttä kaikille - ja kestävän kehityksen ohjelmiin 2000-luvulla sekä paikallisella, kansallisella, alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Toimimme yhteistoiminnassa kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka käsittelevät kaupungistumisen ongelmia. Euroopan Kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan aktiivinen tuki yhdessä muiden suurten verkostojen ja liittoumien kanssa antaa lisämahdollisuuksia edetä Terve kaupunki -projektin päämäärien toteuttamisessa ja edistää Terveyttä kaikille ja kestävän kehityksen ohjelmia. 5. Valvonta ja arviointi Valvomme huolellisesti niiden toimenpiteiden vaikutusta, joihin on ryhdytty Terve kaupunki - filosofian omaksumisen seurauksena ja varmistamme, että niin prosesseja kuin tuloksiakin arvioidaan terveystavoitteiden valossa. Terve kaupunki -projekti on ollut merkittävä tekijä terveyden edellytysten kartoittamisessa ja sillä on tärkeä tehtävä epätasa-arvon vähentämisessä ja kaikkien asukkaiden elämänlaadun parantamisessa tuomalla esiin ja julkistamalla tehokkaita menetelmiä. Muiden tekijöiden toiminta Kaupungit eivät voi toimia yksin. Euroopan jäsenvaltioiden kansalliset ja alueelliset hallitukset ovat avainasemassa. Ne vaikuttavat kaupunkikehityksen muotoihin, nopeuteen ja modernisoitumisen kestävyyteen. Ne myös vastaavat terveyteen liittyvästä lainsäädännöstä ja taloudellisesta kehyksestä. Täten vetoamme Euroopan kansallisiin hallituksiin, että ne a. tunnistavat kansallisten terveyssuunnitelmien paikallisen ulottuvuuden tärkeyden sekä myöntävät, että kaupungit voivat antaa merkittävän panoksen kansallisiin Terveyttä kaikille ja Agenda 21 - strategioihin; b. käyttävät kansallisissa terveysstrategioissaan kaupunkien kokemuksia ja oivalluksia terveydellisten olosuhteiden analysoinnista ja niihin reagoinnista paikallistasolla käyttämällä hallinnonrajat ylittäviä lähestymistapoja; c. tutkivat, millä tavoin Terveyttä kaikille - ja kestävän kehityksen ohjelmille voidaan lisätä resursseja; d. tukevat kansallisia Terve kaupunki -verkkoja niiden koordinoivassa ja valmiuksia rakentavassa roolissa; e. rohkaisevat paikallishallinnon edustajien osallistumista jäsenvaltioiden delegaatioihin WHO:n hallinnollisten elimien kokouksissa ja muilla asianmukaisilla kansainvälisillä areenoilla. Tervehdimme ilolla WHO Euroopan Kaupunkiterveyden Keskuksen kehittämistä ja toivomme WHO Euroopan aluetoimistolta, että se a. tarjoaa johtajuutta ja strategista tukea WHO:n Terve kaupunki -projektin kolmatta vaihetta (1998-2002) valmistelevassa työssä, b. edistää valmiuksien rakentamista ja Terve kaupunki -verkostoitumista kaikissa Euroopan jäsenvaltioissa, erityisesti sellaisissa, jotka eivät ole olleet liikkeessä mukana aikaisemmin, kuten IVY -maat ja Balkanin alueen jäsenvaltiot, c. antaa asiantuntijatukea ja ohjausta yhtenäiselle kaupunkiterveyden suunnittelulle, arvioinnille ja valvonnalle,

d. edistää ja rohkaisee paikallistason toiminnan kehitystä WHO:n kaikilla erityisaloilla; sekä e. edistää sektoreiden ja toimintaympäristöjen synergiaa ja yhtenäistää paikallis- ja valtionhallinnon osaamista ja kokemuksia. Olemme vakuuttuneita, että paikallistason, aluetason ja kansallisen hallinnon sekä WHO:n yhteinen ponnistelu saa aikaan muutoksia, jotka parantavat käsinkosketeltavasti kansalaistemme terveyttä ja hyvinvointia. WHO:n Euroopan alueen johtajan lausunto Käsillä oleva Julistus on merkittävä edistysaskel vahvassa sitoutumisessa Terveyttä kaikille - strategian toteuttamiseen 2000 -luvulla paikallisella ja kaupunkitasolla Euroopassa, samalla kun se korostaa Terve kaupunki -liikkeen maailmanlaajuista merkitystä. Vakuutan täten, että WHO Euroopan Aluetoimisto tukee täydellisesti työtä Terve Kaupunki - projektikaupunkien ja verkostojen kanssa WHO :n Terve kaupunki -projektin kolmannen vaiheen tavoitteiden saavuttamiseksi. Otan tehtäväkseni viedä tämän Julistuksen eteenpäin koko WHO:n Euroopan Aluetoimiston organisaatiossa sekä saatan sen myös Pääjohtajan huomioon. Jo E. Asvall WHO Euroopan Aluejohtaja