Sosiaalibarometri 2013 Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Johtaja Riitta Särkelä ja tutkimuspäällikkö Anne Eronen
Sosiaalibarometri pähkinänkuoressa
Taustalla ajantasaisen tiedon tarve Tavoite kuvata hyvinvoinnin, palvelujen ja palvelujärjestelmän ajankohtaista tilannetta ja ennakoida tulevaa kehitystä Laadittu vuosittain, nyt 23. kerta Nopeasti koottava ja raportoiva tieto: sähköinen kysely Tilastollinen analyysi Osasta teemoja laadullista tietoa (avoimet kysymykset)
Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Viisi vastaajatahoa: Sosiaalijohtajat, terveyskeskusten johtajat Kelan toimistojen johtajat, TE-toimistojen johtajat Lautakuntien puheenjohtajat 392 vastausta, 43 % 95 % Manner-Suomen kunnista Edustettuina eri kokoiset alueet ja eri suuralueet Aineisto kerätty vuodenvaihteessa 2012 2013
Esityksen teemat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteiden uudistaminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen Kelan asiakaspalvelun tilanne Osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on tahtoa Kunnissa on sosiaalijohtajien ja terveyskeskusjohtajien arvion mukaan tahtotila hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Ongelmana on taloudellisten resurssien riittämättömyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kehittynyt suotuisasti neljän viime vuoden aikana Toteutuu hyvin: 83 % terveyskeskusjohtajista, 51 % lautakuntien puheenjohtajista ja 38 % sosiaalijohtajista Jatkossa arvioidaan kohenevan tai säilyvän ennallaan
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Kunnan voimavarat, toimintarakenteet, johtaminen Parhaiten toteutuvat käytännön työmuodot Haasteita: - Hyvinvointivaikutusten arviointi - Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon - Sosiaalijohtajien näkökulmasta selkeän johtamisvastuun toteutuminen
Terveys kaikissa politiikoissa -ajattelu ei näy käytännössä Enemmistö sosiaalijohtajista ja terveyskeskusjohtajista ei näe terveys kaikissa politiikoissa -teeman näkyvän käytännössä, jää strategia- ja suunnittelutasolle Kunnan useiden toimialojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä nähdään kuitenkin suurena Sosiaali- ja terveystoimen ohella tärkeäksi nähdään koulu- ja sivistystoimen rooli
Johtopäätöksiä 1/2 Hyvinvointivaikutusten arvioinnissa nähdään haasteita. Sen avulla on mahdollista parantaa päätöksentekoa ja räätälöidä ehkäisevää työtä niin, että se kohdentuu kuntalaisten kannalta olennaisiin tekijöihin Kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon on kunnalle tärkeä voimavara, jota ei osata käyttää Sivistystoimen rooli nähdään tärkeäksi, mutta samaan aikaan on paineita koulujen lakkauttamiselle ja yhdistämiselle
Johtopäätöksiä 2/2 Kunnissa ymmärretään vahvasti muiden hallinnonalojen roolin tärkeys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta hyvinvointivaikutusten arvioinnin käyttöä eri hallinnonalojen päätöksenteossa ei vastauksissa tuoda esille Vaatii kunnissa vielä paljon toimia
Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteiden uudistaminen
Sote-ammattilaiset eivät usko pieniin väestöpohjiin Terveyskeskusjohtajista 74 % ja sosiaalijohtajista 66% arvioi, että ns. laajennetun perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen tarvitaan vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja Puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajista kannattaa alle 50 000 asukkaan väestöpohjaa Terveyskeskusten johtajista 41 % ja sosiaalijohtajista 24 % pitää väestörajana vähintään 150 000 asukasta, lautakuntien puheenjohtajista samaa mieltä on vain 6 %
Väestömäärältään pienillä alueilla tarve suurempaan väestöpohjaan Tärkeimpänä väestöpohjan kasvattamista nykyisestä pidetään pienten väestömäärien kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. - Alle 20 000 asukkaan alueilla sitä puoltaa 72 % ammatti- ja luottamushenkilöjohtajista Yhtä selvästi väestöpohjan kasvattamista puolletaan 20 000 50 000 asukkaan alueilla, joilla sitä kannatti 69 %
Kunnan / yhteistoiminta-alueen mahdollisuudet vastata laajennetusta perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa erikoissairaanhoitoa Sosiaalij ohto tällä hetkellä tulevaisuudessa Terveyskeskukset tällä hetkellä tulevaisuudessa Lautakunnat tällä hetkellä tulevaisuudessa 0% 20% 40% 60% 80% 100% huonot/melko huonot kohtalaiset melko hyvät/hyvät Sosiaalibarometri 2013, kuvio 47.
Näkemykset sote-palvelujen perustason vahvistamisen eri keinoista Kehitetään yhteisiä tietojärjestelmiä Lisätään tal. resursseja peruspalveluihin Kehitetään moniammatillisia yksiköitä Lisätään henkilöstöä peruspalveluihin Kehitetään sähköisiä palveluja Kehitetään yhteispalveluja Kehitetään liikkuvia palveluja Siirretään osa erityispalveluista perustasolle 0% 20% 40% 60% 80% 100% Sosiaalibarometri 2013, kuvio 50. täysin eri mieltä osittain eri mieltä neutraali osittain samaa mieltä täysin samaa mieltä ei osaa sanoa
Johtopäätöksiä Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat kannattavat sosiaalija terveydenhuollon uudistuksessa selvästi laajempaa väestöpohjaa kuin alan lautakuntien puheenjohtajat - Rajalinja kulkee noin 50 000 asukkaan väestöpohjassa Poliittisten linjausten ristiriitaisuus Tehdyt linjaukset eivät ratkaise palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, perustason vahvistamista, henkilöstön saatavuutta ja rahoitusta Riski julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautumiseen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen
Yleisarvio ostettujen palvelujen laadusta myönteinen, laatuongelmat silti yleisiä Ostettujen palvelujen laatua pitää vähintään melko hyvänä 86 % sosiaalijohtajista 82 % lautakuntien puheenjohtajista 81 % terveyskeskusjohtajista Tilanteita, joissa ostetun palvelun laatu ei ole vastannut sovittua, kertoo kahden viime vuoden aikana ilmenneen 57 % sosiaalijohtajista 55 % terveyskeskusjohtajista
Palvelujen ostaminen yrityksiltä kasvattanut kustannuksia Sosiaalijohto Terveyskeskukset Yhteensä 0% 20% 40% 60% 80% 100% kasvattanut kustannuksia ostoilla ei ole ollut vaikutusta kustannuksiin aluksi alentanut kustannuksia, sitten hinnat ovat nousseet tuottanut kustannussäästöjä ei ole ostanut palveluja yrityksiltä Sosiaalibarometri 2013, kuvio 39.
Palvelujen tuottaminen keskittymässä isoille yksityisille palveluntuottajille Vähintään kohtalaisen suurena keskittymistä pitää alueellaan 64 % terveyskeskusjohtajista 41 % sosiaalijohtajista 35 % lautakuntien puheenjohtajista Keskittymistä ei näe alueellaan tapahtuneen 10 % sosiaalijohtajista 15 % terveyskeskusjohtajista 26 % lautakuntien puheenjohtajista Sosiaalijohtajista 85 % ja terveyskeskusjohtajista 74 % ilmoittaa, että keskittymisen ehkäisemiseksi ei ole tehty tai suunniteltu mitään toimenpiteitä
Palveluja palautettu takaisin omaan tuotantoon Sosiaalijohdosta 36 % ja terveyskeskusjohdosta 33 % ilmoittaa alueellaan jonkin palvelun tai sen osan palautetun takaisin kunnan/kuntayhtymän itse tuottamaksi kahden viime vuoden aikana Omaan tuotantoon palautettu etenkin asumispalveluja sekä lääkäri- ja terveysasemapalveluja Yleisimpinä perusteluina omalla tuotannolla saavutettavat laatu- ja kustannushyödyt
Johtopäätöksiä 1/3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen ei ole tuottanut odotettuja hyötyjä kustannussäästöt eivät ole toteutuneet suuri osa vastaajista arvioi kustannusten nousseen neljän viime vuoden aikana Kustannus- ja laatusyistä siirtymää takaisin omaan palvelutuotantoon Kilpailutettujen palvelujen kustannusten arviointi vaikeaa tarvitaan seuranta-, arviointi- ja laskentavälineitä
Johtopäätöksiä 2/3 Ostopalvelujen laatuun ollaan yleisesti tyytyväisiä Kuitenkin tarkemmin kysyttäessä yli puolet vastaajista ilmoittaa ostetun palvelun laadun puutteista Myös valvonnan menetelmät osin puutteelliset Kunnissa tarvitaan ostopalvelujen laadun seurantajärjestelmiä ja vastuiden selkeyttämistä eri palveluntuottajien välillä Laadun varmistamiseksi määriteltävä sopimuksissa myös seuraamukset, jos sovittu laatu ei toteudu
Johtopäätöksiä 3/3 Tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä varmistamaan, ettei hinta ole ainoa ratkaiseva tekijä Hankintalain uudistamisen yhteydessä kynnysarvojen nosto EU-direktiivin tasolle saa laajan kannatuksen Palveluhankintoja voitava osittaa, hankintatarjouksia täsmentää sekä antaa riittävän pitkiä tarjousaikoja Näin varmistettava, että myös pienet palveluntuottajat voivat osallistua kilpailutuksiin ja etteivät kilpailutukset suosisi suuria palveluntuottajia
Kelan asiakaspalvelun muutokset
Kelan toimipisteverkon supistaminen heikentänyt palvelua Verkkoasioinnin lisääminen Suullisen asioinnin käyttöönotto Etuuskäsittelyn keskittäminen Yhteispalvelupisteiden lisääminen Puhelinpalvelun keskittäminen Toimistoverkon supistaminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% heikentänyt pysynyt ennallaan parantanut
Kelan asiakaspalvelun osa-alueet toimivat pääosin hyvin Kela-Kerttu Verkkoasiointi Asiointitapahtuman sujuvuus Neuvonta Elämässä-asiakaslehti Esitteet Lomakkeet Etuuksien takaisinperintä Tiedottaminen Eri asiakasryhmien huomioiminen Sähköpostineuvonta Hakemusten täyttäminen Esteettömät toimitilat Väärinkäytösten selvittely Tulkkauspalvelut Suullinen asiointi Asiakkaiden tasap. kohtelu alueellisesti Asiakaskirjeiden selkeys Muutoksenhaku Käsittelyajan pituus Päätösten selkeys Puhelinpalvelu 0% 20% 40% 60% 80% 100% huonosti kohtalaisesti hyvin
Kelan palvelun ongelmia Asiakasraadit Palvelujen ja etuuksien avoimet ja ymmärrettävät kriteerit Puhelinpalvelu Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu alueellisesti Päätösten selkeys Asiakaskirjeiden selkeys Käsittelyaikojen pituus Muutoksenhaku
Johtopäätöksiä 1/2 Suullinen ja sähköinen asiointi ovat tulosten perusteella edenneet Kelassa myönteisesti. Tuloksissa näkyvät pitkäjänteisen, valtakunnallisesti johdetun kehittämistyön myönteiset tulokset. Väestöpohjaltaan pienten alueiden näkökulmasta palveluverkon supistaminen ei ole enää mahdollista ilman palvelun saatavuuden ja laadun heikennyksiä. Jo nyt yli kolmannes vastaajista arvioi palveluverkon supistamisen heikentäneen palvelun laatua.
Johtopäätöksiä 2/2 Asiakaslähtöisyyden kehittämistä palvelevat asiakasraadit toimivat Kelassa tulosten mukaan vielä puutteellisesti. Asiakasraatien toiminnassa on selkeä kehittämistarve. Kehittämistyössä tulisi ottaa mukaan järjestöt asiakkaiden ääneen esiin tuojina ja palautteen antajina.
Osatyökykyisten ja pitkittyneesti työttömien työllistäminen
Työllistymismahdollisuuksien tarjoaminen heikentynyt 2008 2013 0% 20% 40% 60% 80% 100% huonosti kohtalaisesti hyvin
Järjestöt parhaita työllistäjiä Yhdistykset/järjestöt Kunnat Sosiaaliset yritykset Suuret yritykset Työllistämissäätiöt Pk-yritykset Osuuskunnat Valtio 0% 20% 40% 60% 80% 100% ei osaa sanoa huonosti kohtalaisesti hyvin
Huolta kuntien mahdollisuuksista tarjota vaikeasti työllistyvien palveluita Sosiaalijohtajat kriittisiä kuntien mahdollisuuksista järjestää vaikeasti työllistyvien palveluita, mikäli vastuuta siirretään nykyistä enemmän TE-hallinnolta kunnille 46 % sosiaalijohtajista ja 31 % TE-toimistojen johtajista arvioi kuntien mahdollisuudet palvelujen tarjoamisessa huonoiksi; ongelmia erityisesti väestöltään pienillä alueilla Sosiaalitoimen ja TE-toimistojen välinen yhteistyö toimii hyvin erityisesti TE-toimistojen johtajien näkökulmasta: heistä 74 % pitää sitä hyvänä Sosiaalijohtajista vastaava osuus on 57 %
Eri tahojen mahdollisuudet tarjota palveluita vaikeasti työllistyville huonot Työvoiman palvelukeskus Sosiaalitoimi Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Yhdistykset/järjestöt Kela TE-toimisto Työeläkelaitokset Terveystoimi Yritykset 0% 20% 40% 60% 80% 100% huonot kohtalaiset hyvät
TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palveluja vaikeasti työllistyville romahtaneet TE-toimisto* 2008 2013 Työvoiman palvelukeskus 2008 2013 Sosiaalitoimi 2008 2013 Kela 2008 2013 Yhdistykset/j ärj estöt** 2008 2013 Yritykset 2008 2013 0% 20% 40% 60% 80% 100% huonosti kohtalaisesti hyvin
Johtopäätöksiä 1/2 Osatyökykyiset ovat merkittävä potentiaali v. 2011 TE-toimistoissa oli 93 000 osatyökykyistä työnhakijaa, joista merkittävä osa olisi työllistettävissä Edellyttää työelämän kehittämistä, työnantajien asenteiden muutosta sekä nykyistä parempaa sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamista Vaikeimmin työllistyvien palveluissa merkittävää kehittämistarvetta
Johtopäätöksiä 2/2 Eläkkeen lepäämään jättämistä koskevaa lainsäädäntöä on perusteltua jatkaa v. 2013 jälkeenkin Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajan nosto 68 v. Lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsyn vammaisetuuskytkennän poistaminen Järjestöjen työllistämismahdollisuuksia kannattaa edelleen kehittää, koska järjestöt työllistävät usein henkilöitä, jotka ovat työllistymispolun alussa