EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luento 19.4.2011
Kirjat, kirjoitustaito ja suullinen traditio Qumranin kääröistä suurin osa on pergamentteja Nag Hammadin papyruskoodeksit (n. 350) ovat varhaisimpia kokonaisina säilyneitä kristittyjen valmistamia kirjoja. Alun perin koodekseja ei ymmärretty varsinaisiksi kirjoiksi vaan pikemminkin yksityisiksi muistiinpanovälineiksi (vrt. 2. Tim. 4:13, membra/naj)
Miten kirjoja valmistettiin? Pääasialliset kirjoitusmateriaalit papyrus ja pergamentti papyrus ruokokasvista valmistettiin arkkeja latomalla nauhamaisia kasvin osia ristikkäin. Liimana toimi kasvin oma neste. (Plinius vanhempi, Naturalis Historia 13.75-82) pergamentti venytettiin ja hiottiin eläimen nahasta Kirja (biblos) oli kirjakäärö 7-10 m (esim. 20 papyrusarkista, 18-20 x 25 cm) teksti 6-9 cm palstoihin Koodeksit (vihkomaiset kirjat) yleistyvät kristittyjen käytössä Kirjoitusmateriaali oli arvokasta Harrisin vertaus: $30-35/arkki, 1989, 195 Papyrus 52, vanhin katkelma UT:sta, Joh 18:31-33
Suullinen traditio evankeliumitutkimuksessa Muotohistoria ja sen kritiikki Evankeliumeja edeltävät suulliset traditiot: (perinne)lajien (esim. ihmekertomuksien) ja niiden sosiaalisen käyttöyhteyden (Sitz im Leben) jäljittäminen Traditioiden välittäminen/muistaminen on Sitz im Leben (vrt. rabbiiniset koulut): Gerhardsson, Memory and Manuscript (1961) Orality/literacy tutkimus 1980-luvulta alkaen W. H. Kelber, The Oral and the Written Gospel (1983) pois tekstuaalisesta paradigmasta suullisen (käsikirjoitus)kulttuurin ymmärtämiseen; folkloristiikan, kirjatutkimuksen ym. hyödyntäminen Sosiaalisen muistin esiinmarssi 2000-luvulla
Mitä on opittu? Käsikirjoituskultuureissa suullisella esityksellä pääpaino (tekstit kuin nuottikirjoitus!) meillä on kuitenkin esimerkkejä hiljaisesta lukemisesta antiikissa Luku- ja erityisesti kirjoitustaito vain harvoilla Suullisen ja kirjallisen vuorovaikutus Suullinen traditio saa vaikutteita teksteistä, tekstit synnyttävät uutta suullista traditiota ( sekundaari suullisuus ) Myös luku- ja kirjoitustaitoiset luottivat muistiin/suulliseen traditioon Alkuperäisen (sana)muodon mahdottomuus suullisessa kulttuurissa (vrt. ipsissima verba); antiikissa vahva suullisen kulttuurin vaikutus Varhaiskristillistä traditioprosessia ei voi selittää ilman muistitutkimuksen apua
Miten painokone mullisti kirjojen aseman? painopiste kuulemisesta näkemiseen sosiaalisesta lukemisesta yksityiseen tekijänoikeus mahdolliseksi tekstin lopullisuus (vrt. internet) ajatus luovuudesta ja alkuperäisyydestä korostuu Walter Ong, Orality and Literacy (1982)
Kirjallisuutta Gamble, Harry Y. 1995 Books and Readers in Early Church: A History of Early Christian Texts. New Haven, CT: Yale University Press. Goody, Jack 1986 The Logic of Writing and the Organization of Society. Cambridge: Cambridge University Press. Graham, William A. 1987 Beyond the Written Word: Oral Aspects of Scripture in the History of Religion. Cambridge: Cambridge University Press Harris, William V. 1989 Ancient Literacy. Cambridge: Harvard University Press. Hezser, Catherine 2001. Jewish Literacy in Roman Palestine. Tübingen: Mohr Siebeck. Hurtado, Larry W. The Earliest Christian Artifacts: Manuscripts and Christian Origins 2006. Grand Rapids: Eerdmans. Johnson, William A. and Holt N. Parker (eds) 2009. Ancient Literacies: The Culture of Reading in Greece and Rome. Oxford: Oxford University Press. Kelber, Werner H. 1983 The Oral and the Written Gospel: The Hermeneutics of Speaking and Writing in the Synoptic Tradition, Mark, Paul, and Q. Philadelphia, PA: Fortress. Kirk, Alan and Tom Thatcher (eds) 2005 Memory, Tradition, and Text: Uses of the Past in Early Christianity. Atlanta, GA: Society of Biblical Literature. (Semeia Studies 52.) Ong, Walter J. 1982 Orality and Literacy: The Technologizing of the Word. London: Methuen. Rubin, David C. 1995 Memory in Oral Traditions: The Cognitive Psychology of Epic, Ballads, and Counting-Out Rhymes. New York: Oxford University Press
Lukutehtävä 3.5. T. Kazen, Impurity, Ritual, and Emotion: A Psycho- Biological Approach (Luku 2 teoksessa Issues of Impurity in Early Judaism, Eisenbrauns 2010). Lähetetään sähköpostitse. Mitä tiedät uskonnontutkimuksen lähestymistavoista puhtauteen ja saastaisuuteen? Mitä uutta tunteiden tutkimus tuo raamatuntutkimukseen? Pohdi suomalaisen kulttuurin tai jonkin muun tuntemasi kulttuurin/ uskonnollisen tradition puhtauskäsityksiä. Miten lukemasi auttaa ymmärtämään ja analysoimaan?