Katoavaisuuden rajalla Sedlecin luukirkko

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Katoavaisuuden rajalla Sedlecin luukirkko"

Teemu Virtanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Katoavaisuuden ralla Sedlecin luukirkko Anna Haapalainen Tšekin tasavallassa, Kutna Horan kaupungin lähellä, Sedlecin kylässä siitseva hautausmaakirkko on syrjäisestä siinnistaan ulkoisesta suosittu vaatimattomuudestaan kohde. perustetun Alunperin huolimatta vuonna sisterssiläisluostarin 1142 hautausmaa luukirkkoineen on edelleen käytössä. Kaikkien Pyhimysten kirkon kappelissa on arviolta vainan luut, hautausmaan jotka siirrettiin suurista sinne joukkohaudoista. Lopulliseen muotoonsa kappelin makaaberit koristukset asettuivat vuonna 1870, jolloin mestaripuuseppä František Rint kolmivuotisen työnsä päätökseen. Katoavaisuuden muistomerkki vierailinsa allisuuden sai pakottaa Mestaripuusepän signeeraus Sedlecin luukirkon seinässä. Kuva: Anna Haapalainen. attomuuden ralle jos osaa katsoa oikeasta perspektiivistä. Pyhää maata Voimakkaan sisterssiläisluostarilaitoksen leviämisen jälkimainigeissa perustetun Sedlecin luostarin munkkien pääsääntöisenä tehtävänä oli maanviljelys. Luostari ei ollut mitenkään poikkeuksellinen, eikä sen hautausmaa erityisen tunnettu. Asiantilaan tuli muutos kun Bohemian kuningas Otakar II lähetti Sedlecin apotti Henrikin (Jindřich) diplomaattiselle matkalle Jerusalemiin vuonna Palatessaan Pyhältä Maalta apotti toi mukanaan ruukullisen Golgatan multaa, jonka hän sirotteli luostarinsa hautausmaalle. Tieto tapauksesta levisi hyvin nopeasti ihmiset ympäri Eurooppaa, aatelisista maanviljelijöihin, halusivat tulla haudatuksi Sedlecin hautausmaalle. Monet saapuivat 1

Kaikkien Pyhimysten kirkon kappelissa on arviolta 40 000 vainan luut, hautausmaan jotka siirrettiin suurista sinne joukkohaudoista.

2 varta vasten Sedleciin kuolemaan tuoden mukanaan joukoittain sukulaisia, jotka myöhemmin halusivat myös hautapaikan sisterssiläisluostarin hautausmaalta. Tämän valtaisan suosion takana oli atus pyhän tarttumisesta. Jonkin asian tai esineen ollessa pyhä, ateltiin tämän pyhyyden olevan ettavissa siirrettävissä eteenpäin tarvittaessa. Pyhäinjäännökset, luut, ristin palat, käärinliinat tässä tapauksessa maa sisälsivät jumalaista pyhyyttä, josta osalliseksi pääseminen oli uskovalle erittäin tärkeää. Ruukullinen Golgatan multaa muutti koko hautausmaan Pyhäksi Maaksi. Tulla haudatuksi maahan, joka olemuksellisesti miellettiin kristikunnan kruunuksi, oli mahdollisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä. Yksityiskohta yhdestä luupyramidista. Kuva: Anna Haapalainen Luinen kirkko Hautausmaa laajeni täyttyi vuosien saatossa. Rutto 1300-luvulla 1400-luvun hussilaissodat eivät suinkaan helpottaneet tilannetta. Kutna Horan kaupungin asukasmäärien kasvu maankäyttöön liittyvät ongelmat pakottivat etsimään vaihtoehtoista ratkaisua hautausmaata päätettiin pienentää. Hautausmaan keskelle oli rakennettu pieni kirkko sen alle kappeli luita varten 1400-luvulla. Työt luitten siirtämiseksi aloitettiin virallisesti vuonna 1511, jolloin puolisokea 2

Pyhäinjäännökset, luut, ristin palat, käärinliinat tässä tapauksessa maa sisälsivät jumalaista pyhyyttä, josta osalliseksi pääseminen oli uskovalle erittäin tärkeää.

3 munkki sai hoitamattomat tehtäväkseen hauta-alueet tyhjentää siirtää vainajien luut kirkon kappeliin, jossa ne pysyivät koskemattomina aina vuoteen 1867 asti. Sedlecin kirkkoherra halusi kirkkonsa kappelissa oleville luille tehtävän jotakin. Pyrkimyksenä oli rakentaa muistomerkki ihmisen kutsuttiin František projektin kuolevaisuudelle. tekemään Rint, työtä mestaripuuseppä jonka rahoitti Tätä kolmevuotisen Schwartzenbergin aatelissuku. Rint puhdisti arviolta noin vainan luut, joista suurimman osan hän järjesti kappelin neljään nurkkaan valtaviksi pyramideiksi. Lopuista luista hän rakensi kattokruunun, alttarin, kyntteliköt, kastemalt, lukuisia seinäkoristeita sekä työnsä rahoittan kunniaksi Schwartzenbergin luisen aatelisvaakunan. Schwartzbergin aatelisuvun vaakuna.alhaalla oikealla ihmisluista koottu korppi nokkii turkkilaissotilaan silmää.kuva: Anna Haapalainen Ralla Sedlecin luukirkon historia kytkeytyy mielenkiintoisella tavalla Euroopan kristinuskon historiaan. Vaikutteet, ilmiöt uskomukset kerrostuneina vuosisatojen takaa esittäytyvät samanaikaisesti näissä järjestetyissä luissa: sisterssiläisen luostarilaitoksen pyrkimys kirkkojen vaatimattomaan koristeluun saa makaaberin viittauskohdan, uskonsodassa kuolleiden luut koristavat Jumalan huonetta, ekshumaation historiallinen tavanomaisuus miten ruton uhrit lepäävät osana kuolevaisuuden muistomerkkiä. Puuseppämestarin taidokas mielikuvituksekas työ pysäyttää allisen kuilun partaalle. Luukirkko täyttää tehtävänsä. Memento mori. 3

tekemään Rint, työtä mestaripuuseppä jonka rahoitti Tätä kolmevuotisen Schwartzenbergin aatelissuku.

4 Augustinuksen mukaan ihmisen osa on aika, jonka alkulähde on Jumala. Tämä allisuuden attomuuden ra on ylittämätön. Aikaa on ostettu myyty, erityisesti kiirastuliaikaa. Ihmiselle myös ikuisuus näyttäytyy allisessa perspektiivissä. Se on jotain muuta kuin tämä aika. An vääjäämätön kulku kohti loppua lienee ihmiskunnan, erityisesti kristikunnan, yksi suurimmista kysymyksistä, joka luonteensa puolesta jäänee ilman vastausta. Tämä atus ihmisen osasta välittyy voimakkaasti Sedlecin Luukirkossa. Atus ei suinkaan ole ainutlaatuinen, uusi tai poikkeuksellinen, mutta sen kiehtovuus onkin tuttuudessa. On kysymyksiä, jotka ovat vaivanneet ihmistä vuosisatojen an ne ovat samo kysymyksiä, joita edelleen kysytään. Luut ovat persoonattomia Kirkon iso kattokruunu, jossa on käytetty jokaista ihmisruumiista löytyvää luuta ainakin kerran. Kuva: Anna Haapalainen. menneet ekshumaatiossa sekaisin, mutta silti vierailit keskustelevat vainajien Historiallisuuden henkilöllisyydestä. kaipuu näyttäytyy voimakkaana. Vainan tulee olla tunnettu muistettu, mutta nämä kuolleet ovat menettäneet nimensä kauan sitten. Esteettisesti asetellut luut ovat menettäneet jotain vaina-statuksestaan muuttuneet osaksi muistomerkkiä, elävät kaipaavat toisaalta kommenteissaan personifikaatiota. Unohdus lienee viimeinen kuolema. Kappelin alttari. Ainoa messu vuosittain järjestetään pyhäinmiestenpäivänä. Kuva: Anna Haapalainen. 4

An vääjäämätön kulku kohti loppua lienee ihmiskunnan, erityisesti kristikunnan, yksi suurimmista kysymyksistä, joka luonteensa puolesta jäänee ilman vastausta.

5 Sedlecissä kävijä asettuu usealle ralle. Mikä on pyhää? Missä historiallisessa kontekstissa tämä on tapahtunut? Miten minä suhtaudun tähän? Pieni luukirkko avaa ikkunan katolisen kirkon historiaan, luostarilaitoksen syntyyn kehitykseen, kirkon dogmatiikkaan, pyhyyden moninaiseen merkitysjärjestelmään, Euroopan suuriin kriiseihin an käsitteen keskeisyyteen. Kirkon esitteet eivät koko kontekstia avaa, mikä on sääli. Kohtaaminen luiden kanssa on eräänlainen uskontohistoriallinen konsentraatio, mutta se on myös henkilökohtainen kokemus. Laskeutumalla portaat alas kappeliin on mahdollista kohdata se, miten samanlaisia kuitenkin niin erilaisia me olemme (olleet). Kirjoitta on FM, joka parhaillaan valmistelee väitöskiransa Turun yliopiston uskontotieteen oppiaineessa. Lukuvihjeitä kiinnostuneille: Le Goff, Jaques: The Birth of purgatory. Aldershot: Solar Press, D. Bornstein (ed.): Medieval Christianity: A People's History of Christianity. Fortress Press, Yates, Frances A.: The art of memory. Chicago: University of Chicago Press Mahlamäki, Tiina, Ilkka Pyysiäinen & Teemu Taira (eds): Pyhä: Ra, kielto arvo kansanomaisessa uskonnossa. Helsinki: SKS, Anttonen, Veikko: Ihmisen maan rat: 'Pyhä' kulttuurisena kategoriana. Helsinki: SKS, Augustinus: Tunnustukset, (suom. Otto Lakka Yrjö-Otto Lakka), Helsinki: SLEY-kirt, Kaspar von Greyerz: Religion and culture in early modern Europe, Oxford: Oxford University Press, Brown, Peter Robert Lamont: The cult of saints: its rise and function in Latin Christianity. Chicago: University of Chicago Press, Nettilinkki maailman luukirkoista: 5

käsitteen keskeisyyteen. Kirkon esitteet eivät koko kontekstia avaa, mikä on sääli.

Samankaltaiset tiedostot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin