Asemakaavan muutoshakemus nro 002115, Kuninkaala Paikoitustalon sijoittaminen tontille ja varaston laajennus. IKEA Real Estate Oy Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA 08.11.2010 KUVA 1 Kaava-alueen sijainti 1:20 000 Laatija: Vantaan kaupunki, Maankäyttö (MATO), Kaupunkisuunnittelu, (KAUPSU) ESA, TKA Vireille tulo: 27.08.2010
Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Siinä osallisille annetaan tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. (Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukainen vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa, jolloin osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta, tapahtuu samanaikaisesti, erillisellä tiedotteella: "Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL:n) 62 :n mukaan"). 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Vesa Karisalo,aluearkkitehti, Projektiyksikkö Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Eeva Sauramo, asemakaavasuunnittelija Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Asemakaavan selostus sisältää asemakaavatyöryhmän eri henkilöiden kirjoittamia tekstiosuuksia ja laatimia kuvia. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella; Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välissä (KUVA 1). 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Mitä alueelle suunnitellaan IKEA Real Estate Oy. on esittänyt alueen asemakaavan muuttamista siten, että nykyisen IKEAn tontin länsiosaan voidaan rakentaa useammassa tasossa oleva paikoitustalo ja että nykyistä tavaratalorakennusta voidaan jatkaa itäosastaan laajentamalla sitä noin 1 000 k-m². Paikoitustalon rakentamisen yhteydessä tontin länsiosassa olevaa maanalaista johtoa esitetään siirrettäväksi lännemmäksi, jottei se jäisi paikoitustalon alle. 1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Kansi sivu 1 1. Perustiedot sivu 2 1.1 Tunnistetiedot sivu 2 1.2 Kaava-alueen sijainti sivu 2 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus sivu 2 1.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo sivu 2 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, sivu 3 taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä sivu 4 2. Tiivistelmä sivu 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet sivu 4 2.2 Asemakaavan muutos sivu 4 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen sivu 4 3. Lähtökohdat sivu 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista sivu 4 2
3.1.1 Alueen yleiskuvaus sivu 4 3.1.2 Luonnonympäristö sivu 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö sivu 6 3.1.4 Maanomistus sivu 8 3.2 Suunnittelutilanne sivu 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, sivu 10 päätökset ja selvitykset 4. Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet sivu 14 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve sivu 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset sivu 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö sivu 14 4.3.1 Osalliset sivu 14 4.3.2 Vireille tulo sivu 15 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sivu 15 4.3.4 Viranomaisyhteistyö sivu 16 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet sivu 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet sivu 17 Kunnan asettamat tavoitteet 4.4.2 Työn aikana syntyneet tavoitteet sivu 17 5. Asemakaavan muutoksen kuvaus sivu 17 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja sivu 17 luonnonympäristöön 6. Asemakaavan muutoksen toteutus sivu 18 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat sivu 18 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus sivu 18 6.3 Toteutuksen seuranta sivu 18 6.4 Asemakaavoituskustannukset sivu 18 LIITEKUVAT Kuva 1 Kaava-alueen sijainti Kuva 2 Ote maalajikartasta Kuva 3 Maanomistustilanne Kuva 4 Ote seutukaavayhdistelmästä Kuva 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Kuva 6 Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 7 Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Porttipuiston alueen tie- ja katuverkon liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu. Strafica Oy 11.11.2002. Porttipuiston-Hakunilan liikenne-ennusteiden toimivuustarkastelujen päivittäminen (päivitystyö). Strafica Oy 16.08.2004 Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi - kaupan alueet ja palveluverkko. Entrecon Oy 25.10.2007. Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien liittymän toimivuustarkastelut. Oy Stimulator Ab 2007. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017) 18.01.2008. {Helsingin seudun yhteistyö perustuu vuonna 2005 tehtyyn 14 kunnan yhteistyösopimukseen. Vantaan tasapainotettu strategia, Taloussuunnitelma 2010-2013, kv 16.11.2009. Vantaan asunto-ohjelma 2009-2017; Elämänmakuista asumista Vantaalla. Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2010-2012. Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö 24.09.2009, Arkkitehdit Anttila&Rusanen, Ramboll Finland Oy, Vantaan markkinointi Oy. 3
Rakennuslupa 22.06.2010 113 RAJA, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta. Pohjatutkimusraportti / Ramboll 6.4.2010 / Viite 82129169 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä Asemakaavan muutoksen laadinta perustuu koko kaupungin maankäyttöä ohjaavaan Vantaan yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa ratkaistaan muun muassa asuntoalueiden sisäinen katuverkko, kortteleiden tai niiden osien käyttötarkoitus, rakennusoikeudet, kerrosluvut ja rakennusten ulkonäköön liittyviä seikkoja. Asemakaavan muutos esitetään kartalla 1:2 000 siihen kuuluvine asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Siihen kuuluu aina myös asemakaavan selostus. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kohdan 4.3 osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan muutoksen laadintaan. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS -suunnitelma) on päivätty 08.11.2010 ja toimitettu osallisille. OAS - suunnitelman täydennysesitysten jättäminen on marraskuussa 2010. Kaavatyön vireille tulosta ilmoitetaan osallisille. Osallisten kuulemiskirje maankäyttöja rakennuslain (MRL) 62 mukaan on päivätty 08.11.2010. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosalueelle kaavoitetaan IKEAn vuodesta 2003 toimineen tavaratalon tontille täydennysrakentamisena useampikerroksinen paikoitustalo tontin länsiosaan sekä varastointitilojen laajennus tontin itäosaan. Asemakaavan muutosalueelta on ajoyhteys Porttisuontietä pitkin Jokiniementielle ja Vanhalle Porvoontielle. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kiinteistön lisärakentaminen voi alkaa asemakaavan muutoksen tultua hyväksytyksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen lähiympäristö Muutosalue sijaitsee Porttipuistossa; kaupallisten palvelujen alueeksi kehitetyn alueen eteläosassa. Alueelle ovat luonteenomaisia vilkasliikenteiset, suuret liikenneväylät sekä kookkaat kaupan uudisrakennukset. 3.1.2 Luonnonympäristö Maiseman yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijoittuu entiselle suoperäiselle maalle vilkasliikenteisen Kehä III:n varrelle. Maisemallisesti alue on tasaista alamaata, jossa huomio kiinnittyy kookkaisiin rakennusmassoihin ja suuriin liikenneväyliin. Maaperä (KUVA 2) Luonnollinen pohjamaa alueella on savea. Pehmeän saven paksuus vaihtelee alueella noin 9-12 m. Paikoitellen alueella on myös turvetta ja täyttömaita. Erityisesti alu- 4
een itä- ja pohjoisosissa sijaitsee laajempi yhtenäinen täyttömaa-alue. Kevyillä kairauksilla on päästy tunkeutumaan 13-30 metrin syvyydelle maanpinnasta. Pohjavedenpinnan voidaan olettaa olevan noin maanpinnantasossa tai osittain paineellista. Nykyiset paikoitusalueet on rakennettu vahvistetun pohjamaan varaan. Rakennettavuus maaperän suhteen (geotekniikka) Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Rakennusten perustaminen edellyttää jatkettujen paalujen käyttöä. Paalutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon täyttöalueet ja alueella jo suoritetut pohjanvahvistustoimenpiteet. Liikenne- ja paikoitusalueiden laajentaminen edellyttää lisäpohjanvahvistuksia. Alueen pohjavedenpintaa ei saa alentaa pysyvästi. Rakentaminen edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja - suunnitelmia. KUVA 2 OTE MAALAJIKARTASTA Kasvillisuus Porttisuontien ja Porttipolun tuntumaan tontin puolelle sekä paikoitusalueille on istutettu jonkin verran pensaita ja puita. 5
Asemakaavan muutosalueen rakentamattoman alueen kasvillisuus on tavanomaista joutomaan kasvillisuutta. Eläimistö Asemakaavan muutosalueella ei ole mitään merkittäviä havaintoja luonnon eläimistön suhteen. Vesistöt ja vesitalous Pohjavedet Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Luonnonsuojelu Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Asemakaavan muutosalue on asumaton. Yhdyskuntarakenne Aluetta rakennettiin aluksi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Tältä ajalta ovat peräisin osa alueen pohjois- ja keskiosan vanhemmasta rakennuskannasta. 1990-luvun loppupuolelta Porttipuiston alueen kehittäminen käännettiin kaupallisten palvelujen suuntaan. Ensimmäisenä alueelle sijoittunut IKEAn kodinsisustus tavaratalo avattiin yleisölle toukokuussa 2003. Kaupunki-/ taajamakuva Asemakaavan muutosalueella sijaitsee IKEA-konsernin kodinsisustus tavaratalo, joka taajamakuvassa selvästi erottuu kolmelle suurelle, sitä ympäröivälle liikenneväylälle, Lahdentielle, Kehä III:lle ja Vanhalle Porvoontielle. Asuminen Palvelut Työpaikat Porttipuiston alueella ei sen suoperäisen maaperän vuoksi (Portmossen) aiempinakaan aikoina ole ollut asutusta. Lähin asutus sijaitsi Suurelta Rantatieltä ja samalla Haxbölen kestikievarin (nyk. Malmarsin torpan) kohdalta etelään erkanevan Helsinki- Viipuri -tien alkupään, nykyisen Vanhan Porvoontien varrella, joka kärryteitä lukuun ottamatta satoja vuosia oli seudun ainoita liikennöitäviä teitä. Asemakaavan muutosalue tukeutuu Hakunilan palvelualueeseen, jota ollaan laajentamassa Porttipuistoon päin. Kodinsisustus tavaratalo IKEAssa työskentelee samanaikaisesti noin 150 henkilöä. Virkistys, liikunta ja urheilu Liittyminen viheralueverkostoon Muutosalueelta pääsee katualueita pitkin lähivirkistysalueille. Liikenne Alue liittyy Jokiniementiehen ja Vanhaan Porvoontiehen. Alueella voimassa olevan asemakaavan mukainen liikenneverkko on rakennettu ja se toimii nykyisillä liikennemäärillä tyydyttävästi. Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet, mm. linja 68 kulkee Porttipuiston alueen läpi. Seudullinen jalankulku- ja polkupyöräreitti 6
Muutosalueen halki kulkee seudullinen Kehä III:n varren jalankulku- ja polkupyöräliikenteen pääreitti. Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muinaismuistomerkkejä. Tekninen huolto Vesihuolto Vedenjakelu Asemakaavan muutosalueelle on rakennettu tarpeellinen vesihuolto. Alueen vesijohtoverkko kuuluu Hakunilan painepiiriin. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotus-pumppaamon ja Tikkurilan painepiirin kautta. Hakunilassa sijaitsevan vesitornin tilavuus on 1000 m3, HW = +93,90 ja NW = +87,70. Lisäksi käytössä on alasäiliö, jonka tilavuus on 2700 m3. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin + 85.00 ja ylin on noin + 95.00. Painetasot on ilmoitettu N43- järjestelmässä metreinä merenpinnasta (mvp). Jätevesiviemäröinti Alueelle on rakennettu tarvittava jätevesiviemäröinti. Alueen jätevedet kootaan tavaratalon pohjoispuolella olevalle Porttisuontienjätevedenpumppaamolle. Jätevedet johdetaan aluksi pohjoiseen Jokiniementielle ja edelleen sitä pitkin itään Hakunilaan. Sieltä jätevedet kulkeutuvat kalliotunnelissa etelään Vaaralan jätevedenpumppaamolle ja edelleen etelään Rajakylään. Sieltä jätevedet johdetaan edelleen Mailatien jätevesien mittausaseman kautta Helsingin viemäriverkkoon. Lopulta jätevedet ohjataan Viikinmäen keskuspuhdistamolle puhdistettaviksi. Sadevesiviemäröinti Kaava-alueen läpi etelästä pohjoiseen kulki aiemmin puro, johon tulee sadevesiä mm. Helsingin Heikinlaaksosta sekä Kehä III:n alueelta. Puron valuma-alue on 1,4 km 2. Tavaratalon rakentamisen yhteydessä ojamainen puro putkitettiin tontilla. Alueen sadevedet ohjataan tähän puroon. Puro yhtyy Kaskelassa Kormuniitynojaan, joka yhtyy Nissaksessa Krapuojaan. Lopulta Krapuoja laskee mereen. Sammutusvesi Tavaratalolla on kiinteistökohtainen sammutusvesijärjestelmä, joka pohjautuu sammutusveden altaaseen varastoimiseen. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maaperä Maaperän mahdollisista epäpuhtauksista ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Luonnonsuojelukohteet Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. Liikennemelu Ympäröivät suuret liikenneväylät aiheuttavat liikennemelua muutosalueelle. Lentomelu Lentomelu ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelulle. Vaarallisten aineiden kuljetukset Kehä III:lla liikennöi päivittäin huomattava osa maan kemikaali- ja polttoainekuljetuksista (muun muassa Helsinki-Vantaa lentoaseman koneiden lentopolttoainetta). Vaara-alueet Korttelin 64012 eteläosassa sijaitsee 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohdot. Asemakaavan muutosalueella ei ole asutusta voimajohtojen läheisyydessä. 7
Sosiaalinen ympäristö Sisustuksen tavaratalo IKEA on yksilön ja yhteiskunnan vapaa-aikaan liittyvä palvelu, jonka voidaan olettaa olevan virkistävä, viihtyisyyttä lisäävä tai muuten arkielämässä haluttu. Se tarjoaa palveluja asukkaiden arjen sujumiseen sekä kosketuspintoja sosiaalisten suhteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi ihmisten kesken tai vain osallistumista sosiaaliseen ympäristöön. 3.1.4 Maanomistus Sosiotooppi Muutosalue on sosiotoopiltaan jo rakennettua, urbaania kaupunkipalveluympäristöä, jossa autoistuminen on vahvasti läsnä. 8
KUVA 3 MAANOMISTUSTILANNE 9
Asemakaavan muutosalue on pääosin yksityisessä omistuksessa (KUVA 3). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11.2001 tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidentavoitteet tulivat voimaan 01.03.2009. Alueidenkäyttötavoitteissa kehotetaan edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä (mm. koulu-, päiväkoti-, neuvola- ja nuorisopalvelut) sekä luomaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle sekä yleisesti eheyttämään kaupunkiseutua. suunnittelussa. On myös otettava huomioon riittävä viheralueiden muodostama yhtenäinen kokonaisuus. Uutta rakentamista ei myöskään tule sijoittaa tulvavaara-alueelle. Helsingin seudulle on annettu seuraavat yleistavoitteet: Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Muilta osin asemakaavan muutosalueella ei ole alueidenkäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallinen merkitys (MRA 25). Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan koko Uudenmaan alueelle YM 08.11.2006. Se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa muutosalue on taajamatoimintojen aluetta, joka kuuluu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Se on myös osa aluetta, joka merkitykseltään kuuluu seudullisen vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueen eteläosaan on merkitty aluevaraus voimalinjalle (KUVA 4). 10
KUVA 4 Ote maakuntakaavasta 1:50 000 Yleiskaava Vantaan Yleiskaavassa 2007 muutosalue on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi (KM), jonka läpi on johdettu voimansiirtolinja (KUVA 5). 11
KUVA 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Asemakaava Korttelin 64001 tontit 14 ja 15 kuuluvat SM 26.02.1976 vahvistamaan Kuusikon asemakaavaan nro 640 100 sekä asemakaavan muutoksena Kuninkaala K64012 + muutos asemakaavaan nro 641 000, joka vahvistui YM 23.07.1985 ja asemakaavan muutokseen nro 001 553, joka vahvistui Kv 26.02.2001 ja asemakaavan muutokseen nro 001 952, joka vahvistui Kv 17.09.2007. Kortteli 64012 kuuluu YM 23.07.1985 vahvistamaan Kuninkaala K64012 + muutos asemakaavaan nro 641 000 sekä asemakaavan muutokseen nro 001 553, joka vahvistui Kv 26.02.2001 ja asemakaavan muutokseen nro 001952, joka vahvistui 17.09.2007. Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) ja autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) (KUVA 6). 12
KUVA 6 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA 13
Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen Voimassa oleva asemakaava on pääosin toteutunut lukuun ottamatta korttelin 64001 tontteja 14 ja 15, jotka ovat vaiheessa. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Vantaan kaupungin rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 17.12.2001 ja se sai lainvoiman 01.01.2002. Uusi rakennusjärjestysehdotus hyväksyttiin ympäristölautakunnassa (YLA) 22.09.2010. Lopullisen uuden rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyy Vantaan kaupunginvaltuusto. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Korttelin 64012 tontti 2 ja korttelin 64001 tontit 14 ja 15 kuuluvat Vantaan kaupungin tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta tulee täyttämään kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen n:o 1 284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2009 taloussuunnitelmassa 2010-2013 esityksen Vantaan tasapainotetusta strategiasta. Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan tasapainotetussa strategiassa Vantaan visio on " Vantaa - viisas valinta ". Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. IKEAn kodinsisustustavaratalon myymälätilan ja itsepalveluvaraston laajennusrakennuslupa, yhteensä 6 678 k-m² (22.06.2010 113 RAJA, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta). 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Muutosalueella voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueella toimivan yrityksen laajentamistarpeita. Vantaan kaupunki haluaa tarjota yritykselle hyvän toimintaympäristön, joten asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Muutoshakemus 002115 on kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelmassa vuodelle 2010. Asemakaavatyö on käynnistetty vuonna 2010 kunnan aloitteesta laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 08.11.2010. Muutoksen suunnittelua sitovia sopimuksia tai suunnitelmia ei työn käynnistysvaiheessa ole ollut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 14
Asemakaava-alueen maanomistajat, maanvuokraajat ja vuokralaiset. Asemakaava-alueen rajanaapurit ja lähipiirin naapurit. Asemakaava-alueen lähialueen asukkaat. Asukas- ym. yhdistykset ja järjestöt Vantaan kaupungin asukkaat, luottamuselimet ja viranomaiset. Itsensä osallisiksi mieltävät. Valtion viranomaiset ( ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus ym.). Muut viranomaiset ja julkisyhteisöt (Uudenmaan liitto, YTV ja Vantaan Energia Oy). Vantaan alueella toimivat yritykset ja yhteisöt sekä niiden työntekijät. Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijaviranomaiset Aluearkkitehti Vesa Karisalo Suunnitteluinsinööri Anna-Leena Karhunen / Maaperä Liikenneinsinööri Jarmo Pajunen Suunnitteluinsinööri Antti Auvinen / Vesihuolto Asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramo Suunnitteluavustaja Tuukka Kaattari Kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijat IKEA Real Estate Oy / Peik Enbom Parviainen Arkkitehdit Oy / Juha Heiska Muut asiantuntijaviranomaiset Kaavoitusteknikko Raila Lindgren 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavatyö on tullut vireille 27.08.2010. Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt IKEA Real Estate Oy. Hakija on esittänyt alueen asemakaavan muuttamista siten, että nykyisen IKEAn tontin länsiosaan voidaan rakentaa useammassa tasossa oleva paikoitustalo ja että nykyistä tavaratalorakennusta voidaan jatkaa itäosastaan laajentamalla sitä noin 1 000 k-m². Paikoitustalon rakentamisen yhteydessä tontin länsiosassa olevaa maanalaista johtoa esitetään siirrettäväksi lännemmäksi, jottei se jäisi paikoitustalon alle. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 08.11.2010. Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Palaute annetaan kaupunkisuunnitteluyksikön toimihenkilölle kirjallisesti. Tarvittaessa OAS-suunnitelma tarkistetaan saadun palautteen pohjalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelujen käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n mukaisesti on joulukuussa 2009. Mielipiteet kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuten myös asemakaavan muutosehdotus. Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavaehdotuksen sen jälkeen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti 30:n vuorokauden ajaksi. Tässä yhteydessä pyydetään myös mahdolliset viranomais- ja yhteisölausunnot. Arvioitu nähtävillä oloaika on keväällä 2011. 15
Nähtävillä oloaikana asemakaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuvalle maanomistajalle kirjaamattomalla kirjeellä. Muistutukset kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ennen kuin asemakaavaehdotus menee kaupunginhallituksen kautta Vantaan kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Asemakaava muutos tulee voimaan valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen annettavalla kuulutuksella. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään MRL 67 :n nojalla tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Myös kaupunginvaltuuston päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Osallisten kuuleminen: Ennen asemakaavan laatimista kuullaan osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS-suunnitelma) lähetetään kohdassa 4.3.1 määritellyille osallisille. Se on asetettu nähtäville myös määrittämättömiä osallisia varten (esim. kaikki kunnan asukkaat ja itsensä osallisiksi mieltävät) maankäyttötoimen asiakaspalveluun osoitteessa Kielotie 28 sekä Hakunilan yhteispalvelupisteeseen. OAS-suunnitelma oli nähtävillä myös internetissä osoitteessa http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu tai www.vantaa.fi/maankäyttö- ja ympäristö/kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu (kohdassa: "Alueilla tapahtuu"). Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Osalliset voivat myös ottaa yhteyttä kaupunkisuunnitteluun suunnittelutyön kaikissa vaiheissa. Vuorovaikutuksen järjestäminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisen jälkeen laaditaan lopullinen asemakaavan muutosehdotus. Suunnittelutyön edetessä varsinkin kaavoitustyön luonnosvaiheeseen saattaa sisältyä suunnitelman tarkistuksia ja muutoksia. Asemakaavatyön alkaminen Asemakaavatyön alkamisesta tiedotetaan alueen asukkaille, maanomistajille, rajanaapureille, lähipiirin naapureille ja viranomaisille [Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n kuuleminen]. Yleisötilaisuudet Asemakaavan muutoksesta ei ole suunniteltu pidettäväksi yleisötilaisuutta Asemakaavan nähtävillä olo sen voimaan tulo Asemakaavan nähtävillä olosta (MRL 27) ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, Vantaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä nähtäville olosta ei vantaalaisille maanomistajille kirjeitse. Asemakaavan muutos hyväksytään Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaavoitustyön vaiheista ilmoittaminen Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan "Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa" -lehdessä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava-alueesta ei ole käyty MRL:n 66 viranomaisneuvotteluja. 16
Virkamiesviranomaisyhteistyö tapahtuu erillisin neuvotteluin ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton ja Vantaan kaupungin kesken. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan visio: Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan tasapainotetun strategian mukaan koko Itä-Vantaa on yksi työpaikkarakentamisen painopistealue. Aktiivisen elinkeinopolitiikan toiminnan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaalle. Monikansallisena yrityksenä IKEAkonserni täyttää tämän tavoite-ehdon. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisäksi kohdata alueella jo toimivan IKEAkonsernin laajentumistarve ja siten tukea Porttipuiston alueen kaupallisen keskittymän palvelutason säilymistä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on liittää suunnittelualue nykyiseen tie- ja katuverkkoon siten, että liikenteellinen toimivuus sekä liikenneturvallisuus nyt ja tulevaisuudessa ovat riittävät. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen, sujuvuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Joukkoliikenteelle luodaan toimintavalmiudet. Muutosalueelta on joukkoliikenne- sekä pyöräilyetäisyysyhteys palvelualueen aluekeskukseen. Näitä kehitetään tarvittaessa. Alue on kytkettävissä kaukolämmön piiriin, mikä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 4.4.2 Työn aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutosalueelle laaditaan korkeatasoinen kaupallinen toimintaympäristö, joka hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja joka rakentamistavaltaan sekä -massoiltaan istuu olemassa olevaan ympäristöön. Alueen ja naapuruston olemassa olevat pääjalankulku- ja polkupyöräily-yhteydet säilytetään. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön Vaihtoehtojen laatiminen Nollavaihtoehdon (nykytilanne) lisäksi laaditaan luonnosvaiheessa yksi vaihtoehto. Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan valmistelun osana laaditaan tai käytetään aikaisemmin tehtyjä selvityksiä seuraavien arvioitavien merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten perustaksi 1. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, 17
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan muutos nro 002115, 08.11.2010 yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön sekä rakennettuun ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arviointimenetelmien määrittely Asemakaavatyössä käytettävät arviointitavat perustuvat eri henkilöiden kokemukseen, nykytilasta saatuun tietoon, yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, laskennallisiin menetelmiin, asiantuntija-arvioihin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tunnistettuihin vaikutuksiin, osallisilta saatuun palautteeseen, vaikutusten rajaukseen ja arvottamiseen sekä hyvän ympäristön tarkastuslistoihin (esim. ekologinen lista). Koska useita vaikutuksia on mahdoton mitata yhteismitallisesti, keskeiseksi muodostuu vaihtoehtojen välisen eron löytäminen (tunnistaminen). Eri arviointitunnusmerkkejä käyttäen arvioidaan ympäristövaikutusten merkittävyys ja muutoksen suuruus sekä odotettavissa oleva vaikutus. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan selostukseen liitetään havainnollisuussuunnitelma ja ilmakuva. Niiden tarkoituksena on toimia arviointiperusteena sekä näyttää, miten alueen voi rakentaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ajoitus Asemakaavan muutos nro 002115 on maankäyttötoimen kaupunkisuunnittelun (KAUPSU) suunnitteluohjelmassa vuodelle 2010. Asemakaavaehdotuksen arvioitu ensimmäinen kaavoituslautakuntakäsittely on talvella 2011. Ehdotus asetetaan nähtäville 30:n vuorokauden ajaksi (MRA 27 ). Vantaan kaupunginhallituksen ensimmäinen käsittely on arvioitu alkuvuodeksi 2011. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan asukkaiden antaman palautteen pohjalta. 6.4 Asemakaavoituskustannukset Vantaan kaupunki perii kaavoitustyöstä korvauksen (MRL 59). Korvaus määräytyy kaavoituslautakunnan 23.05.2001 tekemän päätöksen mukaisesti. Perittäviä korvausluokkia on yhteensä viisi ja ne määräytyvät asemakaavan tai asemakaavan muutoksen työn laajuudesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus Vantaalla 08. päivänä marraskuuta 2010 Vesa Karisalo Aluearkkitehti, Projektiyksikkö 18
KUVA 7 ILMAKUVA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEESTA 19