Palveluverkko- ja 29 29.01.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 27 25.02.2015 Kouluverkko 125/00.01.02/2015 PALRYH 29.01.2015 29 Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna 2014 2015 yhteensä 5 521 oppilasta, joista alakoulussa on 3 318 oppilasta ja yläkouluissa 2 137 oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. (20.9.2014) Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti 7 873 paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä 16 516 m2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on 2 337 m2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa 1 017 neliötä (Maksjoen (107 m2), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on 1 320 neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kouluilla. Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin välinen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä. Perusopetuksen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista.suurin kustannuserä on henkilöstökustannukset. Esi- ja kouluverkkoselvitykssä esitetään kolmea eri mallia, miten
tiivistetaan kouluverkkoa. Erikseen jaettavat asiakirjat: - Alakouluverkkokartta - Yläkouluverkkokartta - Luonnos esi- ja perusopetusverkosta - Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (6 kpl) - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esitys Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 1) merkitsee perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. Päätös Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 1) merkitsi perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. 3) ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kolmesta mallista lähinnä soveltuvin ja sen pohjalta laatia 10 vuoden aikataulukaavio ja arvio 10 vuoden investointimenoista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti otettava huomioon koulujen nykyinen tekninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset. Samoin on huomioitava tulevaisuuden kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. 4) ohjeistaa, että kouluverkon jatkovalmistelussa on huomioitava nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet, samoin kuin yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. ----------------------------------- KOPLK 25.02.2015 27 Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä on käsitellyt ensimmäistä luonnosta kouluverkkoselvityksestä 29.1.2015 29. Ryhmä on esittänyt kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että kouluverkkoa kehitettäsessä tulee kiinnittää huomiota tilojen käytön tehokkuuteen siten, että tavoitteena on tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kouluverkkoselvityksessä esitetyistä kolmesta mallista lähinnä soveltuvin. Tämän pohjalta laaditaan 10 vuoden aikataulusuunnitelma ja arvio investointikustannuksista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti huomioitava koulujen
tekninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset kuin myös kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. Kouluverkon jatkovalmistelussa tulee myös huomioida nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet ja yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. Lohjalla on parhaillaan käynnissä monitoimijatalo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää koulujen ympärille useampien toimijoiden yhteisiä palvelukeskuksia. Hankkeessa ovat mukana Mäntynummen yhtenäiskoulu, Nummi-Pusulan - Oinolan koulut, Ojaniittutalo ja Routionmäki ja niiden alueilla toimivat varhaiskasvatus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Monitoimijatalo-verkkoa laajennetaan mahdollisesti jatkossa. Hankkeessa kehitetään uusia muunneltavia, joustavia ja kustannustehokkaita tila-ratkaisuja, luodaan uudenlaisia palvelujen järjestämismalleja yhdistämällä eri toimijoiden resursseja uudella tavalla ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa luotuja uusia palvelujen järjestämistapoja ja toimintakäytänteitä tulee levittää kaikkeen toimintaan. Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot. Kouluverkon kapasiteetti suhteessa oppilasmäärään on suuri. Jotta jäljelle jäävä kouluverkko pystyttäisiin paremmin pitämään kunnossa olisi tarkoituksenmukaista karsia verkkoa. Alakoulujen keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus ilman pääomavuokraa on 5 580 / oppilas ja pääomavuokran sisältäen 6 470 / oppilas. Keskiarvon ylittävät kustannukset ovat Hyrsylän, Karjalohjan, Karstun, Lehmijärven, Nummenkylän, Nummentaustan, Oinolan, Pusulan, Sammatin, Solbrinkenin ja Virkbyn kouluissa. Keskiarvon alittavat kustannukset ovat Asemanpellon, Ikkalan, Maksjoen, Metsolan, Muijalan, Neitsytlinnan, Ojamon, Perttilän, Pullin, Rauhalan, Ristin, Roution ja Tytyrin kouluissa. Jos keskiarvoa korkeamman kustannuksen omaavan koulun oppilaita sijoitetaan keskiarvoa matalamman kustannustason kouluun se edelleen laskee matalamman kustannustasoa ja keskimääräinen kustannus / oppilas laskee. Tutkimusten mukaan kun koulun oppilasmäärä nousee yli sadan alkaa kustannustaso stabiloitua. Kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin 300-700 oppilasta. Lohjan kouluissa yli 50 % oppilaista on koulukuljetuksessa Hyrsylässä, Ikkalassa, Karstulla, Lehmijärvellä, Nummenkylässä, Oinolassa, Pullissa, Pusulassa, Solbrinkenissä, Källhagenissa ja Nummi-Pusulassa. Esitys
Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää valita jatkotyöskentelyn pohjaksi soveltuvan mallin ja esittää, että kouluverkkoa kehitetään siten, että Sivistysjohtajan muutettu päätösesitys 1. pääsääntöisesti luovutaan alle sadan oppilaan kouluista, kuitenkin siten, että maankäytön kehityskuvassa palvelutaajamaksi määritellyissä kohteissa on alakoulu 2. kehitetään kouluja monitoimijatalo-hankkeen tavoitteiden mukaisesti siten, että koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan ja että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelee alueen asukkaita 3. turvataan uuden opetussuunitelman mukainen 6. luokalla alkava ruotsin kielen opetus sijoittamalla pienten koulujen 5. ja/tai 6. luokkalaiset yläkoulujen tiloihin. 4. panostetaan jäljelle jäävän kouluverkon toiminalliseen ja tekniseen kuntoon varaamalla riittävät peruskorjausvarat talousarvioon. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää lausuntonaan palveluverkkotyöryhmälle seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että palveluverkkotyössä määritellään tavoitteet työlle, jotta voidaan tietää milloin palveluverkkomuutosten vaikutus on riittävä: Mikä on tavoite käyttömenojen (nousun) osalta, esimerkiksi säästötavoite (%) vuoden 2015 rahoissa? Mitkä ovat tulevaisuuden investointimahdollisuudet vuosittain euroissa esimerkiksi kymmenen vuoden osalta? Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä Lohjan kasvustrategian arvot avoimuus ja asukaslähtöisyys toteutuvat ja että ne näkyvät työskentelyssä. Kaupungin tulee ottaa haltuun viestintä ja panostaa siihen. Palveluverkkotyötä tukemaan tulee tehdä viestintäsuunnitelma. Viestintää suunniteltaessa huomioidaan tiedottaminen, erilaiset vaikuttajaryhmät, aikataulutus, vaihtoehtoiset viestintäkanavat, vuorovaikutussuunnitelma jne. Viestintää hoitamaan tulee nimetä asiantunteva vastuuhenkilö. Valmistelua tulee jatkaa mallin 2 pohjalta siten, että: Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei
sisäilmayllätyksiä. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat tulee kuvata auki. Tilakapasiteettitarkastelu tehdään opetusryhmäpohjalta. Peruskorjattujen ja uusien koulujen (MYK, Ojaniittu, Routionmäki) tilakapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Sadan oppilaan raja ei ole kriteeri, eikä sen perusteella suoraan tehdä johtopäätöksiä koulujen lakkauttamisesta. Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Päätös Hyväksyttiin sivistysjohtajan muutettu päätösesitys. -----------------------------------