TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET
TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.2.2015 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 4 1.2.Asiakassuunnitelman tekeminen...5 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 5 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella... 6 2.2. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti... 6 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA... 6 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot... 6 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot... 6 3.1.2 Veronpalautukset/jäännösverot ja muut satunnaiset tulot... 7 3.1.4 Työttömyysturva... 7 3.2 Varat... 7 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen... 8 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon... 8 3. 5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä... 9 4 OPISKELIJAT... 10 4.1 Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen... 10 4.2 Pitkittyneet opinnot, kun opiskelu ei ole päätoimista... 11 4.3 Opiskalijat kesäaikana... 12 5 YRITTÄJÄT... 12 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 13 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 )... 13 6.1.1 Alennettu perusosa... 13 6.1.2 Laitoshoidossa ja palveluasumisessa olevat henkilöt... 15 6.1.3 Vangit... 15 6.2 Muut perusmenot... 16 6.2.1 Asumismenot... 16 6.2.2 Poste Restante ja PL osoitteessa asuvat... 18 2
6.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 18 6.2.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 19 6.2.3.2 Hammashoitokustannukset... 19 6.2.3.3 Silmälasit/piilolinssit... 19 6.2.3.4 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia... 20 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 20 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut... 21 7.2 Lastenvaunut ja rattaat sekä muut lasten tarvikkeet... 21 7.3 Lasten luonapito... 21 7.4 Huonekalut ja kodinkoneet... 22 7.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 22 7.6 Vuokravakuus... 22 7.7 Muuttokustannukset... 23 7.8 Romanivaatetus... 23 7.9 Hautauskustannukset... 23 7.10 Opintolainan korot... 24 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 24 3
TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Avioliittolaki 234/1929 Hallintolaki 434/2003. Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi avuksi yksilön ja perheiden tilapäisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Oikeus saada toimeentulotukea syntyy toimeentulotukilain 2 1. momentin nojalla vasta silloin, kun henkilö ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, eikä hän voi pitää huolta toimeentuloistaan muillakaan tuloilla tai varoilla, häneen nähden lain mukaan elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Koska toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen toimeentulon turvaava tukimuoto, tulee aina ennen tuen myöntämistä selvittää henkilön / perheen mahdollisuuden saada toimeentulonsa turvatuksi omaista tuloistaan, varoistaan tai muista tulolähetistä. Toimeentulotukeen nähden ensisijaisia yhteiskunnan tukimuotoja ovat mm. eläkkeet, työttömyysetuudet, 4
tapaturmavakuutuksen toimeentuloa turvaavat etuudet, sairauspäiväraha, lasten kotihoidonja yksityisen hoidon tuki, lapsilisä, asumistuki, elatustuki, opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolaina) sekä sotilasavustus. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla sen kunnan sosiaalitoimelta, jonka alueella hakija vakinaisesti oleskelee. Toimeentulotukea koskeva päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. (ToTuL 14 a ). Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava kaikki ne tiedot, joita viranomainen toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi tarvitsee.(totul17 ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 11 13 ). Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta yksilöityä lisäselvitystä. (Hallintolaki 22 ) Asiakkaalle ilmoitetaan lisäselvityspyynnön yhteydessä päivämäärä, johon mennessä puuttuvat tiedot on toimitettava. Hakemus voidaan hylätä, mikäli asiakas ei pyydettyjä tietoja ole määräaikaan mennessä toimittanut. 1.2. Asiakassuunnitelman tekeminen Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n 1 momentin ja toimeentulotukilain 10 :n 2 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on yhteisymmärryksessä asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatimien muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotukien rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Kunta ja valtio osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen yhtä suurin osuuksin. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneita kustannuksia valtionosuudella, joka kattaa puolet perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista. Kunnan toimeentulotukimenoista noin 90 prosenttia on perustoimeentulotuen menoja. Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Katso tarkemmin luku 6. Täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki on esitelty tarkemmin luvuissa 7 ja 8. 5
2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Pääsääntöisesti laskelmassa huomioidaan käytettävissä olevat tulot ja varat siltä kuukaudelta, jolle laskelma tehdään. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea haettaessa tai kun edellisestä toimeentulotukihakemuksesta on useampi kuukausi, voidaan asiakkaan varojen arvioimiseksi tehdä laskelma takautuvasti koskemaan hakukuukautta edeltäviä kuukausia. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja / tai täydentävää toimeentulotukea, ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (asumis- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa uudella perustoimeentulotuen (korjaus)päätöksellä tai huomioida seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmassa, mikäli hakijalla on säännöllinen toimeentulotukiasiakkuus. 2.2. Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisistä syistä myöntää myös takautuvasti toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvissa laskelmissa perusosaa ei pääsääntöisesti oteta menona huomioon. (ToTul 15 ). Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi häätöuhkaa. Takautuvasti toimeentulotukea myönnettäessä tavallisimpia huomioon otettavia menoja voivat olla esimerkiksi vuokrarästit ja sähkölaskurästit. 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOI- MEENTULOTUESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Toimeentulotukilaskelmassa tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilain 11 3 mom:n säännöstä, jonka perusteella tuloina ei oteta huomioon vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen tulonsaajaa kohden. (L:lla 940/2014 voimaan 1.1.2015.) 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukipäätöstä tehtäessä, voidaan kohtuullisuusharkintaa käyttäen ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan 6
päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. 3.1.2 Veronpalautukset/jäännösverot ja muut satunnaiset tulot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 200 euron ylittävältä osalta perheelliseltä. Muiden kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaiden kohdalla veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun osamaksua, huojennusta tai poistamista. 3.1.4 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki lasketaan pitkäaikaistyöttömillä todellisen 20 päivän maksatuksen mukaisena, kunnes se maksetaan kaksi kertaa saman kuukauden aikana, huolimatta siitä, onko asiakkuus säännöllistä. Kertoimen käyttöönotto aloitetaan sinä kuukautena, jolloin tuen saaja saa kaksi täyttä työttömyyspäivärahasuoritusta. Kertoimena käytetään 21,5 päivää, jolla kerrotaan päivää kohti myönnetty päiväraha, jolloin saadaan määriteltyä kuukausitulo. Kerrointa käyttämällä jaksotetaan saman kuukauden aikana maksettu toinen päiväraha otettavaksi huomioon pidemmän ajanjakson aikana. Pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan henkilö, joka viimeisen kahden vuoden aikana on ollut 12 kuukautta työttömänä. Mikäli pitkäaikaistyötön on aktiivitoimissa esim. kuntouttavassa työtoiminnassa, työelämävalmennuksessa tai sairauslomalla, ei kerrointa käytetä. Aktivointitoimenpiteiden tai sairausloman päätyttyä pitkäaikaistyöttömän kerroin otetaan uudelleen käyttöön, kun henkilö on saanut kaksi täyttä työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 3.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. 7
Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 euroa yksinäiselle ja 200 euroa perheelliselle) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta (esim. asuntoauto, kesämökki), joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä (velka vähennettynä omaisuuden arvosta) perintää tehtäessä. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä (L toimeentulotuesta 20 ja 21 ). 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan käytettävissä olevat tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Jos toimeentulotukilaskelma osoittaa tuloylijäämää, siirretään palkka- ja yritystulosta, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa ylijäämää enintään kaksi kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Toimeentulotukilaskelman ylijäämä 100 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 200 euron ylittävältä osalta perheelliseltä, voidaan jaksottaa otettavaksi huomioon seuraavien kuukausien toimeentulotukilaskelmissa 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. 8
Työttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua kulukorvausta, Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) tarkoitettua ylläpitokorvausta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b :ssä tarkoitettua korotusosaa, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b :ssä tarkoitetun korotetun ansio-osan ja työttömyysturvalain 6 luvun 2 :n 1 mom:ssa tarkoitetun ansio-osan erotusta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 c :ssä tarkoitettua muutosturvalisää, työttömyysturvalain 6 luvun 3 c :ssä tarkoitetun muutosturvan ansio-osaa ja työttömyysturvalain 2 :n 1 mom:ssa tarkoitetun ansio-osan erotusta sekä työttömyysturvalain 7 luvun 5 :ssä tarkoitettua työmarkkinatuen korotusosaa ei oteta tulon huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Terveydenhoitomenot huomioidaan hoitotuen ylittävältä osalta. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 momentin mukaan silloin kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä voidaan olla yhteydessä ulosottoviranomaiseen. Asiakasta tulee ohjata myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menot, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta. 3. 5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä Mikäli toimeentulotukea myönnetään tulevaa etuutta vastaan, voidaan etuudesta tehdä takaisinperintä. Takaisinperintäpäätös tulee tehdä toimeentulotukipäätöstä perus- ja/tai täydentävästä toimeentulotuesta tehtäessä. Takaisinperintä voidaan tehdä siltä ajalta, mille toimeen tulotukea on myönnetty ja myönnetyn toimeentulotuen suuruisena. Takaisinperintää tehtäessä tulee kuitenkin huomioida se, ettei takaisinperintä saa vaarantaa henkilön tai perheen toimeentuloa. Mikäli takaisinperintää ei ole tehty tai se ei ole toteutunut, ko. etuus otetaan taannehtivasti huomioon maksatuspäivän jälkeisessä toimeentulotukilaskelmassa. 9
4 OPISKELIJAT 4.1 Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. (Katso 4.2. Pitkittyneet opinnot.) Koulumatkakustannusten omavastuuosuus ja pakolliset opiskelumateriaalit esim. työasut, kirjat ja lukukausimaksut) voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen laskelmissa menona perheen kokonaistilanne huomioiden ja tarveharkintaan perustuen. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavan opintolainan suuruus on 400 euroa/kk. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintolainaan esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, opintolainaa ei voida huomioida tulona. Opiskelijan tulee esittää pankilta tosite opintolainan myöntämättä jättämisestä sekä selvitys maksuhäiriön syystä ja suuruudesta. Opintolainan valtiontakausta (opintutukilain 15 4. mom mukaan) ei myönnetä opiskelijalle, joka on suorittamassa vapausrangaistusta, jonka opintolaina on takausvastuun perusteella Kelan perittävänä tai, jolla on luottorekisteriin rekisteröity maksuhäiriö. Kielteisen opintolainatakauksen saanut henkilö tulee ohjata Kelaan selvittämään asia. Opintotukilain 15 :n 5 momentin mukaan valtiontakaus voidaan kuitenkin myöntää, mikäli maksuhäiriö on yksittäinen ja määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika, merkinnän aiheuttanut velka on suoritettu tai valtiontakauksen myöntämiselle on muuten erityisiä syitä. Täysi-ikäisellä opiskelijalla, joka opiskelee muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa ja ei saa opintorahaa vanhempien tulojen perusteella, on mahdollisuus saada opintolainan takaus vanhempien tuloista riippumatta. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, ote taan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (= toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei ala-ikäistä opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat opiskelijat ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta. Vain eri- 10
tyisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Opiskelijalle hyväksytään vuokramenona pääsääntöisesti paikkakunnan opiskelija-asunnon suuruiset asumismenot. Tilapäisesti voidaan huomioida suuremmat menot, mikäli asuntoa ei ole saatavissa opiskelijalle, kuitenkin niin, että opiskelijan tulee olla opiskelija-asuntojonossa. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Jatko-opintoja tai toisen ammatin hankkimista ei tueta pääsääntöisesti toimeentulotuella. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus /neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Oikeus toimeentulotukeen ulkomaalaisilla opiskelijoilla määräytyy oleskelulupatyypin mukaan. Ulkomaalaisella opiskelijalla toimeentulo tulee olla jo turvattu Suomeen saapuessa. Toimeentulotukea hakeville opiskelijalle on laadittava sosiaalihuoltolain 7 :n mukainen suunnitelma, mikäli kyseessä ei ole opiskelijan tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai, jollei asiakas- / palvelusuunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. 4.2 Pitkittyneet opinnot, kun opiskelu ei ole päätoimista Perusosaa voidaan alentaa, mikäli hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia eikä hakija ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (uusi ammattitutkinto, aikuislukio, avoin yliopisto, tms.). Asiakas tulee ohjata ensisijaisten etuuksien piiriin. Opiskelijoille, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Perusosan alentamisen yhteydessä asiakkaalle tulee tehdä suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi. Mikäli suunnitelma ei toteudu, voidaan uusi alentamispäätös tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan jättää tekemättä sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemän sosiaalityön suunnitelman perusteella sellaisten ensimmäistä ammattiin valmistavaa tutkintoa opiskelevien osalta, jotka eivät tosiasiallisesti voi saada opintotukilain mukaista lainan valtiontakausta tai valtiontakauksen perusteella opintolainaa. Tällaisten asiakkaiden osalta vaaditaan oppilaitoksessa vahvistettu henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka eteneminen tarkistetaan vähintään kolmen kuukauden välein. 11
4.3 Opiskalijat kesäaikana Opiskelijalle, joka on nostanut ja käyttänyt opintolainan normaalisti 9 kuukaudelta, tehdään kesä- heinäkuulle normaali toimeentulotukilaskelma. Opintolainaa ei huomioida tulona. Opiskelijan, jolla on oikeus opintolainaan, mutta ei ole nostanut opintolainaa, pitää selvittää mihin asti hänellä on lainan nosto-oikeus. Jos lainan nosto-oikeutta on jäljellä, huomioidaan lainaa laskelmassa 400 e/kk tulona. Opiskelijalle, joka ei ole hakenut opintolainaa eikä voi enää hakea, tehdään perusosan alennus -20 %. Kotona asuvalta opiskelijalle tehdään ruokanormin alennus, mikäli asiakas saa ruoan kotona. Ruokanormin alennus selvitetään yksilökohtaisesti ja samalla huomioidaan vanhempien taloudellinen tilanne. Mikäli opiskelija ei opiskele päätoimisesti kesäaikana, ja ei ole oikeutettu opintotukeen, hänen tulisi turvata toimeentulonsa kesäaikana ensisijaisesti ansiotyöllä tai muulla tavalla (TOTuL 2 ). Opiskelijan tulee selvittää mahdollisuutensa kesätöihin sekä mahdollisuutensa suorittaa opintoja kesäaikana, esim. työharjoittelu, ym. 5 YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta jatkuu pitkään selvästi kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti, korkeintaan 3 kk:n ajan, täysimääräisesti. Yrittäjän kanssa tulee pyrkiä löytämään vaihtoehtoisia malleja yrittäjän itsenäiselle suoriutumiselle, koska määräajan jälkeen edellytetään toimeentulotuen hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Määräajasta on kirjattava jo ensimmäiseen toimeentulotukipäätökseen. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja siten laiminlyö velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan ja joutuu siksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa siten kuin toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään. Perusosa voidaan alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan, koska hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (ToTuL 10 ) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan (ToTuL 2 2 mom.). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa (ToTuL 15 2 mom) pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi tiedot yrittäjän ja yrityksen taloudellisesta tilanteesta kuten: erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, yrityksen ja 12
yrittäjän veroilmoitukset, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset Yrittäjän on toimitettava tilinpäätös tai välitilinpäätös. Jos tilinpäätöstä tai välitilinpäätöstä ei ole, on toimitettava muu luotettava selvitys yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Kannattamatonta yritystä ei tueta kuin vain väliaikaisesti. Sen jälkeen toimeentulotuen hakijan perusosaa alennetaan 20 %, jos hän ei ole ensisijaisten etuuksienpiirissä. Jatkossa 6 kk:n jälkeen alennetaan perusosaa 40 % jos ei edelleenkään saa ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotukea hakeville yrittäjille on laadittava sosiaalihuoltolain 7 :n mukainen suunnitelma, mikäli kyseessä ei ole yrittäjän tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai, jollei asiakas- / palvelusuunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Katso liite: perusosat 1.1.2015 6.1.1 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (esim. ilmoittautuminen työvoimatoimistoon työnhakijaksi), joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; 13
3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. 5) 18 24-vuotiaalta, ammatillista koulutusta vailla olevalta henkilöltä koulutuksesta kieltäytymisen vuoksi toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia, jos hänen toimeentulotuen tarpeensa aiheutuu siitä, ettei hän ole oikeutettu työttömyysetuuteen koulutuksesta kieltäytymisen tai koulutuksen keskeyttämisen vuoksi (laki toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ja 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta (17.12.2010) Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen (esim. kieltäytyminen tai laiminlyönti työnhakijaksi työvoimatoimistoon ilmoittautumisessa), ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta; tai 3) mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Tarvittaessa voidaan alentaa perusosaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 10 ). Edellä 1 ja 3 momentissa (totul.10 ) tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Mikäli toimeentulotuen hakija kieltäytyy hakemasta toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta (esim. elatusapu, elatustuki), hänen perusosaansa voidaan alentaa. 14
Huomioitava, että perusosan alentaminen voi olla mainittuja 20 % ja 40 % vähäisempi tai alentaminen voidaan jättää kokonaan tekemättä. Asiakkaan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä aina kaksi kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakas, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä. 6.1.2 Laitoshoidossa ja palveluasumisessa olevat henkilöt Lyhytaikaisen sairaalassaolon ajalta vähennetään perusosasta ravinnon osuus (49 %) lukuun ottamatta tulo- ja lähtöpäivää. Perusosan alennus lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta aloitetaan 1 kk:n jälkeen. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (3 kk / pitkäaikaispäätös) olevien henkilöiden perusosana käytetään 105,00 euroa. Henkilön, joka asuu pitkäaikaisesti esimerkiksi palvelutalossa, perusosana käytetään yksinasujan perusosa - 49 %. Palveluasumismaksusta vähennetään hoitotuki, jota ei huomioida tulona toimeentulotukilaskelmassa. Määräaikaisella maksusitoumuksella PPKY Kallion ulkopuolisissa kunnissa asuville laitos- tai palveluasujille tehdään toimeentulotukipäätös asiakkaan kotikunnassa. Toistaiseksi voimassa olevalla maksusitoumuksella PPKY Kallion ulkopuolisissa kunnissa asuvia laitosasujia ohjataan hakemaan toimeentulotukea oleskelukunnasta. Toimeentulotuen viimesijaisuus huomioiden laitoksessa asuva toimeentulotuen hakija ohjataan ensisijaisesti hakemaan asiakas - / palvelumaksun alentamista. 6.1.3 Vangit Vangeilla ei pääsääntöisesti ole oikeutta toimeentulotukeen. Vapausrangaistusta suorittavan henkilön toimeentulotukilaskelmassa perusosana voidaan käyttää laitosasujan perusosaa 105,00 euroa. Tulona huomioidaan vankeinhoitolaitoksen maksama toimintaraha ja muut käytettävissä olevat tulot, esimerkiksi työtulot ja tilisiirrot yksityisiltä henkilöiltä. Puolen vuoden ajalta vapausrangaistuksen aikana tulona huomioidaan asumistuki ja menona vuokra kokonaisuudessaan. Rangaistuksen kestäessä yli puoli vuotta, ohjataan henkilöä irtisanomaan asuntonsa. Avovankilassa vapausrangaistusta suorittavan henkilön perusosana yksinasujan perusosa 49 %, koska henkilön on itse vastattava mm. vaatetuksestaan. Tulona huomioidaan kaikki käytettävissä olevat varat esimerkiksi työtulot ja tilisiirrot yksityisiltä henkilöiltä. 15
6.2 Muut perusmenot Pääsääntöisesti laskun alkuperäinen eräpäivä ratkaisee sen, missä kunnassa lasku tulee huomioida hakijan menoksi toimeentulotukea haettaessa. Laskun huomioi alkuperäisen eräpäivän mukaan se kunta, missä henkilö on oleskellut vakinaisesti laskun erääntyessä. (mm. takuuvuokra, muuttokustannukset, sähkö- ja vesilaskut, sairaalalaskut). 6.2.1 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Mikäli asumisneliöt ja asumiskustannukset ovat kohtuuttomat sen vuoksi, että asiakas on joutunut ottamaan perheen kokoon nähden ylisuuren asunnon, koska perheen koon mukaista asuntoa ei ole ollut saatavilla, huomioidaan todelliset asumismenot enintään kolmen (3) kuukauden ajan ja tämän jälkeen perheen koon mukaiset kohtuulliset asumismenot. Tukipäätökseen kirjataan velvoite hakea perheen koon mukaista asuntoa. Myös yksinäisen henkilön vuokraa kohtuullistetaan, mikäli henkilö asuu tarpeisiinsa nähden ylisuuressa ja kalliissa asunnossa. Kunnat määrittelevät kohtuulliset vuokramenot itsenäisesti vuokrien suuruuden vaihdellessa kuntien välillä. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot huomioiden perheen koko ja Kelan asumistukeen hyväksymät kohtuulliset asumismenot. Asumismenojen kohtuullistamisessa käytetään yksilöllistä harkintaa. Kohtuulliseksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen 1.1.2015 alkaen: 1-2 henkilöä 450 /kk enintään 3-4 henkilöä 650 /kk 5-6 henkilöä 750 /kk Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen: 16
Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavaa vuokraa kohtuullistetaan asunnossa asuvan henkilömäärän mukaan suhteutettuna asunnon neliömäärään. Esimerkiksi kaksiossa asuvan yksinäisen henkilön vuokran suuruutta voidaan kohtuullistaa yksiön vuokran suuruutta kohti. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 25,00 euroa / kk / henkilö. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Myös Kelan asumistukipäätöksistä voidaan tarkistaa vesi- ja lämmityskustannusten kohtuullisuus. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut enintään 25,00 euroa / kk / henkilö. asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. - taloussähkö - koti- ja palovakuutus - tontin vuokra ensisijaisesti neuvoteltava mahdollisuus maksaa erissä - kiinteistövero - nuohous - jätehuolto Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti eräpäiväperiaatteen mukaisesti eli laskut otetaan sen kuukauden toimeentulotukilaskelmassa huomioon, jolloin lasku erääntyy maksettavaksi. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät ovat seuraavat: - huomioidaan vain koti- ja palovakuutus vakuutuskirjan perusteella omistusasunnossa asuvalta 300 euroa/ vuosi ja vuokra-asunnossa asuvalta 100 euroa / vuosi Vastuu-, vahinko-, henkilö- yms. vakuutuksia ei huomioida. 17
6.2.2 Poste Restante ja PL osoitteessa asuvat Poste Restante ja PL- osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste Restantessa ja Postilokerossa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Asiakkaalla on velvollisuus antaa asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 12 ) Perusosana käytetään yhteisasujan perusosaa. 6.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita (esim. haavanhoito- ja desinfiointiaineet, kylmägeelit, kuumemittarit, ym. reseptivapaat tarvikkeet). Apteekin annosjakelupalkkiot, sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Toimeentulotukea myönnettäessä lääkärin määräämiin lääkkeisiin joihin ei tule Kelakorvausta, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Tupakan vieroituslääkkeet huomioidaan menona lääkärin todistuksen perusteella, mikäli tupakoinnin lopettaminen on välttämätöntä perussairauden hoitamiseksi. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Tukisukat huomioidaan menona, mikäli ne ovat välttämättömät perussairauden hoitamiseksi. Raskaana olevalle äidille tukisukat huomioidaan menona lääkärinlausunnon perusteella. Hedelmöityshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa lääkemenoineen huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. 18
6.2.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. 6.2.3.2 Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita takautuvasti pidemmältä ajalta, Mikäli toimeentulotukilaskelma on ylijäämäinen, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus proteesien maksuun osamaksulla. Hammashoitokustannuksista tulee hakemuksen yhteydessä esittää hoitosuunnitelma ja kustannusarvio. 6.2.3.3 Silmälasit/piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit huomioidaan toimeentulo-tukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Piilolinssit huomioidaan vain perustellusta syystä, esim. työhön liittyvät syyt, terveydelliset syyt. Piilolinssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä menoeriä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 100 euroa ja linssit kovalla pinnalla. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio hankittavista silmälaseista ja asiakkaan tulee toimittaa kustannusarvio vähintään kahdesta eri liikkeestä. 19
Silmälasit huomioidaan edullisimman vaihtoehdon mukaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien / piilolinssien hankintaan tarkastellaan asiakkaan tilannetta pidemmältä ajalta. Mikäli toimeentulotukilaskelma on ylijäämäinen, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus silmälasien maksua osamaksulla. 6.2.3.4 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Fysikaalinen hoito huomioidaan myös yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna, mikäli PPKY Kallio ei pysty palvelua tuottamaan. Mikäli fysikaalinen hoito on perusteltua hoidon kiireellisyyden, hoidon jatkuvuuden tai erikoishoidon tarpeen vuoksi, lääkärilausuntoon perustuen. Fysikaalinen hoito huomioidaan menona Kelalta saadun korvauksen jälkeen. Terapiakuluina huomioidaan asiakkaan omavastuuosuus. Lääkärin määräämä fysikaalinen hoito huomioidaan menona enintään kerran vuodessa (10 käyntikertaa vuodessa). Mikäli asiakkaalle on myönnetty hoitotuki psyko- ja lyhytkestoisen terapian takia, ja asiakas ei ole käynyt terapiassa, kustannuksia ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. 20