SÄKYLÄN KUNTA Perusturvalautakunta Toimeentulotuen myöntämistä koskevat lisäohjeet Säkylän kunnassa 1.1.2012 alkaen Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan jokaisen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukeen on subjektiivinen oikeus silloin, kun sen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Toimeentulotukiasian käsittelyyn vaikuttavat muun muassa seuraavat säännökset ja ohjeet muutoksineen: - Laki toimeentulotuesta 1412/1997 lakiviittauksineen - Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11 lakiviittauksineen - Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittaiset ohjeet toimeentulotuesta - Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2001 - Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista - Laki kansaneläkeindeksistä 456/2001 - Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 - Ulkomaalaislaki 301/2004 - Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 - Kotikuntalaki 201/1994 - Hallintolaki 434/2003 - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 - Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 - Valtionarkiston päätös kunnallisten asiakirjojen hävittämisestä, osa 5. Sosiaalihuollon ja holhoustoimen asiakirjat. Valtion painatuskeskus 1989. Kunnalla on lisäksi mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta, kunhan ne eivät ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Nämä ohjeet eivät saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa. Lainsäännöksistä ja muista valtion toimenpiteistä johtuvat indeksi- ja tasokorotukset, Kelan toimenpiteistä johtuvat muutokset sekä muut näiden kaltaiset muutokset päivitetään tähän ohjeistukseen ilman erillisiä päätöksiä. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN Oikeus tukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä (TotuL 1 ). Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada riittävää toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloaan turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TotuL 2 ). Hakija on velvollinen selvittämään ensin mahdollisuutensa saada toimeentuloa muulla tavalla, esim. hänelle kuuluvan etuuden avulla. 1
Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (TotuL 6 ). Toimeentulotuen myöntää vakituinen oleskelukunta. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. (TotuL 14.) Hakemismenettely Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla hyväksytyllä tavalla. Sähköinen hakemus tai sähköposti ei ole hyväksytty tapa, koska hakemuksen lähettäjän oikeellisuutta ei riittävästi voida varmistaa ja koska sähköposti ei ole tietosuojan kannalta luotettava tapa välittää arkaluontoista tietoa. Kunnan Internet-sivuilta voi tulostaa kirjallisen toimeentulotukihakemuksen. Asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Hakijan on esitettävä tuen myöntämiseksi tarvittavat asiakirjat ja tositteet tuloistaan, varoistaan, säästöistään ja omaisuudestaan sekä menoistaan, kuten vuokrasopimus, pankkitiliotteet kaikista tileistä, tulotositteet, tiedot verotuksesta ja varallisuudesta sekä muut kuitit ja tositteet suoritetuista/suoritettavista maksuista. Uusien asiakkaiden taloudellinen tilanne tulee selvittää myös hakemuskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Uutena asiakkaana pidetään henkilöä, jonka edellisestä toimeentulotukihakemuksesta on kulunut 6 kuukautta. Toimeentulotuessa huomioiduista menoista, jotka on sovittu asiakkaan itse maksettavaksi, tulee seuraavan kuun hakemuksen yhteydessä esittää menosta joko maksukuitti tai tiliote, jossa maksu näkyy. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen tulo on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten 18 vuotta täyttäneen opiskelijan ensisijainen taloudellinen tuki on opintotuki sisältäen valtion takaaman opintolainan. Tilanteissa, joissa opiskelija ei saa valtion opintolainan takausta, ei opintolainaa voida pitää hänen tulonaan. Opintolainan ottamista ei tule edellyttää hakijalta, joka opiskelee sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin (esim. lukio tai maahanmuuttajan kieli- tai valmistavakoulutus). Tällöin opintolainaa ei voida katsoa opiskelijan tuloksi. Opiskelukustannuksia ei erikseen huomioida menoksi, vaan ne tulee kattaa opintoetuuksilla. Alle 18-vuotiaan opiskelujen alkuvaiheen kertahankinnoissa (suojavarusteet, työasut, jalkineet) tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti, jos opiskelu vaarantuisi puuttuvien välineiden vuoksi. Opiskelukustannukset huomioidaan huoltajien laskelmassa. Palvelusta suorittavat Varusmies- ja siviilipalvelusta suorittavilla on oikeus sotilasavustukseen, johon sisältyy perusavustus, asumisavustus, elatustuki, erityisavustus ja opinto- 2
lainojen korot. Maksettavan päivärahan katsotaan riittävän käyttövaroiksi. Laitoshoidossa olevat Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön perusosa lasketaan vähennettynä ruokamenojen laskennallisella osuudella (49 %), kun laitoshoito on kestänyt yhtäjaksoisesti 7 vuorokautta. Vähennys tehdään tällöin koko laitoshoidon ajalta. Laitoksessa olevan asunnon säilymisen tarvetta tulee arvioida asiakkaan kokonaistilanteen mukaan. 3 kuukautta kestäneen laitoshoidon katsotaan muuttuneen pitkäaikaiseksi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville asiakkaille huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista annetun asetuksen mukaisesti perusosana 99 euroa /kk käyttövaroiksi (1.1.2012 alk.). Vangit Yrittäjät Poste restante-asujat Ulkomaalaiset Vangin ja tutkintavangin perusosaksi huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista annetun asetuksen mukaisesti 99 euroa /kk (1.1.2012 alk.). Asumiskulut voidaan huomioida pääsääntöisesti maksimissaan 3 kuukauden ajan. Vankilassa saaduista tuloista otetaan huomioon laskelmassa 150 euroa ylittävä osa. Vangille voidaan myöntää tapauskohtaisesti toimeentulotukea esim. silmälaseihin tai hammasproteeseihin, jos hän ei todistettavasti saa niitä hankittua muulla tavoin. Yritystoiminnan kannattavuus tulee selvittää toimeentulotukea myönnettäessä toimittamalla hakemuksen liitteenä yrityksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta sekä kirjanpitäjän selvitys yrittäjän omaa käyttöön nostamista varoista. Yrittäjältä voidaan pyytää myös muita tarpeellisia selvityksiä. Mikäli yrittäjä hakee toimeentulotukea säännöllisesti, kannattamattoman yritystoiminnan lopettamisesta tulee keskustella asiakkaan kanssa. Jos asiakas jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa vielä 3 kuukauden siirtymäajan jälkeen, voidaan hänen katsoa laiminlyövän velvollisuuttaan pitää huolta omasta elatuksestaan, ja alentaa toimeentulotuen perusosaa 20 prosentilla. Perusosan määritteleminen tapahtuu hakijan asumisestaan antaman luotettavan selvityksen perusteella. Selvityksestä on ilmettävä, missä hakija oleskelee ja asuu tilapäisesti tai pysyvästi. Mikäli toimeentulotuen hakija on väestötietorekisterin mukaan asunut vanhempiensa luona ja sieltä muuttaa Poste restanteosoitteeseen, niin perusosa määräytyy vanhempansa luona asuvan mukaisesti. Jos EU kansalainen oleskelee Suomessa vain korkeintaan kolme kuukautta, toimeentulotuen kannalta hänet rinnastetaan turistiin. Ulkomaalaislaissa unionin kansalaisella ja häneen rinnastettavalla tarkoitetaan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista. Unionin kansalainen saa oleskella Suomessa rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan enintään kolme kuukautta ilman muita edellytyksiä tai muodollisuuksia kuin se, että hänellä on voimassa oleva henkilökortti tai passi. Turistilla tulee olla omat lomarahat täällä oleskelua ja paluutaan varten. Jos turisti joutuu rahavaikeuksiin, häntä ohjataan ensisijaisesti hoitamaan itse asiansa (matkavakuutus/pankkipalvelut/western Union/oman lähetystön tai edustajiston puoleen kääntyminen). Harkinnan mukaan näissä tilanteissa voidaan 3
tehdä ilmoitus poliisille käännyttämistä varten. Viimesijaisesti, hyvin poikkeuksellisesti toimeentulotulotukea voidaan myöntää kotimatkakustannuksiin, ruokailuihin ja muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen kuin turisti kohtuudella ennättää palata kotimaahansa. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Nettotulot Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat nettotulot. Tuloiksi katsotaan mm. etuudet, palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan huomioon vain tosiasiassa käytettävissä oleva osuus tuloista. Apteekkiluottoa, kulutusluottoa, Visa-luottoa tai pankkiluottoa ei voida pitää ansiotulona, varallisuutena tai opintolainana, joka voitaisiin ottaa taannehtivasti huomioon toimeentulotuesta päätettäessä, koska luotot muuttuvat velaksi heti noston tai käytön jälkeen. Lisäksi luottoa ei voida ottaa tulona huomioon, mikäli se on käytetty toimeentulotukeen kuuluvan menon, kuten terveydenhuoltomenon, maksuun. (KHO 6/2011, KHO 71/2010.) Etuoikeutettu tulo Etuuksien perintä Ei oteta huomioon Ansiotuloista jätetään tulona huomioon ottamatta kotitaloutta kohden vähintään 20 % ansiotuloista ja enintään 150 euroa kuukaudessa (ToTuL 11 ). Etuoikeutetun tulon menettely on käytössä vuoden 2014 loppuun. Etuuksien perintä otetaan huomioon tuloja vähentävänä, mikäli asiakas on ollut toimeentulotukiasiakkaana ja on sinä aikana saanut jotakin etuutta liikaa. Tulot otetaan siis huomioon todellisina, koska liikaa maksetut etuudet on jo aiemmin huomioitu tuloina toimeentulotukilaskelmassa. Ansiotuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja, kuten ammattiyhdistyksen jäsenmaksua sekä työvaatteista ja työvälineistä aiheutuvia menoja (ToTuL 11 ). Tuloina ei oteta huomioon äitiysavustusta, äidinmaidon luovutuksesta saatua tuloa, kansaneläkelain mukaista hoitotukea, lapsen hoitotukea, vammaistukea, työllisyyskoulutuksen ajalta maksettavaa ylläpitokorvausta eikä kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettavaa toimintarahaa. Avustukset ja tulot Satunnaisia, ei-kuukausittaisia tilillepanoja ei oteta huomioon, jos ne jäävät alle 80 euron ja suuremmista tuloista huomioidaan 80 euron ylittävä osuus, sillä vähäiset avustukset ja ansiot tulee jättää kokonaan huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä (TotuL 11 2 mom.). Mikäli alle 80 euron tai sitä suuremmat tulot ovat säännöllisiä eli kuukausittaisia, ne aletaan huomioida kokonaisuudessaan hakijan tuloina 3 kuukauden kuluttua siitä, kun hakijalle on asiasta kerrottu. Suuret, kertaluontoiset tulot otetaan huomioon toimeentuloa myönnettäessä. Tulo voidaan jatkaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen 4
määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuuden taikka sen saamisen perusteen tai käyttötarkoituksen huomioon ottaen on kohtuullista. Suuri kertaluontoinen tulo voi olla esimerkiksi eroraha, loppukorvaus työsuhteen päättyessä, perintö, suuri työsuorituspalkkio, omaisuuden myyntitulo, veikkausvoitto tai muu näihin verrattava tulo. Varallisuus Lapsen tulot ja varat Veronpalautus Velat ja ulosotto Varallisuudesta otetaan huomioon 1200 euroa ylittävä osa. Asiakkaalta pyydetään ensi kertaa asioidessa tiliotteet kaikista pankkitileistä. Lapsi (alle 18-vuotias) ei ole velvollinen elättämään vanhempiaan ja sisaruksiaan. Lasten satunnaisia kesä- ja viikonloppupalkkoja ei huomioida (työsuhteen kesto kesän aikana maksimissaan 3 kk). Jos lapsella on säännöllisiä ja merkittäviä ansiotuloja, etuoikeutetun tulon soveltamisohje, jonka mukaan osa ansiotuloista enintään 150e jätetään ottamatta huomioon, koskee myös perheen alaikäisiä lapsia. Veronpalautuksesta otetaan huomioon tulona 170 euron ylittävä osa/talous. Jälkiveroja ei kuitenkaan oteta huomioon menoina. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen velkajärjestely on maksukyvyttömän henkilön ensisijainen järjestelmä hänen taloudellisen tilanteensa korjaamiseksi. Velkajärjestelyssä olevan asiakkaan tulisi toimeentulotukea hakiessaan liittää hakemukseen velkajärjestelypäätös ja maksuvaralaskelma. Jos tulot ovat suoran ulosoton kohteena, otetaan huomioon vain tosiasiassa käytettävissä oleva osuus tuloista. Muuta velkojen takaisinmaksua ei oteta toimeentulotuessa huomioon tuloja vähentävänä, lukuun ottamatta ulosottomiehen vahvistamaa kirjallista maksusuunnitelmaa ja sen mukaisia menoja. PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOON OTETTAVAT MENOT Perusosa Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot (49 %), vaatemenot, vähäiset terveydenhoitomenot (käsikauppatuotteet, n. 11 12e/kk), henkilökohtaisen ja kodin puhtauden menot, tv-lupamaksu, digisovitin, sanomalehden tilausmaksu, puhelimen ja Internetin käyttömenot, paikallisliikenteen käyttö, harrastusja virkistystoiminnan menot sekä muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan alentaminen Perusosaa voidaan alentaa 20 % ensimmäisellä kerralla ja asiakkaan laiminlyönnin toistuessa 40 %. Alennus voidaan tehdä, jos henkilö on kieltäytynyt tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen aktivointisuunnitelman tekemisestä, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkoittamasta yhteistyövelvollisuudesta. Alennus tehdään myös, mikäli hakija ei ole ilmoittautunut työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös 18 24-vuotiailla, jotka ovat ammatillista koulutusta vailla ja ovat kieltäytyneet koulutuksesta, mutta heidän kohdallaan alennus on 5
enintään 20 %. (TotuL 10.) Alentaminen voi kestää enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentaminen ei saa olla asiakkaan tilanteeseen nähden kohtuuton ja asiakkaan asuminen ja terveydenhoitokustannukset tulee turvata perusosan alentamisesta huolimatta. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi, mikäli mahdollista yhdessä asiakkaan ja työvoimaviranomaisen kanssa yhteistyössä. Kun asiakkaalle on aikaisemmin tehty suunnitelma, on alentamisen yhteydessä tarkoituksen mukaista täydentää jo tehtyä suunnitelmaa. ASUMISMENOT Kohtuullisuus Asumismenoja arvioitaessa otetaan huomioon paikallinen asuntotarjonta ja hintataso sekä Kelan yleisen asumistuen yhteydessä määrittelemät kohtuulliset asuntojen koot: 1 henkilö 37 neliötä 2 henkilöä 57 neliötä 3 henkilöä 77 neliötä 4 henkilöä 90 neliötä 5 henkilöä 105 neliötä 6 henkilöä 115 neliötä Mikäli hakija asuu arvioituun koko- ja hintatasoon nähden tarpeettoman suuressa tai kalliissa asunnossa, voidaan asumismenot kohtuullistaa. Kohtuullistamisen jälkeen hakijan kohdalla huomioidaan asumismenoista vain kunnassa hyväksytty määrä. Hakijalle pitää kuitenkin antaa 3 kuukauden mittainen siirtymäaika hakeutua kohtuullisen hintaiseen asuntoon, minkä aikana asumismenot hyväksytään todellisen suuruisina. Kohtuullisuusharkinta ei saa johtaa asunnottomuuteen tai siihen, että hakija joutuu muuttamaan sellaiseen asuntoon, joka ei täytä yleisesti hyväksyttävää tai henkilön/perheen erityisiä tarpeita (lasten koulunkäynti, hoidon tarve, vammaisen henkilön tilantarve tai etävanhemman lasten tapaamisesta johtuva tilantarve) vastaavaa asumistasoa. Vuokra-asunto Vuokra-asunnon asumismenoina huomioidaan pääsääntöisesti täysimääräisinä vuokra, lämmitys ja vesi, sekä lisäksi taloussähkö, kotivakuutus ja saunamaksu, mikäli niitä ei voida pitää kohtuuttomina. Erillisiä varasto-, autopaikka- tai muita vastaavia maksuja ei huomioida, vaikka ne olisi sisällytetty vuokraan, vaan niiden osuus pitää erotella. Hyväksyttyjen vuokrakustannusten määrää voidaan korottaa kohtuullisuuden rajoissa, mikäli vuokra sisältää lämmityksen ja/tai veden. Vuokramenot alivuokrasuhteesta hyväksytään, jos Kela myöntää vuokraan asumistuen. Vuokran hyväksyttävät enimmäismäärät ovat: 1 henkilö 400 euroa 2 henkilöä 500 euroa 3 henkilöä 570 euroa 4 henkilöä 600 euroa 5 henkilöä 650 euroa 6 henkilöä 700 euroa 6
Kohtuullinen vesimaksu on 20 euroa/hlö/kk. Lämmityskulut voivat tulla sähkö-, öljy- tai kaukolämmöstä. Sähkölaskusta lämmityksen osuus on 70 %. Kohtuulliset lämmityskustannukset ovat: 1 henkilö 79 euroa 2 henkilöä 100 euroa 3 henkilöä 123 euroa 4 henkilöä 137 euroa 5 henkilöä 158 euroa 6 henkilöä 165 euroa Omakotitalo Muu omistusasunto Asuntolainan korot Taloussähkö Omakotitalon hoitomenoiksi katsotaan lämmitys, vesi, palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja puhtaanapitokustannukset. Omakotikiinteistön hoitomenot lasketaan Kelan asumistukilain mukaisella kaavalla, jossa asunnon koko arvioidaan Kelan hyväksymien asuntojen enimmäiskokojen mukaan ja 1,23 euroa on lämmitysryhmän I mukainen hyväksytty lämmityskulu (euroa/m 2 /kk). Kaava on: (1,23 euroa x asunnon hyväksytty pinta-ala) + (25,62 euroa x asukasmäärä) + 66,27 euroa Hoito- ja yhtiövastikekulut, kuten muutkin asumismenot, käsitellään samoin kuin vuokra-asunnon asumismenot. Lisäksi voidaan ottaa huomioon lainan korkoja. Toimeentulotuessa otetaan asuntolainojen korkomenot huomioon edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakonpidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon. Asuntolainan ja asuntoon kohdistuvan perusparannus- ym. lainan korkoja huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa: 1 henkilö 200 euroa 2 3 henkilöä 300 euroa 4 henkilöä 350 euroa Taloussähköstä aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Suorasähkölämmitteisestä asunnosta laskennallinen lämmityksen osuus on 70 % ja taloussähkön osuus 30 %. Kohtuullinen taloussähkö/kk 1 henkilö 34 euroa 2 henkilöä 43 euroa 3 henkilöä 53 euroa 4 henkilöä 59 euroa 5 henkilöä 68 euroa 6 henkilöä 72 euroa 7 henkilöä 77 euroa Vakuutusmaksu Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä. Vakuutusmaksusta tulee esittää vakuutuskirja tai -lasku, jossa on eriteltynä, mitä vakuutuksia vakuutuskokonaisuuteen sisältyy. Vapaaehtoisia vakuutuksia (esim. tapaturma-, matka-, vastuu- 7
ja oikeusturvavakuutus) ei oteta toimeentulotuessa huomioon. Vakuutusmaksu tulee olla jaettu vähintään neljään erään vuodessa. Polttopuut Polttopuita voidaan myöntää enintään 350 euron arvosta vuodessa. TERVEYDENHUOLTOMENOT Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia palveluja. Yksityisten palvelujen kustannukset hyväksytään harkinnan mukaan tapauskohtaisesti, mikäli erikoissairaanhoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Asiakkaalta voidaan edellyttää lääkärin arviota hoidon tai lääkkeen tarpeellisuudesta. Hoitomaksut Lääkkeet Lääkärintodistus Hammashoito Poliklinikka- ja vuodeosastomaksut huomioidaan täysimääräisinä. Lääkärin määräämät reseptilääkkeet, myös ehkäisypillerit, huomioidaan. Huomioon otetaan halvimmat mahdolliset vaihtokelpoiset lääkkeet, mikäli lääkäri ei ole erikseen kieltänyt lääkevaihtoa. Jos asiakas itse kieltäytyy vaihdosta, hän maksaa itse halvemman ja ostamansa lääkkeen omavastuun erotuksen. Pääsääntöisesti lääkkeisiin tehdään maksusitoumus Säkylän apteekkiin. Huomioidaan kuluna, mikäli se liittyy hakijan hakemaan/saamaan etuuteen, tulevaan tai alkaneeseen koulutukseen tai työllistymiseen. Akuuttiin hammashoitoon ja terveyskeskuslääkärin arvioimaan välttämättömään hammashoitoon myönnetään toimeentulotukea. Muu mahdollinen hammashoito myönnetään erityisestä syystä terveyskeskushammaslääkärin arvion perusteella. Hammashoidon kustannuksista pyydetään suurempien ja pidempien hoitojen yhteydessä kustannusarvio terveyskeskushammaslääkäriltä. Hammasproteesit otetaan huomioon, mikäli asiakkaalla on vähintään 6 kuukauden asiakkuus tai asiakas on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajalla. Proteesista pyydetään etukäteen kustannusarvio erikoishammasteknikolta. Silmälasit Silmälasien korjaus hyväksytään täysimääräisenä menona. Silmälaseihin myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumus enintään: yksitehoisiin 130 euroa kaksitehoisiin 180 euroa monitehoisiin 270 euroa Toimeentulotukea silmälaseihin myönnetään korkeintaan kolmen vuoden välein samalle henkilölle. Silmälasit voidaan myöntää, mikäli asiakkaalla on vähintään 6 kuukauden asiakkuus tai asiakas on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajalla. Piilolinssit korvataan vain erityisestä terveydellisestä syystä, josta pitää esittää lääkärin määräys. Piilolinssinesteet sisältyvät perusosaan. 8
Fysioterapia Sairausmatkat Fysioterapiakulut hyväksytään pääsääntöisesti vain julkisen terveydenhuollon hintojen mukaan. Ambulanssimatkat hyväksytään täysimääräisinä. Muista sairausmatkoista huomioidaan omavastuuosuudet 9,25 euroa /yhdensuuntainen matka taksi- /linja-autokuittia tai terveydenhuollon antamaa matkatodistusta vastaan. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN SISÄLTYVIEN MENOJEN HUO- MIOIMINEN Erityismenot Täydentävää tukea tulee myöntää silloin kun hakijalla on erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (TotuL 7 c ). Täydentävä toimeentulotuki perustuu myös toimeentulotukilaskelmaan. Täydentävässä toimeentulotuessa ei suljeta pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT Maksujen alentaminen Päivähoitomaksujen alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden. Yksityisessä päivähoitopalvelusta aiheutuvat menot voidaan toimeentulotuessa ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. MUUT KUIN 7 B :SSÄ TARKOITETUT ASUMISESTA AIHEUTUVAT MENOT Vuokravakuus Takuuvuokraan voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on perusteltu. Henkilön on oltava kyseisenä kuukautena oikeutettu toimeentulotukeen. Takuuvuokraa ei myönnetä rahana. Vuokranantajalle annetaan maksusitoumus. Pääsääntöisesti vuokravakuus vastaa yhden kuukauden vuokraa. Mikäli henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä ja vuokranantaja vaatii kahden kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden, se voidaan myöntää, mikäli hakijaa muutoin uhkaisi asunnottomuus. Muuttokulut Muutosta tulee aina neuvotella etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Muuttokulut huomioidaan, mikäli muutto on perusteltu esimerkiksi opiskelun, työn, perhetilanteen, vuokran kohtuullistamisen tai asunnottomuuden uhkan takia. Muuttokuluihin voidaan myöntää maksusitoumus muuton tekevälle yritykselle halvimman vaihtoehdon mukaan: pelkkä muuttoauto / yksi kantaja ja muuttoauto/ kaksi kantajaa ja muuttoauto, hakijan tilanteen mukaan. Tavaroiden tulee olla pakattuna valmiiksi. Muuttolaatikoita ei kustanneta toimeentulotuesta. Vaihtoehtoisesti, jos muutto tapahtuu omalla autolla, voidaan huomioida polttoainekuluja Kelan määrittämän kilometrikorvauksen mukaan. Kilometrikorvaus on vuonna 2012 0,20e/km. 9
Kertakulut Talonkirjaotteen hankinta, palovaroittimien hankinta ja uuden tv-antennin hankinta kuuluvat täydentävään toimeentulotukeen. ERITYISISTÄ TARPEISTA TAI OLOSUHTEISTA JOHTUVAT MENOT Lasten tapaaminen Lasten tapaamiskustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea etävanhemmalle. Tapaamisia korvataan vahvistetun tapaamissopimuksen mukainen määrä. Ylläpitorahaa maksetaan toteutuneista päivistä jälkikäteen lapsen iän mukaisesta toimeentulotuen perusosan päiväkohtaisesta määrästä 49 %, mikä on ruokamenojen laskennallinen osuus. Matkakulut korvataan pääsääntöisesti julkisen liikenteen mukaan kuitteja vastaan. Mikäli julkisen liikenteen yhteyttä ei ole osalle tai koko matkalle käytettävissä, voidaan matkakuluja korvata Kelan määrittämän kilometrikorvauksen mukaan. Kilometrikorvaus on vuonna 2012 0,20e/km. Kodin tarvikkeet Lasten kulut Hautajaiskulut Välttämätön kodinirtaimisto, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista johtuvat menot voidaan ottaa huomioon, mikäli kyseessä on toimeentulotukiasiakkaana oleva pitkäaikaisasunnoton, pitkäaikaisasiakas tai lapsiperhe. Asiakkaan tulee esittää tarveselvitys ja eritelty kustannusarvio tarvittavista hankinnoista ennen päätöksentekoa. Välttämättömät lasten tarvikkeet ja harrastukset voidaan ottaa huomioon täydentävä toimeentulotukena. Harrastustukea myönnetään tapauskohtaisesti. Hautajaisiin voidaan myöntää 40 euroa kukkalaitteeseen, mikäli vainaja on lähiomainen (lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, puoliso). Lisäksi voidaan huomioida matkakulut hautajaispaikalle julkisen liikenteen hintojen mukaan tai omalla autolla Kelan kilometrikorvauksen mukaisesti. Menot huomioidaan, mikäli toimeentulotuen hakija on pitkäaikaisasiakas (väh. 6 kk asiakkuus). Hautajaisvaatteet sisältyvät perusosaan. Toimeentulotukea hautauskuluihin myönnetään sen jälkeen, kun kuolipesän varat on selvitetty perukirjasta. Toimeentulotuen tarvetta hautauskuluihin arvioitaessa otetaan huomioon vainajan ja lesken talletukset ja tulot. Välttämättöminä hautauskustannuksina huomioidaan arkku, arkun huolto, tuhkaus ja kuljetukset halvimman mukaan. Lisäksi huomioidaan seurakunnalle aiheutuvat välttämättömät hautauskulut. Päätös osoitetaan leskelle tai perikunnan päämiehelle. Muistotilaisuutta, hautakiveä tai kuolinilmoitusta ei huomioida. Työttömyyskassamaksu Työttömyyskassan jäsenmaksu voidaan hyväksyä menona, mikäli se on perusteltua hakijan myöhemmän toimeentulon turvaamiseksi. Muut erityiset menot Romaninaisen vaatemenoihin voidaan myöntää enintään 460 euroa kolmen vuoden välein. Ulkomaalaiselle, jolla on vähintään vuoden mittainen oleskelulupa ja erityinen tarve, voidaan huomioida passin hankintaan ja kansalaisuushakemukseen liittyvät kulut. Myös passiin liittyvä valokuvaus hyväksytään menona. 10
Vuokrarästeihin voidaan harkinnan mukaan myöntää toimeentulotukea, jos hakijalla olisi ollut erityisestä syystä oikeus saada toimeentulotukea takautuvasti lain 15 :n 4 momentin mukaisesti. Muita rästejä ei pääsääntöisesti huomioida paitsi, jos ehkäisevä toimeentulotuki tulee kyseeseen. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Tarkoitus Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (TotuL 1 ). Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin (TotuL 13 ). Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan esimerkiksi tukea henkilöä tai perhettä akuuteissa kriiseissä, kuten perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen, rikoksen uhriksi joutuminen tai onnettomuus. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan välttää häätö tai perheen tilanteen muuttuminen entistä kaoottisemmaksi. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei ole toimeentulotukilaskelman perusteella oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Ehkäisevä toimeentulotuki on luonteeltaan kertasuoritus. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä keskustellaan tapauskohtaisesti sosiaalityöntekijöiden ja/tai perusturvajohtajan kanssa. 11