Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma 2017 2018 1 Cetus Espoo ry Cetus Esbo rf, Leipurinkuja 1 A, 02650 Espoo

1. YLEISTÄ 3-5 Missio, arvot ja visio Yleiset, kilpailulliset, kumppanuus Hallinto ja henkilöstö Talous Viestintä ja markkinointi 2. KILPAILUTOIMINTA 6-17 2.1. Kilpauinti 6 Tavoitteet - Toiminta 2.2. Parauinti 10 Tavoitteet - Toiminta 2.3. Vesipallo 11 Tavoitteet Toiminta ja joukkueet Leirit ja turnaukset 2.4. Taitouinti 13 Tavoitteet - Toiminta 2.5. Uimahypyt 14 Tavoitteet - Toiminta 2.6. Valmennus-, koulutus-, tuki- ja kehittämisjärjestelmät 14 Tavoitteet Toiminta Valmennuskoulutus - Valmennuksen ja koulun yhdistäminen - Valmennuksen tukitoimet 2.7. Cetuksen järjestämät kilpailut 17 Tavoitteet - Toiminta 3. VESILIIKUNTAPALVELUT 18-20 3.1. Kurssitoiminta 18 3.2. Erityisuinti 19 Tavoitteet Toiminta Muu kurssiyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 20 3.3. Sukelluskerho 20 3.4. Jäsenuintivuorot 20 4. MASTERS-TOIMINTA 21 5. UINNINVALVONTA 22 Tavoitteet - Toiminta 6. KOULULAISTEN UIMAOPETUS 23 Kuvat: Marko Lysmä, Peter Weissenberg (vesipallo), Jasmin Grönman (taitouinti) Liite 1 (s.18) 2

1. YLEISTÄ Toimintakausi on Cetuksen 13. Seura on tehnyt määrätietoista työtä uintiurheilun edistämiseksi ja saavuttanut vahvan aseman espoolaisena urheiluseurana. Cetuksen toiminta kattaa kaikki Suomen Uimaliiton alaiset uintiurheilulajit. Cetus on yksi pohjoismaiden suurimmista uimaseuroista. Menestyksekäs ja laaja toiminta edellyttää jatkuvia hyviä perustoimintoja, vakaata taloutta, halua kehittyä ja innostunutta vapaaehtoistoimintaa. Cetuksen ja Espoon kaupungin välinen yhteistyö on osoitus toimivasta kumppanuudesta. Yhteistyö on kattavaa: koululaisten uinninopetus, eritysryhmien, lasten ja aikuisten alkeisopetus sekä iltapäiväkerhotoiminta. Vahvistamme osaltamme yhteisöllisyyttä, edistämme tasa-arvoa ja toimimme vastuullisesti kaikkea rasismia sekä syrjintää vastaan. Cetus haluaa menestyä myös kansainvälisesti. Kansainvälinen kilpailutoiminta ja yhteistyö ovat osa seuran strategiaa. Cetus järjestää seuran sisäisiä, kotimaisia ja kansainvälisiä korkealaatuisia kilpailuja. 3 Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja laajennus auttavat seuran tiukentuneita ratatilaresursseja. Tapiolan uimahallin pitkä huoltotauko vaikuttaa koko toimintakauden toimintaan. Uimahyppytoiminta saadaan vakiinnutettua tärkeäksi

osaksi seuran lajitarjontaa. Harrastajamäärien voimakas kasvu ja rata- ja allastilojen niukkuus pakottavat tästä johtuen paikoin sopeuttamaan toimintaa. Cetus on jäsenenä Suomen Uimaliitossa, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilussa (ESLU), Suomen Triathlonliitossa, Sukeltajaliitossa, Svenska Finlands Idrottsförbund (SFI:ssä) ja Elinkeinoelämän keskusliiton alaisessa PALTA:ssa (Palvelualojen työnantajat). Missio, arvot ja visio Seuran missio on kiteytetty seuraavasti: Cetus vesiliikuntaa ja uintiurheilua Espoossa ja maailmalla. Seuran visiona on olla menestyvä urheiluseura, jossa saa parasta valmennusta, on halutuin seuratyönantaja, tarjoaa laadukkaimmat kurssit, parhaan uintiopetuksen, ylpeä omasta osaamisestaan ja on kansainvälisesti menestyvä ja tunnettu urheiluseura. Tavoitteen saavuttamiseksi panostetaan toiminnan laatuun ja vastuullisuuteen sekä tarjonnan monipuolisuuteen. Tavoitteena on lisäksi tukea yksilön kasvua ja kehittymistä turvallisessa ympäristössä. Arvojamme ovat tavoitteellisuus, kehitys, avoimuus ja yhteisöllisyys. Tavoitteet Yleiset yhteisöllisyyden edistäminen parantamalla viestintää ja luomalla yhteisiä käytäntöjä seuratoiminnan ja sidosryhmien välisen yhteistyön kehittäminen harrastetoiminnan tavoitteellinen kehittäminen kaikissa vesiliikuntamuodoissa nuorista vanhuksiin kotisivujen kehittäminen palvelemaan paremmin asiakkaita Kilpailulliset huippu-urheilukulttuurin vahvistaminen kansainvälisen yhteistyön lisääminen menestyminen kansallisesti ja kansainvälisesti valmennusosaamisen vahvistaminen uimahyppytoiminnan kehittäminen kilpatasolle Kumppanuus ylläpitää ja syventää erityisesti harrastetoiminnassa Espoon kaupungin ja seuran välistä kumppanuutta Hallinto ja henkilöstö Seuran hallituksessa on puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Seuralla on toiminnanjohtaja ja noin 40 päätoimista henkilöä. Päätoimisten lisäksi seurassa valmentaa, ohjaa ja valvoo noin 150 osa-aikaista henkilöä. Toiminnanjohtaja vastaa seuran operatiivisen toiminnan toteutuksesta. Toiminnanjohtajan tukena seurassa toimii johtoryhmä. Valmennuksesta vastaa valmennuspäällikkö ja taloudesta talouspäällikkö. 4 Talous Seuran talouskehitys on ollut haasteellinen, mutta tällä hetkellä tilanne on hyvässä tasapainossa. Taloudenpidossa on tehty paljon korjaavia liikkeitä, jotka takaavat toiminnalle vakaan ja hyvän pohjan. Taloudellinen tilanne on haastava tulevalla kaudella. Seuran tulorahoitus perustuu pääosin jäsenmaksuihin, valmennuksen ja

vesiliikuntapalveluiden tuottoihin, Espoon kaupungin avustuksiin ja sen kanssa tehtyyn sopimukseen Espoon alakoulujen uimaopetuksesta sekä Arandur Oy:n kanssa tehtyyn sopimukseen koskien Espoon keskuksen uimahallin uinninvalvontaa. Viestintä ja markkinointi Viestintää toteutetaan monipuolisesti ja monikanavaisesti. Tärkein ulkoisen viestinnän tiedotuskanava on seuran verkkosivut: www.cetus.fi. Lisäksi hyödynnämme tarvittaessa sähköpostitiedotteita. Ulkoisen tiedottamisen tehostamiseksi seuran mediasuhteita päivitetään säännöllisesti. Espoossa ilmestyvien lehtien (Länsiväylä, Espoo liikkuu ja Metro) kanssa parannetaan yhteistyötä niin medioiden paperiversioiden kuin digitaalisten kanavien kautta. Kilpailullisesta menetyksestä tiedotetaan laajemmin myös valtakunnallisia medioita. Espoon kaupungin kanssa viestintää kehitetään jatkossakin hyvässä yhteistyössä. Sosiaalisen median käyttöä lisätään edelleen. Sen tavoitteena on tiedottamisen parantamisen lisäksi seuran imagon ylläpito ja parantaminen, samalla yhteisöllisyyden lisääminen. Cetuksen verkkosivujen ja etenkin Facebookin ja Instagramin käytöllä tavoitetaan paljon nuoria. Kaikessa uusien julkaisualustojenkin viestinnässä korostetaan asiallisuutta ja vastuullisuutta. Kuukausittainen sähköpostitse lähetettävä henkilöstötiedote on henkilöstön pääasiallinen sisäinen tiedottamisen kanava. Intranet sekä sieltä löytyvä materiaalisalkku ovat myös tärkeitä sisäisen tiedon välityskanavia. Yhteiset koulutustilaisuudet ja -tapahtumat ovat osa sisäistä tiedottamista. Urheilijoiden vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja, joissa ajankohtaisista asioista tiedotetaan. Kriisitilanteissa viestinnästä vastaavat seuran hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. 5

2. KILPAILUTOIMINTA Cetuksen uintiurheilu sisältää kilpauinti-, vesipallo-, taitouinti- ja uimahyppy-toiminnan. Seuran menestynein ja harrastetuin laji on kilpauinti. Seurassa on noin 400 kilpauinnin harrastajaa, joista noin kymmenen kilpailee kansainvälisellä tasolla. Kaikkiaan Cetuksessa on yhteensä 2500 Uimaliiton lisenssiuimaria eri lajeissa ja ikäryhmissä. Vesipallon harrastajien määrä on noin 120 pelaajaa. Seuralla on kymmenen joukkuetta eri sarjoissa. Taitouinnin valmennusryhmiä on kolme, joissa taitouimareita on noin kolmekymmentä. Lisäksi on tarjolla alkeistoimintaa uusille harrastajille. Uimahyppytoiminta osana kilpaurheilua aloitetaan syksyllä 2018. 2.1. Kilpauinti Tavoitteena Cetus Espoon kilpauinnissa on taata jokaiselle uimarille taito- ja tavoitetasonsa mukainen harjoittelupaikka. Tavoitteen saavuttamiseksi seurassa on käytössä tasovalmennusjärjestelmä. Kotimaisissa arvokilpailuissa Cetuksen joukkueilla on seuraavat tavoitteet: 6 SM/NSM yhdistetty 1. sija IKM 1-3. sija Rollot, Suurin joukkue; sijoitus kaikissa viesteissä 3 parhaan joukkoon.

7 Huippu-uinnin tavoite on menestyminen kansainvälisissä arvokilpailuissa: Lyhyen radan EM-kilpailuissa Kööpenhaminassa sekä Pitkän radan EM-kilpailuissa Glasgow ssa Skotlannissa. Nuorten kansainväliset pääkilpailut ovat Nuorten EM-kilpailut. Seura tavoittelee vahvaa edustusta kaikissa Suomen Uimaliiton edustusjoukkueissa: Maajoukkue, Nuorten Maajoukkue, Ikäkausimaajoukkue ja Rollo-joukkue. Toiminta Cetuksella on kilpauinnissa käytössä tasovalmennusjärjestelmä, jonka tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisen taitopohjan ja hyvät fyysiset valmiudet omaavia aikuisuimareita. Tasovalmennusjärjestelmä jakaantuu kolmeen vaiheeseen: Lapsuusvaiheeseen, Valintavaiheeseen ja Huippuvaiheeseen. Eri vaiheissa uimarit jakaantuvat eri tasoille, joista osassa on myös käytössä Pinkki ja Musta linja. Tapiolan Uimahallin remontin pitkittyminen tulee tulevalla toimintakaudella vaikuttamaan seuran saamiin harjoitustiloihin ja näin ollen emme pysty tarjoamaan kaikilla tasoilla Valmennusjärjestelmän mukaisia ohjattuja harjoitusmääriä. Uimareiden kehittymisen takaamiseksi kannustamme uimareita aktiiviseen aamuharjoitteluun tarjotuilla vuoroilla ja löytämään korvaavia vuoroja menetettyjen vuorojen tilalle ensisijaisesti seuran muilta ryhmiltä vapautuvista vuoroista. LAPSUUSVAIHEEN TASOT CetusMix Kilpaurheilun harrastaminen alkaa CetusMix-tasolta. Valmennuksessa yhdistyvät ratauinnin, taitouinnin ja vesipallon lajisisällöt. CetusMix -ryhmät sijoittuvat lapsuusvaiheeseen Cetuksen Uimarin urapolulla. Tulevan kauden aikana pyrimme integroimaan lajiohjelmaan myös uimahypyt lajin vakiinnutettua asemansa Cetuksen uintiurheilun lajivalikoimassa. CetusMixvalmennuksen tavoitteena on kehittää yleis- ja vesitaitavuutta monipuolisesti sekä tutustuttaa eri uintiurheilulajeihin. Kauden aikana tutustutaan mukana olevien lajien kilpailukäytäntöihin. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on yhteensä 4-5 tuntia, joka jakautuu kolmeen harjoituskertaan. Lajitaitojen oppiminen edellyttää säännöllistä ja pitkäjänteistä harjoittelua, minkä vuoksi lapsilta edellytetään aktiivista läsnäoloa harjoituksissa. CetusMix-ryhmistä hakeudutaan valitun uintiurheilulajin lajikouluun. Harjoituspaikka määräytyy taitotason ja valmentajan suosituksen perusteella. CetusMix-ryhmät kilpailevat Cetuksen omassa GP-sarjassa. Kilpauimarikoulu Cetuksen kilpauimarin urapolulla CetusMix-ryhmästä siirrytään Kilpauimarikouluun, jossa harjoitukset painottuvat aiempaa enemmän kilpauintiin. Kilpauimarikoulun tavoitteena on luoda pohja lajin vaatimusten mukaiselle vesitaitavuudelle ja vakiinnuttaa yleistaitavuuden taso. Kauden aikana Kilpauimarikoululaiset osallistuvat seuran järjestämiin kilpailuihin, joihin jokaiseen on määritelty omat osaamistavoitteet. Kilpauimarikouluryhmät sijoittuvat lapsuusvaiheeseen Cetuksen Uimarin urapolulla. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on yhteensä 5-6 tuntia, joka jakautuu neljään harjoituskertaan. Lajitaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien kehittyminen edellyttää säännöllistä ja pitkäjänteistä harjoittelua, minkä vuoksi aktiivinen osallistuminen harjoituksiin sekä omatoiminen liikkuminen on tärkeää.

8 Kilpauimarikouluista hakeudutaan Cetuksen III-tason valmennusryhmiin. Harjoituspaikka määräytyy taitotason, harjoitusaktiivisuuden ja valmentajan suosituksen perusteella. Kilpauimarikoulu -ryhmät kilpailevat Cetuksen omassa GPsarjassa. III-taso Cetuksen Kilpauinnin valmennusryhmien ensimmäinen taso on III-taso, joka jakautuu kahteen sektoriin, Mustaan ja Pinkkiin. Kaudella 2017-18 III-tason ryhmissä siirrytään hallikohtaisista ryhmistä ikäluokkaryhmiin. Muutoksella tavoitellaan selkeämmin toteutettavaa progressiivisuutta uimarin urapolulla. III-tason ryhmät sijoittuvat lapsuusvaiheeseen Cetuksen Uimarin urapolulla. Musta III-ryhmissä valmennuksen painopiste on lajitaitavuuden kehittämisessä. Lisäksi huomioidaan fyysisten ominaisuuksien kehittymisen herkkyyskaudet. Tavoitteena on innostaa uimareita sitoutumaan säännölliseen harjoitteluun ja luoda pohjaa urheilu-uralle. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on yhteensä 6-8 tuntia. Musta III-ryhmästä siirrytään Pinkki III-ryhmään tai suoraan II-tasolle. Harjoituspaikka määräytyy taitotason, harjoitusaktiivisuuden ja valmentajan suosituksen perusteella. Musta III -ryhmien kansalliset pääkilpailut ovat IKM Aluekilpailu syyskaudella ja Rollo- Uinnit kevätkaudella. Muut ryhmien kilpailut ovat Cetuksen omat kilpailut, Cetus GPsarja ja yhdet ulkopuoliset kilpailut syksyllä ja keväällä. Musta III -ryhmän leirit ovat syksyllä III-tason yhteinen aloitusleiri 3 vrk ja kevätkaudella ryhmän oma leiri 3 vrk kotimaassa. Pinkki III-ryhmissä valmennuksen painopiste on fyysisten ominaisuuksien järjestelmällinen kehittäminen ja lajitaitavuuden vakiinnuttaminen. Tavoitteena on saada uimarit kiinnittymään pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on 9-13 tuntia harjoitusmäärien lisääntyessä nuorimmista vanhimpiin. Pinkki III-ryhmistä siirrytään II-tasolle joko Mustaan tai Pinkkiin ryhmään. Harjoituspaikka määräytyy taitotason, harjoitusaktiivisuuden ja valmentajan suosituksen sekä kilpailutulosten perusteella. Pinkki III -ryhmien kansalliset pääkilpailut ovat IKM Aluekilpailu syyskaudella ja Rollo- Uinnit kevätkaudella. Muut kilpailut ryhmällä ovat Cetuksen omat kilpailut, Cetus GPsarja ja kahdet ulkopuoliset kilpailut syksyllä ja keväällä. Pinkki III -ryhmän leirit ovat syksyllä III-tason yhteinen aloitusleiri 3 vrk ja kevätkaudella ryhmän oma leiri 3-5 vrk kotimaassa. VALINTAVAIHEEN TASOT II-taso Cetuksen Uimarin urapolulla uimarin siirtyessä Valintavaiheeseen, tapahtuu siirtyminen tason II ryhmiin. Samalla harjoitusmäärät nousevat ja mukaan tulee säännöllinen aamuharjoittelu. Musta II-ryhmissä valmennuksen painopiste on fyysisten ominaisuuksien järjestelmällinen kehittäminen, minkä lisäksi lajitaidollista perustaa vahvistetaan edelleen. Tavoitteena on tarjota uimareille mahdollisuus laadukkaaseen harjoitteluun. Toiminnassa otetaan huomioon henkilökohtainen tavoitteiden asettelu ja muut harrastukset. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on 10 12 tuntia. Musta II-ryhmistä siirrytään Pinkki II- tai Musta I -ryhmiin. Harjoituspaikka määräytyy taitotason, harjoitusaktiivisuuden ja valmentajan suosituksen sekä kilpailutulosten perusteella. Musta II -ryhmien kansalliset pääkilpailut ovat IKM- ja NSM/SM-uinnit niin lyhyellä kuin pitkälläkin radalla. Muut kilpailut ryhmällä ovat Cetuksen omat kilpailut, Cetus

9 GP-sarja ja kahdet ulkopuoliset kilpailut syksyllä ja keväällä. Musta II -ryhmän leirit ovat kotimaanleiri 3-5 vrk syksyllä ja keväällä. Pinkki II-ryhmissä valmennuksen painopiste on lajitaitojen harjoittamisessa ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Ryhmässä harjoitellaan päämäärätietoisesti ja tavoitteellisesti. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on 15 20 tuntia. Pinkki IIryhmistä siirrytään I-tasolle, joko Pinkkeihin tai Mustiin ryhmiin. Harjoituspaikka määräytyy taitotason, harjoitusaktiivisuuden ja valmentajan suosituksen sekä kilpailutulosten perusteella. Pinkki II -ryhmien kansalliset pääkilpailut ovat IKM-Uinnit niin lyhyellä kuin pitkälläkin radalla. Kansainväliset pääkilpailut ovat Pohjoismaiset IKM-uinnit. Muut kilpailut ryhmällä ovat Cetuksen omat kilpailut, Cetus GP-sarja ja kahdet ulkopuoliset kilpailut syksyllä ja keväällä. Pinkki I -ryhmän leirit ovat syksyllä kotimaanleiri 5 vrk ja ulkomaanleiri 7 vrk. I-taso Cetuksen Uimarin urapolulla Valintavaiheen toinen porras on I-taso.Tällä tasolla uimari on sitoutunut kilpauintiin ja harjoittelee päämäärätietoisesti. Musta I-ryhmässä valmennuksen painopiste on lajitaitojen harjoittamisessa ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on 11-14 tuntia. Harjoittelu suunnitellaan ja toteutetaan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Musta I-ryhmästä siirrytään Pinkki I-ryhmään, Edustusryhmään tai Harrasteryhmiin. Harjoituspaikka määräytyy taitotason, harjoitusaktiivisuuden ja valmentajan suosituksen sekä kilpailutulosten perusteella. Musta I -ryhmän pääkilpailut ovat IKM- ja NSM/SM-uinnit niin lyhyellä kuin pitkälläkin radalla. Muut kilpailut ryhmällä ovat Cetuksen omat kilpailut, Cetus GP-sarja ja kahdet ulkopuoliset kilpailut syksyllä ja keväällä. Musta I -ryhmän leirit ovat syksyllä kotimaanleiri 3-5vrk ja ulkomaanleiri 7vrk. Pinkki I-ryhmissä valmennuksen painopiste on lajitaitojen harjoittamisessa ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä. Ryhmässä harjoitellaan päämäärätietoisesti ja tavoitteellisesti. Harjoittelun tavoitteena on luoda edellytykset kansainväliselle menestykselle. Viikkotasolla ohjattua harjoittelua on 20 24 tuntia. Uimareiden tavoitteena on siirtyä Pinkki I-tasolta Edustusryhmään. Harjoituspaikka määräytyy taitotason, harjoitusaktiivisuuden ja valmentajan suosituksen sekä kilpailutulosten perusteella. Pinkki I -ryhmien kansalliset pääkilpailut ovat IKM- ja NSM/SM-uinnit niin lyhyellä kuin pitkälläkin radalla. Kansainväliset pääkilpailut ovat Pohjoismaiset IKM-uinnit ja Nuorten EM-Uinnit. Muut kilpailut ryhmällä ovat Cetuksen omat kilpailut, Cetus GPsarja ja kahdet ulkopuoliset kilpailut syksyllä ja keväällä. Musta I -ryhmän leirit ovat syksyllä kotimaanleiri 5 vrk ja ulkomaanleiri 14 vrk. HUIPPUVAIHE Edustusryhmä Cetuksen Uimarin urapolulla siirtyminen Edustusryhmään tapahtuu ryhmän valmentajien esityksellä ja päävalmentajan hyväksynnän kautta. Päätavoitteena on saavuttaa kansainvälisen tason tuloksia. Edustusryhmän valmennuksen painopisteet ovat: aikuisurheilijan fyysisen kuormitustason saavuttaminen, korkean funktionaalisen tason kehittäminen/ ylläpitäminen, fyysisten ja taktisten ominaisuuksien kehittäminen ja urheilumotivaation ylläpitäminen. Viikkotasolla harjoittelua on 20 30 tuntia.

Edustusryhmän pääkilpailut ovat kotimaassa NSM/SM-uinnit niin lyhyellä kuin pitkälläkin radalla. Kansainväliset pääkilpailut ovat Nuorten EM-uinnit, EM- ja MMuinnit sekä Olympialaiset sekä muut päävalmentajan tarpeelliseksi katsomat KVkilpailut; 1-2 kilpailua syys- ja kevätkaudella. Muihin kilpailuihin ryhmän uimarit osallistuvat tarpeiden mukaisesti. Edustusryhmän leiriohjelmaan kuuluu yksi kotimaan tai ulkomaan leiri syksyllä sekä kaksi ulkomaan leiriä keväällä. Leirien pituus arvioidaan tarpeen mukaan. Seuran valmennusryhmien rinnalla toimivat kansainvälisellä huipulla olevien ja sinne pyrkivien nuorten uimarien Kultahippuryhmä. Uimarit valitaan ryhmiin päävalmentajan ja seuran johdon määrittämien perusteiden mukaan. Kultahippuryhmän tarkoituksena on parantaa nuorten huipulle tähtäävien uimareiden mahdollisuuksia kehittyä urheilijana kohti kansallista ja kansainvälistä kärkeä. Cetus on mukana SFI:n Sjutusan ohjelmassa, johon valitaan potentiaalisia urheilijoita eri lajeista. Valitut uimarit leireilevät ryhmän ohjelman mukaisesti. Lisäksi seuran uimarit ovat mukana Suomen Uimaliiton maajoukkueiden leirityksessä liiton tekemien valintojen mukaisesti. 2.2. Parauinti Tavoitteena on laadukas valmentautuminen ammattimaisten valmentajien johdolla. Päätavoitteena kaudelle 2017-18 on kansalliset arvokilpailut: SM- ja GP-kilpailut. Toiminta Seura huolehtii arvokisoihin tähtäävien ja sitä varten harjoittelevien uimareiden harjoitusolosuhteista sekä tukee valmennuksellisesti uimareista yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean ja Suomen Uimaliiton kanssa. Kilpailevat parauimarit harjoittelevat integroidusti oman tasonsa mukaisesti muissa ryhmissä. Parauimarit osallistuvat ryhmänsä leireihin. He osallistuvat ryhmänsä mukana kansallisiin kilpailuihin sekä Espoonlahden uinnit -parauintikilpailuun. 10

11 2.3. Vesipallo Tavoitteena on, että Cetus osallistuu seuraaviin virallisiin SM-sarjoihin: miehet, B-, C-, D- ja E-juniorit. Toiminnallisina tavoitteina on jatkaa valmennuksen järjestelmällistä kehittämistä. Harjoitusohjelmat laaditaan junioriryhmittäin ja jokaiselle ryhmälle nimetään oma vastuuvalmentaja. Jokaisen ryhmän tavoitteena on jatkaa kauden 2016-17 erinomaista menestystä ja päästä uudestaan sarjojen loppuotteluihin sekä saada vahva edustus Suomen Uimaliiton nuorisomaajoukkueissa. Tavoitteena on myös lisätä koulutettujen ja aktiivisten tuomareiden määrää sekä kouluttaa pelaajien vanhempia ja vanhempia pelaajia toimitsijan tehtäviin. Lisäksi lajin näkyvyyttä halutaan parantaa ja vesipallon harrastuksen aloittavien nuorten juniorien määrää lisätä entisestään toteuttamalla muutaman päivän mittaisia vesipallokouluja elokuussa sekä lukuvuoden loma-aikoina.

Toiminta ja joukkueet Miehet ja B-juniorit harjoittelevat yhdessä useita allas- (6-7 kertaa) ja kuntosaliharjoituksia (3 kertaa) viikossa Espoonlahden sekä Leppävaaran uimahalleissa. Miesten joukkue osallistuu SM-sarjan lisäksi syksyllä pelattavaan Suomi-Cupiin. Kaudella 2017-18 Cetuksella ei ole SM-sarjassa naisten joukkuetta, mutta Cetuksen nais- ja B-tyttö-vesipalloilijat osallistuvat SM-sarjaan toisessa joukkueessa. Cetuksen junioritoimintaan osallistuu yhteensä noin 80 nuorta, jotka pelaavat juniorien SM-sarjoissa. Juniorijoukkueet harjoittelevat ikäryhmästä riippuen 3-6 kertaa viikossa. Kauden 2017-18 uutuutena perustetaan erillinen harrasteryhmä niille pelaajille, jotka eivät halua sitoutua säännölliseen harjoitteluun. Leirit ja turnaukset D- ja C-joukkueet osallistuvat yhteen ulkomaiseen turnaukseen sekä kotimaassa järjestettävään SM-sarjan ulkopuoliseen turnaukseen. E-joukkue osallistuu kolmeen kotimaassa järjestettävään turnaukseen sekä Habawaba vesipallotapahtumaan. C- ja B- joukkueet osallistuvat yhteen tai kahteen harjoitteluleiriin, joista toinen on ulkomailla. Miesten joukkue sekä vanhemmat juniorit osallistuvat ikäluokittain yhteen tai kahteen kansainväliseen turnaukseen ja harjoitteluleiriin ulkomaille. 12

2.4. Taitouinti Tavoitteena on olla kansallisesti paras seura, ja tuottaa kansainväliselle tasolle yltäviä uimareita. Lisäksi tavoitteina ovat lajinäkyvyyden sekä valmentajien tietotaidon lisääminen. Päämääränä on saada uimareita seuraaviin kansainvälisiin arvokilpailuihin: NEM (joukkue, pari ja solo) Kilpailullisen taitouinnin tavoitteet kotimaisissa arvokilpailuissa: SM-joukkueohjelmien 1. sija ja yksilöohjelmien 1.-3. sija, NSM-joukkue- ja yksilöohjelmien 1.sija, IKM joukkueohjelmien 1.-3. sija ja yksilöohjelmien 1. sija Toiminta Kilparyhmissä harjoittelee noin 40 taitouimaria, jotka jakautuvat ryhmiin seuraavasti: Ikäkausimestaruus nuoremmat, AG12 ja vanhemmat, AG15 ja Nuorten Suomen Mestaruus, Fina Jr. Lisäksi CetusMix valmennusryhmissä opetetaan taitouinnin alkeita. Leirit: 13 Kilparyhmissä harjoittelevat uimarit: 3 vrk leiri kotimaassa sekä syys- että kevätkaudella.

Nuorten Suomen Mestaruus, Fina Jr.: Suomen Uimaliiton NEM2018-projektin viikonloppuleirit yhdessä Oulun Uinnin kanssa yhteensä 10 kpl syys- ja kevätkaudella. Taitouintitapahtumat ja -kilpailut ovat liitteessä 1. 2.5. Uimahypyt Tavoitteena on antaa espoolaisille lapsille ja nuorille laadukasta ja tavoitteellista uimahyppyvalmennusta. Toiminta Uimahypyt tulevat uutena lajiryhmänä mukaan kilpaurheilutoimintaan. Ensimmäisenä toimintavuotena mukaan hyppyihin tulee 20 lasta, jotka harjoittelevat kahdessa eri ryhmässä. Toimintakauden aikana hyppääjät opettelevat lajin perustaitoja sekä altaassa, että kuivalla maalla. 14 2.6. Valmennus-, koulutus-, tuki- ja kehittämisjärjestelmät Tavoitteena on kehittää ja tehostaa lasten ja nuorten valmennusta vastaamaan nykyaikaisen uintiurheilun vaatimuksia. Tärkeimpinä kehityskohteina on identifioitu ryhmien valmentajien tietotaidon parantaminen ja ryhmien välisen yhteystyön

15 lisääminen. Lisäksi uuden tietokonejärjestelmän avulla voidaan paremmin seurata uimarin kehitystä koko hänen kilpailu-uransa aikana/ajalta. Toiminta Valmennusta kehitetään tasovalmennusjärjestelmän mukaisesti. Uintiurheilusta kiinnostuneelle lapselle ja nuorelle etsitään tasolleen sopiva harjoitusryhmä. Ryhmäjako tapahtuu urheilullisen tason ja kehittymisen perusteella. Pääsääntöisesti ryhmien kokoonpanot tehdään keväällä 2017 ja tarkastetaan syksyllä 2017 ja tammikuussa 2018, mutta tarvittaessa ryhmästä toiseen siirtyminen on mahdollista, mikäli tämä on urheilijan edun mukaista. Tapiolan uimahallin ollessa suljettuna remontin vuoksi ja kaupungin myöntämän allastilan supistumisen johdosta, toiminnan laajentaminen ei ole mahdollista. Tämä aiheuttaa painetta ryhmäkokojen kasvattamiselle ja heikentää mahdollisuuksia tarjota jokaiselle ryhmälle niiden tarvitsemat harjoitustilat ja -ajat. Tämän johdosta ryhmien välistä yhteistyötä tullaan parantamaan. Monilajista CetusMix-toimintaa jatketaan, edelliskauden kehitystarpeet otetaan huomioon. Uutena asiana kaudella 2017 2018 palautetaan lajikohtaiset ryhmät CetusMix:n ja III-tason väliin. Kilpaurheiluharrastuksen aloittamisesta kiinnostuneille järjestetään uintitaidon arviointitilaisuus toukokuussa 2018. Tilaisuudessa arvioidaan lasten liikunnallista perustaitavuutta sekä lajitaidollisia valmiuksia. Myös lapsen ikä, kehitysvaihe ja kiinnostuneisuus otetaan huomioon. CetusMix-ryhmiin haetaan ensisijaisesti 7-10-vuotiaita lapsia. Seurassa kehitetään edelleen verkkopohjaista valmennuksen seurantajärjestelmää, jonka pohjana toimii Uimaliiton Pisara-järjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöön kilpauinnissa ja pilottihanke etenee. Myöhemmin järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön myös muissakin uintiurheilu lajeissa. Seurantajärjestelmä toimii valmentajien työkaluna, joka auttaa harjoittelun suunnittelussa ja seurannassa. Lisäksi työkalun avulla päätoimisten valmentajien on helpompi seurata muiden ryhmien harjoitusten toteutusta ja tarvittaessa puuttua havaitsemiinsa ongelmiin. Uintiurheilijoiden uraa tuetaan järjestämällä leirejä ja kilpailumatkoja sekä koti- että ulkomailla. Jokaisella ryhmätasolla on erikseen laadittu kilpailusuunnitelma, jonka vahvistaa kauden alussa valmennusjohto. Kilpaurheilutoiminnassa (uinti, vesipallo, taitouinti) on valmennustukijärjestelmä, joka perustuu uimarin menestykseen Cetuksen omassa Cetus GP -sarjassa, Nuorten Mestaruus-, SM, Nuorten EM-, LREM-, EM-, LRMM- MM-uinneissa ja Olympialaisissa. Valmennustukijärjestelmää tullaan tarkastelemaan jokaisen lajin kohdalla tulevan kauden aikana. Cetus on yksi Suomen Uimaliiton HUIMAseuroista ja toimii HUIMAseura -kriteerien mukaisesti (http://www.uimaliitto.fi > huimaseura) Valmentajat Kilpauinnin valmennuksesta vastaavat ensisijaisesti päätoimiset valmentajat. Vesipallotoiminnassa ei ole toistaiseksi päätoimisesti palkattuja työntekijöitä. Kullakin SM-sarjajoukkueella on kaksi valmentajaa - nimetty osa-aikainen vastuuvalmentaja ja apuvalmentaja. Taitouinnilla on palkattu osa-aikainen taitouintikoordinaattori. Taitouinnin valmentajat ovat oman toimen ohella toimivia. Uimahypyissä on yksi osa-aikainen valmentaja sekä yksi oman toimen ohella toimiva valmentaja.

16 Valmennuskoulutus Cetus pitää yllä valmentajilleen ammattitaitoa kehittävää ja ylläpitävää sisäistä koulutusjärjestelmää, johon kuuluu kahdesta kolmeen tapahtumaa sekä syksyllä että keväällä. Koulutusjärjestelmä kattaa valmennuksen keskeiset osa-alueet (valmennuspsykologia ja -fysiologia, kuiva-/voimaharjoittelu, ketteryys-/kimmoisuus- /nopeusharjoittelu, taito- ja tekniikkaharjoittelu sekä ravinto-opastus). Järjestelmä rakentuu kattamaan kaikkien toiminnassa mukana olevien uintiurheilun lajien tarpeet. Koulutuksissa käytetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Kilpauinnin valmennuskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti Cetus GP -kilpailujen yhteydessä sekä tarvittaessa erillisinä tapahtumina. Kilpauinnin sisäiseen valmennuskoulutukseen osallistuvat soveltuvin osin myös muiden lajien valmentajat. Kilpauinnin sisäinen koulutusjärjestelmä muodostaa valmentajille ensimmäisen kolmen jakson aikana Uimaliiton I-tason valmentajakoulutusta vastaavat tiedot ja taidot, mikäli valmentaja suorittaa tarvittavat itseopiskelutehtävät. II- ja III-tason valmentajakoulutuksiin haluavat ja seuran sopiviksi katsomat valmentajat lähetetään koulutuksiin, jotka järjestää Suomen Uimaliitto. Cetus osallistuu Suomen Uimaliiton pilottihankkeeseen PISARA-projektiin, jonka tavoitteena on kehittää uintiurheilulle valmennuksen seurantaohjelma. Ohjelman avulla halutaan helpottaa valmennuksen seurantaa eri ikäryhmissä ja tukea urheilijaa kohti menestystä. Päätoimiset valmentajat osallistuvat Suomen Uimaliiton Valmentajafoorumiin syksyllä sekä mahdollisesti muihin Uimaliiton järjestämiin pienempiin koulutustapahtumiin, joissa on luennoimassa kansainvälisiä luennoitsijoita. Taitouinnin, uimahyppyjen ja vesipallon valmennuskoulutuksessa tukeudutaan Suomen Uimaliiton, Etelä-Suomen liikunnan ja urheilun tarjoamiin koulutuksiin ja hyödynnetään alan kokeneiden valmentajien/tuomareiden kokemuksia koulutustilaisuuksissa. Apuvalmentajat saavat käytännön opetusta ja kokemusta ohjatessa valmennettavia yhdessä kokeneiden valmentajien kanssa. Päätoimiset valmentajat osallistuvat kansainvälisiin seminaareihin kotimaassa ja ulkomailla. Seminaareista ja seuratapaamisista saatu tieto jaetaan seuran toimijoille sisäisissä valmentajakoulutuksissa. Valmentajille ja uimareille tarjotaan kansainvälistä kokemusta erilaisista valmennusorganisaatiosta ja valmennusohjelmista. Valmennuksen ja koulun yhdistäminen Cetus on mukana kehittämässä ja lisäämässä valmennus- ja urheilijoiden koulutusyhteistyötä URHEA:n ja koulujen kanssa. Espoonlahden ja Leppävaaran uimahalleissa järjestetään aamuharjoitukset yläkouluikäisille kilpa- ja taitouimareille. Yhteistoiminta Mäkelänrinteen urheilulukion, Espoonlahden lukion ja Lauttasaaren yhteiskoulun yläkoulun kanssa jatkuu. Valmennuksen tukitoimet Kultahippuryhmä jatkaa yhteistyötä Suomen Urheilufysion kanssa hyväksi havaittujen Performance Matrix -suorituskykykartoituksien osalta. Tulevan toimintakauden aikana jatketaan urheilijoiden terveystarkastukset. Tavoitteen toteutumiseksi kartoitetaan palveluja tarjoavat yritykset ja etsitään yhteistyötaho, joka pystyy tarjoamaan riittävän laadukkaan tuotteen, mutta myös vastaamaan haasteeseen, jonka suuri uimarimäärä asettaa.

Seura takaa urheilijoilleen tulevallakin kaudella laadukkaat lihashuoltopalvelut Suomen Urheilufysion yhteistyösopimuksen kautta. Lisäksi yhdistettyihin NSM/SMkilpailuihin seura kustantaa 1-2 fysioterapeuttia vastaamaan uimarien lihashuollosta. Tulevalla kaudella jatketaan, hyvien kokemusten pohjalta, yhteistyötä yksilöllisessä fysiikkavalmennuksessa Tuomas Tikkalan kanssa ja jatketaan henkisen valmennuksen pilottihanketta Hanna-Maria Seppälän kanssa. 2.7. Cetuksen järjestämät kilpailut Cetus järjestää Espoonlahden uimahallissa yhden Grand Prix uintikilpailun syksyllä, sekä kuusi kansallista uintikilpailua. Lisäksi järjestetään seuran omille uimareille seitsemän erillisen kilpailun GP sarja, yksi ainoastaan erityisryhmille tarkoitettu kilpailu ja koulujenväliset uintikilpailut Espoon alakouluille ja Espoon, Helsingin ja Vantaan yläkouluille (liite 1). Cetus järjestää Espoonlahden uimahallissa vesipalloturnauksia ja vesipallojoukkueiden SM-sarjan kotipelejä. Turnauksia on yksi syksyllä ja yksi keväällä (liite 1). Lisäksi järjestetään harjoitusvuorojen puitteissa seuran sisäisiä vesipalloturnauksia, joiden tavoitteena on pelikokemuksen kartuttaminen. Taitouintikilpailuja järjestetään kaksi tulevalla kaudella (liite 1). Tavoitteena on järjestää vuoden aikana vähintään yhdet FINA-statuksella olevat uintikilpailut sekä hyvälaatuisia kansallisia ja seuran sisäisiä kilpailuja ja turnauksia osallistaa uimarien ja pelaajien vanhemmat tuomareiksi, toimitsijoiksi ja seuratoimijoiksi Toiminta Uintikilpailut järjestetään seuran valmennuspäällikön johdolla ja vapaaehtoisten toimitsijoiden voimin. Taitouintikilpailut ja vesipalloturnaukset järjestetään seuran valmentajien johdolla ja vapaaehtoisten toimitsijoiden voimin. Lukuisat kilpailut ja turnaukset vaativat toimitsijoiden järjestelmällistä rekrytointia ja motivoimista. Kaikissa lajeissa järjestetään tarvittaessa toimitsijakoulutusta kisojen ja turnausten yhteydessä tai erikseen. Vuosittain järjestetään kaksi uinnin II-luokan toimitsijakurssia. Tarvittaessa aktiivisille vanhemmille tarjotaan mahdollisuus osallistua I-luokan tuomarikoulutuskurssille. Cetus jatkaa kilpailujärjestely-yhteistyötä pääkaupunkiseudulla toimivien uimaseurojen kanssa. Yhteistyö toteutetaan toimitsijavaihdolla ja mahdollisesti yhteisillä kisoilla ja turnauksilla. Suomen Uimaliitolta haetaan vuosittain järjestettäväksi yhtä kilpauinnin arvokilpailua. Kilpailuilla halutaan turvata uintiurheilun ja erityisesti Cetuksen näkyvyys Espoossa ja kansallisesti. 17

3. VESILIIKUNTAPALVELUT Cetuksen tavoitteena on tarjota espoolaisille laadukasta vesiliikuntaa: järjestämällä ajankohtaisia ja mielenkiintoisia kursseja tarjoamalla osaavaa kurssiohjausta tiedottamalla tehokkaasti kurssitoiminnasta panostamalla erityisesti kilpatasoja edeltävään uinninopetukseen tarjota aikuisväestölle vesiliikuntamahdollisuuksia iästä ja taidoista riippumatta viestiä vesiliikunnan terveydellisistä vaikutuksista. 18 3.1. Kurssitoiminta Cetus järjestää vuodessa yli 900 kurssia, joissa käy yhteensä yli 11 000 kurssiosallistujaa. Osa kursseista järjestetään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

Sekä syksyllä 2017 että keväällä 2018 lapsille ja nuorille on tarjolla runsaat 20 erilaista kurssivaihtoehtoa sekä aikuisille 10 erilaista kurssivaihtoehtoa. Kesällä 2018 järjestetään lasten peuhu-uimakouluja, uimakouluja, vesiralleja sekä Vesimix- ja uimahyppyliikuntaleirejä. Leppävaaran maauimalassa järjestetään kesällä 2018 lasten syvän altaan kursseja ja aikuisten tekniikkakursseja. Espoon kaupungin kanssa järjestetään uimakouluja ja koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa. Koulujen lomaviikot huomioidaan tarjonnassa, jolloin järjestetään lyhyitä kursseja ja muuta toimintaa. Cetus tarjoaa aikuisille vesivoimistelua eri muodoissa, matalan kynnyksen uinnin alkeiskursseja, tekniikkaopetusta ja terveysliikuntaa työikäisille ja eläkeläisille. Lasten ja nuorten uinninopetusta ja kurssitoimintaa muokataan kokemusten pohjalta, jotta luotaisiin heille parhaat edellytykset siirtyä alkeisuinninopetuksesta vesirallien kautta valmennusryhmiin. Tulevalla toimintakaudella kehitetään seuran uimahyppykurssitoimintaa sekä vesirallitason toimintaa. Ohjaajien tiedottamista, kouluttamista ja työhön perehdytystä kehitetään. Päätoimiset ohjaajat opastavat oman toimen ohella (oto) työskenteleviä ohjaajia. Näin parannamme oto-ohjaajien osaamista ja työhön sitoutumista. Ohjaajille määritetään henkilökohtaiset työtehtävät ja vastuut. Lisäksi Cetus tarjoaa vesiliikuntakoulutusta alan opiskelijoille ja aloitteleville liikunnanohjaajille. Vesiliikunnanohjaajien koulutuksissa hyödynnetään seuran laajaa uintitekniikka-, vesipallo-, taitouinti- ja uimahyppyosaamista. Päätoimisten vesiliikunnanohjaajien sekä oman toimen ohella työskentelevien oto-ohjaajien työhön perehdyttämis- sekä lisäkoulutuksina käytetään Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton, Suomen Uimaliiton sekä Sukeltajaliiton tarjoamia koulutuksia. Lisäksi järjestetään vesiliikunnanohjaajille virkistystapahtumia (kauden avaukset) sekä työtehtävien mukaisia kehityspäiviä. Seurassa koulutetaan oppisopimuksella liikuntaneuvojia yhteistyössä urheiluopistojen kanssa. Seura toimii työharjoittelupaikkana urheiluopistojen opiskelijoille sekä koululaisille. Tarjoamme seuramme nuorille mahdollisuuden jatkaa uintiharrastuksensa parissa työskentelemällä tuntiohjaajina. Seura jatkaa ja kehittää yhteistyötä päiväkotien ja yksityisten koulujen kanssa. Uintisyntymäpäiviä ja uinnin yksityisopetusta järjestetään edelleen. Cetus järjestää uimahyppykursseja aikuisille Leppävaaran uimahallissa. Uimahyppykursseja on kahta eri tasoa, alkeis- ja jatkotasot. Cetus tukee triathlonista kiinnostuneita järjestämällä kahden tasoisia vapaauinnin tekniikkakursseja. Yrityksille ja yhteisöille järjestetään työterveysliikuntaa ja virkistystoimintaa mm. uintitekniikkaopetuksen ja vesijumpan muodossa. 19 3.2. Erityisuinti Tavoitteena on ylläpitää toimintaa ja kannustaa erityisuimareita jatkamaan uintiharrastuksen parissa sekä kehittää erityisuinti-osaamista lisäämällä yhteistyötä kokeneiden kouluttajien kanssa. Toiminta Erityistarpeita omaaville lapsille ja nuorille järjestetään uimakouluja ja valmennusta sekä tarjotaan erityisoppilaille koululaisten uimaopetusta. Erityisuimareille on kolme

alkeisopetusryhmää, joilla kullakin on yksi harjoitus viikossa Keski-Espoon uimahallissa. Erityisuinnin harrasteryhmä ja kehitysvammaisten ryhmä harjoittelevat kerran viikossa. Harrasteryhmäläiset harjoittelevat uintitekniikka, matkauintia ja vesipelastustaitoja. Tarkoituksena on, että uinnista muodostuu pysyvä harrastus. Erityisuinnin markkinointia lisätään. Erityisuinnin alkeisopetusta parannetaan muun muassa hankkimalla uusia varusteita. Muu kurssiyhteistyö Espoon kaupungin kanssa Erityistarpeita omaaville lapsille ja aikuisille järjestetään Sovelletun uinninohjauksen kursseja Keski-Espoon ja Leppävaaran uimahalleissa. Kurssit ovat tarkoitettuja sekä liikunta- että kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, mukana on perheenjäsen tai ulkopuolinen avustaja. Kurssilla opetellaan vedessä liikkumista sekä alkeisuinnin tekniikkaa. 3.3. Sukelluskerho Cetuksen Sukelluskerho jatkaa toimintaa niin vapaa- kuin laitesukelluspuolella, yhteistyössä Sukeltajaliiton kanssa. Cetuksen Sukelluskerhon toimesta aikuisille järjestetään vapaasukelluskokeiluja ja AIDA kursseja Leppävaaran uimahallilla. Seuran vapaasukeltajien jäsenmäärä on kasvanut vapaasukelluskoulutuksien myötä viimeisen vuoden aikana ja tavoitteena on kasvattaa aktiivisten harrastajien määrää entisestään. Uudet hallivuorot mahdollistavat suuremmat harrastajamäärät ja tarkoitus on panostaa jäsenten jatkokoulutukseen edistyneempien AIDA kurssien ja erillisten turvallisuus- ja tekniikkakurssien kautta. Seuran kilpavapaasukeltajat ovat saavuttaneet korkean kilpaurheilullisen tason ja tulevan kauden tavoitteena on saada 2-3 osallistujaa vapaasukelluksen MMkilpailuihin 2018. 3.4. Jäsenuintivuorot Cetus tarjoaa jäsenille jäsenuintivuoroja Espoonlahden uimahallilla. Jäsenuintivuoroilla on kurssi- ja kilpaurheilutoiminnan lisäksi muilla jäsenillä mahdollisuus omatoimiseen harjoitteluun niin syvässä- kuin opetusaltaassakin. 20

21 3. MASTERS-TOIMINTA Cetuksen masters-uintijoukkueen päätavoite on olla paras seura Masters SM -kilpailuissa pitkällä radalla syksyllä ja lyhyellä radalla keväällä. Masters-uimareita on yhteensä yli 100 naista ja miestä, joista noin kolmasosa kilpailee aktiivisesti. Masters-uimareilla on kilpa- ja harrasteryhmiä. Masterseilla on useana arkipäivänä harrastajien itse ohjaamia uinti- ja kuntosaliharjoituksia. Harjoitukset keskittyvät Espoonlahden ja Leppävaaran uimahalleihin sekä kesäkaudella Leppävaaran maauimalaan. Masters-uimarit harjoittelevat mastersvalmentajan johdolla kerran viikossa. Keväällä ja syksyllä järjestetään leirit ja tarvittaessa pidetään kotimajoitusleirejä. Harjoittelu- ja kilpailutoiminnan ohella Cetuksen mastersit ylläpitävät yhdessä Laaksolahden Virin perinneyhdistyksen kanssa perinteeksi muodostunutta Pitkäjärven yliuintia. Mastersit osallistuvat seuran järjestämille toimitsijakursseille. Tämä parantaa Cetuksen järjestämien kilpailujen toimitsijatilannetta. Masters-uimareita rekrytoidaan vesiliikuntapalveluiden järjestämillä aikuisten uintikursseilla. Masters-toimintaan kuuluu oleellisesti uintitiedon välittäminen esimerkiksi seuran internet-sivujen kautta, jossa masterseilla on omat sivut. Sivusto uudistettiin keväällä 2017 ja myös muut uinnista kiinnostuneet löytävät sieltä harjoitusohjelmia ja paljon muuta uintitietoa. Mastersien sivuilla on nähtävissä kausisuunnitelma.

4. UINNINVALVONTA Cetus vastaa uimahallin uinninvalvonnasta, asiakkaiden turvallisuudesta ja asiakaspalvelusta Keski-Espoon uimahallissa; tilaajana on Osakeyhtiö Arandur (Sodexo). Cetus tarjoaa uimahallin asiakkaille Keski-Espoossa mahdollisuuden laadukkaaseen uintiharrastukseen ammattitaitoisessa, ystävällisessä ja turvallisessa ympäristössä. Kasvavana haasteena ovat suuret kävijämäärät. Tavoitteena on, että kaikki uimavalvojat ovat käyneet vähintään Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton hengenpelastajan peruskurssin. Toiminta Valvojat osallistuvat aktiivisesti hallin järjestyssäännöistä tiedottamiseen asiakkaille, ja niiden valvontaan. Viestinnän tueksi järjestetään teemaviikkoja ja koulutusta yhteistyössä Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Valo ry:n ja Suomen Uimaliiton kanssa. Henkilöstölle järjestetään vuosittain ensiapukoulutus ja heidän hengenpelastustaitojaan kehitetään ja ylläpidetään säännöllisillä harjoituksilla. Henkilöstön ammattitaidon monipuolistamisella tavoittelemme tilannetta, jossa kaikki seuran valvojat ovat kykeneviä myös ohjaamaan asiakas- ja harrasteryhmiä. Lisäksi huolehdimme siitä, että Cetuksen koko henkilöstö on saanut ensiapukoulutuksen ja pystyy tarvittaessa suoriutumaan uinninvalvonnan tehtävistä. 22

5. KOULULAISTEN UIMAOPETUS 23 Toimintakausi 2017 18 on järjestyksessään yhdeksäs kokonainen lukuvuosi, jolloin seura järjestää Espoon koululaisten uimaopetusta. Cetus järjestää uimaopetuksen Espoonlahden, Keski-Espoon ja Leppävaaran uimahalleissa. Toimintakauden aikana uimaopetusta saa n. 16 000 alakoulun oppilasta. Yhteensä Espoon uimahalleissa käy 72 koulun oppilaat, joista 61 koulun oppilaat ovat suomen- ja 11 koulun oppilaat ruotsinkielisiä. Toimintakaudella jatkamme uimaopetuksen tarjoamista myös kaikille esikoululaisille. Yhteensä uimaopetusta annetaan noin 3 300:lle päiväkotien ja koulujen esikoululaiselle. Uimaopetusta annetaan sekä yleis- että erityisopetuksen oppilaille. Varsinaisia erityiskouluja opetuksemme piirissä on kaksi. Lisäksi kolmesta koulusta käy toimintaalueittain järjestetyn opetuksen eli TAO-opetuksen piiriin kuuluvia kehitysvammaisia oppilaita. Koululaisten uimaopetuksessa toimii seuran seitsemän vakituista uimaopettajaa. Kaikki uimaopettajat toimivat määrätyissä uimahalleissa opettaen esikoululaisia sekä 1.-4. luokkalaisia. 5.-6. luokkalaisten uimaopetusta ei tulla toimintakauden aikana

järjestämään, koska Espoon kaupunki lakkautti sen säästösyistä vuoden 2017 alusta alkaen. Suurin vaikutus Tapiolan uimahallin korjauksen jatkumisella yli 2017-18 toimintakauden tulee näkymään Leppävaaran uimahallissa. Siellä joudutaan Espoonlahden tavoin järjestämään uimaopetus kahden luokan samanaikaisilla uintikerroilla. Haasteellisinta tulee olemaan uimaopetuksen organisointi lasten altaan rajatussa tilassa suhteutettuna isoihin oppilasmääriin. Tämän järjestelyn avulla pystymme kuitenkin tarjoamaan kaikille alakoulujen oppilaille yhtä monta uintikertaa. 1.-4. luokkien oppilaat uivat lukuvuoden aikana neljä kertaa ja esikoululaiset uivat kaksi kertaa. Esiluokkien sekä 1.-2. luokkien uimaopetus painottuu veteen tutustumiseen sekä alkeisuimataitoon. 3.-4. luokkien uimaopetuksessa painotetaan varsinaisia uintitekniikoita, joista Espoossa opetetaan kroolia ja selkäkroolia. Uimaopetuksen päätavoitteena on saavuttaa 200 metrin uimataito Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaisesti. 24

LIITE 1 KILPAILUKAUSI 2017-2018 Uintikilpailut 16. 17.9. Speedo Cup 14. 15.10. Grand Prix 1 26.11. Espoo Swim Games (FINA, 50 m) 13.1. Viriilit Vinstat 3.2. Speedo Carnival (50 m) Maalis- tai huhtikuu 2018 Espoonlahden uinnit (Erityisryhmät) 17.3. Cetus Games (FINA, 50 m) Kevät 2018 koulujen väliset kilpailut (Espoon alakoulut yläkoulut, Helsinki, Espoo, Vantaa) 12.-13.5. Laviaarit (50 m) 15.-17.6. Ikäkausimestaruusuinnit (50 m, Leppävaaran Maauimala) Cetus järjestää lisäksi touko- tai kesäkuussa 2018 yhden kilpailun (Uimaliiton Muut Kilpailut - kategoriaan kuuluvana, eli kilpailuna jota ei ole haettu kalenteriin) Leppävaaran Maauimalassa. Kilpailutapahtuman tavoitteena on varmistaa kaikkien välineiden toimiminen Leppävaaran Maauimalassa ja kilpailukoneiston testaaminen uudessa ympäristössä ennen kesän 2018 Ikäkausimestaruuskilpailuja. Cetus GP 29.10. Cetus GP Selkäuinti 17.12. Cetus GP Rintauinti tammikuu Cetus GP Vapaauinti helmikuu Cetus GP pitkät matkat, nuoret maaliskuu Cetus GP pitkät matkat, vanhat huhtikuu Cetus GP Perhosuinti toukokuu Cetus GP Sekauinti Kevään 2018 Cetus GP -kilpailujen lopulliset ajankohdat päätetään, kun Uimaliiton tapahtumat maajoukkueelle ovat tiedossa. Näin mahdollisimman moni seuran huippu-urheilija voi osallistua ko. tapahtumiin. Masters-kilpailukalenteri 10.-20.8. Masters MM, Unkari (Budapest) 5.8. Avovesiuinti, SM, Turku 11.-13.8 Avovesiuinti, PM, Tanska (Miidlefart). 6.-7.10. Masters, PM, Tanska (Kööpenhamina) 27.-29.10. Masters, SM, Helsinki (Vantaa, 50 m) tammikuu Viriilit Vinstat, Espoonlahti, 23.-25.3. Masters, SM, Raisio huhtikuu Tallinnan masters-mestaruuskilpailut Vesipallon kotiottelu- ja turnausohjelma 6.12. Vesipallon vesipetoturnaus 30.3. Vesipallon Cetus Baltic Open SM-sarjapelit pelataan Uimaliiton SM-sarjaohjelman mukaan. Junioreiden pelit pelataan turnausmuotoisena osana SM-sarjaa. Taitouintitapahtumat ja -kilpailut 16. 18.2. Taitouinnin Cetus Games 4. 6.5. Taitouinnin Cetus Cup 25