Materiaalitehokkaasti kohtuudella. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy



Samankaltaiset tiedostot
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Lisää talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta? Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto

Kestävä kulutus missä kohtuus, siellä onni? Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Jätepolitiikka Jälkihoitoa vai kestävää kehitystä? Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Uusi Elämä -hanke

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Globaali luonnonvarojen käyttö; Politiikan muutoksia luvassa

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Mietelauseita hyvästä elämästä


Kestävä kehitys autoalalla

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta?

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Liikenneväylät kuluttavat

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Copyright

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Entä, jos jätettä syntyisi paljon vähemmän? Auttaako materiaalitehokkuus?

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta

Kestävät arvot hankinnoissa

Maailmantalouden trendit

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kalvo 8: Keskivertosuomalaisen liikenne: 17 tonnia vuodessa - Piirakkakuvaaja liikenteen ekologisesta selkärepusta: henkilöautoilun suuri osuus

Kestävä kehitys museoissa Tekniikan museo

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Vertailuun sisältyvät maat

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Hiilineutraali kiertotalous

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Kestävä kuluttaminen ja onnellisuus

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

KierrätyskeskusMIPS. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toiminnan ja uudelleenkäyttöön välittämien tavaroiden luonnonvarojen kulutus

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Kulttuuri ja kestävä kehitys

MATERIAALITEHOKKUUTTA OPPIMASSA. Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala. Sakari Autio Ympäristöteknologia

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Transkriptio:

Materiaalitehokkaasti kohtuudella Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

MIKSI?

Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä 30. päivänä lampi on täynnä - muu elämä kuolee lammesta Laiskottaa - odotat torjunnan kanssa kunnes lampi on puolillaan Paljonko on aikaa torjuntaan?

Lampi täynnä 30. päivänä Puolillaan 29. päivänä 25 % täynnä 28. päivänä 12,5 % täynnä 27. päivänä 6,25 % täynnä 26. päivänä 3 % täynnä 25. päivänä... 0,2 % täynnä 21. päivänä

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki

Jalanjälki vs. biokapasiteetti

Millennium Ecosystem Assessment Laajin maapallon ekosysteemien tilan arvio YK:n pääsihteerin tilaama vuonna 2000 Laatinut 1360 asiantuntijaa 95 maasta Luonnon tarjoamat palvelut: perus-, ylläpito-, säätely- ja kulttuuripalvelut *MEA = Millennium Ecosystem Assessment, www.maweb.org

Ekosysteemien muutos Viimeisten 50 vuoden aikana ihmiset ovat muuttaneet ekosysteemeitä nopeammin ja laajemmin kuin minään vastaavana aikana ihmiskunnan historiassa. Tämä on aiheuttanut merkittävää ja paljolti peruuttamatonta elämän monimuotoisuuden häviämistä. Lähde: MEA

Ekosysteemipalvelut nyt Palveluista 60 % (15 palvelua 24:stä) heikentynyt tai käytetään kestämättämästi Heikentyminen usein aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisten hyvinvoinnille Tilanne voi merkittävästi pahentua ennen v. 2050

Kuudes sukupuuttoaalto Uhanalaisia globaalisti Neljännes nisäkkäistä Kolmannes sammakkoeläimistä 12 % linnuista

Kasvun rajat - 30 vuotta myöhemmin 1: population 1 1: 2: 3: 4: 5: 1.2e+10 6e+12. 4e+12. 40.00 2e+12. 1: 2: 3: 4: 5: 6e+09. 3e+12. 2e+12. 20.00 1e+12. 2: food 87 3 ινδυστριαλ ουτπ 4: ppoll index 143 5 νρ ρεσουρχεσ 5 5 3 1 1 2 4 5 4 1 1: 2: 3: 4: 5: 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 1 2 1900.00 3 2 3 3 2 4 4 1950.00 5 2000.00 Hours Sc1 State of World 2050.00 2100.00 10:51 AM Sun, Jan 24, 1904

Suomen haasteet?

Kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäyttö Miljoonaa tonnia 600 500 400 Tuonnin piilovirrat Kotimaiset piilovirrat Tuonnin suorat panokset Kotimaiset suorat panokset 300 200 100 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

Oikeudenmukaisuus?

Tulevaisuus? A = Nykytilanne B = Kehitysmaat kuluttavat luonnonvaroja yhtä paljon kuin teollisuusmaat nykyään C = Sama kuin B, väestönkasvu otettu huomioon D = Maailmanlaajuinen luonnonvarojen kulutus puoleen, hyvinvointi kaksinkertaiseksi => ekotehokkuus + kohtuus

Kestävää kulutusta ekotehokkaasti kohtuudella Ekotehokkuus = vähemmästä enemmän Kohtuus = tyytyväinen vähempään Jätteiden synnyn ehkäisy = kohtuus + ekotehokkuus

MITEN? Ekotehokkuus

Vähemmän enemmästä

Elinkaarenaikainen säästö

Mihin kodit kuluttavat? 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Waste Primary energy use Resource consumption Direct material input Consumption expenditure housing food Welfare services transport freetime other total

MIPS - ekotehokkuuden mittari material input, materiaalipanos hyödykkeen koko elinkaarensa aikana vaatimat luonnonvarat service unit, palvelusuorite hyödykkeen koko elinkaarensa aikana tuottama hyöty

Tavarat Tavaroiden määrä suuri, luonnonvarojen kulutus vaihtelee Suuri merkitys mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteilla ja koruilla Kestävyys merkittävä tekijä

Paljonko huonekaluja saa 5 g kultasormuksen luonnonvaroilla? Luonnonvaroja: 2700 kg Bed, 120cm Sofa, 3-seater kitchen table + 4 chairs coffee table desk office chair bookshelf tv-shelf dresser armchair TOTAL Sillä sisustaa kaksi yksiötä! MI abiotic (kg) 234 154 52 39 94 287 219 28 127 101 1335

Tuotteiden ekotehokkuus Materiaalivalinnat Toimintatavat Korjaus, huolto, parannus Kuljetukset, pakkaus Uudelleenkäyttö Lainaus, vuokraus, liisaus Tuotteita korvaavat palvelut

Asuminen Luonnonvarojen kulutus suurta, noin 55 kg/m2 vuodessa Maastolla merkitystä Puurakentaminen säästää Kestävyys tärkeää

Elintarvikkeet Lihan tuottaminen kuluttaa, mutta suuria eroja Kasvihuoneviljely kuluttaa --> vuodenaikaan sopivat elintarvikkeet Luomusta yksittäisiä laskelmia: säästää

Lomailu Hotellivuorokausi kuluttaa useita kymmeniä kiloja luonnonvaroja Mökkivuorokausi kuluttaa enemmän Mökin koko ja varustelutaso merkittäviä

Liikunta ja harrastukset Merkittävintä se, millä kuljetaan harrastamaan!

Päivittäiset matkat! Työmatka Espoo - Helsinki (18 km), abioott. luonnonv. Kulkuväline MI kg / matka Yksin autossa 25.5 MI tonnia / vuosi 11.2 Metro 5.6 2.5 Bussi 3.2 1.4 Pyörä 2.7 1.2 Liikenne voi olla kulutuksesta yli puolet

Kultu-strategia

MITEN? Kohtuus

Talouskasvun vaikutus Talouskasvu (%) Dematerialisaatiokerroin - 1,0 6,25 0 10,00 1,0 16,66 2,0 27,03 3,0 45,50 Kun tavoitteena on luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen kymmenesosaan 50 vuodessa

Tehokkuus ei riitä: tietokoneet Saksassa 1994 1998 Tehostumiskerroin 380 55 7 Kulutus / 2,1 kaikki PC:t (TWh/a) 4,1 0,5 Kulutus / PC (W)

Sitra: Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros Talouden kasvun uskotaan yleisesti parantavan kansalaisten hyvinvointia. Uusi taloustieteellinen tutkimus osoittaa, ettei tämä oletus enää pidä paikkaansa pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa.

Sitra: Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros Korkeimmat tarpeet korostuvat; tarpeiden erilaistuminen: palveluiden kehittäminen Aika on niukka resurssi Omaan elämään ja hyvinvointiin liittyvät päätökset; elämänhallintataidot Erityisen vaikeaa hahmottaa omien valintojen pitkän aikavälin seurauksia; hyvinvointi lyhyellä vs. pitkällä aikavälillä

Ostovoima ja onnellisuus Iso-Britanniassa

Onnellisuus ei ole lisääntynyt, vaikka talous ja kuluttaminen ovat kasvaneet Average Happiness in Finland 1972-2000 (Range 1-4) 4,00 3,50 3,00 1972 1981 1990 1996 2000 2,50 2,00 1,50 1,00 1-4 1972 1981 1990 1996 2000 3,10 3,12 3,09 3,14 3,14

Rikkaat ja onnelliset valtiot

Miksei lisäkulutus tee meistä onnellisempia? Kulutus voi olla miellyttävää, mutta se ei tarjoa haasteita Kulutus varastaa aikaa tärkeämmiltä asioilta Liika vaihtoehtojen määrä aiheuttaa stressiä ja pettymyksiä Kilpailu ja luksukseen tottuminen vievät ilon

Toivomuslista - Mauritz Nylund Omakotitalo. Sauna. Uima-allas. Tenniskenttä Vesitaso. Oma saari. Haaremi. Hyvä kunto. Kuolemattomuus. Siinä kaikki. Toistaiseksi.

Miksi sitten kulutetaan Miksi ei? Muutkin? Mainonta? 2,5 mrd euroa/vuosi! Vapaamatkustajuus Ei vois vähemmän kiinnostaa --> Tarvitsenko sitä todella?

Tarvitsenko sitä todella? Aika on rajallinen - paljonko kannattaa tehdä töitä kulutuksen kustantamiseksi? Koti on rajallinen - onko uusista tavaroista pian enemmän riesaa? Lompakko on rajallinen - kuka sen sisällön käytöstä päättää? Maailma on rajallinen - olisiko se arvokkaampi kuin lisäkulutus?

Jatkossa käytännön suuri haaste on kertoa niin hyvä juttu ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta, että se tenhoaa kaikki kuulijansa... Tarinan ei tarvitse olla tosi; se ei kertomisen hetkellä vielä voikaan kuvata olemassa olevaa todellisuutta. Riittää että se voisi olla tosi. Sellaista juttua nimitetään unelmaksi tai visioksi. Moraalin nykyaikainen sankari on se, joka pistää liikkeelle parhaan jutun hyvästä elämästä, joka voisi olla totta... Meidän eloon jäämisemme riippuu siitä, miten vetoavan tarinan keksimme. - Filosofi Maija-Riitta Ollila (1997)