Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Samankaltaiset tiedostot
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

Opas ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Perinnemaisemien hoito

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

10:00 1. Avaus ja tervehdyssanat (5 min) Museonjohtaja Hannu Vartiainen, Rauman merimuseo

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Biomassat paikallisena voimavarana

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

ristöjen hoito - Vesilinnut

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesienhoito ja maatalous

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät. Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus , Kustavi

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Transkriptio:

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ranta-aluesuunnittelua toteutetaan VELHO-hankkeessa Hanke toteutetaan vuosina 2011-2014 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kolmessa eri osahankkeessa Etsitään ratkaisuja veden ja luonnontilan parantamiseen kehittämällä suunnittelua, kunnostus- ja hoitomenetelmiä ja yhteistyötä Kummikoulutoimintaa, vesienhoitokursseja, hankeneuvontaa, hoito- ja käyttösuunnitelmia Natura-alueille, hoito- ja kunnostustöitä jne. Tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti ranta-alueiden suunnittelun, vesienhoidon ja ruovikoiden hyötykäytön kehittämisessä VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla 2

antojen umpeenkasvu htuu vesien rehevöitymisestä ja laidunnuksen pumisesta sekä maankohoamisen aiheuttamista utoksista ovikoiden sekä muun vesi- ja rantakasvillisuuden pintakasvanut voimakkaasti svillisuus heikentää veden laatua, virkistyskäyttöä, isema-arvoja, monimuotoisuutta (linnut, kalat, niittylajit) hdollisuudet: rannoilla suuri määrä biomassaa, viruoko pidättää kiintoainesta ja sitoo ravinteita, jaahyödynnetyt alueet käyttöön luonnonlaitumina rviruo on ja muun biomassan hyötykäytöllä lisätään ntojen hoidon kustannustehokkuutta ja kiinnostavuutta: rrätyslannoitteita, maanparannusaineita, bioenergiaa, iviketta, rakennusainetta Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää 14.4.2014

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet VELHO:ssa Kehittää ranta-alueiden uudentyyppistä vapaaehtoista suunnittelua, suositukset eivät sido maanomistajia Kohdentaa vaikuttavat hoito- ja kunnostusmenetelmät oikeisiin kohteisiin laajat kokonaisuudet, kustannustehokkuus Testata ja toteuttaa pilottialueilla suunnittelua käytännössä. Kokemukset on hyödynnetty valtakunnallisen suunnitteluohjeistuksen laadinnassa. Edistää yhteistyötä ja lisätä ranta-alueiden vetovoimaisuutta 14.4.2014 4

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu sovittaa yhteen eri käyttömuotoja ja tavoitteita Monimuotoisuuden suojelu ja hoito Merenrantaniittyjen hoito, ruovikkolajiston ylläpito Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Ruo on ja muun biomassan hyödyntäminen, kalastus, matkailu, laidunnus Vesien suojelu ja hoito Kosteikot, suojavyöhykkeet, ravinteiden kierrätys Maisemanhoito Maiseman avoimuuden lisääminen Virkistyskäyttö Veneily, kalastus, luonnontarkkailu, kesämökkeily 5

Monikäyttösuunnitelmien sisältö ja toteutus Suunnittelualueen eri kohteille määritellään suositeltavin maankäyttömuoto ja annetaan hoito- ja käyttösuositukset Suunnittelussa pääosassa ovat rantaniittyja ruovikkoalueet 1. Hyötykäyttöön leikattavat ruovikot 2. Avoimena pidettävät merenrantaniityt 3. Säilytettävät ruovikot Biomassan korjuulle ja hyötykäytölle valmiit paketit luvat, varastopaikat, tieyhteyde, hyödyntämiskohteet ym. selvitetään 6

Suunnittelualueen valinta Kunnostuskelpoisten merenrantaniittyjen ja ruovikoiden runsaus Alueen luontoarvot, rehevöityminen ja umpeenkasvu Arvokkaita rantaniittykohteita Rauman ja Porin seuduilla, lajiston elinvoimaisuus vaatii laajempaa verkostoa Muut VELHO-hankkeen suunnittelualueet ovat Varsinais- Suomessa Mynälahden keskiosat ja Oukkulanlahti Naantalinaukko 7

Ruo on hyötykäytön edistäminen Järviruo on korjuu- ja käyttöketjujen testaaminen ja hyvien käytäntöjen luominen Ruo on kesä- ja talvileikkuut Polttokokeet, pelletöinti, biokaasutus Kompostointikokeet ja peltoon sijoittaminen Kate- ja kuivikekäyttö Rantaniittyjen kunnostus ja hoito Esityksiä maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään Rantaniittyjen kunnostuksen ja hoidon tehostaminen Järviruoko orgaanisen aineen lisääjäksi ja lannoitteeksi pelloille Ruovikoiden leikkuu innovaatiohankkeina Yritystuet ruovikon korjuuyrittäjille 14.4.2014 8 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

Lupaavin ketju (kustannukset vaikuttavuus): Kesäruo on niitto ja silputun ruo on käyttö pellolla Lyhyt toteutusketju, nopeimmat vaikutukset Ravinteet kiertoon, pelloille lisää humusta, maanviljelijöillä kiinnostusta massan käyttöön, lupaavia tuloksia peltokokeista Lännen Järviperkaus Oy:n uusi korjuumenetelmä soveltuu rantaniittyjen kunnostukseen ja jatkuvaan hoitoon laajahkoilla kohteilla: niittojäte saadaan kerättyä silppuna, kasvillisuuden köyhdyttäminen, hoito ilman laidunnuksen järjestelyjä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää 14.4.2014 9