Marita Ahola & Kaisa Rissanen 12/2013 E-kirjojen käyttö vaatii kokeilunhalua ja uskallusta - ammattikorkeakoulujen e-kirjapalvelut tarkastelun kohteena 1. Toiveena kotimaisia e-kirjoja asiakkaiden tarpeisiin E-aineistojen odotettiin mullistavan kustannustoimintaa, lukutottumuksia ja kirjastojen arkea jo vuonna 1998, kun ensimmäiset kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) välittämät elektroniset verkkolehdet (e-lehdet) otettiin ammattikorkeakoulukirjastoissa (amk-kirjastot) käyttöön. Nopeaa muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska e-aineistojen käyttöön liittyy lukuisia haasteita. E- kirjojen sujuvan käytön esteenä on monia tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi tekniikkaan, tekijänoikeuksiin, lisensseihin ja käyttötottumuksiin. Amk-kirjastojen osalta oman haasteensa tuovat e- kirjojen sisällöt, jotka eivät vastaa amk-oppimisen ja - opetuksen tarpeita. Kirjastot elävät 2010-luvun alussa vahvasti e-aineistojen ja painettujen aineistojen välimaastossa, jossa on pidettävä yllä molempia aineistoja sisältäviä kokoelmia. Radikaali siirtymä painetuista aineistoista e-aineistojen käyttöön ei ole vielä tapahtunut. Odotukset ovat kuitenkin korkealla e- kirjojen suhteen. Niiden avulla toivotaan löytyvän ratkaisuja kokoelmien kehittämiseen, aineiston saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseen sekä fyysisten tilojen käytön tehostamiseen. Jotta e-kirjojen nykytilasta ja kehittämistarpeista amk-kirjastoissa saataisiin selkeämpi kuva, amkkirjastojen yhteistyöelin AMKIT-konsortio perusti syksyllä 2012 e-kirjatyöryhmän. Työryhmään nimettiin Marita Ahola, Susanna Kinnari ja Kaisa Rissanen. Työryhmän tehtävänä oli laatia kysely, jonka tavoitteena oli selvittää kokonaiskuva kotimaisten e-kirjojen roolista ja merkityksestä kirjastoissa. Verkkokyselyn (LIITE 1) vastauspyyntö lähetettiin amk-kirjastoihin sähköpostilla kesäkuun 2013 alussa. Vastauksia tuli elokuun lopun määräaikaan mennessä 22 kirjastosta. Lähes 90%:n vastausaktiivisuus osoittaa, että aihe kiinnostaa amk-kirjastokenttää. Kysely rajattiin tarkoituksellisesti suomen- ja ruotsinkielisiin e-kirjoihin, koska niiden osalta e- kirjatarjonta on suppeaa. Pienillä kieli- ja markkina-alueilla kustannustoiminnan uudet avaukset ja kehittämishankkeet ovat taloudellisesti erityisen riskialttiita, varsinkin aikana, jolloin koko kustannustoiminta on suurten muutosten keskellä. Englanninkielistä e-kirjatarjontaa sen sijaan on runsaasti. Englanninkielisiä e-kirjoja amk-kirjastot hankkivat pääosin FinELibin välittäminä e- kirjapaketteina (esim. Ebrary, Safari ja Knovel) ja yksittäisinä täsmähankintoina painettujen kirjojen tapaan (esim. Dawsonera ja MyiLibrary).
2 Kyselylomakkeeseen vastaamista pidettiin jonkin verran vaikeana. Asetetut kysymykset ja vaihtoehdot eivät kaikilta osin olleet yksiselitteisiä. Kyselyn tärkeyttä ei kuitenkaan kyseenalaistettu päinvastoin. Asia nähdään tärkeänä ja e-kirjatarjonnan kehittämiseen halutaan panostaa amkkirjastojen ja eri kirjastosektoreiden yhteistyöllä. Tämä näkyy erityisesti avokysymysten vastauksista, jotka valottavat monipuolisesti amk-kirjastojen näkemyksiä ja kokemuksia e-kirjoista. Raportin otsikko on lainaus erään vastaajan kommentista Kaiken kaikkiaan (e-kirjojen) käyttö vaatii kokeilunhalua ja uskallusta. Kommentti kiteyttää osuvasti tilanteen kompleksisuuden; on mahdotonta ajatella, että painetun kirjan käyttöön viitattaisiin rohkeutta edellyttävänä tekona. E- kirjaa tarkastellaankin usein enemmän formaattina, ei niinkään sen sisällön näkökulmasta, kuten perinteistä kirjaa. 2. Yhteenveto tuloksista Tulokset on koottu kyselyn teemojen mukaisesti. Kunkin teemakysymyksen kohdalta esitetään viisi eniten ja viisi vähiten kannatusta saanutta e-kirjoihin liittyvää ominaisuusvaihtoehtoa. Lisäksi teemoja taustoitetaan avokysymyksiin saatujen vastausten yhteenvedoilla ja lainauksilla. 2.1 Käytössä olevat e-kirjapalvelut ja niitä käyttävien amk-kirjastojen määrä 1. Ellibs 21 2. SanomaPro (valikoiduin osin kirjastojen käytössä) 19 3. Duodecim (Terveysportti, Oppiportti) 12 4. Suomen Laki 10 5. Johtamisen käsikirjat (Kauppalehti, Bonnier) 7 Lisäksi vastauksissa mainittiin seuraavat e-kirjapalvelut: - SanomaPro verkkokirjahylly (4) - Rakennustiedon verkkopalvelut (4) - KauppakampariTieto (3) - Ornanet-tietotekniikkaoppaat (3) - Elib (2) - MS Office oppaat (2) - Edilexin lakikirjasto (2) - Autodesk (1) - Editan sähköiset julkaisut (1) - IT-info (1) - LM tietopalvelu (1) - Sähköinfo (1) - Ulkomaankaupan verkkopalvelu (1). Maksuttomia Open access e-kirjoja käytetään kaikissa amk-kirjastoissa. Näitä ovat esimerkiksi eri ministeriöiden ja järjestöjen avoimesti internetissä tarjoamat julkaisut. Näiden julkaisujen metatietoja liitetään usein myös kirjastotietokantoihin löytyvyyden helpottamiseksi. Vastauksissa mainittujen e-kirjapalvelujen nimissä oli hiukan tulkinnanvaraisuutta. Samasta palve-
3 lusta saatettiin käyttää eri kirjastoissa eri nimeä ja palvelun virallinen nimi saattoi muuttua kyselyä tehtäessä. Tämä osoittaa osaltaan e-kirjakentän epäselvyyttä ja nopeaa muuttuvuutta. Kirjaston asiakkaan, e-kirjan loppukäyttäjän, on lähes mahdotonta hahmottaa e-kirjatarjontaa, kun kirjastoammattilaisetkaan eivät tunne e-kirjojen palvelukokonaisuutta ja käyttävät samoista palveluista eri nimiä. Kotimaisten e-kirjasisältöjen tarjonta ei vastaa riittävästi monialaisten ammattikorkeakoulujen tarpeisiin. Ainoat useamman alan e-kirjoja tarjoavat palvelut ovat Ellibs ja Elib. Liiketalous on hyvin edustettuna e-kirjapalveluissa kuten myös hoitoala Duodecimin ansiosta. Monilla aloilla e-kirjatarjonta on kuitenkin erittäin vähäistä. Näitä aloja ovat esimerkiksi tietotekniikka, kulttuuriala ja luonnonvara-alat. Kirjastot hankkivat e-kirjat pääsääntöisesti suoraan kustantajalta tai välittäjältä tehden omat sopimukset heidän kanssaan. FinELibillä tai amk-kirjastojen omilla konsortioilla ei ole merkittävää roolia kotimaisten e-kirjojen hankinnassa. 2.2 E-kirjojen käytettävyys asiakkaan näkökulmasta Kirjastoja pyydettiin arvottamaan e-kirjojen käytettävyyttä asiakasnäkökulmasta. Tehtävä ei ollut ihan yksinkertainen, koska suoraa asiakaspalautetta e-kirjapalveluiden käytöstä ei kerätty. Kirjastojen arjessa saamat asiakaspalautteet ja kommentit tuovat kuitenkin näkemystä asiakaskokemuksen arviointiin. Tärkeimpiä ominaisuuksiksi kyselyn perusteella olivat: 1. Käyttäjän tunnistaminen (etäkäyttö, kirjastokortti, vahva tunnistaminen esim. Shibboleth) 2. Useita yhtäaikaisia käyttäjiä 3. Luettavuus eri laitteilla 4. Kertakirjautumisen periaate 5. Loppukäyttäjä näkee vaivatta palvelun käyttöehdot ja vaadittavat lukuohjelmat eri laitteilla. Vähiten tärkeiksi ominaisuuksiksi jäivät (1. = vähiten tärkeäksi arvioitu ominaisuus): 1. Suora palautteenantomahdollisuus palvelun ylläpitäjälle 2. Käyttäjäkoulutus 3. Mahdollisuus palauttaa kirja ennen laina-ajan päättymistä 4. Varausmahdollisuus 5. Kirjanmerkkienkäyttömahdollisuus. Vastausten hajonta oli suurta; kaikki vaihtoehdoiksi ehdotetut saivat jonkun verran kannatusta. Tärkeimmät ominaisuudet nousivat kuitenkin tuloksista selkeästi esiin. Vastaukset osoittavat hyvin e-kirjoihin kohdistuvan odotusten kirjon. Avokysymysten vastauksissa e-kirjoja pidettiin hankalina löytää. Kustantajat haluavat tarjota e- kirjoja omilta alustoiltaan, joten yksittäisiä e-kirjoja on etsittävä eri palveluista. Asiakas joutuu opettelemaan kunkin palvelun yhteydessä käytön uudelleen, koska jokaisella toimittajalla on erilaiset käyttösäännöt ja liittymät. E-kirjamaailmassa asiakas joutuu ympäristöön, jossa hänen on
4 vaikea hahmottaa esimerkiksi kirjaston kokoelman ja kirjakaupan aineistotarjonnan rajaa. Asiakkaan on myös mahdotonta hahmottaa käyttöön liittyvien teknisten ja toiminnallisten ongelmien syitä. Mistä asiakas voi tietää missä piilee vika, jos tietty e-kirja ei aukea (onko se oman organisaation verkossa, omassa kotikoneessa vai e-kirjakustantajan/toimittajan palveluissa)? Usein jo kirjautuminen sisään palveluun voi muodostua ongelmaksi ja e-kirjan aukaiseminen edellyttää erillisen lukuohjelman asentamista. Omalle koneelle lukuohjelman saa asentaa itse, mutta esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai kirjaston koneille ei. Osa lukuohjelmista saattaa olla organisaation tietohallintoratkaisujen vastaisia, varsinkin jos ohjelma ei sovellu kokonaisarkkitehtuuriin. Esimerkiksi lukuohjelmien toimivuus edellyttää jatkuvaa ohjelmien päivitystä koko käyttäjäorganisaation tasolla. Lukuohjelmien puuttuminen puolestaan tekee e-kirjojen lukemisen mahdottomaksi. Käyttäjän kannalta pidettiin hankalana myös tulostusrajoituksia. E-kirjan käyttö lähdeaineistona tuottaa myös usein päänvaivaa, sillä ilman sivunumerointia e-kirjan tekstiin viittaaminen on hankalaa. Amk-kirjastojen yleisenä toiveena on, että e-kirjat ovat kaikkien asiakkaiden käytössä rajattomasti ajasta ja paikasta riippumatta. Painettujen kirjojen maailmasta omaksuttu lainauskäytäntö ei sovellu e-ympäristöön ja tekee käytön mutkikkaaksi. Kirjastojen saaman palautteen perusteella e- kirjojen käyttäminen on olemassa olevin palvelumallein asiakkaille liian vaikeaa. Jos on mahdollisuus valita, asiakkaat lainaavat mieluummin painettuja kirjoja kuin opettelevat e-kirjojen käytön. Asiakkaat kritisoivat myös e-kirjalukukokemusta, sillä laajat tekstipohjaiset kokonaisuudet ovat vaikeita hahmottaa ja saattavat rasittaa silmiä näytöltä luettaessa. Yksittäisen e-kirjan pitäisi olla rajattomasti tai runsaasti käytettävissä samanaikaisesti. Käytettävyyden pitäisi olla mahdollisimman helppoa. Sen pitäisi olla ns. näkymätön elementti. Käsitteenä laina-aika ei kuulu e-kirjoihin, se viittaa fyysisiin kirjoihin ja niiden lainaamiseen. Lainaus, varaaminen, palauttaminen kuuluvat painetun aineiston maailmaan, emme pidä niitä toivottavina e-maailmassa. E-kirjojen toivotaan olevan aina käytettävissä ilman käyttäjämäärärajoituksia ja muita rajoittavia kikkailuja. Kirjan pitäisi avautua napin painalluksella eikä päätyä error-tilaan. E-kirjojen käytöstä on myös hyviä kokemuksia. Asiakkaan näkökulmasta laadukkaat e-kirjapalvelut tuovat monia etuja painettuihin kirjoihin verrattuna. Monet asiakkaat pitävät hyvänä ajasta ja paikasta riippumatonta käyttömahdollisuutta, jolloin fyysisen kirjastotilan aukioloajat eivät rajoita mahdollisuutta lainata ja palauttaa e-kirjaa. E-kirjat vastaavat hyvin etä- ja verkko-opiskelun tarpeisiin. Rajaton käyttöoikeus mahdollistaa varsinkin kysytyimpien kurssikirjojen yhtäaikaisen käytön ilman pitkiä varausjonoja. Kaiken kaikkiaan e-kirjat laajentavat kirjastonkäyttöä. Asiakkailta on lähinnä tullut (e-kirjoista) hyvää palautetta.
5 2.3 E-kirjojen toiminnallisuus kirjastojen näkökulmasta Kyselyssä kirjastoja pyydettiin arvioimaan e-kirjojen toiminnallisuutta kirjastojen näkökulmasta. Kaikilla kirjastoilla on kokoelmissaan e-kirjoja, joten arviointi pystyttiin tekemään aitoihin käyttökokemuksiin perustuen. Kyselyn perusteella tärkeimpinä toiminnallisuutta edistävinä ominaisuuksina pidettiin seuraavia: 1. Käyttäjän tunnistus (etäkäyttö, kirjastokortti, vahva tunnistaminen esim. Shibboleth) 2. Ip-autentikointi 3. Luettavuus eri laitteilla 4. Käyttötilastot ja raportit 5. MetaLib-konfiguraatiot esim. Finnaan ja Nelliin. Vähiten tärkeinä ominaisuuksina toiminnallisuuden näkökulmasta olivat (1. = vähiten tärkeäksi arvioitu ominaisuus): 1. Kaukolainausmahdollisuus/aineiston yhteiskäyttömahdollisuus 2. Palautteenantomahdollisuus 3. Käyttäjän mukaan profiloitu palvelunäkymä 4. Kirjojen löytyvyys keskitetystä hakuindeksistä esim. PrimoIndex 5. Hälytysominaisuudet esim. asiakkaiden kirjaehdotukset ja budjetin seuranta Kirjaston näkökulmasta toiveet ovat hyvin samantyyppisiä kuin käyttäjien toiveet. Keskeisintä on käytettävyyden parantuminen ja mahdollisuus käyttää e-kirjoja ilman rajoituksia eri ympäristöissä. Tässäkin kysymyksessä vastaukset hajautuivat varsin tasapuolisesti eri ominaisuuksien kesken. Avokysymysten vastaukset nostivat esiin seuraavia kirjaston toimintoihin vaikuttavia näkökulmia: a) e-kirjapalvelujen ylläpitoon liittyvät kysymykset lukuohjelmat, linkit, luettelointi omaan tietokantaan, Nellin ja Finnan ylläpito b) e-kirjojen löytyvyyteen liittyvät kysymykset luettelointi omaan tietokantaan, Nellin ja Finnan ylläpito, markkinointi, näkyvyys verkkosivuilla c) käytettävyyteen liittyvät kysymykset etäkäyttömahdollisuus, laitesidonnaisuus (esim. käytössä vain koneelta jolta lainattu käyttöön), lainausmalli kopioitu painetuista kirjoista, ohjeiden laatiminen, käytön opastus, käyttäjän tunnistus. Kirjastojen kannalta e-aineistot ovat tuoneet mahdollisuuksien lisäksi uudenlaisia kehittämiskohteita. Keskeinen haaste on kokoelman rakentamisessa, kun on hankittava kattava kokoelma sekä painettuja että e-aineistoja. Resursointiin liittyvät kysymykset nousevat väkisinkin esiin. Kaksinkertaisen kokoelman ylläpito ei ole kustannustehokasta: esimerkiksi kokoelmatyö kaksinkertaistuu, kun e-aineistojen metatiedot tallennetaan tietokantoihin. Lisäksi kirjastohenkilökunnan kouluttamiseen on panostettava; kaikkien kirjastossa tulisi pystyä opastamaan erilaisten e-kirja-alustojen ja
6 niihin liittyvien järjestelmien käyttöä, jotta asiakkaat saisivat niistä täyden hyödyn. Helppokäyttöiset järjestelmät vähentäisivät koulutustarvetta niin kirjastohenkilöstön kuin asiakkaidenkin osalta. Kirjastot kokevat palvelevansa huonosti asiakkaitaan, koska joutuvat vaihtoehtojen puuttuessa tarjoamaan asiakkailleen käytettävyydeltään huonolaatuisia e-kirjapalveluita. E-kirjojen kanssa on niin paljon ongelmia ja niihin liittyy niin paljon toiveita, että on vaikea rajata niitä 10 kohtaan. Kaikki yllä mainitut (ominaisuudet e-kirjoille) ovat tärkeitä ja niiden pitäisi olla itsestään selvästi palveluntuottajien tarjottimella. Kaikilla alustoilla ja laitteilla toimiva, ei erillistä lainaus/lataus hässäkkää. Ei yhtäaikaisten käyttäjien määrää rajoitettu. Omat personoidut palvelut plussa. Ns. kansallinen e-kirjahylly, yhden luukun periaatteella ei enää käyttöoikeus-, käyttörajoitus-, käyttöliittymäviidakoita, joissa käyttäjä on ihan pulassa. Kriittisistä kommenteista huolimatta e-kirjojen koetaan olevan kirjastojen tulevaisuutta ja valmius e-kirjojen laajamittaisempaan käyttöön on olemassa, kunhan palvelujen tasoa saadaan nostettua niin teknisesti kuin sisällöllisestikin. Kirjastojen kannalta e-kirjan ehdoton vahvuus on nopeus, jolla aineisto saadaan asiakkaan käyttöön ilman painettujen kirjojen edellyttämiä logistisia ratkaisuja. Myös kirjaston kannalta laajoin oikeuksin, ajasta ja paikasta riippumaton käyttö on positiivinen asia; e-kirjat vähentävät fyysisen tilan tarvetta ja kirjahyllyiltä vapautuva tila saadaan muuhun opiskelukäyttöön. E-kirja muovaa kirjaston palveluajatusta ja työprosesseja: e-kirjan itsenäinen käyttö verkossa avaa kirjastot ympärivuorokautiseen käyttöön ja mahdollistaa kirjastojen henkilöstöresurssien suuntaamisen kirjastoja uudistavaan toimintaan. E-kirjojen kanssa on hankalaa, mutta on kuitenkin onnistumisiakin. Vastauksista kävi ilmi, että hankaluuksista huolimatta on myös onnistumisia ja kehitystä, mikä kannustaa edelleen e-kirjojen hankintaan. 2.4 Näkökulmia e-kirjojen lisensseihin ja hinnoitteluun Kyselyn tulosten perusteella e-kirjapalvelujen tärkeimmät lisensseihin ja hinnoitteluun liittyvät ominaisuudet ovat: 1. Aineiston pysyvyys palvelussa sopimuskauden ajan 2. Linkitysoikeus oppimisalustoihin, oppimateriaaleihin, jne. 3. Selkeät hinnoittelumallit 4. Yhdenmukaiset lisenssi- ja käyttöehdot kaikille palvelun aineistoille 5. Loppukäyttäjällä juridinen vastuu käytöstä ja käyttötavoista. Tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin aineiston pysyvyyttä palvelussa koko sopimuskauden ajan. E-kirjoja hankittaisiin ennen kaikkea korvaamaan paperimuotoisia kurssikirjoja. On erittäin ongelmallista, jos kurssikirjaksi ostettu e-kirja katoaa palvelusta kesken kurssin. Koska amk-kirjastojen
7 ensisijainen tehtävä on oppimisen ja opetuksen tukeminen, e-kirjojen tulisi vastata näihin tukitarpeisiin. E-kirjojen tulisi toimia luotettavasti eri rooleissa: oheismateriaalina, kurssikirjoina sekä etäja verkko-opetuksen tukena. Selkeää hinnoittelua toivottiin korjaamaan nykyistä lisensiointiviidakkoa. Monesta avovastauksesta kävi ilmi, ettei ostaja aina tiedä tarkkaan mitä on sisällöllisesti hankkimassa ja millä ehdoilla. Lisäksi eri e-kirjatoimittajien ehtojen ja hintojen vertailua pidettiin mahdottomana tehtävänä. Kokonaisuutena e-kirjojen hintoja pidetään kohtuuttoman korkeina verrattuna painettuihin kirjoihin. Tämä tilanne on osaltaan vähentänyt intoa ottaa e-kirjapalveluita käyttöön. Hinnoitteluperusteena pitäisi olla käyttö eikä kuvitteellinen kirjojen määrä. Tällä hetkellä lisenssit ovat yhtä viidakkoa. Sopimusta saa pyörittää useampaan kertaan kustantajilla/kirjatoimittajilla ennen kuin sen voi hyväksyä. Lisäksi on vaikea vertailla esim. kahden eri e-kirjatoimittajan hinnoittelumalleja keskenään. E-kirjoja hankittaessa pitäisi yksiselitteisesti tietää mitä ollaan hankkimassa, millä ehdoilla ja mihin hintaan. Korkeakouluissa panostetaan nykyään etä- ja verkko-opiskeluun, joten myös materiaalin pitäisi olla verkossa. Nyt ollaan menossa siihen, että kun e-kirjoja ei ole, käytetään verkossa olevaa (ilmaista, vapaata) matskua ts. kustantajat tekevät nyt hallaa itselleen. 2.5 E-kirjojen sisältöihin liittyvät toiveet - Suomenkielistä aineisto enemmän edellytys e-kirjojen todelliselle läpilyönnille Kyselyn vastaukset osoittavat amk-kirjastojen jakavan selkeän toiveen e-kirjojen sisältöjen suhteen. Amk-kirjastoissa tarvitaan e-kirjoja, jotka ovat a) suomen- tai ruotsinkielisiä b) kurssikirjoiksi soveltuvia c) kattavasti AMKien koulutusaloilta d) ammatilliselta ja tieteelliseltä tasoltaan ammattikorkeakoulujen tarpeisiin soveltuvia. Kurssikirjallisuus ja uusin ammatillinen kirjallisuus ovat ammattikorkeakoulujen kirjastojen kannalta tärkeimpiä. Ne pitäisi saada e-kirjoina samaan aikaan kun painettu julkaistaan. Kotimaista ammattikirjallisuutta ja varsinkin kurssikirjoja pitäisi saada e-kirjoina paljon enemmän. Myös uutta suomalaista tietokirjallisuutta saisi olla enemmän. Painetun kirjan rinnalla pitäisi olla heti julkaisuhetkestä lähtien hankintavaihtoehtona e- kirja tai ainakin tieto siitä, että se tullaan julkaisemaan myös e-kirjana. Silloin kirjastot voisivat päättää, millaisessa muodossa kukin teos asiakkaille tarjotaan.
8 Tärkeintä amk-kirjastojen mielestä on kotimaisten suomen- ja ruotsinkielisten - e-kirjojen saatavuus. Olemassa oleva tarjonta on liian suppeaa ajatellen amk-kirjastojen tarpeita. Laajamittainen siirtyminen e-kirjojakokoelmiin edellyttäisi ennen kaikkea oikeanlaisia sisältöjä. Vastausten perusteella markkinat kotimaisille e-kirjoille ovat olemassa ja kirjastot panostaisivat mielellään varsinkin e-kurssikirjoihin. E-kurssikirjojen kohdalla törmätään lisenssikysymyksiin, sillä laajalle opiskelijajoukolle tarjottavan aineiston lisenssien tulee mahdollistaa joustavan käytön. Yhtäaikaisten käyttäjien määrän rajoittaminen soveltuu erityisen huonosti kurssikirjoihin. Yksi este e-kirjojen todelliselle läpilyönnille saattaa olla niiden perinteisessä tekstipohjaisessa sisällössä. E-kirjat ovat useimmiten verkkoympäristöön siirrettyjen painettujen kirjojen kopioita. Niissä ei hyödynnetä monimediaisia (esimerkiksi liikkuva kuva ja ääni) tai pelillisiä elementtejä, jotka muualla verkossa ovat arkipäivää. Tekstipainotteisuus tekee kirjoista raskaita lukea, sillä laajat tekstimassat eivät sovellu verkosta luettaviksi. Sisällöt pitäisi pystyä muokkaamaan uudenlaiseen muotoon, uudenlaisiksi kirjoiksi, jotta niiden käytettävyys olisi parempaa ja ne löytäisivät käyttäjänsä. 2.6 E-kirjojen keskeisimmät kehittämistarpeet - Käytettävyys ja sisältö Ns. yhteinen kansallinen e-kirjahylly, yhden luukun periaate. Ei enää käyttöoikeus-, käyttörajoitus-, käyttöliittymäviidakoita, joissa käyttäjä on ihan pulassa. Tietyt kustantajat eivät nyt tarjoa e-kirjoja lainkaan kirjasto-oikeuksilla, ainoastaan kuluttajamarkkinoille yksityiskäyttöön. Kaiken kaikkiaan suurimmat ongelmat, jotka lähes estävän käytön ja hankinnan: 1) ei ole aiheesta a-kirjoja, tai jos on, tarjolla on vanhaa painosta 2) yksilövetoinen hinnoittelu (DRM-suojaukset ja niiden purkamiset jokainen asiakas tekee erikseen) <- käyttö hankalaa 3) hinnoittelu perustuu painetun kirjan hinnoitteluun (vain yksi lainaaja per kirja per tietty aika) <- kurssikirjoina ei varaa käyttää? 4) kaikki e-kirjat ei sovi kaikkiin käyttöjärjestelmiin (varsinkin Anroid). Pitäisi ymmärtää, että kirjastot tarjoavat mielellään asiakkailleen e- kirjoja ja asiakkaat niitä käyttäisivät, jos niitä olisi helppo käyttää tai jos niitä edes olisi. E-kirjoihin liittyy tässä kehitysvaiheessa enemmän haasteita kuin varsinaisia voittoja. Kehittämistyötä on runsaasti ja siihen tulisi saada mukaan eri tahoja. Kyselyn perusteella on tunnistettavissa ainakin seuraavat kehittämistarpeet: 1) Tulevaisuuden käyttöympäristöt E-kirjojen tulisi olla helposti käytettävissä erilaisissa ympäristöissä. Käyttö nopeasti kehittyvillä mobiililaitteilla tulisi varmistaa. Yhteistyö laitevalmistajien kanssa kirjastonäkökulman huomioimiseksi olisi tulevaisuudessa tarpeen. Kirjastot voisivat myös toimia uusien ratkai-
9 sujen testiympäristöinä, koska kirjastojen laaja asiakaskunta tarjoaa monipuolisen kattauksen käyttäjiä arvioimaan e-kirjapalvelujen käytettävyyttä. E-kirjakustantajien ja laitevalmistajien yhteistyö sovellusten kehittämisessä (appsien) välillä saisi olla tehokkaampaa. 2) Yhteistyö kustantajien ja välittäjien kanssa Yhteistyö kustantajien ja välittäjien kanssa on edellytys oikeiden e-kirjasisältöjen saamiseksi amk-kirjastoihin. Kirjastojen kautta e-kirjoille avautuvat markkinat, jotka kustantajien tulisi tunnistaa nykyistä paremmin. Kirjastoille aineistoa ei voida myydä samoin periaattein kuin yksityisasiakkaille. Sopimuksiin on pystyttävä kirjaamaan kirjastomainen e-kirjojen käyttömahdollisuus. Yhteistyömuotoja on haettava ja sopimukset laadittava sellaisiksi, jotta kaikki osapuolet hyötyvät toiminnasta. Kirjastot tarvitsevat laadukkaita omalle kohderyhmälleen suunnattuja sisältöjä. Kustantajat ja välittäjät puolestaan edellyttävät toimivaa ansaintalogiikkaa. Tarvitaan kustantajien yhteinen alusta e-kirjojen hankintaa ja kirjastokäyttöä varten. 3) Yhteistyö eri kirjastosektoreiden välillä ja FinELibin kanssa Koska e-kirjoihin liittyvät haasteet jaetaan kaikissa kirjastoissa, niitä on järkevä ratkoa yhteistyöllä koko kirjastoverkon kanssa. FinELibin monipuolinen kokemus ja asiantuntijuus e- aineistoista olisi hyvä saada entistä tehokkaammin käyttöön e-kirjojen hankintaa kehitettäessä. Kansalliset lisenssit tai amk-tasoiset lisenssit olisivat hyödyllisiä. Jos kirjojen kustantajien ja FinELibin välillä saataisiin aikaan sellainen sopimus, että kirjastot voisivat hankkia suoraan FinELibista jopa yksittäisiä e-kirjoja. Käyttäjäkoulutusta antavat tällä hetkellä organisaatiot itse. Jos siihen voisi kehittää jonkin yhteisen käytännön tai tuottaa yhteisiä opetuspaketteja, yksittäisten henkilöiden työmäärä organisaation sisällä helpottuisi. Yhteistyötä kannattaa tehdä. 3. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Sitten on iso kasa pienempiäkin ongelmia, mutta niin kauan kuin yllä oleviin ei tule muutosta, ei niistä kannata juuri murehtia. Yhtenä tämän kyselyn johtoajatuksena oli saada taustamateriaalia yhteisiin pohdintoihin ja toimenpiteisiin: mitä amk-kirjastot voisivat yhdessä tehdä turvatakseen asiakkailleen monipuolisen e- kirjatarjonnan.
10 Ehdotuksia AMKIT-konsortion yhteisille toimenpiteille: 1. Yhteiset hankintakonsortiot ja kirjastojen yhteistyö e-kirjakysymyksissä - Amk-kirjastojen yhteiset hankkeet - FinELib-vetoiset hankkeet. 2. Konkreettisen yhteistyön käynnistäminen kustantajien ja välittäjien kanssa - tapaamiset, keskustelut, tarpeiden selkiyttäminen, realistisen kuvan saaminen mahdollisuuksista ja tulevaisuuden kehitystrendeistä 3. Amk-kirjastojen kokemusten ja tietojen jakaminen - esimerkiksi Facebook-ryhmä, jossa käydä keskustelua saaduista e-kirjatarjouksista, käyttökokemuksista, teknisistä ratkaisuista, jne. 4. Yhteiset, keskitetysti laaditut käyttöohjeet, opasteet ja markkinointimateriaalit, jne. - esimerkiksi materiaalia linkitettäväksi suoraan kirjastojen omille Facebook-sivuille 5. Yhteiset koulutustilaisuudet - Amk-kirjastopäivien yhteyteen tilaisuus/paneeli, jossa e-kirjapalvelujen tuottajia; muut yhteiset koulutustapahtumat.
11 LIITE 1 KYSELYLOMAKE E-kirjapalveluilta edellytettävät ominaisuudet 1. Taustatiedot 1.1 Kyselyyn vastaava AMK-kirjasto? 1.2 Yhteyshenkilö mahdollisia kyselyyn liittyviä tarkennuksia varten? 1.3 Mitä suomen- ja/tai ruotsinkielisiä e-kirjoja tarjoavia palveluja (esim. Ellibs, Duodecim) kirjastossanne on käytössä? 1.4 Miten arvioitte käytössänne olevien e-kirjapalvelujen käytettävyyttä asiakkaidenne ja kirjastonne näkökulmasta? 2. Käytettävyyteen liittyvät ominaisuudet asiakkaan näkökulmasta 2.1 Arvioikaa oman asiakaskuntanne näkökulmasta, mitkä alla olevista ominaisuuksista e- kirjapalvelun tuottajan/välittäjän tulisi pystyä tarjoamaan? Valitkaa kymmenen keskeisintä ominaisuutta siten, että numero 1 on tärkein, numero 2 on toiseksi tärkein, jne. loppukäyttäjä näkee vaivatta palvelun käyttöehdot ja vaadittavat lukuohjelmistot eri laitteille käyttäjän tunnistaminen (etäkäyttö, kirjastokortti, vahva tunnistaminen esim. Shibboleth) kertakirjautumisen periaate kaikkiin e-aineistoihin useita yhtäaikaisia käyttäjiä monipuoliset laina-ajat mahdollisuus palauttaa kirja ennen laina-ajan päättymistä tulostusmahdollisuus luettavuus eri laitteilla käyttäjäkoulutus copy & paste mahdollisuus muistiinpanojentekomahdollisuus mahdollisuus esittää kirjoja hankittavaksi (PDA Patron Driven Acquisition) mahdollisuus hallita viitetietoja sähköpostitusmahdollisuus kirjanmerkkienkäyttömahdollisuus varausmahdollisuus mahdollisuus lukea offline-tilassa (offline downloading & reading) suora palautemahdollisuus palvelun ylläpitäjälle
12 2.2 Mitä muita ajatuksia teillä on e-kirjapalvelujen käytettävyyteen liittyen asiakkaiden näkökulmasta? Sana on vapaa. 3. Toiminnallisuuteen liittyvät ominaisuudet kirjaston näkökulmasta 3.1 Mitkä alla olevista ominaisuuksista e-kirjapalvelun tuottajan/välittäjän tulisi pystyä tarjoamaan? Valitkaa kymmenen keskeisintä ominaisuutta siten, että numero 1 on tärkein, numero 2 on toiseksi tärkein, jne. riittävän pitkä (vähintään 2 kk) koekäyttömahdollisuus ennen hankintapäätöksen tekemistä integroituvuus muihin järjestelmiin ja laitteisiin toimivuus ilman erillistä alustaa IP-autentikointi käyttäjän tunnistaminen (etäkäyttö, kirjastokortti, vahva tunnistaminen esim. Shibboleth) luettavuus eri laitteilla rajapinnat muihin järjestelmiin rajapinnat haku- ja paikannusohjelmistoihin esim. SFX:ään käyttötilastot ja raportit standardiluettelointitietueet liitettäväksi kirjaston omaan järjestelmään käyttäjän mukaan profiloitu palvelunäkymä tuki/asiakaspalvelut (help desk, markkinointi, käyttäjäkoulutus, konsultointi, implementointi, jne.) työkalut kirjaston paikallishallinnointiin kirjojen löytyvyys keskitetystä hakunindeksistä esim. PrimoIndex MetaLib-konfiguraatiot esim. Finnaan ja Nelliin hälytysominaisuudet esim. asiakkaiden kirjaehdotukset ja budjetin seuranta palautteenantomahdollisuus kaukolainausmahdollisuus/aineistojen yhteiskäyttömahdollisuus 3. 2 Mitä muita ajatuksia teillä on e-kirjapalvelujen toiminnallisuuteen liittyen? Sana on vapaa. 4. E-kirjojen lisensseihin ja hinnoitteluun liittyvät ominaisuudet 4.1 Mitkä alla olevista ominaisuuksista e-kirjapalvelun tuottajan/välittäjän tulisi pystyä tarjoamaan? Valitkaa viisi keskeisintä ominaisuutta siten, että numero 1 on tärkein, numero 2 toiseksi tärkein, jne.
13 ilmainen aineiston selailumahdollisuus yhdenmukaiset lisenssi- ja käyttöehdot kaikille palvelun aineistoille aineistojen pysyvyys palvelussa sopimuskauden ajan pitkäaikaiskäytön varmistaminen (kirja jää omaksi) e-kirjojen hintavertailumahdollisuus linkitysoikeus oppimisalustoihin, oppimateriaaleihin, jne. loppukäyttäjällä juridinen vastuu käytöstä ja käyttötavoista erilaiset hankintamallit selkeät hinnoittelumallit kirjastohinnoittelu vs. yksityisasiakkaiden hinnoittelu konsortioetu laajoissa hankinnoissa ei ylläpito- tai vuosimaksuja 4.2 Mitä muita ajatuksia teillä on e-kirjapalvelujen lisensseihin ja hinnoitteluun liittyen? Sana on vapaa. 5. Mitä toiveita teillä on e-kirjojen sisältöjen suhteen? 6. Mitkä ovat mielestänne e-kirjoihin liittyvät keskeisimmät kehittämistarpeet? 7. Mitä muita ajatuksia teillä on e-kirjoihin liittyen? KIITOS VASTAUKSISTANNE!