22. LOKAKUUTA NUMERO 7/2015 9 www.metsalehti.fi Metsänomistaja Ei tämä ole rakettitiedettä Metsälehti Makasiini 7/2015 Käsin tehty Keitä tuohesta tervaa Perintömetsä Teema: metsäpalvelut Näin perustat yhteismetsän 24 KYSYMYSTÄ säästöpuista metsäpalvelut Valmista tuli Wille Rantanen teki Seppo Hietaselle uuden metsäsuunnitelman. mu k a n a Metsämessujen ohjelmaliite Hakkuut kasvavat ensi vuonna Hattutauti jyllää Korjuussa toivotaan pakkasia 3842_.indd 1 15.10.2015 17.46
METSÄ AINA MUKANASI. Metsäverkko-palvelun avulla voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa, lähettää tarjouspyynnön ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa tallessa. Pääset sisään Metsäverkkoon verkkopankkitunnuksillasi www.metsaverkko.fi Kokeile nyt. Kun teet puukaupan tai metsäpalvelutilauksen verkkopalvelumme kautta 31.12.2015 mennessä, voit voittaa 1 000 arvoisen matkalahjakortin. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.
SISÄLLYS 6 20 metsälehti makasiini NRO 7/20 22.10.2015 UUTISET 4 Pääkirjoitus: Tilaa työ ajoissa 6 MetsänoMISTaja: Ei tämä ole rakettitiedettä 12 Uutiset: Uhkaako tuontihake kotimaista? 14 Mannerlaatat liikkeessä puumarkkinoilla 15 Metsätyyppi: Mitä biotuotetehdas tuottaa? 16 Markkinat: Pakkasista hetken apu 18 Hyvistä metsätiloista kilpaillaan 18 Kuukauden puukauppa: Hoitamaton käy huonosti kaupaksi 19 Verkosta: Entä kun lämpenee? Teema 20 Metsäpalvelut: Apua ryteikköön 30 Rahapuu: Kysyntä kasvaa oma metsä 32 Metsänhoito: 24 kysymystä säästöpuista 36 Puukauppakoulu: Katkonta on myös mittausta 38 PikaTESTI: Älypuhelin metsäkäyttöön 39 Tutkittua: Hattutauti jyllää 40 PerintöMETSä: Näin perustat yhteismetsän 42 Kysy pois: Mikä selittää puolukan syyskukinnan? 44 Metsäläisen allakka: Lava-autolla metsään 46 Mielenrauhaa luonnosta 52 Kesäkisa: Lisää puujuttuja! 56 Tuoteuutuuksia 57 KolUMni: Loppuuko keskustelu puun riittävyydestä? luonnosta 58 luhta: Kulkijan kodit 62 Tapionpöytä: Katajanmarjoilla makua 64 Käsin tehty: Keitä tuohesta tervaa 70 ristikko 72 Pilkkeet: Perin erilaisia vihreitä 74 Tuote & tekijä: Puusepäntöitä napapiiriltä 75 Metsämessujen ohjelma 64 MAKASIINI 7 2015 3
PÄÄKIRJoiTUS TOIMITUS Päätoimittaja AD Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Anna Back p. 09 315 49 808 Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tilaa työ ajoissa Eräs lukija otti yhteyttä ja kertoi tarinan sukulaisensa metsästä. Sukulainen oli kaivannut kokeneemman neuvoa puukauppaan ja pyytänyt lukijaa arvioimaan ensiharvennusleimikkoa ennen kuin hän tarjoaa sitä ostajalle. Metsässä oli harventamisen ja taloyhtiössä remontin tarvetta. Hän arveli, että tarpeet voisi yhdistää, kun kuulemma harvennuspuulla on nyt kysyntää. Perillä metsässä arvio syntyi nopeasti. Harvennettavaa tosiaankin oli, mutta ei juuri myytävää puuta. Tapaus oli tyypillinen unohdettu istutustaimikko. Riutuneita kuusia oli vielä hengissä, mutta hieskoivu, pihlaja ja leppä ottaisivat pian vallan kokonaan. Lukija neuvoi raivaamaan kasvatuskelpoisille taimille elintilaa ja jättämään raipat metsään maatumaan. Taimikosta voisi ottaa talteen energiapuuta, mutta sen korjaaminen tulisi kalliiksi. Käteen jäisi remonttirahaa kovin vähän. Lisäksi puuta kasvoi niin tiuhassa, että taitavinkaan konemies ei saisi ongenvaparisukossa siistiä jälkeä aikaan. Kun sukulainen kuuli, mitä raivaus maksaisi, hän lupasi jäädä miettimään asiaa. Lukija ennustaa, että taimikko jää oman onnensa nojaan, kuten niin moni muukin metsänalku. Siksi hän toivoi, että kirjoittaisimme Metsälehdessä enemmän taimikoiden hoidosta. Palaamme asiaan heti seuraavassa Metsälehdessä. Sen sijaan tässä numerossa perehdyimme metsäpalveluihin. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Toimittaja Valtteri Skyttä kertoo, että sekä palveluiden kysyntä että tarjonta ovat viime aikoina lisääntyneet. Yhtä tärkeää kuin on raivata taimikko ajoissa, on tilata työ ajallaan. Kun aikaa kuluu ja risukko kasvaa, latistuu oma into tarttua toimeen. Myös työn teettäminen tulee halvemmaksi, jos raivattava puusto ei ole ehtinyt kovin isoksi. On hyvä päättää ajoissa, tekeekö itse vai tilaako palvelun. Kiirehtimiseen kannustaa myös uusi kemeralaki, joka sisältää tuen taimikoiden varhaishoidolle. Tarinan sukulaisenkin kannattaisi kiireesti tilata ammattilainen hoitamaan metsä kuntoon. Muutama tuhat euroa ei ole kovin paljon, jos sillä saa elvytettyä kuusentaimikon kasvuun. Metsänomistaja Katri Myllykoski ostaa palveluita mutta tekee paljon myös itse. Raivaaminen onnistuu kaupunkilaiseltakin. Siihen voi tulla suorastaan himo, hän kertoo toimittaja Liina Kjellbergin kirjoittamassa jutussa. Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00 15.00 Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p. 09 315 49 873 050 389 0590 Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin 09 315 49 840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315 49 842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 83. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Forssa Print 2015 Paperit G-print 170 g PEFC/02-31-162 Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI 7 2015 Kannen kuva seppo samuli
UUTISET Uhkaako tuontihake kotimaista? Naantalin tulevaan jättivoimalaan voitaisiin selvityksen perusteella laivata haketta ulkomailta. Tällä hetkellä tuontihakkeen rooli energiantuotannossa on pieni. TekSTi Valtteri Skyttä Halpa kivihiili, lämpimät talvet, muuttuva tukipolitiikka. Sähkön- ja lämmöntuotto suomalaisella metsähakkeella on jo nyt vaikeuksissa, mutta tulevaisuudessa soppaan voi tarjota oman lusikkansa vielä tuontihake. Näin käy ainakin, jos Naantaliin syksyllä 2017 valmistuvan sähkö- ja lämpövoimalan suunnitelmat toteutuvat. Biopolttoaineita hyödyntävä voimala ennakoi tarvitsevansa metsähaketta ulkomaita myöten. Nyt näyttää siltä, että voimalan polttoaineesta 40 prosenttia olisi kotimaista haketta. Jos hakkeen osuus voimalan kaikesta polttoaineesta halutaan nostaa 70 prosenttiin, halvinta on tuoda nousun vaatima lisähake ulkomailta, kertoo toimitusjohtaja Tapani Bastman Turun Seudun Energiantuotannosta. Vaikka kotimaista haketta tarvitaan suuri määrä, miltei puolet voimalan käyttämästä hakkeesta olisi siis tuontihaketta. Bastmanin mukaan kotimaista metsähaketta voidaan hankkia rannikolla sijaitsevaan Naantaliin enimmillään 130 kilometrin päästä sisämaasta. Kun tämä raja ylittyy, laivoilla tuotava ulkomainen metsähake on markkinaselvityksen mukaan halvempaa kuin rekoilla tuotava suomalaishake. Myös kotimaista laivoilla? Bastman korostaa, että laskelmat perustuvat tämän hetken tilanteeseen. Mitään ei ole päätetty. Hakkeen lopullinen osuus energiantuotannosta on vielä auki. Hinta ratkaisee. Ulkomaalainen hake tulisi Bastmanin mukaan todennäköisesti Itämeren alueelta. Kotimaista haketta saa myös tuoda laivoilla. Meillä ei ole mitään sitä vastaan. Jos tavoitteena on suurelta osin metsähakkeella pyörivä voimala, eikö laitos olisi kannattanut sijoittaa sisämaahan lähemmäs metsiä? Voimalan sijainti riippuu kaukolämpöverkosta. Kaukolämpöä toimitetaan Turkuun ja rannikolla sijaitsevaa Turkua ei voi siirtää, Bastman sanoo. Haketta selluksi Kotimainen metsähake pärjää hyvin hintakilpailussa tuontihakkeen kanssa, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson arvioi. Hänen mukaansa tuontihakkeen merkitys hakevoimaloissa ei ole tällä hetkellä suuri. Rannikolla olevat voimalat ovat tuontihaketta kokeilleet, mutta yhdelläkään se ei ole jäänyt merkittävään rooliin. Fredriksson ei ole valmis allekirjoittamaan suoralta kädeltä Naantalin selvitystä, jonka mukaan tuontihake voisi olla kahden vuoden kuluttua halvempaa kuin kotimainen. Tuontihake olisi Fredrikssonin mu- Naantalin tulevan voimalaitoksen peruskivi muu kaan peräisin todennäköisesti Baltiasta, mutta Itämerellä liikkuvista hakelasteista kilpailevat myös ruotsalaisvoimalat. Kotimaista hakettakin voi kuljettaa laivoilla rannikkoa pitkin. Myös rekkojen kasvanut kuljetuskyky pitää ottaa huomioon, Fredriksson sanoo. Suomeen tuotiin viime vuon- Lyhyesti UPM työllistää oppisopimuksella UPM Plywood käynnistää oppisopimuskoulutuksen vaneritehtaillaan Savonlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä. Tarjolla on noin 60 paikkaa kaksivuotiseen levyalan ammattitutkintoon tähtäävään koulutusohjelmaan. Tavoitteena on varmistaa, että osaavaa henkilöstöä on saatavilla, kun tuotanto lisääntyy ja työntekijöitä jää eläkkeelle. UPM:n vaneritehtailla jo käynnissä olevissa oppisopimusryhmissä opiskelee noin 50 henkilöä. Hannu Jauhiainen Ennätysrekka liikenteeseen Lapissa Euroopan suurin puutavara-auto on otettu käyttöön Lapissa. 104-tonnisella jättirekalla ajetaan Metsähallituksen puita Inarista Rovaniemelle. 13-akselinen yhdistelmä voi kuljettaa puuta noin 77 tonnia. Täydessä lastissa oleva rekka kuluttaa dieseliä noin 65 80 litraa sadalla kilometrillä. Metsähallitus arvioi, että jättirekan ansiosta kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä lisää metsätalouden kannattavuutta. 12 MAKASIINI 7 2015
Energiarangan hinta laski Energiapuuksi ostettavan rankapuun pystykauppahinnasta suli keväällä ja alkukesästä peräti kolmannes alkuvuoteen nähden Luken tilastojen mukaan. Kemeratuki muuttui keväällä, ja energiapuukauppa oli vilkasta ennen muutosta. Lisäksi kysyntä pieneni, koska polttoaineen varastotilanne oli lämpimän talven jälkeen hyvä, sanoo Bioenergia ry:n Tage Fredriksson. Metsähakkeeksi päätyvästä energiapuusta yli puolet on rankapuuta. Energiarangan hinta ilman valtion tukea oli keskimäärin pystykaupoissa 2,6 euroa ja hankintakaupoissa 25 euroa kuutiolta. Pottiputki toimii puutarhassa yhtä hyvin kuin metsänviljelytyömaallakin. Juha-Matti Tarvaisen vinkki kukkasipuleiden istutukseen, Stora Enso Metsän henkilöstöjulkaisu MapMetsä 3/2015. 90 prosenttia maailman metsistä ei ole sertifioitu. Ero sertifioitujen ja sertifioimattomien metsien välillä on usein valtava. PEFC Suomen pääsihteeri auvo Kaivola, Print&media 5/2015. rattiin lokakuun alussa. Taustalla vanha hiilivoimalaitos. na Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan 2,5 miljoonaa kuutiota haketta. Suurin osa tuontihakkeesta käytetään metsäteollisuuden, tarkemmin massateollisuuden, raaka-aineeksi. Polttoon tuontihakkeesta päätyy Luken arvion mukaan noin 0,5 miljoonaa kuutiota. Kokonaisuudessaan Suomen lämpö- ja voimalaitokset käyttivät viime vuonna noin 7,5 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Koska pääosa tuontihakkeesta menee metsäteollisuuden käyttöön, haketta tuodaan samasta suunnasta kuin muutakin puuta: itärajan yli. Hakkeen junakuljetuksissa Suomi on selvästi esimerkiksi Ruotsia perässä. Jos kehitetään satamien kykyä vastaanottaa haketta, kannattaa muistaa, että myös rautatiekuljetuksissa on mahdollisuuksia. Suomi elää metsästä ja metallista. Näin on aina sanottu. Ja tältä tulevaisuuskin näyttää. VTT:n eläkkeelle jäävä pääjohtaja Erkki KM Leppävuori VTT:n uutiskirjeessä 8.10.2015. Puupalkintoehdokkaat julkistettu Vuoden 2015 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu. Yhdeksän ehdokkaan joukossa ovat muun muassa Siikajoelle valmistunut Ruukin terveysasema, Vantaalla sijaitseva puukerrostalo Puu- MERA ja Tenholaan rakennettu Talo Åkerudden. Puupalkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä 26. marraskuuta järjestettävässä Puupäivässä. Palkinnon jakaa Puuinfo. Omaa suosikkiaan voi äänestää osoitteessa www.woodarchitecture.fi/puupalkinto. Metsävarakartat vapaasti saatavilla Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimmat metsävarakartat ovat saatavilla. Vuoden 2013 inventointiin perustuvia karttoja voi katsella Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen paikkatietopalvelusta ja ladata Luken tiedostopalvelun kautta. Kartat perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin maastomittauksiin, satelliittikuviin sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja korkeusmallin kaltaisiin tietolähteisiin. 40 Suomen hirvikanta on nyt noin 40 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa. MAKASIINI 7 2015 13
luonto virkistää 46 MAKASIINI 7 2015
Teksti Mikko Häyrynen Kuvat Seppo Samuli Metsä on kuin mielihyväruisku, Sirpa Arvonen tietää. Hän vetää Metsämieliharjoituksia, joissa stressi häviää. E männäthän sen tietävät: ukot ovat paremmalla tuulella metsästä tullessaan kuin sinne mennessään. Asian voi ilmaista niinkin, että potutuksen määrä on käänteisesti verrannollinen metsässä vietettyyn aikaan. Se, miltä tuntuu, on solujen kemiaa ja tuntemuksiinsa voi vaikuttaa, koulutusyrittäjä Sirpa Arvonen sanoo. Arvonen on kehittänyt luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia hyödyntävän Metsämieli-menetelmän. Metsämieli-harjoituksissa mennään metsään. Siellä kävellään, katsellaan, nuuskitaan, kuunnellaan ja kuulostellaan oman mielen ja kehon viestejä. Seurustellaan itsensä kanssa. MAKASIINI 7 2015 3921_.indd 47 47 15.10.2015 17.10
luonto virkistää Luonto on mielen kuntosali, jossa musiikki ei jumputa, kuntolaitteet kolise eikä puheensorina häiritse. Harjoitukset vahvistavat psyykkisiä, fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, Arvonen korostaa. Harjoitteita on satakunta erilaista, ja niitä voi tehdä yksin tai ryhmässä ohjaajan opastuksella. Harjoituksiin sopivat kaikenlaiset metsät. Vääränlaista metsää ei ole. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Kaamosajan harmaudessakin on kymmeniä hienovaraisia sävyjä. Arvonen on kirjoittanut menetelmästään myös kaksi kirjaa. Annos aistilepoa Näin tulet onnelliseksi ja paremmaksi ihmiseksi -oppeja riittää. Mitä erityistä Metsämieli-harjoituksissa on? Metsämieli ei ole uskomuksia, vaan perustana on tutkimustieto, Arvonen sanoo. Metsämieli on pohjimmiltaan biologiaa ja sen ymmärtämistä, että ihminen on sosiaalinen eläin ja evoluution tulos. Arvonen korostaa, että luonto on ihmisen alkukoti emmekä ole vielä sopeutuneet kaupunkiympäristöön. Metsässä aistit saavat levähtää ärsyketulvasta ja tekeminen vaihtuu olemiseksi. Tulee riittävyyden tunne, ei tarvitse koko aikaa miettiä olenko nyt tekemisissäni tarpeeksi hyvä. Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää. Ajatusten syntypaikka Tutkimusten mukaan luonnossa hengitystiheys, syke ja verenpaine laskevat jo 5 10 minuutissa. Kun keho rauhoittuu, välittäjäaineet ja happi kulkeutuvat aivosoluihinkin. Mieli tasaantuu ja myönteiset tunteet viriävät. Stressaantuneena ikävät hormonit kortisoli ja adrenaliini pitäisi hikoilla pois, jolloin tilalle saisi enemmän hyvänmielenhormoneja dopamiinia, endorfiinia, serotoniinia ja oksitosiinia. Monivaikutteinen dopamiini on myös adrenaliinin esiaste, eli sitäkin metsä antaa tarpeen varalta. Jos ihminen sopii luontoon luonnostaan, niin miksi hän pyrkii sieltä pois, aina muuttamaan ja muokkaamaan. Onko ihmisellä ahneusgeeni, joka laittaa toimimaan omaa onnea vastaan? Sirpa Arvosen kehittämä Metsämieli on pehmeää, mutta koviin tosiseikkoihin perustuvaa mielenhoitoa. 48 MAKASIINI 7 2015
Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää. Tutkitusti tiedetään, että tyytyväisyys kasvaa 50 000 euron vuositienesteihin saakka, mutta sen jälkeen onnellisemmaksi ei tee mammona, vaan arkisten asioiden sopusointu. Isot päätökset ja suuret suunnitelmat pitäisi tehdä metsäkävelyllä, kun asiat loksahtelevat. Urho Kekkonen totesi Kalevi Sorsalle: Ota aikaa itsellesi. Kävele metsässä. Siellä ne ajatukset syntyvät. Evoluutio tuotti alakulon Tunteilla, kuten vaikka alakuloisuudella, on selviytymistä edistävät tarkoituksensa. Kun elämässä on tullut turpiin, niin alakulossa haluttaa ottaa etäisyyttä yhteisöön ja mennä vaikka metsään. Evoluution vinkkelistä syy on rationaalinen. Yksilön ei kannata jäädä tuhlaamaan energiaa hyödyttömään taisteluun eikä yhteisön kannata vahingoittaa jäsentään niin paljoa, ettei yksilö voisi olla enää laumalle jotenkin hyödyksi, Arvonen kertoo. Metsä tervehdyttää kuvinakin, sillä luontokuvatkin laskevat verenpainetta ja sykettä ja saavat kehon tuottamaan mielihyvähormoneja. MAKASIINI 7 2015 3921_.indd 49 49 15.10.2015 17.11
luonto virkistää Metsämielen harjoittamiseen käy kaikenlainen metsä. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Kaikille on parasta, että yksilö vetäytyy nuolemaan henkisiä haavojaan ja palaa takaisin yhteisöön oman, muuttuneen paikkansa hyväksyen. Myös viha ja pelko ovat pitäneet ihmiskuntaa hengissä. Negatiiviset tunteet virittävät kehon ja aistit toimintavalmiuteen. Nykyään arjen koukerot ja omat ajatukset saattavat synnyttää uhkaavan tunnelman. Metsässä voi uhota, kiristellä hampaitaan ja tuulettaa tunteitaan. Outoontumistakin on Mutta onko henkinen metsähoito suomalaiselle niin outoa? Eikö suomalainen saa tätä lääkettä luonnostaan? Pitääkö metsämieltä nimenomaan harjoittaa, eikö tavallinen työnteko riitä? Metsätyöt tuottavat hyvää mieltä vähintään yhtä lailla kuin ohjatut harjoitukset. Sen tietävät kaikki, jotka ovat koettaneet. Monta pahaa mieltä on hakattu haloiksi tai sahattu raivaussahalla nurin, huolet 50 MAKASIINI 7 2015 huhkittu risusavottaan. Huhkimisen lomassa on istuttu kannolla, katsottu palokärjen lentoa. Kaikilla ei ole sitä omaa metsäpalasta, hengen ja ruumiin temppeliä, mutta lähin metsä ei ole kenelläkään kovin kaukana. Metsätunnelmiin voi päästä kaupunkipuistossa tai lähiön pururatalenkin sisäpuolella, eikä tarvitse pelätä eksyvänsä. Metsämieli tuo vanhan asian uuteen aikaan. Kaikki eivät asu enää ihan metsän vieressä. Sirpa Arvonen on huomannut, että joidenkin nuoren polven suomalaisten käsitys metsästä alkaa muistuttaa keskieurooppalaisen synkkää Hannu ja Kerttu -metsää. Siellä saattaa asua vaikka paha noita, tai ainakin karhu joka mättään takana. Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa. Luonto ja luonnon kuva Niin kuin hengelliset tarpeet ovat Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa. toisilla syvemmät kuin toisilla, niin myös tarve olla luonnossa on toisilla vahvempi kuin toisilla. Luonnossa elävä huomaa luontokaipuunsa syvyyden kun joutuu toiseen ympäristöön. Lohduttaneeko tieto, että kehon kemiaa tämä vain. Jo luontokuvien katselu tervehdyttää. Sairaaloista tiedetään, että potilaat tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä ja tervehtyvät nopeammin, jos he näkevät ikkunasta vihreää tai seinillä on luontokuvia.
Kun on lentokentällä maailman toisella puolella, niin miten haluttaakin katsoa kännykkäkamerakuvaa metsän tai kesämökin mielipaikasta. Kun kuvan on nähnyt, niin keho kiittää mielihyvähormoneilla. Tai kun olisi edes vähän vihreää vaikka kukkaruukussa. Avaruusasemalla astronauttien sanotaan viihtyvän kasvikokeiden äärellä. Metsämietiskely vientituote Mietiskely ei ole intialaisten, tiibetiläisten ja muiden itämaisten yksinoikeus, vaikka se on brändäytynyt itämaiseen uskonto- ja filosofiaperinteeseen. Länsimaissa mietiskelyharjoituksia kutsutaan tietoisuustaidoiksi tai englanniksi mindfulness. Kun on itämaista filosofiaa, joogaa ja kiinalaista aamuvoimistelua, jossa hiljaisuutta etsitään kehon liikkeistä, niin miksei olisi myös suomalaista mielenharjoitusta. Metsämieli-harjoituksissa ei hymistellä mantroja, mutta niissä on luontaisesti ne elementit, joita itämaisissa metodeissa harjoittelemalla harjoitellaan. Yhteistä pintaa on, sillä sanaton Metsämieli-sanoma uppoaa Arvosen mukaan aasialaisiin turisteihin. Sitä myötä harjoitukset ovat pienimuotoinen vientituote. Otapa räsymatto Seuraavan kerran kun kohtuullisesti tuuleskelee, niin nojaapa selkäsi puuhun ja anna vienosti heilahtelevan rungon tuutilullata hyvä mieli. Tai ota vanha räsymatto, sellainen ihmisen mittainen helposti käärönä kannettava, mene metsään, levitä matto ja pötkötä tovi. Ei siitä lentävää mattoa tule, mutta mietiskelymatto saattaa tulla. Oliko tämä nyt epämiehekästä? Jos oli, niin sitten ovat myös ne lukemattomat tunnit, jotka on tärvätty metsästykseen ja kalastukseen mitättömän saaliin vuoksi. Sirpa Arvonen Syntynyt vuonna 1963 Helsingin maalaiskunnassa, asuu Espoossa. Naimissa, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Kasvatustieteen maisteri, viestinnän ja sosiaalipsykologian opinnot, coach-tutkinto. Yli 30 vuoden kokemus valmentajana ja luontoliikuttajana. METSÄNOMISTAJA, MUISTA BIOLOGINEN KANTOKÄSITTELY PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! www.rotstop.fi MAKASIINI 7 2015 51