2. Kuulutteko muihin vastuullisuusjärjestelmiin/ -verkostoihin kuin BSCI:hin?



Samankaltaiset tiedostot
2. Kuulutteko muihin vastuullisuusjärjestelmiin/ -verkostoihin kuin BSCI:hin?

PL 4, Nokia Yhteyshenkilö: Vastuullisuus- ja viestintäasiantuntija Satumaija Mäki, puh

Kokemuksia BSCI-jäsenyydestä

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

GRI-SISÄLTÖVERTAILUTAULUKKO Tunnus GRI:n sisältö Sisältyy Sivu Osio/lisätieto

SOSIAALINEN VASTUU HANKINNOISSA JA YRITYSVASTUUN AJANKOHTAISET TEEMAT

Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet

Toimittajien menettelyohje

Vastuullisen hankinnan kehittäminen S-ryhmässä

Yhteystiedot: Töölöntorinkatu 2B 4. krs Helsinki puh

Elektroniikkahankintojen Code of Conduct. Tero Lehtisaari

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Yhteystiedot: Töölöntorinkatu 2B 4. krs Helsinki puh

VASTUULLINEN HANKINTA. Olemme sitoutuneet edistämään Työ- ja ihmisoikeuksien toteutumista

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Toimittajien eettiset periaatteet

SCA:n eettinen ohjeisto

Vastuullisuus ja ihmisoikeudet S-ryhmässä

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

RAAKA-AINEET PIILOSSA. suomalaisten kenkäyritysten tuotantoketjun läpinäkyvyys

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

JHL tukee Reilua kauppaa. JHL paikallisyhdistyksen vuosikokous 2010

Vastuullisen hankinnan opas 2015 (

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Toimeenpanoehdot yhteistyökumppaneille, jotka kuuluvat BSCI:n valvonnan piiriin (Tuottajat) 1

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi (6)

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Finatexin vastuullisuusprojekti

Monitorointi- käytännön työkalu vastuulliseen hankintaan

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Yritykset & ihmisoikeudet Työministeri Lauri Ihalainen

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia

Hankinnat ja ympäristö

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ELISAN IHMISOIKEUSPOLITIIKKA

Ihmisoikeudet ja ympäristö: huolellisuusperiaate ostotoiminnassamme

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS ) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

Linjaus kukkien ja kasvien kestävästä alkuperästä <#>

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

Eettiset ohjee. iska regler Etisk regelsæ. Etiska regler. Eet. ttiset ohjeet Etikos kodeks. Verhaltenskodex. Eti k. kos kodeksas.

Vastuullisen hankinnan kehittäminen S-ryhmässä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Anna-Leena Teppo, SOK Vastuullisuus

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Vastuullisuusraportti 2013

HYY Yhtymän sitoumus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi (6)

Yritysvastuu sosiaalialalla AN 1

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

TIEDOTE Järjestöt: Tullitilastojen läpinäkyvyys auttaisi kitkemään pakkotyötä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

Miten huomioin lapsen oikeuksia yritykseni toimitusketjussa? Ratkaisun paikka

Sosiaalinen vastuu ja sen riskianalyysi. Liisa Lehtomäki

BSCI:n toimintaperiaatteet 1

Eettiset kysymykset ja yritysvastuu tekstiiliteollisuudessa. VTT Säde Hormio, Helsingin yliopisto Telaketjun webinaari

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

RAKSAKYMPPI käytännöksi

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Yhteinen näkemys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden noudattamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa

Kustannustehokas hankintaosastosi

Viestinnän työkalupakki. Ekokompassi-koulutus 2015

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E Aa u a V Ri N Ka U I n

POLYGONIN VASTUULLINEN KUMPPANIKÄYTÄNTÖ

Yhteinen näkemys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden noudattamisesta päivittäistavarakaupan hankintaketjuissa LUONNOS

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Linjaus kestävän soijantuotannon edistämiseksi

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Sisältö. Toimintaperiaatteet

Way of Life- sertifikaatti HAKULOMAKE

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Hankintapilotti ja toimittajien Code of Conduct

Sikaterveydenhuolto ja Sikava

KINNARPSIN TOIMINTAPERIAATTEET - HANKKIJOILLE

Sertifiointia vuodesta suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

PEFC-vaatimukset: Työnantajavelvoitteet ja sertifiointiin sitoutuminen. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

1 Lokakuu Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa Jukka Lintunen

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Vastuullisuus kaupan ja tavarantoimittajan yhteistyössä Näkökulmia ja käytännön esimerkkejä. Jussi Tolvanen, Nanso Group Oy

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja

Transkriptio:

SOK Yhteystiedot: Fleminginkatu 34, 00088 S-ryhmä S-kanava.fi 1. Mistä riskimaista omien merkkienne tuotteet tulevat (huom. monet Itä-Euroopan maat luokitellaan riskimaiksi) ja kuinka suuret ovat kunkin valmistusmaan osuudet? Maat, jotka on luokiteltu riskimaiksi löydätte täältä: http://www.bsci-intl.org/bsci-list-riskcountries-0 Riskimaaostojen osuus kaikista oma merkki vaateostoista ajalla 6/2013-5/2014 oli 79 %. Maittain ostot jakautuivat seuraavasti: Bangladesh 3 %, Bulgaria 1 %, Kiina 59 %, Intia 9 %, Sri Lanka alle 1 %, Etelä-Korea alle 1 %, Kambodza alle 1 %, Pakistan 1 %, Thaimaa alle 1 %, Turkki 6 %, Vietnam alle 1 %. 2. Kuulutteko muihin vastuullisuusjärjestelmiin/ -verkostoihin kuin BSCI:hin? Emme kuulu muihin tekstiilialan vastuullisuusjärjestelmiin tai -verkostoihin. 3. Onko teillä omaa eettistä ohjeistusta (Code of Conduct)? Ystävällisesti liittäkää eettinen ohjeistuksenne (jos eri kuin BSCI) vastauksenne mukana. S-ryhmän vastuullisuusperiaatteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Ne löytyvät täältä: https://www.s-kanava.fi/web/s/s-ryhma/periaatteet S-ryhmän eettiset periaatteet ohjaavat mm. hankintatoimintaamme. Ne löytyvät täältä: https://www.s-kanava.fi/web/s/s-ryhma/eettiset-periaatteet Lisäksi olemme sitoutuneet BSCI Code of Conductiin. Järjestäytymis- ja kollektiivinen neuvotteluoikeus 4. Edellytättekö tavarantoimittajiltanne, että ne sallivat tehtaissaan työntekijöiden järjestäytymisen ammattiliittoon (esimerkiksi työntekijöille annettavalla Freedom of association guarantee -dokumentilla) ja että työntekijöiden valitsemalla ammattiliitolla on tarvittaessa pääsy tehtaalle (esimerkiksi ammattiliiton kanssa solmittavan Access to workplace guarantee -dokumentilla)? Kyllä, edellytämme yhteistyökumppaneiltamme BSCI Code of Conductiin sitoutumista. BSCIperiaatteiden mukaisesti niiden tulee kunnioittaa työtekijöiden vapaata järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta, ja olla syrjimättä työntekijöitä ammattiliiton jäsenyyden johdosta. Työntekijöiden edustajia ei saa estää tapaamasta työntekijöitä työpaikalla ja pitämästä yhteyttä työntekijöihin. Myös maissa, joissa ay-toiminta on laitonta tai joissa vapaata ja demokraattista ay-toimintaa ei sallita, yhteistyökumppaneidemme on kunnioitettava tätä periaatetta ja sallittava työntekijöiden vapaasti valita edustajansa. b) Miten varmistatte, että tuotteitanne valmistavat työntekijät ovat tietoisia järjestäytymis- ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudestaan ja että nämä oikeudet

toteutuvat myös käytännössä ilman, että työntekijöitä uhkaillaan tai painostetaan järjestäytymisen johdosta? Koulutatteko työntekijöitä/ esimiehiä tehtailla järjestäytymis- ja kollektiivisesta neuvotteluoikeuksista? Sitoutuessaan BSCI Code of Conductiin, tavarantoimittajat sitoutuvat myös varmistamaan että periaatteita noudatetaan. Heillä tulee olla käytössään toimintatavat varmistaakseen, että BSCI:n toimintaperiaatteita noudatetaan käytännössä ja heidän tulee erityisesti huolehtia siitä, että työntekijät ovat tietoisia omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, mukaan lukien järjestäytymisoikeudesta. Kannustamme myös tavarantoimittajiamme osallistumaan koulutuksiin BSCI-periaatteista. 5. Edellyttekö tavaratoimittajiltanne, että a) kullakin tehtaalla on ammattiliiton kanssa neuvoteltu työehtosopimus Emme erikseen edellytä tätä. b) kullakin työntekijällä on henkilökohtaisesti allekirjoitettu työsopimus? BSCI-periaatteissa edellytetään, että työsuhteen tulee olla kirjallisesti dokumentoitu ja allekirjoitettu. BSCI-järjestelmä Yrityksenne on BSCI:n jäsen. BSCI-järjestelmän ei kuitenkaan ota huomioon eräitä keskeisiä kriteereitä, jotka varmistaisivat ihmisoikeuksien toteutumisen tuotantoketjussa. Elämiseen riittävä palkka on keskeinen ihmisoikeus, joka on tunnustettu monissa ihmisoikeussopimuksissa. Riskimaissa valtion asettama minimipalkka ei (lähes koskaan) kata elämiseen tarvittavia kustannuksia. BSCI -järjestelmä taas ei vaadi elämiseen riittävää palkkaa. 6. Onko yrityksenne sitoutunut maksamaan elämiseen riittävää palkkaa tuotteitanne tekeville työntekijöille? Miten varmistatte, että tuotteitanne tekevät työntekijät saavat elämiseen riittävää palkkaa? BSCI-periaatteissa edellytetään kunnioittamaan työntekijöiden oikeutta saada oikeudenmukainen korvaus, joka on riittävä turvaamaan kohtuulliset elinolot heille itselleen sekä heidän perheilleen. Työntekijöille tulee maksaa vähintään laissa määrättyä vähimmäispalkkaa tai alan työehtosopimuksessa määrättyä palkkaa sen mukaan kumpi on korkeampi. Palkkatason tulee vastata työntekijöiden osaamis- ja koulutustasoa ja perustua säännölliseen työaikaan. S-ryhmä varmistaa ostohintojensa tason kautta sen, että tehtaalla on mahdollisuus tarjota turvallinen työympäristö ja oikeudenmukaisuus työntekijöiden palkkauksessa. On kuitenkin muistettava, että yhdellä tehtaalla on useita ostajia ja osuutemme tehtaan tuotantokapasiteetista vaihtelee 1 10 prosentin välillä. Emme siis voi yksin vaikuttaa työntekijän kokonaiskuukausipalkkaan, mutta auditoinneissa varmistetaan, että noudattaako palkanmaksu vähintään minimipalkkaa riippumatta siitä kuinka monta ostajaa tehtaalla on.

Ihmisoikeusvaikutusten kattava arviointi: BSCI vaatii jäseniään tekemään kartoituksen/itsearvioinnin tuotantonsa vaikutuksista BSCI:n eettiseen ohjeistoon (Code of Conduct) nähden. BSCI:n eettinen ohjeisto ei kuitenkaan kata eräitä keskeisiä ihmisoikeusriskejä (kuten yllämainittu elämiseen riittävä palkka). Ruggien periaatteissa keskeinen idea on, että yritysten tulee suorittaa ihmisoikeusvaikutusten kattava arviointi eli due diligence -prosessi. 7. Tekeekö yrityksenne kattavaa tuotantonne ihmisoikeusvaikutusten arviointia (laajemmin kuin mitä BSCI- velvoittaa)? Entä jos huomaatte merkittäviä ihmisoikeusriskejä tuotannossanne, teettekö toimeenpanosuunnitelmaa siitä, miten näitä voisi välttää? Lähtökohta riskinarvioinnissamme on tuotteen valmistusmaa. Arvioimme myös maan, alueen tai alan tyypillisiä ongelmia ja ohjaamme sen mukaisesti tavarantoimittajiamme BSCI:n järjestämiin aihetta käsitteleviin koulutuksiin. Tunnistetut riskit vaikuttavat toimintaamme: Esimerkiksi Bangladeshissa tehtaiden palo- ja rakennusturvallisuuteen liittyy ongelmia, minkä vuoksi yhteistyökumppanimme tekee bangladeshilaisille tehtaille palo- ja rakennusturvallisuustarkastuksia, sekä neuvoo ja opastaa tarvittavien korjauksien tekemisessä. Ruggien periaatteiden keskeinen viesti on, että yritysten pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikka valtiot, joissa ne toimivat, eivät niin tekisikään. Vastuu ihmisoikeusloukkauksista ja niihin puuttumisesta on tällöin myös yrityksillä, ei vain valtioilla. Useiden valtioiden, varsinkin kehitysmaiden, lainsäädäntö on ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta liian löyhää tai sitä ei valvota riittävästi. On siis tärkeää, että yrityksillä on omaa toimintaohjeistusta ihmisoikeusloukkauksien varalle, eivätkä ne luota liikaa valtion toimenpiteisiin. 8.a) Miten toimitte, jos huomaatte, että ihmisoikeusloukkauksia (kuten orjatyötä, lapsityötä) tapahtuu tuotantoketjunne varrella? Onko teillä omaa toimintaohjeistoa tällaisten tapausten varalle? Mikäli BSCI:n tai muiden tahojen tekemissä tarkastuksissa ilmenee puutteita tai väärinkäytöksiä, tehdään tavarantoimittajan kanssa suunnitelma tilanteen korjaamiseksi. Suunnitelman toteutumista valvotaan uusinta-auditoinnilla. Mikäli vakavia epäkohtia löytyisi, puuttuisimme asiaan välittömästi. Kävisimme tehtaiden kanssa keskustelua epäkohtien korjaamiseksi ja tarvittaessa pyrkisimme vaikuttamaan myös kansainvälisten verkostojen kuten BSCI:n kautta. Tarvittaessa uusia tilauksia ei tehdä, kunnes epäkohdat on korjattu. b) Onko yrityksenne sitoutunut hyvittämään tuotantonne mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset uhreille? Onko teillä toimintaohjeistossanne mainintaa siitä, miten pyritte hyvittämään ihmisoikeusloukkaukset uhreille? Tällaista toimintamallia meillä ei toistaiseksi ole ollut, emmekä myöskään ole olleet tällaisessa tilanteessa.

Auditoinnit 9. Miten suuri osa kaikista tehtaista, joista omien merkkienne tuotteet tulevat, on auditoitu? Omien merkkien vaatteiden suorista riskimaaostoista 85 % tulee auditoiduilta tehtailta. Tavoitteemme on, että yli 90 % tulee auditoiduilta tehtailta. 10. Auditoitteko itse omia tavarantoimittajienne tehtaita? Jos, niin miten suuren osan auditoitte itse? Millainen toimintaohjeisto teillä on käytössä omilla tarkastuksillanne? Millaisia tuloksia olette saaneet omista auditoinneistanne? Emme tee omia auditointeja tehtaille, vaan luotamme riippumattoman osapuolen auditointeihin. Pyrimme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan vierailemaan tavarantoimittajiemme tehtailla, jotta näemme omin silmin tehtaan olot ja rakennukset. Haluamme myös keskustella tehtaiden johdon kanssa ja nähdä miten he suhtautuvat työntekijöiden oikeuksiin ja miten henkilöstön työskentelyolosuhteet ja työturvallisuus ovat kehittyneet. Kokemuksemme mukaan tehtaille tärkeä viesti on, että olemme tukena heidän toimintansa kehittämisessä. 11. Miten suuri osa tavarantoimittajienne käyttämistä tehtaista on auditoitu BSCI -järjestelmän puitteissa? Miten suuri osa näistä tehtaista on saanut BSCItarkastuksessa arvosanan a) Good, b) Improvement needed tai c) Non-compliant? Mitä teette jos tehdas ei läpäise BSCI-auditointia (eli saa arvosanan non-compliant)? Auditoiduista suorista riskimaaostoista 86 % tulee BSCI-auditoiduilta tehtailta ja 14 % SA 8000 -sertifioiduilta tehtailta. Auditointitulokset: BSCI good 46 %, improvement needed 22 %, non-compliant 18 %. Usein ensimmäisen auditoinnin tulos on non-compliant tai improvement needed. Silloin tehtaille tehdään korjaavien toimenpiteiden suunnitelma, jonka toteutumista valvotaan uusinta-auditoinnilla. Kokonaisarvosanan lisäksi on tärkeää muistaa, että auditointi ja sen tulos koostuu monesta osa-alueesta. Mikäli yksikin auditoitu osa-alue saa arvosanaksi noncompliant, tulee kokonaisarvosanaksi myös non-compliant. Silti moni osa-alue voi olla hyvin. Uusinta-auditoinniessa tulokset yleensä parantuvat. Tarkastelemme säännöllisesti auditointitulosten kehitystä ja käymme asiasta keskustelua tavarantoimittajien kanssa. Emme katkaise yhteistyötä kerralla yksittäisen puutteen tultua ilmi, mutta mikäli kehitystä ei tapahdu, tarvittaessa katkaisemme ostot tehtaalta ja jatkamme yhteistyötä vasta kun asiat on laitettu kuntoon. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tehtaiden kanssa saadaan kehitystä aikaan paremmin kuin sillä, että yhteistyö lopetetaan huonoon auditointitulokseen. SA8000 -sertifikaatti on BSCI:stä erillään oleva itsenäinen sertifikaatti, jota BSCI -verkosto suosittelee parhaana käytäntönä. SA8000-sertifikaatissa on mm. vaatimus elämiseen riittävästä palkasta. 12. Vaaditteko tavarantoimittajiltanne BSCI:n auditointeja tiukemman version, SA8000- standardin läpäisyä? Miten monilla tavarantoimittajistanne on voimassa oleva SA8000-sertifikaatti?

Emme edellytä SA 8000 -sertifiointia, mutta BSCI-järjestelmäkin kannustaa ja suosittelee tehtaita kehittämään toimintaansa standardin vaatimukset täyttäväksi. Tällä hetkellä kahdella toimittajalla on SA 8000-sertifikaatti (Kiina ja Intia). Ihmisoikeusloukkauksiin tehtailla on usein monia syitä. Keskeinen vaikuttava tekijä on aikataulu- ja hintapaineet, jotka asettavat tehtaat usein tukalaan asemaan. 13. Tarkistatteko omien ostokäytäntöjänne, kuten hinta- ja aikataulupaineiden, vaikutuksia kun havaitsette ihmisoikeusloukkauksia? Entä silloin kun tehdas ei läpäise omaa/bsci-auditointia? Olisitteko valmiita muuttamaan ostokäytäntöjänne, jos havaitsette niiden vaikuttavan negatiivisesti tehtaiden työoloihin? Tilaukset tehdään hyvissä ajoin ennen toimitustarvetta, ja tilauksesta neuvoteltaessa toimittaja kertoo millä aikataululla tilaus voidaan toimittaa. Kysymyksessä kuvattua tilannetta ei ole tullut vastaan, mutta olemme valmiita tarkistamaan käytäntöjämme, mikäli sellainen tulisi eteen. Mikäli tehdas ei läpäise BSCI-auditointia, ks vastaus kysymykseen 11. Hinta ja vastuullisuus saattavat usein olla ristiriidassa keskenään alihankkijoita valittaessa. 14. Miten pyritte välttämään tätä ristiriitaa? Onko teillä ostopoliittista vastuullisuusohjeistusta? Miten valitsette alihankkijanne? Paljonko alihankkijoiden valinnassa painaa heidän vastuullisuutensa (esimerkiksi se, maksavatko he elämiseen riittävää palkkaa)? Entä paljonko hinta, laatu, toimitusvarmuus ja vastaavat tekijät? S-ryhmä valmistuttaa omien merkkien tuotteita tavarantoimittajilla ja edellyttää, että tavarantoimittaja ei siirrä tuotantoa eteenpäin alihankkijoille. Haluamme tietää tarkalleen missä tuote valmistetaan. Tavarantoimittajan valintaan vaikuttaa moni, yhtä tärkeä, asia: valmius toimittaa sovittu määrä tuotteita sovitulla laatutasolla ja kilpailukykyiseen hintaan sekä sitoutuminen edellyttämiimme vastuullisuusperiaatteisiin ja auditointeihin. Emme näe näitä asioita keskenään ristiriitaisiksi. Kaikille tavarantoimittajille tehdään neuvotteluvaiheessa kysely vastuullisuusperiaatteista ja -käytännöistä, sekä halusta kehittää toimintaa. Pyydämme tehdasta sitoutumaan BSCI Code of Conductiin. Hyväksymme myös, jos tehtaalla noudatetaan esimerkiksi ETI:n tai FWA:n periaatteita. Pyrimme kartoittamaan hyviä käytäntöjä siitä, miten yritykset voivat ottaa ihmisoikeudet huomioon tuotannossaan. Olemme kiinnostuneita vastuullisuudestanne erityisesti vaatetuotannon ja ihmisoikeuksien osalta. 15. Mikä vastuullisuustyössänne on erityisen onnistunutta? Olemme pyrkineet tekemään systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti työtä omien merkkien vaatteiden vastuullisuuden kehittämiseksi vuosien ajan. Olemme ylittäneet BSCI:n vähimmäisvaatimukset käyttötavarakaupassamme vuosien ajan.

Pidämme tärkeänä luoda pitkäaikaiset suhteet tavarantoimittajiimme, jolloin voimme parhaiten vaikuttaa myös tehtaiden olosuhteisiin. On muistettava, että monissa riskimaissa yhteiskunta ei erityisesti tue tai tarjoa työkaluja yritysten vastuullisen toimintatavan kehittämiseksi. Pitkäjänteinen kaupallinen yhteistyö, vuoropuhelu ja koulutus tuovat edellytyksiä kehittää toimintaa paremmaksi. 16. Mikä on vastuullisin tuotteenne ja miksi? Tuotteen vastuullisuutta voi arvioida monesta näkökulmasta. Valikoimissamme on esimerkiksi ympäristömerkittyjä, luomu-, tuoteturvallisuus- tai vastuullisuussertifioituja tuotteita. Osa tuotteista valmistetaan Suomessa tai Euroopassa. Kaikkien tuotteiden vastuullisuus ei näy tuotepakkauksessa sertifikaattina tai valmistusmaan perusteella. Esimerkiksi useammalle oma merkki -brändillemme trikootuotteita valmistaa toimittaja, jonka tehdas on SA 8000 ja ISO 9001 -sertifioitu, ja sen tuotteet Ökotex-sertifioituja. Kaikkien tuotteiden osalta haluamme varmistaa, että minivaatimukset, ILO:n työelämää koskevat vähimmäisvaatimukset, YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja lasten oikeuksien julistuksen periaatteet toteutuvat. 17.Kuinka loppukuluttajat saavat tietoa tuotteidenne valmistusolosuhteista? Haluamme tarjota asiakkaille mahdollisimman läpinäkyvästi ja helposti tietoa tuotteen alkuperästä. Siksi olemme lisänneet omien merkkien tekstiilituotteiden tuotepakkaukseen tai hoito-ohjeeseen tiedon tuotteen valmistusmaasta, vaikka laki ei sitä vaadi. Tällä hetkellä merkintä löytyy noin puolesta omien merkkien tekstiilituotteista. Merkintöjä lisätään tuotteisiin pakkausuudistusten myötä. Tarvittaessa selvitämme asiakkaalle tarkemmin tuotteen alkuperää ja vastuullisuuden eteen tehtävää työtä. Kerromme asiakkaille vastuullisuustyöstämme mm. vastuullisuuskatsauksessamme ja viestinnän keinoin, ja vastaamme avoimesti kansalaisjärjestöjen selvityksiin. 18. Oletteko suunnitelleet johonkin muuhun vastuullisuusjärjestelmään (esim. Ethical Trading Initiative, Fair Wear Foundation) liittymistä? Arvioimme säännöllisesti vastuullisuustyömme tehokkuutta ja kattavuutta sekä mitä lisää tai päällekkäistä eri järjestelmiin kuuluminen toisi. Päällekkäisyyksiä on syytä välttää, jotta resurssit voidaan ohjata mahdollisimman tehokkaasti ja kattavasti tavoitteiden saavuttamiseen. 19. Haluatteko kertoa jotain muuta liittyen vastuullisuustyöhönne? Lisäkysymys SOK:lle: Teettekö tehtaiden kanssa kehitystyötä myös auditointien lisäksi? Jos, niin millaista? Vastaus 24.9: Esimerkki kehitystyöstä on Bangladeshissa yhteistyökumppanimme kautta tehtävä opastus ja neuvonta palo- ja rakennusturvallisuuden parantamiseksi. Ohjaamme myös tavarantoimittajia osallistumaan koulutuksiin esimerkiksi työoloihin ja -turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.