Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Samankaltaiset tiedostot
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Metsäenergia Pohjanmaalla

Suomessa vuonna 2005

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Bioenergia-autojen optimaalinen kuormakoko ja työmallit irtobiomassojen kuormaamiseen

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Metsäkonepalvelu Oy

Energiapuun korjuutuet

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Terminaalien rooli puutavaralogistiikassa. Erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

CO 2 -eq-päästöt ja energiatehokkuus metsäbiomassojen toimitusketjuissa terminaalien vaikutus. Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2017 Heikki Ovaskainen

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Kaakkois-Suomen terminaaliverkoston kehittäminen. Pirjo Venäläinen Metsäteho Oy

HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Tutkimustuloksia jättirekoista Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

/JH. Terminaalitoiminnot Oy TransPeltola Ltd Savonsuontien terminaali

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Viitasaaren biokaasulaitos

Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

Käytännön kokemuksia jättirekoista

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Metsäenergiaa tarvitaan

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Puutavaran mittauksen visio 2020

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

Keski-Suomen aines- ja energiapuuterminaalit Tuloskalvosarja Matti Virkkunen, VTT

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

METSÄALAN YRITTÄJYYDEN HAASTEET

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Suomen metsien inventointi

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Transkriptio:

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017

Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2

Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset Aines- ja energiapuun kuljetusyritysten kysely Energiahakekuljetusten yhdistelmissä uusien kokonaispainojen osuus oli 51 % (ainespuukuljetuksissa 82 %) Energiahaketta kuljettavista yrityksistä vain 22 %:lla menopaluukuljetuksia (ainespuukuljetuksissa 72 %:lla) Venäläinen & Poikela 2016 3

Energiahakkeen HCT-kuljetukset Kuormatiiviyden vuoksi haketetun energiapuun HCT-kuljetukset ovat kannattavia Energiahakkeen nykyvolyymeilla (noin 15 TWh) ja kuljetuskalustolla (A) kuljetuskustannukset ovat noin 61 milj. /v Mikäli kalustokoko olisi vastaava kuin ainespuulla (B), vuosisäästö olisi 1 milj. 10 %:n (6 milj. :n) säästö olisi saavutettavissa esimerkiksi C- skenaarion mukaisella kalustojakaumalla Venäläinen & Poikela 2016 4

Optimaalinen kuormakoko hakkuutähteillä eri kuljetusmatkoilla suhteessa kuormausaikaan Kuorman koko, tonnia (sininen viiva) 35 30 25 20 15 10 5 0 0,1 10 20 30 40 50 Kuljetusmatka, km 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Kuormausaika, min (punainen viiva) Hyötykuorma tulisi saada maksimaaliseksi jo yli 50 kilometrin kuljetusmatkoilla 64 tonnin kokonaispainon autolla. Kuljettajan tulee sovittaa kuormakoko ajomatkaan: lyhyellä kuljetusmatkalla kuorman voi tehdä nopeasti (= ehtii ajamaan useamman kuorman ajoajan puitteissa) ja kuorman koon voi jättää alle maksimin, mutta pitkällä kuljetusmatkalla kuorma tulee saada täyteen. 5

Energiapuuterminaalit Suomessa on yli 200 energiabiomassaterminaalia Yli 40 % energiabiomassasta toimitetaan terminaalien kautta 2/3 volyymista kulkee keskikokoisten terminaalien kautta (1-3 ha, 10-100 GWh/v) 1/3 kulkee 15 suurimman terminaalin kautta Suurimmat terminaalit ovat kustannus-tehokkaimpia Mahdollisuus käyttää puoliautomaattista hakkurin syöttöä ja sähkökäyttöistä laitteistoa Edellyttää riittävän ja tasaisen volyymin, koska joustavuus heikko Raitila & Virkkunen 2016 6

Biopolttoaineterminaalin hyötyjä Toimii puskurivarastona tasaa kysyntähuippuja Mahdollistaa suurten puuvirtojen käsittelyn samalla alueella Energiapuun keräys laajemmalta alueelta suuren volyymin jatkokuljetus Tehokas haketus ja murskaus Voi toimia syöttöterminaalina suurelle laitokselle, jolla ei ole riittävästi varastotilaa Mahdollistaa paremman laadunhallinnan ja jatkokäsittelyn 7

Laitteet ja toiminnot Kiinteä sähkökäyttöinen kaksivaihemurskain Purku ja lastaus Raaka-aineen tai hakkeen punnitus Mobiilihakkuri Materiaalinkäsittely Murskaus, käsittely ja varastointi 8

Lähde: Luke 9

Robusti joukkokäsittelytyömalli ensiharvennukseen Puut poistetaan hakkuukäytäviltä ilman poistettavien puiden tarkkaa valintaa. Homogeenisissä puusto-olosuhteissa 13 % hakkuun tuottavuuden lisäys on mahdollinen. Menetelmän huonona puolena on jäävän puuston hieman ryhmittäinen tilajärjestys ja jäljelle ei jää välttämättä laadultaan parhaita puita. 10

Spatiaalinen tilajärjestys robustissa työmallissa Robustissa työmallissa puiden tilajärjestys on hieman ryhmittynyt puut ovat ryppäissä verrattuna perinteiseen tasaista tilajärjestystä tavoittelevaan harventamiseen. 11

Havainnot Tuottavuus oli korkein robustissa työmallissa. Muissa työmalleissa tuottavuudet olivat samalla tasolla. Robustin työmallin koealoilla poistetut puut olivat lähes puhtaasti mäntyjä. Tämä selittää osaltaan korkeampaa tuottavuutta. Bergström ym. (2010) saavuttivat 16 % korkeamman tuottavuuden puomikäytävähakkuussa leimikossa, jossa runkojen keskiläpimitta oli 5,7 cm. Kokeessa kaikki hakkuukäytäviltä hakatut puut korjattiin bioenergiaksi. Homogeenisissä puusto-olosuhteissa 13 % tuottavuuden lisäys on mahdollinen, kun puulajien määrä ei lisää sektorilta korjattavien taakkojen lukumäärää. Hakkuukoneen kuljettajat pitivät robustia menetelmää hyvänä siinä mielessä, että se vähensi sektorilla tehtävää päätösten lukumäärää. Menetelmän huonona puolena oli jäävän puuston hieman ryhmittäinen tilajärjestys ja jäljelle ei jäänyt aina välttämättä laadultaan parhaita puita. 12

Irtobiomassojen kuormaustyömallit Työmallit kuvaavat systemaattisen tavan tehdä biomassakuormia bioenergiaautoihin hyödyntäen tiivistämis- ja muita konsteja kuormanteossa. Muodostettiin neljä työmallia biomassojen kuormaamiseen: Työmalli pienikokoisen kantomateriaalin kuormaamiseen Työmalli normaalikokoisen kantomateriaalin kuormaamiseen saaden suuri hyötykuorma Työmalli normaalikokoisen kantomateriaalin kuormaamiseen lyhyessä ajassa Työmalli hakkuutähteiden kuormaamiseen Työmallien avulla hyötykuormien kokoa saatiin kasvatettua noin 3 tonnia normaaleihin kuormiin verrattuna. Kuormaustyömallivideot: http://puuhuolto.fi/autokuljetusopas/kuljetusten-suoritus/ajoneuvonkuormaus-ja-kuorman-sitominen/ 13

Kannot Käyttö <1 milj. m 3 per year Potentiaali > 2,5 milj. m 3 Haasteet: Epäpuhtaudet Korjuu- ja kuljetuskustannus (pienet kuormat) Maanpinnan rikkoutuminen Vahvuudet: Luonnostaan melko kuivaa Säilyy hyvin 14

Ramtec 15

1. työmaa koneella 1 16

Maanpinnasta rikkoutuu parhaimmillaan alle 10 % 17

Testikone 1, työmaat 18

Joudutaanko myös tuottavuudesta tinkimään? 19

Kannon Fast Track 20

Päätelmät Terminaalit ja kuljetus mahdollisistavatsuuretkin toimitukset kehittyvä alue, yhteisterminaalit Korjuu- ja työmallit paljon kehittyneet Kannot tuottavuus avainasemassa 21

Kiitos! 22