Nro 41/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/85/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.4.2012

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 41/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/85/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.4.2012 ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa. Alajärvi HAKIJA Pasi Välisaari Latojoentie 433 63500 Lehtimäki Liike- ja yhteisötunnus: 1956676-8 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla on nykyisin 102 lypsylehmää, 62 hiehoa 1 lihanauta ja 35 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Toimintaa laajennetaan rakentamalla vanhan navetan eteläpuolelle uusi navetta, johon sijoitetaan enintään 89 lypsylehmää, 32 hiehoa (yli 12 kk) ja 54 nuorkarjaan (alle 6 kk) luettavaa eläintä. Laajennuksen jälkeen vanhassa ja uudessa navetassa on yhteensä enintään 182 lypsylehmälle, 110 hieholle ja 60 nuorkarjaan (alle 6 kk) luettavalle eläimelle. Tilalle rakennetaan lisää lannanvarastointitilavuutta etälietesäiliönä. Tämän etälietesäiliön rakentamista ei ole käsitelty tämän lupahakemuksen yhteydessä, koska rakennettavan etälietesäiliön ja eläinsuojan etäisyys on noin 6 km eivätkä siitä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset sen vuoksi kohdistu samaan alueeseen. Eläinsuoja sijaitsee Alajärven kaupungin Lehtimäen kylässä tilalla Yläsaari RN:o 23:10 osoitteessa Välisaarentie 40, 63500 Lehtimäki. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 8.4.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 29.11.2005 myöntämä ympäristölupa (LSU-2005-Y-914), jonka mukaan eläinsuojassa voidaan pitää enintään 70 lypsylehmää, 45 hiehoa, 40 lihanautaa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimukset (14 kpl) yhteensä 71,69 ha:n peltopinta-alasta. Yhteen maanvuokrasopimukseen sisältyy lisäksi käyttöoikeus vuokra-alueen läheisyydessä olevaan 300 m 3 :n lietesäiliöön. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee haja-asutusalueella Alajärven kunnassa Latojoen alueella. Tilalta on matkaa pohjoisen suunnassa olevaan Alajärven keskustaan noin 16 km ja etelän suunnassa olevaan Lehtimäen keskustaan noin 14 km. Maatilan talouskeskus sijaitsee Latojoen itäpuolella. Eläinsuojan toimintaan liittyvien rakennusten lisäksi tilan talouskeskukseen kuuluu asuinrakennus, joka on hakijan vanhempien käytössä. Hakijan perheen asuinrakennus on eri kiinteistöllä Latojoen länsipuolella noin 200 m länteen päin navettarakennuksesta. Alle 300 metrin etäisyydellä laajennuksesta on kaksi loma-asuntona käytettävää kiinteistöä sekä yksi asuinkiinteistö. Eläinsuojan laajennus on osoitettu nykyisen eläinsuojan eteläpuolelle. Tässä suunnassa lähin naapuri on nykyisestä karjasuojasta noin 100 m päässä, mutta laajennuksesta lähimmillään noin 60 metrin päässä. Etelän suunnassa on myös toinen nykyisin lomaasuntona käytettävä kiinteistö, joka on noin 180 m:n päässä laajennuksesta. Lähimmät vakituisessa asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat laajennuksesta noin 230 m pohjoiseen ja noin 315 m koillisen suuntaan. Pohjoisen suunnassa on lisäksi kolme asuinrakennuskiinteistöä yli 400 m etäisyydellä eläinsuojasta. Pohjoisen suunnassa noin 230 m:n päässä olevalla kiinteistöllä harjoitetaan kotieläintaloutta samoin kuin lounaan suunnassa noin 400 m etäisyydellä olevalla kiinteistöllä. Eläinsuojan ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäistä aluetta.

3 Tila sijaitsee Ähtävänjoen vesistöalueen (47) Latojoen valuma-alueella (47.092). Lähin järvi on Iso-Räyrinki noin 2 km:n päässä lännen suunnassa. Eläinsuoja ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue (Laasala, 1075904) sijaitsee noin 6 km päässä Soinin kunnan puolella. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Soinin kunnan puolella vajaan 3 km:n päässä sijaitseva Pitkämännikönneva (FI0316005) noin 2,5 km:n päässä. Tilalla käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilalla olevassa eläinsuojassa eläinmäärä on yhteensä 102 lypsylehmää, 62 hiehoa, 1 lihanauta ja 35 nuorkarjaan luettavaa eläintä. Lypsy tapahtuu lypsyasemalla (2* 10 kalanruoto). Lietelantamenetelmällä toimivassa vanhassa navetassa on lehmillä kiinteät käytävät ja lantaraappa. Hiehoille on ritiläpohjaiset karsinat. Kestokuivikepohjalla ovat ummessa olevat lehmät ja juottovasikat. Eläinrakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudella 2007. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Tilan maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla noin 10 m nykyisestä navettarakennuksesta etelään päin uusi navettarakennus. Uusi ja vanha navetta yhdistetään länsipäädystä siirtokäytävällä, koska myös uuteen navettaan sijoitettavien lehmien lypsy tapahtuu vanhassa navetassa. Uuteen navettaan tulevan vasikkaosaston, kuivikevaraston ja kuivikelantalan rakentamisessa hyödynnetään tilalla jo olemassa olevaa varastokatosta. Uuteen navettaan tulee syvät lietekuilut ja ritiläpalkkikäytävät. Ruokinta tapahtuu apevaunulla. Vanhan navettaosan entisessä parsinavetassa oleva juottovasikkakarsina muutetaan varastoksi ja pienten vasikoitten juottolasta tehdään tilat lypsykoneen koneikkoa varten. Vanhan navettaosan poikima- ja sairaskarsinat varataan eri-ikäisille vasikoille ja rehunjakohuoneen ummessa olevien lehmien tila muutetaan sairas- ja poikimakarsinoille. Vanhan navettaosan eteläpuolella olevan varastorakennuksen itäpäädyn kuivikelantavarasto muutetaan kuivikevarastoksi ja sen itäpäätyyn tehdään kuivikelantakatos. Uudessa navetassa on luonnollinen ilmanvaihto. Uuden navettaosan pitkillä sivuille on nostettavat/laskettavat kennolevyt ja poistoilma johdetaan rakennuksen harjalla olevien poistoilmahormien kautta. Laajennuksen yhteydessä nykyisen eläinsuojan länsipuolella oleva 960 m 3 :n lietesäiliö katetaan kiinteällä katteella. Uuteen eläinsuojaan sijoitetaan 89 lypsylehmää, hiehoja 32 kpl ja vasikoita (alle 6 kk) 54 kpl. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä enintään 182 lypsylehmää, 110 hiehoa ja 60 vasikkaa (alle 6 kk).

4 Tilalla tuotettava maitomäärä tulee olemaan 1 710 000 kg maitoa ja 11 000 kg lihaa. Vaihtoehtoiset sijoituspaikat toiminnalle Hakija ilmoittaa täydennyksessään 13.10.2011 pohtineensa navetan laajennuksen vaihtoehtoja. Hakijan mukaan ainut toimiva suunta on piirustuksissa esitetty suunta, koska maitohuone ja lypsy tapahtuvat nykyisen navetan länsipäädyssä. Edellinen laajennusosa on pohjoisen puolella. Lännessä edessä on lietesäiliö ja karttatie. Idässä edessä on myös lietesäiliö ja tilan raja tulee vastaan. Rakentaminen kokonaan muualle olisi suhteettoman kallis investointi tässä vaiheessa, kun otetaan huomioon lähiaikojen suuret investoinnit. Lannan käsittely ja varastointi Lannan käsittely perustuu pääosin lietelantamenetelmään. Vanhassa navettaosassa kuivikelannalla ovat sairas- ja poikimakarsinat ja uudessa navettaosassa on kuivikekarsinat 30 juottovasikoille. Muutoin eläimet (lypsylehmät, hiehot, vasikat) ovat lietelannalla. Lietelannan varastointia varten on yhteensä neljä kattamatonta lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 960 m 3, 740 m 3, 1450 m 3 ja 380 m 3 eli yhteensä 3 530 m 3. Laajennuksen yhteydessä 960 m 3 :n lietesäiliö katetaan kiinteällä katteella. Lietekuiluissa on varastointitilavuutta 1 090 m 3, josta vanhan navettaosan lietekuiluissa 570 m 3 ja uuden navettaosan lietekuiluissa 520 m 3. Tilalla on laajennuksen jälkeen käytettävissä lietelantatilavuutta yhteensä 7 420 m 3, josta etälietesäiliötilavuutta on 2 800 m 3. Etälietesäiliötilavuudesta 2 500 m 3 on hakijan omistuksessa olevalla tilalla ja vuokrasopimukseen perustuvaa lietteen varastointitilavuutta on 300 m 3. Lietekuilut toimivat padotuksella Lietesäiliöistä 760 m 3 :n säiliö täytetään yläkautta. Kestokuivikepohjilla virtsa imeytetään kuivikkeisiin (turve tai olki). Laajennuksen käyttöönoton jälkeen pohjapiirroksien perusteella vanhan navettaosan kuivikepohjassa on lannan varastointitilavuutta noin 24 m 3 ja uudessa navettaosassa noin 30 m 3. Kuivikepohjat tyhjennetään 2-3 krt vuodessa lantalaatalle, joka tulee jatkossa sijaitsemaan laajennuksen itäpäädyssä. Betoninen lantalakatos on pinta-alaltaan 55 m 2 ja tilavuudeksi on ilmoitettu 110 m 3. Lantalan reunojen korkeus on 2 m. Hakemuksen mukaan maitohuoneen jätevedet (250 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön ja eläinsuojan wc vedet umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 171,69 ha, josta omaa on 100 ha ja vuokrapeltoa 71,69 ha. Lisäksi tilalla on tarkoitus raivata lisää peltoa noin 15 ha. Suurin osa pelloista sijaitsee 10 km:n säteellä talouskeskuksesta. Lanta levitetään keväällä viikoilla 18 20 (50%), kesällä viikoilla 26-27 (40 %) ja syksyllä viikoilla 33-34 (10 %). Lantaa levitetään enintään 7 vrk kullakin jaksolla. Lanta levitetään omalla letkulevityskalustolla. Tilan pellot eivät sijaitse pohjavesialueella.

5 Laidunnus Eläimiä ei laidunneta. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 3 500 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja käytetään pellolla lannoitteena. Muut varastot Tilalla on 3 maanpäällistä öljysäiliötä (á 2 700 litraa), jotka on varustettu suoja-altaalla, katoksella ja lukituksella. Muita öljytuotteita säilytetään korjaamohallissa noin 250 litraa. Tilalla käytetään säilörehun teossa biologisia torjunta-aineita. Kasvinsuojeluaineita käytetään nurmivaltaisesta viljelystä johtuen vähän. Urakoitsija tuo tarvittavat aineet tullessaan. Lannoitteet hankintaan talvikaudella ja varastoidaan konehallissa suursäkeissä. Lannoitteita ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti kasvukauden tarvetta vastaava määrä. Pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään lukollisessa kaapissa tuotantorakennuksen yhteydessä. Jätteet Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 10 kpl/v) toimitetaan destruktiolaitokselle (Honkajoki Oy). Pilaantunut rehu varastoidaan lantalaatalla ja käytetään pellolla lannoitteena. Muovit varastoidaan konehallissa ja toimitetaan Kuusakoskelle käsiteltäväksi. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Jäteöljy, akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tilalle tapahtuu jatkossakin Välisaarentien kautta. Tuotannosta aiheutuva liikennöinti tulee jonkin verran lisääntymään. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on noin kaksi kertaa kuussa. Eläinlääkäri ja seminologi käyvät tilalla kerran viikossa. Välitysvasikoita kuljetetaan joka toinen viikko. Säilörehua tehtäessä liikennöinti pyritään lopettamaan illalla siten, että niistä ei aiheudu naapurustolle haittoja. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen Hajuhaittoja vähennetään kattamalla nykyinen eläinsuojan länsipuolella oleva 960 m 3 :n lietesäiliö kiinteällä katteella. Etälietesäiliö (2 500 m 3 ) rakennetaan noin 6,0 km:n päähän tilakeskuksesta. Ympäristölle aiheutuvia haittoja vähentävät petokärpäset ja yleisestä siisteydestä huolehtiminen. Nämä vähentävät merkittävästi kärpästen määrää navetassa ja lähiympäristössä. Lähim-

6 män naapurin osalta hajuhaittoja vähentää se, että tuulet puhaltavat yleensä lähimmästä naapurista navettaan päin. Nykyisessä navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Olemassa olevien tuotantorakennuksien koneellinen ilmanvaihto mitoitetaan riittävän tehokkaaksi. Uudessa navettarakennuksessa on luonnollinen ilmanvaihto, joten siitä ei aiheudu pistekuormitusta ympäristöön. Navetoiden sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisina. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lietteen levityksessä käytetään letkulevityskalustoa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Tuotantorakennuksiin asennetaan valvontakamerat. Tilalla on aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Tuotantorakennukset varustetaan alkusammutuskalustolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 16.9.2011 Lisätiedot naapuriluetteloon 13.10.2011 Lisäselvitys 1. Lähimmän naapurikiinteistön Peltola (5-413 24-11) hanketta puoltava kannanotto Lisäselvitys 2. Perustelut valitulle sijoituspaikalle Lisäselvitys 3. Hajuhaittojen vähentämistoimet 11.11.2011 Pohjapiirros / eläinsuojan nykytilanne 12.12.2011 Etälietesäiliön sijaintia osoittava kartta Korjaukset ympäristölupahakemuksen kohtiin 7 ja 8 19.12.2011 Ilmoitus asemapiirroksen päivittämisestä (uusi tieyhteys poistettu, kulku edelleen olemassa olevaa tietä) 3012.2011 Etälietesäiliön asemapiirros 2.1.2012 Päivitetty asemapiirros Lisäselvitys 1/13.10.2011 Lähimmän naapurikiinteistön (Peltola, 5-413 24-11) omistajien mukaan rakentaminen saisi toteutua suunnitelmien mukaisesti, myös vasikkaosaston osalta. He katsovat hajuhaittojen lisääntyvän vain siinä tapauksessa, jos uusi lietesäiliö rakennetaan navetan yhteyteen. He katsovat, että tilanne paranisi nykyisestä, jos navetan länsipuolella oleva 960 m 3 :n lietesäiliö katettaisiin kiinteällä katteella. He toivovat myös, että heidän kiinteistölleen johtava tie saisi jäädä entiselle paikalleen.

Lupahakemuksesta tiedottaminen 7 Hakemuksesta on kuulutettu Alajärven kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 1.2.2012 5.3.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Järviseutu -lehdessä 1.2.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Alajärven kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on tehty 16.9.2011 tarkastuskäynti, josta laadittu tarkastuskertomus on liitetty hakemuksen käsittelyasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Alajärven kaupungin kaupunginhallitukselta, Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä terveydensuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselta ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon yksiköltä. Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa 22.2.2012 antamassaan lausunnossa, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Kiinteistöllä on ollut pitkään eläinsuoja. Olemassa olevan lantalan kattaminen ja laajennuksen ilmanvaihdon järjestäminen painovoimaisena vähentää osaltaan naapuriin kohdistuvaa haittaa. Koska laajennukselle on naapurin suostumus, ei vapaa-ajan kiinteistön läheisyys ole esteenä eläinsuojan laajennukselle. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja otettava käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikäli sillä voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto toteaa 21.2.2012 päivätyssä lausunnossaan, että kyseessä on olemassa oleva toiminta, joka sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolle karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Näin ollen hakemuksen mukaisesta toiminnasta, hakemuksen kohtien toteutuessa ei voi katsoa alueen aikaisemman käytön perustella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta terveyteen tai viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta tai haittaa. Terveysvalvontaviranomainen ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen ympäristö ja luonnonvarat/elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa 28.2.2012 päivätyssä lausunnossaan mm., että suunnitellun laajennuksen jälkeen toiminnan eläinyksikkömäärä on noin 1 485, jona vähimmäisetäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa 305 metriä ja normaaleissa olosuhteissa 330 metriä.

8 Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. ELY keskus katsoo, että nyt kyseessä olevassa hakemuksessa on kyse laajennuksesta. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan laajennushankkeiden vähimmäisetäisyys lähimpään naapuriin tulisi olla vähintään 100 metriä. Nautatiloilla käytetään usein suotuisten ja normaaleiden olosuhteiden etäisyysvaatimusta. Hakemusasiakirjojen mukaan lähimmät asuinrakennukset, jotka ovat vapaa-ajan käytössä, ovat noin 57 metrin etäisyydellä etelässä ja noin 175 metrin etäisyydellä lounaassa rakennettavasta navettarakennuksesta. Lähimmät vakituisessa asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat noin 240 pohjoiseen ja noin 315 metriä koilliseen rakennettavasta navettarakennuksesta. Lain naapuruussuhteista (26/1920) 17 :n mukaan naapurille tai lähistöllä asuville ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta esimerkiksi hajusta tai melusta. Naapurin antamasta suostumuksesta huolimatta ELY keskus katsoo, että toiminnan sijoituspaikka ei täytä ympäristönsuojelulain mukaisia vaatimuksia, jonka perusteella paikka ei ole suositeltava eläinsuojan laajennukselle. ELY keskus katsoo, että laajennuksen toteutuessa tulee vanha 960 m³ lietesäiliö kattaa kiinteällä katteella sekä kolme muuta vanhaa lietesäiliötä vähintään kelluvalla katteella. Rakennettava etälietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Hakemusasiakirjojen mukaan eläimistä muodostuisi lietelantaa yhteensä 6 758 m³ pesuvedet ja sadevedet huomioon ottaen ja kuivikelantaa yhteensä 312 m³. Hakemuksen mukaan lietelannan varastointitilavuutta on käytettävissä yhteensä 7 420 m³ ja kuivikelannan varastointitilavuutta yhteensä 522 m³. ELY keskus katsoo että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon yksikkö toteaa 8.2.2012 antamassaan lausunnossaan, että nautaeläinten eläinsuojien mahdollisesti aiheuttamista terveydellisestä hajuhaitasta ei ole tehty tarkempia selvityksiä, jossa olisi tutkittu hajutasojen havaintoja nautaeläinten eläinsuojien ympäristössä. Aiemmat terveysviranomaisten lausunnot ovat perustuneet arvioon, että kyseiset eläinsuojat eivät aiheuta terveydellisiä hajuhaittoja. Navetat eivät kuuluneet myöskään vanhan terveydenhoitolain sijoituslupajärjestelmään, eli lainsäätäjä katsoi, ettei ennakkovalvonta ollut tarpeen. Navetat toimivat tällöin vuosina 1966 1996 pääasiassa kuivalantajärjestelmillä. Ihmisille aiheutuvat mahdolliset terveydelliset haitat eläintuotannon hajukaasuista ovat pääasiassa neurologiset vaivat ja hengitysteiden vaivat. Hajukaasujen aiheuttamaa terveyshaittaa arvioitaessa käytetään Fechner- Weber hajulain hajutasoja eli selvästi erottuva hajutaso, voimakas hajutaso ja löyhkä. Arviointiin vaikuttaa ko. hajukaasun ärsyttävyys hajukaasun ärsyttävyys hajuaistimuksessa. Nyt lupamenettelyssä vireillä olevan maidontuotantotilan toiminnan aiheuttamia hajupäästöjä ovat rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kautta ympäristöön pääsevät eläimistä lähtöisin olevat hajukaasut, lietesäiliöistä ympäristöön pääsevät hajukaasut sekä lietteen peltolevityksestä aiheutuvat hajukaasut.

9 Ottaen huomioon lähimmän asuintalon etäisyys ko. eläinsuojan ilmanvaihdon kautta ympäristöön leviävät hajukaasut eivät aiheuta terveydellistä haittaa. Hajukaasujen ärsyttävyys on alhainen. Hajun laatu on mietoa. Hajun selvästi erottuva hajutaso esiintyy ympäristössä harvoin. Eläinsuojan vieressä olevasta lietesäiliöstä saattaa lietettä sekoitettaessa päästä hajukaasuja ympäristöön niin, että lyhyeksi aikaa hajuaistimus saattaa olla voimakasta tasoa. Uudessa suunnitelmassa avoin vanha lietesäiliö suunnitellaan katettavaksi katoksella. Tämä vähentää merkittävästi hajukaasujen vapautumista ympäristöön, eikä sekoitustilanteessa ole terveydellisen haitan riskiä. Lietteen peltolevityksessä, mikäli asutusta on puolen kilometrin säteellä levityspaikasta, tulee liete mahdollisen hajuhaitan vähentämiseksi riittävästi mullata saman päivän aikana. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Pasi Välisaarelle ympäristöluvan maidontuotannon laajennukselle Alajärven kaupungissa Lehtimäen kylässä tilalle Yläsaari RN:o 23:10 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (10400413, päiväys 21.5.2011 ja siihen 8.12.2011 tehty muutos) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 182 lypsylehmän, 110 hiehon ja 60 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja määräyksiä noudattaen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet ja avonaisten varastointitilojen sadevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannan varastointitiloja, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Lietelannan ja virtsan varastointitilavuutta tulee olla 6 138 m 3, minkä lisäksi lietesäiliöihin johdetaan maitohuoneen pesuvedet, ja muut eläinsuojien pesuvedet, jolloin lietesäiliöiden tilavuuksien tulee olla yhteensä vähintään 7 293 m 3, kun lietesäiliöiden sadevesivarat on huomioitu. Varastotilavuuteen voidaan laskea

10 lietekuilujen tilavuus (1 090 m 3 ). Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kiinteällä kattorakennelmalla katetussa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 174 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja mahdollinen lietteen pudotus-/pumppukaivo sekä kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti siten, että lantaa ei pääse missään vaiheessa valumaan ympäristöön. Betonisissa lietteen pumppukaivoissa on oltava tiivis kansi. Vanhojen eläintenpitoon liittyvien tilojen (vanha navettaosa) korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön ohjetta. Eläinsuojan länsipuolella oleva vanha lietesäiliö, tilavuudeltaan 960 m 3 tulee kattaa kiinteällä katteella ennen laajennuksen käyttöönottoa. Kaikkien lietesäiliöiden lastausalueet tulee rakentaa tiivispohjaisiksi esim. betonista tai asfaltista ennen laajennuksen käyttöönottoa. Uusi noin 2 500 m 3 :n etälietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Kaikki lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m:n korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa kiinteällä kattorakennelmalla katettu kuivalantala, jonka kolmella sivulla seinämäkorkeus tulee olla vähintään 2 m. Kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lantala tulee olla valmiiksi toteutettuna viimeistään silloin, kun eläinsuojan laajennus otetaan lupahakemuksen mukaiseen käyttöön. Lietteen/lannan/virtsan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa tyhjennysten yhteydessä mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden / kuivalantala käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu-, hajuhaittaa. Lietteen kuljetuksiin käytettävien eläinsuojan alueella olevien kulkuväylien riittävästä pölynsidonnasta on huolehdittava etukäteen (esim. kastelu, pölynsidontakemikaalien käyttö). Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä eläinsuojan sosiaalitilojen wc vedet talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti, kuten esimerkiksi johtamalla ne umpisäiliöön. Eläinsuojan wc- vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.

11 Eläinsuojan maitohuonevesien, muiden pesuvesien ja wc-jätevesien, käsittely on saatettava vastaamaan tämän luvan määräyksiä viimeistään silloin, kun laajennus otetaan käyttöön. Juurakkopuhdistamoa ei saa sen jälkeen käyttää eläinsuojan maitohuoneen ja sosiaalitilojen jätevesien käsittelyyn. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, virtsa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa/virtsaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 177 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön

12 vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Haju- ja kärpäshaittojen vähentäminen Navettarakennuksen länsipuolella oleva 960 m 3 :n lietesäiliö on katettava kiinteällä katteella (esimerkiksi betoni, pelti tai muu vastaava sateen estävä materiaali, kuten kupu- tai kiristettävä kalvomateriaali) ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa ja lisäksi lietesäiliön nestepinta on katettava kevytkatteella (esim. vähintään 10 cm vahvuinen kerros turvetta tai vastaavaa). Lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Kolme navettarakennuksen itäpuolella olevaa lietesäiliötä (380 m 3, 740 m 3 ja 1 450 m 3 ) tulee kattaa kevytkatteella. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Mahdolliset lietteen pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Uuden navettaosan lietteenkeräys on järjestettävä siten, että siellä muodostuva liete johdetaan pumppukaivosta alakautta eläinsuojan itäpuolella oleviin lietesäiliöihin. Mikäli 740 m 3 :n lietesäiliön täyttöä vanhan navettaosassa muodostuneen lietteen osalta tapahtuu edelleen yläkautta, on lietteen purkauskohdan oltava lietepinnan alapuolella. Kuivalantala on katettava kiinteällä kattorakennelmalla. Uuden navettaosan poistoilma tulee hajuhaittojen vähentämiseksi johtaa riittävän korkealle eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Eläinsuojassa on hakemuksen mukaisesti käytettävä ainakin kesäaikaan petokärpäsiä kärpäshaittojen vähentämiseksi eläinsuojan lähiympäristössä.

13 4. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää.. Pyöröpaalit tulee avata sisätiloissa tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varrella. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolle. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse

14 maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja kuivalantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan sekä virtsan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/kuivalannan/virtsan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteine uusiutumisen ehkäisemiseksi.

15 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan laajennuksen ja uuden lietesäiliön sekä uuden kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 3 mukaan lupaharkintaan vaikuttavana seikkana pidettäisiin myös muiden mahdollisten sijoituspaikkojen olemassaoloa. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoittamispaikkaa, ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uutta hanketta.

16 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Uuden lypsykarjapihaton sijoittaminen suunnitellulle paikalle on toiminnallisista syistä perusteltua, koska myös uudessa navettaosassa olevien lehmien lypsy tapahtuu vanhassa navettaosassa. Muita sijoituspaikkoja kiinteistöllä rajoittuvat jo olemassa olevat toiminnot (idän suunnan lietesäiliöt, pohjoispuolella asuinrakennus). Hankkeen siirtämistä rajoittaa myös kiinteistön muoto, koska idän suunnassa naapurikiinteistön raja on noin 45 m päässä suunnitellun laajennuksen itäreunasta. Rakentaminen kokonaan muualle merkitsisi kokonaan uutta hanketta. Lupaviranomainen katsoo, että lupahakemuksessa on tarkasteltu vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen mahdollisuutta. Ympäristönsuojelulain 42 1 mom 1) kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Ympäristöterveydenhuollon lausuntojen perusteella eläinsuojan hajukaasuista ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa lähiympäristön asukkaille. Ympäristönsuojelulain 42 1 mom 5) kohdan mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen ei aiheudu myöskään eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäis-

17 suositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 182 lypsylehmän, 60 vasikan (alle 6 kk) ja 110 hiehon (noin 1463 ey) eläinsuojalta vähintään 305 m etäisyyttä suotuisissa, vähintään 330 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 400 metrin etäisyyttä. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. Lupaviranomainen katsoo, että eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 2,2- kertainen) kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan laajennushankkeiden vähimmäisetäisyys lähimpään naapuriin tulisi olla vähintään 100 metriä. Alle 330 m etäisyydellä eläinsuojasta on neljä asuinkiinteistöä, joista kaksi on lomaasuntokäytössä. Kaikkein lähin naapuri (loma-asunto) sijaitsee etelän suunnassa uudesta navettaosasta lähimmillään vajaan 60 metrin päässä ja edelleen käyttöön jäävästä, nyt kiinteällä katteella katettavaksi määrätystä lietesäiliöstä noin 70 m päässä. Toinen etelän suunnassa oleva myös lomaasuntokäytössä oleva asuinrakennus on 180 m etäisyydellä laajennuksesta. Pohjoisen suunnassa lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö on noin 230 m:n päässä ja koillisen suunnassa noin 315 m päässä.. Naapuruussuhdelain 17 :ssä tarkoitettua haitan kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettu huomioon se, että lähimpänä laajennusta loma-asuntokäytössä olevan kiinteistön (Peltola, 5-413-24-11) omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa eläinsuojan laajennukselle. Naapuri voi antaa suostumuksensa toiminnalle, josta ilmeisesti aiheutuu heidän kiinteistöllään naapuruussuhdelian 17 :n 1 mom:ssa tarkoitettu haitallinen seuraus, tässä tapauksessa haju- ja kärpäshaittoina. Naapuri ei kuitenkaan voi antaa suostumustaan toiminnalle, josta aiheutuu naapurustossa terveyshaittaa. Tässä tapauksessa saatuihin lausuntoihin viitaten toiminnasta ei katsota aiheutuvan terveyshaittaa lähimmän naapurikiinteistön loma-asukkaille. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliön ja kuivalantalan sijainnin toiminnasta ei aiheudu myöskään ympäristönsuojelulain 42 1 mom:n kohdissa 1 ja 5 tarkoitettua seurausta. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden kattamisesta ja täyttämisestä alakautta, kuivalantalan kattamisesta kiinteällä kattorakennelmalla, ruokinnan optimoinnista sekä lietteen multaamisesta viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä ja lähempänä asutusta 4 tunnin kuluessa. Toiminnalle myönnetty enimmäiseläinmäärä vastaa hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitettyä.

Lupamääräysten perustelut 18 Lupamääräys 1 Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Eläinsuojan lietelannalla olevat 182 lehmää ja 110 hiehoa ja 30 vasikkaa tuottavat laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 6 138 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös maitohuoneen pesuvedet (noin 250 m 3 ) eläinsuojan pesuvedet (400 m 3 ) ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet (505 m 3 ) tarvitaan varastointitilavuutta noin 7 293 m 3. Hakemuksen mukaan tilalla on lietelannan varastointitilavuutta yhteensä 7 420 m 3, josta eläinsuojan yhteydessä neljässä eri lietesäiliössä on yhteensä 3 530 m 3 ja lietekuiluissa yhteensä 1 090 m 3 sekä etälietesäiliötilavuutta kahdessa eri paikassa yhteensä 2 800 m 3. Hakemuksessa on ilmoitettu maitohuonevesien määrä, mutta ei pesuvesien määrää. Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2010 mukaan parsinavetoiden pesussa syntyy pesuvesiä noin keskimäärin 2,2 m 3 /v/lypsylehmä ja pihaton pesussa kuluu hieman enemmän vettä. Luparatkaisussa on arvioitu laskennalliseksi pesuvesien määräksi noin 400 m 3 vuodessa. Avonaisiin lietesäiliöihin on varattava sadevesitilavuutta 30 cm/lietesäiliö. Hakija on esittänyt riittävästi lietelannan varastointitilavuutta. Lietteen varastointitilavuutta arvioitaessa on otettu huomioon etälietesäiliöt. Kuivalannan varastointitilavuustarve on noin 174 m 3, kun otetaan huomioon juottokarsinoissa kuivikepohjalla olevien vasikoiden määrä (30 kpl, lantaa noin 120 m 3 ) sekä hakemuksen mukaan vanhan navettaosan sairas- ja poikimakarsinoissa muodostuva kuivalannan määrä (24 m 3 ) ja uuden navettaosan vasikkakarsinoissa muodostuva lannan määrä (30 m 3 ). Lisäksi kuivalantalassa tulee olla varastointitilavuutta mahdollista pilaantunutta rehua varten. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi kuivalannan varastointitilavuutta. Kuivalantalan laskennallinen varastointitilavuus on 165 m 3 ja kaksi kertaa vuodessa tyhjennettävistä kuivikepohjista hyväksytään varastointitilavuuteen 27 m 3 eli yhteensä 192 m 3. Määräys sekä lietteen varastointitilojen että kuivalantalan rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna.

19 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan katetut kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Eläinsuojan wc- vesiä sekä karjatilojen maitohuoneiden jätevettä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Ympäristönministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaan wc- vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Nykyisen eläinsuojan ympäristöluvan mukaan maitohuoneen ja sosiaalitilojen jätevedet käsitellään juurakkopuhdistamossa. Kun jätevedet käsitellään tämän luvan lupamääräysten mukaisesti, on juurakkopuhdistamon käyttäminen katsottu voitavan kokonaan kieltää eläinsuojan jätevesien käsittelyssä. Navettarakennuksen länsipuolella oleva lietesäiliö on määrätty tehtäväksi kiinteällä katteella katettuna ja kuivalantala kiinteällä kattorakennelmalla katettuna lupamääräyksestä 3 ilmenevin perustein. Lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lupamääräys 3 Navettarakennuksen länsipuolinen olemassa oleva 960 m 3 :n lietesäiliö on määrätty katettavaksi kiinteällä katteella haju- ja ammoniakkipäästöjen sekä kärpäshaittojen vähentämiseksi. Lisäksi kelluvan katteen käyttäminen lietepinnalla edelleen vähentää em. haittoja. Eläinsuojan länsipuolella sijaitseva

20 lietesäiliöstä on etäisyyttä lähimmän loma-asuinrakennuksen piha-alueelle noin 70 metriä. Muut kolme navettarakennuksen itäpuolella olevaa lietesäiliötä on jo toiminnalle aiemmin myönnetyssä ympäristöluvassa määrätty katettavaksi kevytkatteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Etälietesäiliön käyttö tulee lisäämään lietteen kuljetuksia ja niiden yhteydessä tapahtuvaa lietteen sekoitusta. Uudessa navettaosassa muodostuva lietelannan määrä on laskennallisesti noin 2 600 m 3. Johtamalla uuden navettaosan lietteet navettarakennuksen itäpuolisiin lietesäiliöihin voidaan vähentää lietteen sekoituksesta siirtokuljetuksien aikana aiheutuvaa hajuhaittaa lähimmän loma-asuntokiinteistön piha-alueella. Hakemuksen mukaan yksi olemassa olevista lietesäiliöistä (740 m 3 ) on täytetty yläkautta. Täyttövaiheen hajuhaittaa voidaan vähentää siten, että lietteen purkukohta on lietepinnan alapuolella. Myös kuivalantala on määrätty katettavaksi kiinteällä kattorakennelmalla haju- ja kärpäshaittojen vähentämiseksi asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan lieventämiseksi. Em. loma-asunto sijaitsee kuivalantalasta noin 100 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan kärpäshaittojen torjunta on tarpeen asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Poistohormien päästökorkeuden korottaminen vähentää hajukuormaa eläinsuojan lähiympäristössä. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti myös rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja pumppukaivon ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 4 Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Hakemuksen mukaan tilalla tehdään säilörehua esikuivattuna vain pyöröpaaleihin. Pilaantunut rehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä Lupamääräys 5 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jäte-