PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA



Samankaltaiset tiedostot
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Minulleko lemmikkilintu?

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

J U D O H I N N A S T O J U D O H I N N A S T O J U D O H I N N A S T O J U D O

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

MALAWIJÄRVEN KIRJOAHVENAKVAARIO

EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy. Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere

Puulaveden villi järvitaimen

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

VIITASAMMAKKOKYSELY 2014 S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N SAT A K U N N A N P I I R I N. Joonas Gustafsson

Nanoriutan perustaminen

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Istutussuositus. Kuha

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Keski-Suomen luontomuseo

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Aika: Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

Luvun 12 laskuesimerkit

COUPE Uusi Coupe on harvinaisen siro vaunu. Ajajalla ja matkustajalla on runsaasti mukavaa tilaa. Katon ääriviivat tekevät vaunun matalan ja

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ESIOPETUKSEEN

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

ikilauta Loppu lahoamiselle ja homehtumiselle Helppo asentaa ja työstää Puusyykuvioitu ja pintamaalattu Huoltovapaa ja paloturvallinen julkisivu

Maakauhat. Lumikauhat

Elämäsi helpoin komerohankinta Smart. Ota mitat mukaasi ja tee asiantuntevan myyjän kanssa elämäsi helpoin komerohankinta Smart.

Lemmikkihotelli PetVilla Päivähoitosopimus YHTEYSTIEDOT sivu 1/5

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Kaunis pieni saalistaimen

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Vesijärvestä Sargassomerelle

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Kasvuun mukautuva. Uudenlainen kallistus / Selkänojan kallistus. Turvallinen ja kätevä kuljetus. Painopiste

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat puhtaan juoma- ja käyttöveden merestä tai järvestä. Laite on suunniteltu kestämään jatkuvaa ammattikäyttöä.

TEKNISET TIEDOT HÖYRYNKEHITIN VAAKAMALLINEN

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

lajien tunnistaminen

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

(6)ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h. (7)suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho(1) W

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto

JÄRVIKALAKYSELY AMMATTIKEITTIÖILLE

Lumio. Lapsen virkattu pipo ja lenkkihuivi

Kirjahylly alakaapilla

Mukavuutta, jonka ansaitset

Kokemäenjoen ankeriaasta

OHJEITA UUDEN AKVAARION PERUSTAJALLE

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua

DOG HELPPOA LIIKKUMISTA

MEILTÄ LÖYDÄT PARHAAT LAHJAT JOULUKUVASTO 2015

Yhdistelmäkoneet SCRUBTEC 651/653/661. Keskikokoinen, kävellen ohjattava yhdistelmäkone vaihdettavalla harjayksiköllä

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Hienon asuinalueen muodostuminen

TONA. Taloudellinen ja ekologinen keraaminen savupiippujärjestelmä CERAMIC GUARANTEE

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Suojellaan yhdessä meriämme!

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Transkriptio:

Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

ph- gh- kh- Lämpötila (Celsius) Sähkönjohtavuus (us) Akvaarion mittoja Litrat (akvaariossa) Min: 6.0 Min: 0 Min: 2 Min: 24 Min: 0 Tilavuus: 75 L 6 L 9 cm Max: 7.5 Max: 15 Max: 8 Max: 28 Max: 500 Pituus: 75 cm Korkeus: 30cm Sosiaalinen luonne Veden virtaus Uintikerros Ruokavalio Kestävyys Viljely Kaloja parvessa: vähintään 6 - parvikala/ryhmäkala - tulee toimeen muiden lajien kanssa - seisova - vähäinen - kohtalainen Kalan muoto ohut/pitkulainen - pohja - kansilasit - tabletit/pelletit/rakeet - kasvipitoinen - kaikkiruokainen - lihansyöjä - elävää ruokaa - normaali - sopii aloittelijalle Koko aikuisena - erikoisolosuhteet - melko vaikea Lisääntymistavat Kalan väri Päävärit Käyttäytyminen Biotooppi Akvaarion tyyppi - mädinsirottelija - ei hoida poikasia - kirjava - ruskea - keltainen Maanosat Valtiot Vesistöt Lajit - Aasia - Indonesia - Melesia - Singapore - Sundasaaret - normaali - rehevä - avoin - tiheikkö - hiekkapohja - seura-akvaario - biotooppiakvaario - kasviakvaario - lajiakvaario - makeanveden kala 2 Karppikalat * 2.2 Heimo Piikkinuoliaiset Cobitidae o 2.2.1 Alaheimo Piikkinuoliaiset Cobitinae

Yleisimmät piikkisilmät (Pangio kuhlii) Siaminpiikkisilmä (Pangio myersi) Aaltopiikkisilmä (Pangio semicincta) Marmoripiikkislmä (Pangio shelfordi) Täpläpiikkisilmä (Pangio cuneovirgatus) Jaavanpiikkisilmä(Pangio robiginosus) Kiilapiikkisilmä (Pangio malayana)

Sukupuolierot, Koiraan ja Naaraan tuntomerkit Koiraan ja naaraan erot ovat hyvin pieniä. Oletettavasti aikuisen naaraan ruumiinrakenne on hieman pulskempi kuin koiraan. Ennen kutua naaraa "munasarjat" saattaa näkyä vihertävänä laikkuna kalan kyljessä. Ja muutenkin kala pullistuu huomattavasti josta naaras on helppo erottaa. Selostusta viljelystä Oletettavasti suurin piirtein samanlainen kuin Siiaminpiikkisilmällä josta tässä kuvaus. Piikkisilmien viljely on melko vaikeaa tai oikeastaan vaikeaa. Kuitenkin kalojen kuteminen saattaa tapahtua seura-akvaariossa ihan ilman mitään erikoisempia toimenpiteitä. Jos piikkisilmiä haluaa viljellä erillisessä matalavetisessä (10-15cm)kutuakvaariossa niin niiden kutuhalukkuutta voi nostaa tiheillä vedenvaihdoilla, ravintorikkaalla ruualla ja lämpötilaa voisi nostaa asteen verran siitä mitä normaalisti. ph saisi suurin piirtein sama kuin normaalisti ja vesi pehmeää. Lisäksi pohjalle voi laittaa lehtiä tai muuta pehmikettä. Akvaarion pinnalle kannattaa laittaa tiheitä pintakasveja paksuja kerroksia. Kaloja voi olla useampia samaan aikaan kutuakvaariossa. Kututapahtumassa kalat kietoutuvat toistensa ympärille ja naaras laskee mätimunia jotka jäävät kasvien sekaan tai painuu akvaarion pohjalle. Mätimunat ovat väriltään vihertäviä. Poikaset kuoriutuvat noin vuorokauden kuluessa riippuen hieman lämpötilasta. Emokalat poistetaan akvaariosta kudun tapahduttua. Poikasille syötetään aluksi likoeläimiä ja noin viikon jälkeen poikasruokaa ja vaikka artemiaa.

Yleistietoa "Matokaloja" on useita erilajeja joita on tuotu maahan virheellisillä nimillä. Esimerkkejä:, Kiilapiikkisilmä ja Siaminpiikkisilmä sekä Aaltopiikkisilmä. (Pangio kuhlii) on suomalaisissa akvaarioissa harvinaisuus ja useimmiten "matokalat" ovatkin Siaminpiikkisilmiä ja Aaltopiikkisilmiä. Kuitenkin suomeen on tuotu piikkisilmiä ja niitä löytyy kauppojen listoilta hyvin usein kuitenkin virheellisellä nimellä. on yöaktiivinen kala ja tulee päivisin harvoin esille vain ruokinta-aikana. Jos kaloja on akvaariossa monilukuinen parvi niin näkyy kaikkina vuorokauden aikoina. Kohtalaisen vilkas kala ja ei kiusaa muita kaloja lainkaan. Vaatii kuitenkin omaa rauhaa joten kaverit pohjalle on valittava huolellisesti. Pohjan lappoamisessa on oltava hyvin huolellinen ettei vahingoita kaloja lapolla. Suodattimien imureikien on oltava niin pieniä ettei kalat mahdu niistä sisään. Kansilasit ovat suotavia tai veden pinnan on oltava niin matalalla ettei kala pääse luikertamaan akvaariosta pois. lle kannattaa tarjota lihapitoista pohjaruokaa ja eläviä matosia. Kala vaatii/tarvitsee hienorakeista pohjamateriaalia jotta se pääsee kaivautumaan siihen. Lisäksi on suotava että akvaariossa on runsaasti kasvipöheikköjä sekä muita piilopaikkoja riittävästi. Kala viihtyy pareittain mutta huomattavasti paremmin suurissa ryhmissä. on hyvin pitkäikäinen akvaariokala ja se voikin elää reilut 15 vuotta akvaario-olosuhteissakin.