Yhteiskunnalliset muutokset lapsiperheiden, lasten ja lastensuojelun haasteena Tavallinen ja erityinen lastensuojelun haaste vai mahdollisuus? Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 5.2.2013 7.2.2013 Dosentti, erikoistutkija Tarja Heino, THL 1
Sisältö Isoja muutoksia Kuntatason reaktioita Heijastuksia lapsiperheiden, lasten ja lastensuojelun arkeen Missä ollaan? Minne mennään? 7.2.2013 Tarja Heino 2
Ympäristö, talous ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen Ympäristökysymykset ovat väis tämättä kysymyksiä eri ihmisryh mien hyvinvoinnista. Esimerkiksi il mastonmuutoksen vaikutukset, kuten äärimmäiset sääilmiöt, trooppisten tautien leviäminen, vesipula ja ruoan tuotannon vaikeutuminen kosketta vat kaikkein rankimmin niin kutsut tujen kehitysmaiden köyhintä väestöä. Ympäristöongelmissa on kyse yhteis kunnan sisäisistä kamppailuista: siitä, kuinka ympäristövaikutukset otetaan huomioon ja miten haitat jakautuvat. (Kuutti Koski 2012) Kasvu on tuotannon rahallisen arvon mittari, joka ei kerro kovin paljoa ym päristöhaittojen jakautumisesta. Kas vuun sisältyvät eri laiset tapahtumat voivat olla ympäristön ja hyvinvoin nin kannalta hyödyllisiä tai haitallisia ja ne vaikuttavat eri ihmisryhmiin ja 7.2.2013 ympä ristöihin eri tavoin Tarja Heino 3
Isoja muutoksia ja uudelleen organisoitumista yhteiskunnassa Luonto, ilmasto > globalisaatio > elinkelvottomat alueet >> riisto Globaali talous > työelämä > työllisyys > yhteiskunnallinen liikkuvuus > toimeentulo >> joustot, kahtiajaon syveneminen, eriarvoisuuden lisääntyminen Elinkeinorakenne > tietoyhteiskunta >> uloslyödyt Maahanmuutto, avautuminen > kulttuurien rikkaus Arvot ja ideologiat > moniarvoisuus > vapaus >> ääripäiden kuilut Politiikka > luottamus yhteisten asioiden hoitamiseen >> aktiiviset vs vetäytyjät Sukupolvisopimus > huoltosuhde >> huoli Perherakenne > monimuotoisuus >> kiinnittyminen 7.2.2013 Tarja Heino 4
Muutos kuuluu elämään: välttämätön, satunnainen, suunniteltu, ei-aiottu Perhekoko on pienentynyt. Asuntokunnan keskikoko vuonna 1960 oli 3,34 ja 2,07 vuonna 2010. Omistusasuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1970 tähän päivään Vapaa-ajan määrä on kasvanut 2000-luvulla tunnin viikossa. Suomalaisilla on nyt vapaa-aikaa keskimäärin 47 tuntia viikossa. Miehillä on edelleen vapaa-aikaa enemmän kuin naisilla. Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus Avio- ja avoerojen määrä on kasvanut Muutoksia perheen jäsenten rooleissa, naisten asemassa 7.2.2013 Tarja Heino 5
Elinkeinorakenne 1920. Väestö 1,3 > 5,4 milj. http://www.stat.fi/tup/suomi90/helmikuu.html Pekka Myrskylä 7.2.2013 Tarja Heino 6
Elinkeinorakenne 2004, osuus työllisestä väestöstä 7.2.2013 Tarja Heino 7
Maatilojen lukumäärä ja keskipeltoala vuosina 1995-2011 7.2.2013 Tarja Heino 8
Käräjäoikeuksien riita-asiat 2000 2011 Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus Enemmistö ratkaistuista riitaasioista, (67 %), oli velka- tai saamissuhdetta koskevia juttuja. 7.2.2013 Tarja Heino 9
Vapaa-ajan jakautuminen 1987 1988, 1999 2000 ja 2009 2010, 10 vuotta täyttäneet, min/vrk + - + + 7.2.2013 Tarja Heino 10
Kotitalouksien varallisuus, Lähde: Tilastokeskus Kotitalouksien brutto- ja nettovarallisuus 1987 2009, euroa kotitaloutta kohti. 7.2.2013 Tarja Heino 11
Velkaa ottaneiden kotitalouksien osuus vuosina 1987 2009, prosenttia kotitalouksista (Tilastokeskus) 7.2.2013 Tarja Heino 12
Vähävaraisilla (1. kymmenys) velkojen reaalimäärä oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin vuonna 1987. Sitä vastoin varakkaimpien (10. kymmenys) velat olivat lähes 2,5-kertaiset vuoteen 1987 verrattuna. Varallisuuden jakautuman keskivaiheilla (5. kymmenys) velat ovat kasvaneet vieläkin nopeammin, lähes 3,5-kertaisiksi. 7.2.2013 Tarja Heino 13
Perherakenteen muutoksia Uusperheiden ja niissä asuvien alle 18-v lasten määrä on lisääntynyt 20 vuodessa Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 110 000 alle 18- vuotiasta lasta (10 % kaikista lapsista). Näistä puolisoiden yhteisiä lapsia on 33 200, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uusperheistä 44 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 77 000 (7 % kaikista lapsista). Näistä lapsista 66 400 on äidin perheeseen tuomia lapsia ja 10 500 isän. 7.2.2013 Tarja Heino 14
Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18 vuotiaista 2002 2011 Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus Lapsista 13 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia 7.2.2013 Tarja Heino 15
0 17-vuotiaiden lasten isovanhemmat iän mukaan 2011 Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus Vuoden 2011 lopussa Suomen väestöön kuuluvilla 0 17-vuotiailla lapsilla oli yhteensä 468 000 isoisää ja 597 000 isoäitiä. Isovanhempia on keskimäärin 2,9 alaikäistä lasta kohden. Miehistä 28 prosenttia on alaikäisten lasten isoisiä, isoäitejä on naisista kolmannes. 7.2.2013 Tarja Heino 16
Kuntatason reaktioita Jatkuvia organisaatiomuutoksia ja tuottavuuden hakua 1990-luvun laman säästöt näkyvät 20 vuoden päässä palvelujen tilassa Päivähoidon ja koulun ryhmäkoot kasvaneet, aikuisten määrä ryhmissä vähentynyt Kouluterveydenhuollon käynnit vähentyneet Lapsiperheiden kunnallisen kodinhoitoavun alasajo 7.2.2013 Tarja Heino 17
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit 1994 2010 2 500 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7 18 -vuotiasta 2 400 2 300 2 200 2 100 2 000 1 900 1 800 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2008 2010 Lähde: THL / Sotkanet Minna Salmi 10.5.2012 18
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet 1990 2010 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: THL / Sotkanet Minna Salmi 10.5.2012 19
Heijastuksia lapsen elämään ja lastensuojelun tarpeeseen Arjen paineet kotona > kunnallisen kotiavun saatavuus ja joustot heikkoa Arjen paineet hyvinvointipalveluissa > aikuiset eivät opi tuntemaan lapsia yksilöinä Ryhmän toiminta, lapsen toiminta ryhmässä Lapsen oppimis- ja sopeutumiskyky kuormittuu Ilmapiiri ja vuorovaikutus? Lähetekäytännöt, erityistäminen, ammatillisen arvion hakeminen Sektorikohtainen professiolähtöinen toiminta vs. kokonaisvaltainen asiakaslähtöinen auttaminen 7.2.2013 Tarja Heino 20
Erityispalvelujen käytön lisääntyminen Kasvatus- ja perheneuvonnan lapsiasiakkaiden määrän kasvu Erityisopetuksessa olevien määrän kasvu Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän kasvu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän kasvu Nuorten toimeentulotuen saajien määrä kasvussa Psykiatrisessa laitoshoidossa ja poliklinikalla yhä enemmän lapsia Lastensuojelun laitospalvelujen yksityistyminen Kustannusten nousu 7.2.2013 Tarja Heino 21
Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina 1996 2011 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Asiakkaat niistä uusia asiakkaita 7.2.2013 Tarja Heino 22
Lastensuojelun avohuollon 0 17- vuotiaiden asiakkaiden osuus vastaavasta väestöstä vuosina 1996 2011 8 7 6 5 % 4 3 2 1 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 7.2.2013 Tarja Heino 23
Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus vastaavasta väestöstä ikäryhmittäin vuonna 2011, % 18 20-vuotiaat 16 17-vuotiaat 13 15-vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 % 7.2.2013 Tarja Heino 24
Uudet lastensuojelun avohuollon asiakkaat tuhatta vastaavan ikäistä 0 17-vuotiasta lasta kohden maakunnittain vuonna 2011 Pohjanmaa Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Koko maa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo 18 19 22 23 26 26 27 28 30 30 31 31 32 33 34 35 35 36 38 39 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Uusia asiakkaita tuhatta lasta kohti 7.2.2013 Tarja Heino 25
Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, suhteutettuna väestön 0 17- vuotiaisiin maakunnittain vuonna 2011, % Pohjanmaa 3,2 Ahvenanmaa 3,8 Etelä-Savo 4,6 Kymenlaakso 4,7 Pohjois-Pohjanmaa 4,8 Pirkanmaa 4,8 Etelä-Pohjanmaa 5,0 Lappi 5,0 Kainuu 5,2 Kanta-Häme 5,4 Keski-Suomi 5,4 Pohjois-Karjala 5,5 Koko maa 5,6 Päijät-Häme 5,7 Keski-Pohjanmaa 6,0 Satakunta 6,1 Uusimaa 6,2 Varsinais-Suomi 6,5 Etelä-Karjala 6,5 Pohjois-Savo 7,3 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Lapset, joista tehty lastensuojeluilmoitus suhteutettuna 0 17-vuotiasta lasta kohti, % 7.2.2013 Tarja Heino 26
Paikallinen seurantatutkimusten sarja Mitä on kasvaneiden lukujen takana 1. Keitä ovat uudet asiakkaat 2006? 2. Mitä avohuollossa tapahtuu vuoden aikana? 3. Keitä huostanotetaan? 4. Keiden huostaanotto lakkaa? Onko tilanne parantunut silloin? 5. Viisi vuotta huostaanotosta (2006) seurantatutkimus institutionaalisista poluista 6. Mitä seurannan aikana tapahtuu? 7. Kolme polkua lastensuojelun organisatorisen avohuollon muistissa 1) Heino 2007 2) Huuskonen - Korpinen 2009 3) Hiitola 2008 4) Hiitola 2009 5) Eronen 2011 ja 2013 6) Huuskonen & Korpinen & Ritala-Koskinen 2010 7) Huuskonen & Korpinen & Pösö & Ritala-Koskinen & Vakkari 2010
Muutamia lapsiin liittyviä havaintoja perheissä tapahtuu paljon erilaisia muutoksia; lapsilla monia menetyksiä > kuka käsittelee näoitä asioita lasten kanssa? 78 % lapsista arvioitiin olevan psyykkisiä vaikeuksia ja myös usein vaikeuksia koulunkäynnissä Perheristiriidat tavallisia; lapset kokeneet erilaista väkivaltaa arki on monin tavoin kuormittunutta 2/3 lapsista sai avohuollon asiakkuuden aikana tukea ja palveluja; 1/3 ei saanut
Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa 7.2.2013 Tarja Heino 29
Kuvio 2. Kiireellisesti sijoitetut ja huostaan otettuina olleet lapset vuosina 1991 2011 11 000 10 000 Huostassa Kiireellisesti sijoitetut 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 7.2.2013 Tarja Heino 30
Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina 1991 2011, % % 3,0 2,5 16 17-vuotiaat 13 15-vuotiaat 7 12-vuotiaat 2,0 1,5 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 1,0 0,5 0,0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 7.2.2013 Tarja Heino 31
Psykiatrisen laitoshoidon lapsipotilaat 1994 2010 / 1000 vastaavanikäistä 12 10 8 0-6 -vuotiaat potilaat 7-12 -vuotiaat potilaat 13-17 -vuotiaat potilaat 6 4 2 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: THL / Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (HILMO), Sotkanet Minna Salmi 10.5.2012 32
Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sijoitusmuodon mukaan vuosina 1991 2011, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Laitoshoito Ammatillinen perhekotihoito Perhehoito Muu 10 % 0 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 7.2.2013 Tarja Heino 33
Huostassa olleet lapset sijoitusmuodon mukaan maakunnittain 31.12.2011, % (N=8 964) 100 % 90 % Laitoshuolto 80 % 70 % 60 % Ammatillinen perhekotihoito 50 % 40 % Perhehoito 30 % 20 % 10 % Muu 0 % 7.2.2013 Tarja Heino 34
Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 1995-2011, % 7.2.2013 Tarja Heino 35
Varsinaista toimeentulotukea saaneet omassa kotitaloudessa elävät nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vv. 7.2.2013 Tarja Heino 36
Muutamia sosiaalityöntekijöiden esittämiä arvioita Noin vuosi huostaanoton jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat, että yli puolet huostaanotoista oli osunut oikeaan hetkeen, mutta melkein joka toisen lapsen huostaanoton arvioitiin ajoittuneen liian myöhään. Liian varhain ei huostaanottoja arvioitu tehdyn. Vuonna 2006 huostaanotettuja lapsia koskevassa seurantatutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lasten tilanne kehittyi ensimmäisen vuoden aikana selvästi parempaan 85 prosentilla huostaanotetuista lapsista, ja vielä 4 5 vuoden jälkeen huostassa olevien osalta arvio oli sama. Sen sijaan niiden tilanne, joiden huostaanotto oli lakkautettu, ja lapset olivat palanneet kotiin, lähes 40 prosentin osalta tilanteen arvioitiin selvästi parantuneen ja yli 40 prosentilla kohentuneen vähän tai pysyneen ennallaan, mutta 20 prosentilla sen arvioitiin heikentyneen (Eronen 2011).
Muutamia järjestelmään liittyviä havaintoja Toimistojen ja kuntien välillä eroja työtavoissa ja -kulttuurissa, sekä siinä mitä palveluja on saatavana Työntekijöiden määrässä ja pätevien osuudessa eroja, 1/3 sijainen tai muodollisesti epäpätevä Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus suurta (vuosi avohuollossa, ¼ lapsesta stt vaihtunut vähintään 3 kertaa) Työn kuormituksessa suurta vaihtelua Dokumentoidun tiedon kirjo; työntekijöiden mukana katoava tieto > Auttavia ja pysyviä kannattelevia suhteita tulisi voida järjestää jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle. Jos niitä ei löydy ammatillisesta järjestelmästä, on käännyttävä läheisverkoston suuntaan. Mahdollisten vahvuuksien ja uhkien paikantamista Lasten ja perheiden tarpeiden arviointi > miten palvelut vastaavat niihin? > räätälöinti ja palvelujen järjestämisvastuun toteutuminen Ongelmien yksilöllistäminen vs. systeemin osuuden näkyväksi tekeminen > leimat ja lähetteet
Missä ollaan? Ohjausjärjestelmät jatkuvassa muutoksessa: kuntarakenteet, palvelurakenteet, valvontarakenteet, kehittämisrakenteet Asiakkuutta tuotetaan, määritellään, perustellaan Asiantuntijuus kansalaisuus, asiakkuus > kohtaamisen ja neuvottelun foorumit Julkisen ja privaatin yhdistelmät Yleiset palvelut erityiset palvelut > yleisen erityinen ja erityisen tavallinen 7.2.2013 Tarja Heino 39
Minne mennään? Tulevaisuuteen: paniikista toivoon Katse tässä, näköala kapea, ongelmakeskeinen, vaihtoehdot vähissä > katse kauemmas, näköalat auki, vaihtoehdot ja voimavarat esiin >> missä vaiheessa ja tilanteessa on mahdollista kuulla, vastaanottaa kuultua ja ymmärtää toista näkökulmaa? Suhteet rajoittuneet, toimijat vähissä, epävakautta > monipuolisuutta vuorovaikutukseen, suhteisiin, lisää uusia toimijoita, vakautta, pysyvyyttä => AIKA jota eletään - suunnitelmallisuus, yhdessä neuvotellen, lisääntyvä tietoisuus omien tekojen seurauksista (Esa Erikssonia mukaillen 23.2.1998 Stakesin Huostaanottoprojektin nuottiviivasto ) Kantavat teemat: osallisuus, kuuleminen, voimavarojen vahvistaminen 7.2.2013 Tarja Heino 40
Johtopäätöksiä: rakenteellista välinpitämättömyyttä ja moraalista vastuunottoa Rakenteellinen välinpitämättömyys: ilmapiiri, joka liittyy pitkittyneen lastensuojelun resurssien kurjistumisen ja heikentyneen työntekijätilanteen, kasvaneiden asiakasmäärien ja sijoitusten yleistymisen sallimiseen. Julkisella vallalla on huolenpitovastuu huostaanottamistaan lapsista. Miten se seuraa, miten lapsille käy? Miten palvelujärjestelmä toimii? Jokainen ihminen, jokainen lapsi ja nuori sekä jokainen sijoitettuna oleva lapsi ja nuori tarvitsee kokemuksen, että hänestä välitetään ja häntä rakastetaan, kuullaan ja ymmärretään. Jokaisen nuoren rinnalle tulisi löytää aikuinen kulkija, joka tukee osallisuuden toteutumista Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys vaatii virittymistä, sosiaalista kittiä, inhimillisiä tekoja kaikissa yhteyksissä tavallisissa ja erityisissä. Kaikki puheet, teot ja tekemättä jättämiset resonoivat. > moraalisia tekoja
Sijaisäidin runo. Marja Kaskela (2009) Sinä et kysele voiko tulla sinä viet koko tilan täytät äänellä liikkeillä, ilmeillä jäsen jäseneltä oire oireelta sinä liimaat itsesi liki niin liki että lähdettyäsi erottelen käteni kädekseni jalkani jalakseni etsin itseni takaisin itselleni
Kiitos.