Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33) Työllisyyden edistäminen Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset Sosiaalivakuutusmaksut Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 12 810 milj. euroa, missä on lisäystä 217 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Muutos aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu. Työllisyyden edistämiseksi alle kolmen vuoden työhistorian omaavien ansiopäivärahakauden enimmäiskestoaika lyhenee 400 päivään, työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viikkoon ja työllistymistä edistävistä aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana lyhentää päivärahakautta 100 päivällä. Ansiopäivärahan korvaustasoja vähennetään ja työllistymistä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville maksetaan muutosturvan mukaista päivärahaa. Sovitellun ansiopäivärahan enimmäistaso yhtenäistetään siten, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voi olla enintään 95 % päivärahan perusteena olevasta palkasta nykyisen 90 prosentin ja 100 prosentin sijaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa koskevat 500 ja 180 päivän rajoitukset kumotaan, korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ luetaan kokonaan työssäoloehtoon, työmarkkinatuen tarveharkinta ulotetaan myös ensimmäisiin 180 päivään ja työmarkkinatuen omavastuu otetaan vain kerran. Lisäpäiväoikeuden ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella v. 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. Valtion menoihin ikärajan korotus vaikuttaa vasta v. 2015. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014 ja uudistusten kokonaisvaikutus valtion menoihin tuo lisäystä 0,75 milj. euroa v. 2014. Valtakunnallisen työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Tähän on varattu 0,5 milj. euroa. Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi ehdotetaan osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennettäväksi 72 päivästä 120 päivään vuodesta 2014 lähtien. Vaikutus valtion kustannuksiin on vähäinen, koska valtio rahoittaa vain vähimmäispäivärahat. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 milj. eurolla v. 2014. Lisäksi osatyökykyisten työllistämisen toimenpideohjelman pilotointiin on varattu 0,8 milj. euroa vuosille 2014 2016, josta 0,4 milj. euroa kohdentuu vuodelle 2014. Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2 615 milj. euroa, missä on lisäystä 66 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Enimmäisasumismenoja korotetaan, mikä lisää valtion menoja 6 milj. euroa v. 2014 ja vuositasolla 10 milj. euroa. Enimmäisasumismenojen korotus kohdennetaan kuntaryhmittäin siten, että se tehokkaimmin vähentää enimmäisasumismenonormien ylityksiä. Lapsilisiin ehdotetaan 1 483 milj. euroa. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan v. 2014 olevan n. 558 500. Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013 2015. Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajilta peritään sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Työnantajien vakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläkemaksujen ja sairausvakuutusmaksun kohotessa. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun ja työeläkevakuutusmaksujen kohotessa. Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta 2011 2012 2013 2014 Työnantajat: Sairausvakuutus Kaikki työnantajat 2,12 2,12 2,04 2,15 Työttömyysvakuutus 1) alempi maksu 0,80 0,80 0,80 0,75 ylempi maksu 3,2 3,2 3,2 3,05 Työeläkevakuutus 2) Työnantajan keskimääräinen TyEl -maksu 17,1 17,35 17,35 17,70 Kiinteä maksu 16,9 17,3 17,3 17,70 Vakuutetut: Sairausvakuutus Sairaanhoitovakuutus Sairaanhoitomaksu Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) 1,36 1,39 1,47 1,50 Palkansaajat ja yrittäjät 1,19 1,22 1,30 1,33 Työtulovakuutus Päivärahamaksu Palkansaajat 0,82 0,82 0,74 0,85 Yrittäjät 0,92 0,97 0,88 0,98 Työttömyysvakuutus 0,60 0,60 0,60 0,50 Työeläkevakuutus, alle 53 vuotiaat 4,7 5,15 5,15 5,20 53 vuotta täyttäneet 6,0 6,5 6,5 6,60 Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 21,6 22,5 22,5 22,6 53 vuotta täyttäneet 22,9 23,85 23,85 24,0 1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2012 raja oli 1 936 500 euroa, v. 2013 1 990 500 euroa ja v. 2014 se pidetään ennallaan 1 990 500 eurossa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua. 2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus 0,5 % v. 2011, 0,4 % v. 2013 ja 0,7 % v. 2014, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhem- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
painpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v. 2014 on arviolta 2 476 milj. euroa ja valtion osuus arviolta 143 milj. euroa. Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Vuodesta 2014 lukien valtio korvaa sairaanhoitovakuutuksen kautta kunnille kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltopalveluista aiheutuvat kustannukset, arviolta 11 milj. euroa, joista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Sairausvakuutuksen kautta korvaukset kohdentuvat terveydenhoitoa järjestäneille kunnille. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut arviolta 1 256 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä arviolta 1 152 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden. Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2014 kaikkiaan 5 081 milj. euroon (n. 4 872 milj. euroa v. 2013). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu 8,4 milj. euroa. Kokeilua YTHS-mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatketaan. Kokeilu lisää valtion sairausvakuutuksen menoja 0,2 milj. euroa v. 2014. Lakiehdotus rajat ylittävästä terveydenhuollosta, joka sisältää ns. potilasdirektiivin toimeenpanon vahvistaa säännöt turvallisen ja laadukkaan, rajat ylittävän terveydenhuollon palvelujen saatavuuden helpottamiseksi EU- ja ETA -valtiossa ja Sveitsissä. Lakiehdotuksen toimeenpanon kustannuksiksi on arvioitu n. 7 milj. euroa v. 2014. Direktiivi edellyttää myös kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen käynnistämistä jo v. 2013. Näiden toimintakuluihin ehdotetaan n. 1,3 milj. euroa vuodelle 2014. Ns. yhdistelmälupadirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan 1.1.2014. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan EU:n alueelle kolmansista maista tulevia työntekijöitä yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla. Direktiivi lisää terveydenhuollon kustannuksia ja sairausvakuutuskorvausmenoja n. 3,6 milj. eurolla kotikuntaa vailla olevien henkilöiden osalta, lapsilisämenoja 1 milj. eurolla ja eräitä valtion korvattavia perhe-etuuksia 0,4 milj. eurolla. Kansaneläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu 63 vuoteen v. 1952 ja sen jälkeen syntyneiltä, mikä vähentää kansaneläkemenoja 1 milj. euroa v. 2014 ja 2 milj. euroa vuodesta 2015 lähtien. Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia jatketaan vuosille 2014 2017, mikä säästää valtion menoja 0,5 milj. euroa vuodessa. Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista. Eläkemomenteille on v. 2014 varattu eläkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 4,54 mrd. euroa. Valtio rahoittaa kansaneläkkeet 2 419 milj. euroa ja takuueläkkeet 159 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 608 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 100 milj. euroa, merimieseläkkeisiin 62 milj. euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 17,2 milj. euroa. Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,6 % (v. 2013 nousu 2,8 %) vuoteen 2013 verrattuna ja palkkakertoimen 2,0 % vuoteen 2013 verrattuna (v. 2013 2,8 %). Kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,5 % (v. 2013 2,8 %). Kehyspäätöksestä poiketen eräisiin kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotu- Sairausvakuutuskorvaukset Eläkkeet Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
keen tehdään täysimääräinen kansaneläkeindeksin korotus v. 2014. Arviot ovat talousarvioesityksen laadintavaiheen arvioita, jotka tarkentuvat lokakuussa 2013. Indeksit ja palkkakerroin 2011 2012 2013 2014 Työeläkeindeksi 2 323 2 407 2 475 2 515 KEL-indeksi 1) 1 508 1 565 1 609 1 633 Palkkakerroin 1,253 1,291 1,327 1,353 1) Lisäksi toteutettiin osittain aikaistettu 0,7 % suuruinen indeksikorotus v. 2013 eräisiin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen. Työttömyysturva Veteraanit Sosiaali- ja terveyspalvelut Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitus- Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2014 yhteensä 2,7 mrd. euroa (2,65 mrd. euroa v. 2013). Valtion korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen arvioidaan v. 2014 n. 26,5 milj. euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan n. 21 000 henkilöä (19 000 v. 2013). Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 273,3 milj. euroa, josta 135,1 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 66,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 31,3 milj. euroa rintamalisiin ja 32,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden kasvaa kustannustason ja kuntoutustarpeen kasvun myötä. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 20 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus, omaishoidon tukipalveluja parannetaan, opiskelija- ja oppilashuoltoa sekä lastensuojelua kehitetään, minkä lisäksi panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Kunnilta siirretään lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen valtion tehtäväksi. Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan myös pahoinpitelyrikoksiin. Rahoitusvastuun siirto 2,2 milj. euroa kunnilta valtiolle on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti. Kemikaalien markkinavalvontaan liittyvät tehtävät siirtyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle 1.9.2013 lukien, minkä johdosta vähennetään valtionosuuksista 0,375 milj. euroa v. 2014. Lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta säädetään Suomessa työskentelevien EU- ja ETA -valtioiden ja Sveitsin kansalaisten julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneiden hoitokustannusten korvaamisesta kunnille Kelan kautta v. 2014 alkaen. Siirtoon liittyen vähennetään kuntien valtionosuuksista 11 milj. euroa. Lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden menoihin kohdennettavaa valtion rahoitusta lisätään 5,84 milj. euroa liittyen tukikohtainvestointien ja niihin liittyvien käyttöomaisuusja irtaimistohankintojen rahoitukseen. Vastaava rahoitusosuus sekä jo aiemmin päätetty kuntien rahoitusosuutta vastaava määrä 16,3 milj. euroa eli yhteensä runsaat 22 milj. euroa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Kuntataloutta, valtiontukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan 225 milj. euroa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin ehdotetaan 1 milj. euron tasokoro- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
toiminta sekä poronhoitajien sijaisapu Virastot ja laitokset tusta. Turkistuottajien lomituspalvelujen kustannusten 0,9 milj. euron säästö ehdotetaan siirrettäväksi lomituspalvelujen hallintomenoihin kohonneisiin hallintokustannuksiin ja Lomitusnetin laajentamiseksi myös turkistuottajien lomituspalveluihin. Poronhoitajien sijaisapukokeilun jatkamiseen v. 2014 ehdotetaan 0,3 milj. euron määrärahaa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 178,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 16,3 milj. euroa. Valtionavustusta UKK-instituutin menoihin korotetaan 150 000 eurolla määrärahan siirrolla terveyden edistäminen -momentilta. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintameno sisältää harmaan talouden torjunnan vahvistamiseen yhteensä 1,3 milj. euroa ja VERA -tietojärjestelmän kehittämiseen 0,3 milj. euroa. Lisäksi määrärahassa on huomioitu kemikaalilain uudistuksen liittyen valvonnan siirtona 40 000 euroa momentille 32.40.05. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5