40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

Transkriptio

1 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta. Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläkkeestä. Työeläkkeen tehtävänä on turvata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkkeen tehtävänä on turvata vähimmäistoimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Eläkkeensaajia oli vuonna 2006 yhteensä ), joista vanhuuseläkkeellä , työttömyyseläkkeellä , työkyvyttömyyseläkkeellä , osa-aikaeläkkeellä , muilla eläkkeillä sekä perhe-eläkkeellä Työssä pysymisen, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi eläkejärjestelmää on uudistettu vuodesta 2005 lukien siten, että eläkkeelle voi jäädä joustavasti vuotiaana. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) Yksityinen sektori Kunnalliset eläkkeet Valtion eläkkeet Muut julkiset yhteensä Työeläkkeet yhteensä Solita-eläkkeet Kelan eläkkeet Lakisääteiset eläkkeet yhteensä Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet ovat talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä, joiden rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan. Valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin neljännes kokonaiseläkemenoista rahoitetaan työnantajan vakuutusmaksuilla ja valtion varoista. Yleiset perhe-eläkkeet rahoitetaan valtion varoista toteutunut toteutunut arvio arvio Merimieseläkkeen saajia Maatalousyrittäjäeläkkeen saajia Yrittäjäeläkkeen saajia Tapaturmavakuutettuja maatalousyrittäjiä Tapaturmavakuutustapahtumia, maatalousyrittäjät Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahatapauksia, maatalousyrittäjät Lapseneläkkeen saajia Leskeneläkkeen saajia Maahanmuuttajan erityistukea saavia keskimäärin ) Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä. 2) Henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean lajin mukaista eläkettä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Pitkäaikaisesti työttömien eläketukea saavia keskimäärin Kansaneläkkeen saajia ) Toiminnan laajuus toteutunut arvio arvio arvio Keskimääräinen merimieseläke ( /kk) Keskimääräinen maatalousyrittäjäeläke ( /kk) Keskimääräinen yrittäjäeläke ( /kk) Keskimääräinen tapaturmaeläke ( /kk), maatalousyrittäjät Keskimääräinen leskeneläke ( /kk) Keskimääräinen maahanmuuttajan erityistuki ( /kk) Keskimääräinen pitkäaikaistyöttömien eläketuki ( / kk) Keskimääräinen kansaneläke ( /kk) Yksityisen työnantajan työsuhteessa olevat merimiehet on vakuutettu merimiesten eläkelain (MEL) mukaisesti. Itsenäisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä osan yrityksen omistajista on vakuutettava ansiotoimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti ja maanviljelijöiden, kalastajien ja poronhoitajien maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Valtio osallistuu näiden rahoitukseen. Työtapaturmasta ja ammattitaudista suoritetaan korvauksia tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisesti työntekijöille ja maatalousyrittäjille. Korvauksia maksetaan muun muassa sairaanhoidosta ja ansionmenetyksestä. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki koskee niitä henkilöitä, joille MYEL-vakuutus on pakollinen. Tapaturmavakuutus rahoitetaan työnantajien tapaturmavakuutusmaksuin, mutta valtio osallistuu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen. Omaeläkkeen lisäksi eläkettä voidaan maksaa perheenhuoltajan kuoltua. Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo perheenhuoltajan kuoltua. Leskeneläkettä yhteensovitetaan laskennallisen omaeläkkeen kanssa. Maahanmuuttajan erityistuen tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle 65 vuotta täyttäneelle tai työkyvyttömälle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa. Eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen tavoitteena on turvata riittävä ja pysyvä toimeentulo 65 ikävuoteen saakka vuosina syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle henkilölle, jolle on maksettu työttömyysturvalain mukaista päivärahaa tai työmarkkinatukea yli 10 vuotta. Kansaneläkkeen tavoitteena on turvata vähimmäistoimeentulo niille eläkkeensaajille, jotka eivät saa muuta eläkettä tai joiden muu eläketurva on vähäinen. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläketulojen kasvaessa, eikä kansaneläkettä jää maksettavaksi työeläkkeiden ylitettyä tietyn määrän. Eläkkeeseen voi kuulua myös eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki ja lapsikorotus. Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea ja yksilöllistä varhaiseläkettä, jos henkilö ei saa muuta eläkettä tai eläke on pieni. 50. ( ) Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain (1290/2006) 152 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion osuus merimieseläkemenoista on 1/3. Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 2008 lopussa olevan noin ) voimaan tulevan kansaneläkelain (568 /2007) johdosta lukuun ei enää sisälly sellaisia asumis- ja hoitotuen saajia, jotka eivät saa kansaneläkettä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Määrärahan tarvearvion muutos talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 135 :n ja sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 41 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuksen korvausmenoista valtion osuus on kuitenkin 1/3. Valtion osuuden etuusmenoista arvioidaan vuonna 2008 olevan 77 %. Viitaten momentin selvitysosaan kansaneläkkeiden ja niihin liittyvien etuuksien tasokorotuksen vaikutus on otettu huomioon. Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2008 lopussa olevan noin ja vakuutettuja noin Määrärahan tarvearvion muutos v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksussa huomioon otettavan työkyvyttömyysmaksun ylijäämän palautuksen määrän korottamisesta 0,6 prosenttiin palkoista, jolloin vakuutusmaksu alenee 0,4 % aiemmin arvioidusta maksutasosta talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yrittäjän eläkelain (1272/2006) 140 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa yrittäjäeläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä. Yrittäjien maksuprosentin on vuonna 2008 oletettu olevan 20,6 % alle 53-vuotiaiden osalta ja 21,7 % 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, jolloin vakuutusmaksutulo olisi euroa. Kokonaiseläkemenoksi arvioidaan euroa. Valtion osuuteen vaikuttavat lisäksi YEL 10 :n 2 momentissa tarkoitetut avoimet maksut, joiden määräksi on arvioitu euroa. Yrittäjän eläkelain mukaisia eläkkeitä arvioidaan vuoden 2008 lopussa olevan noin ja vakuutettuja Määrärahan tarvearvion muutos v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu yrittäjien eläkevakuutusmaksussa huomioon otettavan työkyvyttömyysmaksun ylijäämän palautuksen määrän korottamisesta 0,6 prosentista 1,0 prosenttiin palkoista, jolloin vakuutusmaksu alenee 0,4 % aiemmin arvioidusta maksutasosta talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 :n mukaiseen valtion korvaukseen. S e l v i t y s o s a : Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta myönnetyn eläkkeen aiheuttamat kustannukset korvataan kokonaan valtion varoista. Määrärahan tarvearvion muutos 50 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 2008 talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 :n ja 16 :n ja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannukset jakaantuvat perusturva- ja lisäturvaosuuteen. Valtion välitön osuus kokonaiskustannuksista on 27,8 % ja maatalousyrittäjien osuus on 31,8 %. Perusturvaosuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Kansaneläkelaitoksen osuus on kokonaiskustannuksista 30,8 % ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 9,60 %. Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheutuvat kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain (568/2007) 101 :n sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) mukaisten eläkkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Yleisen perhe-eläkkeen tavoitteena on turvata omaisten vähimmäistoimeentulo perhehuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäiselle lapselle. Määrärahan tarvearvion muutos Kuntien kalleusluokituksen päättymisen vaikutus etuuteen 600 Kansaneläkkeen tasokorotuksen vaikutus etuuteen 800 Yhteensä -400 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu kansaneläkeindeksin pisteluvun vahvistamisesta 1 436:een talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuesta annetun lain (39/2005) mukaisen tuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Eläketukea maksetaan lukien vuosina syntyneille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuen saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimäärin henkilöä. Momentilta rahoitetaan vuotiaiden eläketuki. Yli 62-vuotiaiden osalta menot maksetaan kansaneläkemomentilta Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuen seurauksena työmarkkinatukimenot alenevat momentilla Määrärahan tarvearvion muutos Kuntien kalleusluokituksen päättymisen vaikutus etuuteen 200 Kansaneläkkeen tasokorotuksen vaikutus etuuteen 300 Yhteensä talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaisen tuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Erityistuen saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimäärin henkilöä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Kansaneläkkeen tasokorotuksen vaikutus etuuteen Kuntien kalleusluokituksen päättymisen vaikutus etuuteen 500 Yhteensä v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu määrärahan tarvearvion tarkentumisesta talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansaneläkelain (568/2007) :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen, 2) vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 :n mukaisten etuuksien maksamiseen, 3) eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 :n mukaisten etuuksien maksamiseen ja 4) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 16 :n mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Kansaneläkelaitos rahoittaa kansaneläkkeiden kustannuksista 60 % ja valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Lisäksi valtio rahoittaa eläkkeensaajien asumistuet ja vammaisetuudet kokonaisuudessaan. Valtion on myös suoritettava ns. takuusuorituksena kansaneläkerahastoon sellainen määrä, että kansaneläkerahaston nettorahoitusomaisuus on kalenterivuoden päättyessä vähintään 4 % kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkerahaston maksuvalmiuden. Momentin selvitysosaan viitaten yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu on vuonna ,801, 3,001 tai 3,901 % palkoista, riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Valtion ja sen laitoksen, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen liikelaitoksen, Ahvenanmaan maakunnan sekä kirkkotyönantajien kansaneläkemaksu on 1,851 % palkoista. Määrärahan mitoituksessa on työnantajan kansaneläkemaksun 0,1 prosenttiyksikön laskusta johtuvana valtion rahoitusosuuden lisäyksenä otettu huomioon euroa. Kansaneläke-, vammaisetuus- ja eläkkeensaajan asumistukilainsäädäntöä on muutettu alkaen siten, että muun muassa asumistuet maksetaan kokonaisuudessaan kuukauden alussa ja kuntien kalleusluokituksesta luovutaan kansaneläkkeissä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa. Lisäksi eläkkeensaajan hoitotuki siirretään suoraan valtion rahoittamaksi alkaen. Rahoitusmuutoksella ei ole vaikutusta valtionosuuteen. Lapin alueen ja saaristokuntien, Kainuun hallintokokeilualueen, Pielisen-Karjalan seutukunnan, Ilomantsin ja Rautavaaran kuntien työnantajamaksualennuskokeilut ovat voimassa vuoteen Maksuvapautuskokeilujen rahoittamiseksi muiden työnantajien kansaneläkemaksua on korotettu 0,011 %-yksikköä. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kansaneläkkeitä ja siihen liittyviä etuuksia korotetaan 20 eurolla kuukaudessa alkaen, eläkkeensaajan asumistuessa vaikuttavan vuositulon huomattavan muutoksen rajaa korotetaan väliaikaisesti ja kansaneläkettä maksetaan alentamattomana laitoshoidossa oleville. Määrärahan mitoituksessa on tasokorotuksesta lisäyksenä otettu huomioon euroa, vuositulorajan väliaikaisesta korottamisesta lisäyksenä otettu huomioon euroa ja laitoshoitorajoituksen muutoksen johdosta lisäyksenä otettu huomioon euroa, mistä 1,8 milj. euroa aiheutuu Kansaneläkerahaston vähimmäisvaatimuksesta. Laitoshoitomuutosta vastaavasti kunnille maksettavia valtionosuuksia momentilla alennetaan euroa. Kun hallituksen esitykset on otettu huomioon kansaneläkevakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2008 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa) Menot Kansaneläkemenot Muut etuusmenot 776 Toimintamenot 157 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Tulot Työnantajamaksut Muut tulot 21 Valtion osuudet 2 267,8 Valtion osuus kansaneläkkeestä (40 %) 964 Valtion osuus vammaisetuuksista (100 %) 424 Valtion osuus eläkkeensaajan asumistuista (100 %) 345 Valtion osuus kokonaismenoista (KEL 102 ), ns. takuusuoritus 534,8 Yhteensä 3 371,8 Määrärahan tarvearvion muutos Kuntien kalleusluokituksen päättyminen ja asumistukilainsäädännön muutos Työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen Kansaneläkkeen tasokorotus Eläkkeensaajan asumistuessa huomattavan muutoksen rajan väliaikainen nostaminen euroon vuosina Kansaneläkkeen maksaminen lyhentämättömänä laitoshoitoon alkaen Yhteensä v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu kansaneläkeindeksin pisteluvun vahvistamisesta 1 436:een talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6