SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Pekka Humalto

Transkriptio

1 SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Pekka Humalto VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIRAUSVAKUUTUSMAKSUJEN MAKSUPROSEN- TEISTA VUONNA Toimivalta Sairausvakuutuksen rahoituksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvussa, missä rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan lain 20 :n 1 momentissa tarkoitetun sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan siten, että sairaanhoitomaksujen tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Maksuprosentista säädetään sanotun 23 :n 2 momentin mukaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen tullessa voimaan vuoden 2006 alussa mainittu sairaanhoitomaksun maksuprosentti oli 1,33. Vaihteluväli, jolla maksua voi asetuksella muuttaa, on 0,3 prosenttiyksikköä sairausvakuutuslaissa säädetystä vuoden 2009 maksutasosta. Liikkumavara on 0,15 prosenttiyksikköä alaspäin ja ylöspäin, eli vähimmäisja enimmäisrajat ovat 1,18 ja 1,48 prosenttia. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan tarkistetun arvion mukaan ( ) vuoden 2018 sairaanhoitomaksu olisi 1,36 prosenttia ilman työnantajan sairausvakuutusmaksun ja pienituloisen palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksun maksuprosenttiin tehtävää alennusta (tämä huomioiden 0,00 prosenttia). Mainittua alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen korottamalla valtion osuutta. Maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä otetaan huomioon sairaanhoitomaksun maksuperusteessa ja sairaanhoitomaksua alennetaan vastaavasti. Sairausvakuutusmaksun maksuprosentista voidaan sairausvakuutuslain 18 luvun 24 a :n 7 momentin(925/2016) mukaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos vähimmäisraja alittuu työnantajan sairausvakuutusmaksun tai pienituloisen palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksun maksuprosentin alentamisesta. Siten asiasta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuslain 18 luvun 24 :n 3 momentin mukaan työnantajan sairausvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksuprosentit sekä yrittäjän lisärahoitusosuuden suuruus tarkistetaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 2 Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus Sairaanhoitovakuutuksen etuuskuluina rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen maksamia lääke-, matka- ja hoitokustannusten, lääkärinpalkkioiden ja hammaslääkäripalkkioiden korvauksia, kuntoutuskuluja ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettavia korvauksia sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusturvaosuuteen kuuluvia sairaanhoitokuluja.

2 2 Sairaanhoitovakuutuksen kulut vuosina * = Arvio 2016 *2017 *2018 Lääkkeet 1 412, , ,8 Lääkärinpalkkiot 58,7 58,7 60,1 Hammaslääkärinpalkkiot 55,7 54,1 55,6 Tutkimus- ja hoito 43,3 41,7 43,4 Matkat 270,0 281,9 293,5 YTHS 24,2 23,6 23,7 Mata -sairaanhoito 2,7 2,9 3,0 EU-säännöksiin perustuvat sairaanhoitokorvaukset 40,2 47,3 54,5 Kuntoutuspalvelut 351,7 358,9 371,4 Muut etuudet 0,2 0,2 0,3 Etuudet yhteensä 2 258, , ,3 Sairaanhoitovakuutuksen toimintakulut 127,2 130,1 134,8 8 % kulujen kasvusta -5,5-1,6 4,4 Omaisuuden tuotot 0,3-0,3-0,5 Takautumissuoritukset ja palautusmaksut 7,5 0,4 0,4 Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston sairaanhoitovakuutuksen kuluina maksettavien etuuskulujen määräksi arvioidaan vuonna 2018 yhteensä noin miljoonaa euroa. Kuluina otetaan huomioon myös sairaanhoitovakuutuksen osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista, vuonna 2018 noin 135 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksujen määrittelyssä otetaan lisäksi huomioon vähennyksenä sairausvakuutusrahaston omaisuuden tuottona 0,5 miljoonaa euroa, ja lisäyksinä kahdeksan prosenttia sairaanhoitovakuutuksen etuuskulujen muutoksesta eli runsas 4 miljoonaa euroa sekä takautumissuorituksia 0,4 milj. euroa. Etuuskuluista EU-säännöksiin perustuvat sairaanhoitokorvaukset, arviolta 54,5 milj. euroa, rahoitetaan valtion menoista, joten niillä ei ole vaikutusta sairausvakuutusmaksuihin. Sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan vuosittain siten, että sairaanhoitomaksun tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Vakuutusmaksuja ja valtion osuutta vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä vuodelta Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden arvioidaan olevan noin 8,2 prosenttia mainituista kuluista, joten vajausta tai ylijäämää ei synny. Vuonna 2017 vakuutetuilta perittävä sairaanhoitomaksu on 0,00 prosenttia. Eläke- ja etuustulojen perusteella perittävä maksu on 1,45 prosenttia kyseisistä tuloista. Vuonna 2017 maksettavien maksujen prosentit vahvistettiin 17 päivänä marraskuuta 2016

3 3 annetulla valtioneuvoston asetuksella sairausvakuutusmaksujen maksuprosentista vuonna 2017 (1007/2016). Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen mukaisesti: Kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajien työtulovakuutuksen mukaista sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta Tämä tarkoittaa euroissa laskettuna noin 709 ja 836 miljoonaa vuosina 2017 ja Työnantajamaksun alennus huomioidaan päivärahamaksun korotuksena siten, että alle euroa 1) vuodessa ansaitsevien päivärahamaksua ei peritä ja valtio korvaa euroa tai sen yli ansaitseville aiheutuneet kustannukset osin työtulovakuutuksen ja osin sairaanhoitovakuutuksen puolella. Muu osa päivärahamaksun korotuksesta hyvitetään palkansaajille ja yrittäjille sairaanhoitomaksun alennuksena. Näin ollen sairaanhoitomaksu alenee 1,36 prosenttiyksikköä, eikä sitä peritä vuonna Sairausvakuutusmaksujen muutokset on toteutettu 15 päivänä marraskuuta 2016 voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (925/2016). Vuonna 2016 tehtyjä lääkekorvaussäästöjä täydennettiin 134 milj. eurolla vuonna Sen jälkeen lääkekorvausmenoihin kohdistettujen säästötoimenpiteiden euromäärä on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti yhteensä 150 milj. euroa vuodesta 2017 lukien. Lääkekorvausarvioon sisältyy 8,4 milj. euron varaus vuosittain erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtäviä muutoksia varten. Matkakustannusten korvaamista ja matkojen yhdistelytoimintaa uudistetaan, kun laki liikenteen palveluista tulee voimaan (320/2017). Taksinkäytön kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että vakuutettu on tilannut taksimatkan Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Lisäksi vuoden 2018 aikana tulee mahdollisesti voimaan sopimus, jossa Kansaneläkelaitos maksaa sen kanssa sopimuksen tehneelle tilausvälityskeskukselle matkojen välittämisestä maksun, jonka suuruutta ei ole vielä päätetty. Uudet tilauspalvelukeskukset, joiden kanssa Kansaneläkelaitos tekee kesäkuun 2018 jälkeen sopimukset, päätetään myöhemmin. Nuorten ammatillisen kuntoutuksen kriteereiden lieventämiseen käytetään 4 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen. Vuodelle 2018 määrärahaa on ohjattu harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 2,9 milj. euroa, kuntoutusrahoihin 1,0 milj. euroa ja matkakorvauksiin 0,1 milj. euroa. 1) Laissa oleva rahamäärä euroa vastaa työntekijän eläkelain 96 :ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2017.

4 4 Vakuutettujen maksuosuus sairaanhoitovakuutuksesta on ollut vuodesta 2015 alkaen 55,1 % ja valtion osuus 44,9 %. Vuonna 2018 vakuutettujen rahoitusosuus on kilpailukykysopimuksessa sovittujen vakuutusmaksumuutosten jälkeen 20 % ja valtion osuus 80 %. 3 Työtulovakuutuksen rahoitus Työtulovakuutuksen etuuskuluja ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Työtulovakuutuksen kuluja ovat myös työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista sekä työterveyshuollon järjestämisestä lukuun ottamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) maksettavia korvauksia. Kansaneläkelaitoksen toimittaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston työtulovakuutuksen korvaus- ja etuuskulujen yhteismääräksi vuonna 2018 arvioidaan noin milj. euroa. Työtulovakuutuksesta rahoitettavina kuluina otetaan huomioon myös työtulovakuutuksen osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista, noin 73 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksujen määrittelyssä otetaan lisäksi huomioon kahdeksan prosenttia työtulovakuutuksen etuuskulujen vuotuisesta kasvusta, noin 5 miljoonaa euroa ja vähennyksenä omaisuuden tuotot 0,3 milj. euroa. Etuuskulujen arvioidaan kasvavan n. 67 milj. eurolla (noin 2,3 prosenttia) vuodesta Kulujen määrään vaikuttaa mm. työnantajille vuoden 2017 huhtikuun alusta maksettava euron kertakorvaus vanhemmuuden kustannuksista. Uudistuksen on arvioitu lisäävän työtulovakuutuksen kuluja 46 milj. eurolla vuonna Työtulovakuutuksen kulut vuosina * = Arvio 2016 *2017 *2018 Sairauspäivärahat 807,7 810,6 815,5 Vanhempainpäivärahat 1 068,7 992, ,2 Mata -päivärahat 5,6 5,8 6,0 Yrittäjien lisäpäivärahat 5,2 5,0 8,6 Kuntoutusrahat 100,2 115,0 119,5 Päivärahat yhteensä 1 987, , ,8 Työterveyshuolto 351,4 350,2 356,7 Perhevapaakorvaus 19,0 46,1 Etuudet yhteensä 2 338, , ,6 Työtulovakuutuksen toimintakulut 68,5 70,0 72,6 8 % kulujen kasvusta -7,6-3,3 5,1 Omaisuuden tuotot 0,2-0,1-0,3 Kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajien työtulovakuutuksen mukaista sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta Työnantajamaksun alennus huomioidaan päivärahamak-

5 5 sun korotuksena siten, että alle euroa vuodessa ansaitsevien päivärahamaksua ei peritä ja valtio korvaa euroa ansaitseville aiheutuneet kustannukset osin työtulovakuutuksen ja osin sairaanhoitovakuutuksen puolella. Muu osa päivärahamaksun korotuksesta hyvitetään palkansaajille sairaanhoitomaksun alennuksena. Työnantajien sairausvakuutusmaksun ja pienituloisten palkansaajien hyvitystä tarkoittava muutos on toteutettu 15 päivänä marraskuuta 2016 voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (925/2016). Toimenpiteiden vaikutukset ovat euromääräisesti seuraavat: Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksesta syntyy 836 milj. euron vajaus sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen rahoitukseen vuonna Kilpailukykysopimuksen johdosta euroa ansaitsevien palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksua korotetaan 1,0 prosenttiyksiköllä. Alle euroa ansaitsevien päivärahamaksun alenemisesta 0,00 prosenttiin aiheutuu 68 milj. euron vaje ja joka kompensoidaan osittain korottamalla euroa tai enemmän ansaitsevien päivärahamaksua. Valtion lisärahoitusosuus vanhempainpäivärahoista lisää rahaston tuloja 30 milj. eurolla. Sairausvakuutuksen päivärahoihin vaikuttavasta tulosta vähennetään 60 % työntekijöiden työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä. Vähennysprosenttia laskettaessa on kilpailukykysopimuksen aiheuttamat korotukset maksuihin jätetty huomiotta. Vähennys on 4,48 % vuonna Työnantajalle maksettava euron perhevapaakorvaus vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista tuli voimaan (1342/2016). Tällä hetkellä toteutuneiden lukujen valossa perhevapaakorvausta ei ole otettu vielä käyttöön täydessä mitassaan. Perhevapaakorvauksen kulut rahoitetaan työnantajien sairausvakuutusmaksulla. Perhevapaakorvaus korottaa työnantajan sairausvakuutusmaksua 0,06 prosenttiyksikköä vuonna 2017 ja 0,03 prosenttiyksikköä vuonna Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys 141/2017 laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 36 ja 37 :n sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 :n muuttamisesta. Sen mukaan sairausvakuutuksen vähimmäismääräisiä päivärahoja ja kuntoutusrahoja korotetaan siten, että vähimmäismääräinen päiväraha on verojen jälkeen kuukausitasolla perustoimeentulotuen suuruinen. Vuonna 2018 tämä tarkoittaa 0,91 euron korotusta vähimmäismääräisiin päivärahoihin. Kustannusvaikutus valtion menoihin on noin 7,8 milj. euroa. Samalla työtulovakuutuksen kustannukset vähenevät arvion mukaan 4,4 milj. euroa. Muutoksella on vaikutusta myös toimeentulotukimenoihin, jotka vähenevät arvion mukaan noin 0,5 milj. euroa. Vuonna 2018 nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee takuueläkkeen tasokorotusta vastaavasti (0,61 euroa/pv). Kustannusvaikutus on noin 1,5 milj. euroa vuonna Edellä mainitun hallituksen esityksen 141/2017 mukaan yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika lyhennetään sairastumispäivään vuoden 2018 alusta lukien. Kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan voimaantulovuonna noin 3,3 milj. euroa ja vuosi-

6 6 4 Ehdotukset tasolla 6,9 milj. euroa. Lisäkustannus rahoitetaan yrittäjien lisärahoitusosuudella, joka nousee uudistuksen johdosta 0,08 prosenttiyksiköllä vuonna Valtio rahoittaa kokonaan vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Niiden määräksi arvioidaan vuonna 2018 yhteensä noin 161 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa myös vähimmäismäärän ylittävistä vanhempainpäivärahoista 3,4 prosentin osuuden, vuonna 2018 noin 31 miljoonaa euroa sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa noin 2 milj. eurolla Muut työtulovakuutuksen etuuskulut ja korvaukset samoin kuin työtulovakuutukseen kohdistuvat Kansaneläkelaitoksen toimintakulut rahoitetaan työnantajien maksamilla työnantajan sairausvakuutusmaksuilla sekä palkansaajien ja yrittäjien maksamilla päivärahamaksuilla. Maksut maksetaan palkka- ja työtulon perusteella. Niillä katetaan noin 91 prosenttia työtulovakuutuksen kuluista. Maksuja tarkistetaan siten, että maksujen muutokset ovat yhtä suuret sekä työnantajien että palkansaajien ja yrittäjien maksuissa. Yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisesti vakuutetuilta yrittäjiltä perittävällä ns. yrittäjän lisärahoitusosuudella rahoitetaan kuitenkin näiden yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä aiheutuvat kulut, joiden määräksi arvioidaan vuonna 2018 noin 8,6 milj. euroa. Vakuutusmaksuja vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä vuodelta Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden arvioidaan työtulovakuutuksen osalta ylittävän vuonna prosenttia mainituista kuluista, joten syntyy ylijäämää noin 198 miljoonaa euroa, joka otetaan huomioon seuraavan vuoden vakuutusmaksuissa. Vuonna 2017 työnantajat maksavat työtulovakuutuksen kulujen kattamiseksi 1,08 prosentin suuruista työnantajan sairausvakuutusmaksua ja palkansaajat sekä yrittäjät 1,58 prosentin suuruista sairausvakuutuksen päivärahamaksua. YEL -yrittäjien lisärahoitusosuus on 0,06 prosenttia maksun perusteena olevasta työtulosta. YEL - yrittäjien voimassa oleva päivärahamaksu on siten 1,64 prosenttia. Vuonna 2017 maksettavien maksujen suuruus on vahvistettu edellä kohdassa 2 mainitulla valtioneuvoston asetuksella (1007/2016). 4.1 Ehdotus sairaanhoitovakuutuksen maksuiksi vuonna 2018 Kun otetaan huomioon sairaanhoitovakuutuksen kulujen ja korvausten arvioidut muutokset, palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2018 sekä sairausvakuutusrahastossa oleva sairaanhoitovakuutuksen maksuvalmiuden turvaava rahoitusomaisuuden määrä, sairaanhoitovakuutuksen kulujen kattamiseksi ehdotetaan, että sairaanhoitomaksun maksuprosentiksi palkka- ja yrittäjätulosta vahvistetaan 0,00 prosenttia vuonna Eläke- ja etuustuloja sairaanhoitomaksun alennus ei koske, joten niiden perusteella perittäväksi vakuutusmaksuprosentiksi ehdotetaan vahvistettavaksi 1,36 prosenttia etuustulosta. Tulosta perittäisiin edelleen lisäksi 0,17 prosenttia, jolloin maksu olisi eläke- ja etuustulojen osalta yhteensä 1,53 prosenttia.

7 7 Vuodelle 2018 sairaanhoitovakuutuksen maksut ehdotetaan vahvistettaviksi seuraavasti: ehdotus 2018 palkansaajan ja yrittäjän sairaanhoitomaksu 1,30 0,00 0,00 etuudensaajan sairaanhoitomaksu 1,47 1,45 1, Ehdotus työtulovakuutuksen maksuiksi vuonna 2018 Kun otetaan lisäksi huomioon työtulovakuutuksen kulujen arvioidut muutokset ja palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2018 sekä sairausvakuutusrahastossa oleva työtulovakuutuksen maksuvalmiuden turvaava rahoitusomaisuuden määrä, työnantajan sairausvakuutusmaksun määräksi tulisi 1,86 prosenttia työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016) 5 :ssä tarkoitetusta palkasta. Ottaen huomioon Kilpailukykysopimuksen mukainen maksualennus työnantajan sairausvakuutusmaksuksi tulisi 0,86 prosenttia. Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuksi tulisi alle euroa ansaitsevien osalta 0,00 prosenttia ja euroa tai enemmän ansaitsevien osalta 1,53 prosenttia. Vähintään euroa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu perittäisiin myös edellä mainitun euromäärä alittavasta työtulon osasta. Yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetuilta yrittäjiltä päivärahamaksun lisäksi perittävä yrittäjän lisärahoitusosuus nousisi 0,06 prosentista 0,17 prosenttiin johtuen yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä. Laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen mukaisesti. Vuodelle 2018 työtulovakuutuksen maksut ehdotetaan vahvistettaviksi seuraavasti: palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0, ehdotus ,58 vähintään 1,53 vähintään tuloilla tuloilla 0,00 alle ,00 alle tuloilla tuloilla YEL -yrittäjän lisärahoitusosuus 0,13 0,06 0,17 työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,12 1,08 0,86 Sekä sairaanhoitovakuutuksen että työtulovakuutuksen maksuista säädettäisiin antamalla valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2018.

8 8 5 Vaikutukset 6 Asian valmistelu 7 Voimaantulo Työnantajien vakuutusmaksuosuus pienenee 836 miljoonalla eurolla ja alle euroa vuodessa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuosuus pienenee 68 miljoonalla eurolla sairausvakuutuksen menoista vuonna Valtion rahoitusosuus kasvaa vastaavasti. Valtion rahoitusosuus kohdistuu sekä sairaanhoito- että työtulovakuutukseen. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuslain perusteella saamien vakuutusmaksutulojen arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä noin milj. euroa. Työnantajamaksuja arvioidaan kertyvän vuonna 2018 noin 737 milj. euroa, palkansaajien ja yrittäjien maksuja noin milj. euroa. Etuustuloista vakuutusmaksutuloja arvioidaan kertyvän noin 428 milj. euroa. Valtion rahoitusosuuden sairausvakuutuksen kuluista arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä noin milj. euroa toimintamenot mukaan lukien, missä olisi lisäystä vuoteen 2017 verrattuna noin 170 milj. euroa. Esityksen pohjana olevissa Kansaneläkelaitoksen laskelmissa on oletettu työtulovakuutuksen maksujen perusteena olevan palkkasumman kasvavan 2,2 prosenttia vuonna Oletus perustuu valtiovarainministeriön julkaisemaan ennusteeseen, jossa on huomioitu sekä työllisyyden että yleisen ansiotason kehitys. Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä Kansaneläkelaitoksen päiväämiin sairausvakuutuslain 18 luvun 28 :n mukaisiin laskelmiin perustuen. Valmistelun yhteydessä on kuultu seuraavia tahoja: Kansaneläkelaitos, verohallinto sekä keskeisten työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajat. Asetusluonnos on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä vuonna Asetusluonnokseen on tehty ainoastaan numeerisia muutoksia. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Maksuja sovellettaisiin vuonna 2018.