Talousarvioesitys Sosiaali- ja terveysministeriön. (pääluokka 33)

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33) Pienituloisten toimeentulon turvaaminen Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset Sosiaalivakuutusmaksut Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja milj. euroa, missä on lisäystä 273 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen muutos aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten ja menosäästöpäätösten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu. Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus vuodelta 2014 jo alkaen. Korotus lisää valtion menoja v arviolta 45 milj. euroa. Indeksitarkistusten aikaistaminen koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja eräitä Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimeenpanemia perusturvaetuuksia sekä toimeentulotukea. Korotus koskee vain vuotta Perheiden toimeentulon parantamiseksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta. Toimenpiteen kustannusvaikutus valtiolle on 31,9 milj. euroa v Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan milj. euroa, missä on lisäystä 58 milj. euroa vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suurin lisäys, 31,5 milj. euroa, aiheutuu asumistukimenojen kasvusta mm. vuokrien nousun vuoksi. Työttömän työllistyessä työhön menosta johtuvien tulojen nousun vuoksi tehtävää asumistuen tarkistusta lykätään nykyisen kolmen kuukauden sijasta kuuteen kuukauteen, mikä lisää asumistukimenoja n. 1 milj. euroa vuositasolla. Tätä koskeva lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja jatkuisi vuoden 2015 loppuun. Lapsilisiin ehdotetaan milj. euroa. Lapsilisää saavien perheiden ja lasten lukumäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina Indeksijäädytyksen vaikutus on n. 38 milj. euroa v Valtionosuuteen kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin ehdotetaan 348 milj. euroa, mikä on 8,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2012 taso. Toimeentulotukea uudistetaan säätämällä työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistuksella kannustetaan pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan aktiivitoimiin. Tämä lisää perustoimeentulotuen valtionosuutta 3 milj. euroa v Pitkäaikaistyöttömien työllistymisbonuskokeilun, asumistuen tarkistamisen lykkäämisen ja työmarkkinatuen tarveharkinnan rajaamisen arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta perustoimeentulotuessa yhteensä 2,4 milj. euroa v Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajilta peritään sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Työnantajien vakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläkemaksujen kohotessa. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua. Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee sairaanhoitomaksun ja työeläkevakuutusmaksujen kohotessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta Työnantajat: Sairausvakuutus Kaikki työnantajat 2,12 2,12 2,03 Työttömyysvakuutus 1) alempi maksu 0,80 0,80 0,80 ylempi maksu 3,2 3,2 3,2 Työeläkevakuutus 2) Työnantajan keskimääräinen TyEl -maksu 17,1 17,3 17,55 Kiinteä maksu 16,9 17,3 17,55 Vakuutetut: Sairausvakuutus Sairaanhoitovakuutus Sairaanhoitomaksu Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) 1,36 1,39 1,47 Palkansaajat ja yrittäjät 1,19 1,22 1,30 Työtulovakuutus Päivärahamaksu Palkansaajat 0,82 0,82 0,73 Yrittäjät 0,92 0,97 0,87 Työttömyysvakuutus 0,60 0,60 0,60 Työeläkevakuutus, alle 53 vuotiaat 4,7 5,15 5,35 53 vuotta täyttäneet 6,0 6,5 6,8 Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 21,6 22,5 22,9 53 vuotta täyttäneet 22,9 23,9 24,4 1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2011 raja oli euroa, v euroa ja v se on arviolta euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua. 2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus 0,4 % v. 2011, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v on arviolta milj. euroa ja valtion osuus arviolta 140 milj. euroa. Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Sairausvakuutuskorvaukset Eläkkeet Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin puoliksi vakuutetut arviolta milj. euron osuudella ja valtio yhteensä arviolta milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden. Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v kaikkiaan milj. euroon (noin milj. euroa v. 2012). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ja sen kehittämishankkeisiin käytetään 92,1 milj. euroa (v ,0 milj. euroa). Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa. Sairausvakuutuskorvausten nousua hidastaa hallituksen menosäästöpäätösten toteuttaminen, joiden yhteisvaikutus valtionosuuteen v on 143 milj. euroa. Suurin säästö 103 milj. euroa kohdistuu lääkekorvausmenoihin. Lääkkeiden peruskorvausta ja alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 % ja lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 % alkaen. Toisaalta lääkekorvauskattoa alennetaan n. 50 eurolla eniten lääkkeistään maksavien aseman parantamiseksi alkaen. Lisäksi sairaanhoitovakuutuksesta korvattavista valtion menoista vähennetään 40 milj. euroa lukien. Tästä 20 milj. euroa kohdistuu sairaanhoitovakuutuksen tutkimuksen ja hoidon korvauksiin ja 20 milj. euroa toteutetaan korottamalla matkakorvausten matkakohtaista omavastuuta 14,25 euroon ja korvauskattoa 242,25 euroon. Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä kuntoutusrahojen vähimmäistaso on sidottu kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin, joka lisää valtion osuutta vähimmäispäivärahoista arviolta 5,8 milj. euroa v Isyysvapaaseen kohdennetaan 54 arkipäivää muita vanhempainvapaita vähentämättä, mikä lisää valtion menoja v n. 0,3 milj. euroa. Uudistuksen kustannusvaikutukset kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa arvioidaan vähäisiksi. Kokeilu YTHS -mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatkuu v Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista. Eläkemomenteille on v varattu eläkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 3,3 mrd. euroa, eli likimain saman verran kuin varsinaisessa talousarviossa v Eläkemenojen pysyminen kutakuinkin ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna selittyy valtionosuuden yrittäjäeläkkeistä pienenemisellä, mikä tasaa kasvun vaikutuksen muissa eläkelajeissa. Valtio rahoittaa kansaneläkkeet, milj. euroa, ja takuueläkkeet, 158 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 580 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 70 milj. euroa, merimieseläkkeisiin 58 milj. euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 16 milj. euroa. Kansaneläkkeen laskentaperusteita uudistetaan vastaamaan EY:n perusasetusta, mikä lisää valtion menoja arviolta 0,5 milj. euroa vuodesta 2013 eteenpäin. Jatkossa ulkomailla saatu eläke ei estä asumisajan kertymistä kansaneläkettä laskettaessa. Yrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta vähennetään 1,3 milj. euroa ja maatalousyrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta 15 milj. euroa. Yrittäjäeläkkeiden osalta säästö toteutetaan siten, että uusien aloittavien yrittäjien työeläkevakuutusmaksualennusta pienennetään nykyisestä 25 %:sta 22 %:iin täydestä työeläkevakuutusmaksusta. Maatalousyrittäjien työeläkevakuutusmaksun määräytymistä muutetaan siten, että maksu alennetun prosentin mukaan olisi 54 % perusprosentista, jolloin saavutetaan 14,7 milj. euron säästö. Jäljelle jäävä euron säästö kohdistetaan Melan hallintokuluihin. Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 2,62 % (v nousu 3,40 %) vuoteen 2012 verrattuna. Kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 2,49 % (v ,51 %) ja palkkakertoimen 2,94 % vuoteen 2012 verrattuna (v ,11 %). Arviot ovat talousarvioesityksen laadintavaiheen arvioita, jotka tarkentuvat lokakuussa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Indeksit ja palkkakerroin Työeläkeindeksi KEL-indeksi 1) Palkkakerroin 1,253 1,291 1,329 1) Lisäksi toteutetaan ylimääräinen indeksikorotus v eräisiin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen. Työttömyysturva Veteraanit Sosiaali- ja terveyspalvelut Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v yhteensä milj. euroa (2 364 milj. euroa v. 2012). Työttömyysasteen on arvioitu nousevan vuoden ,6 prosentista 8,1 prosenttiin. Lomakorvausten jaksottamisesta luovutaan marraskuun 2011 ns. raamisopimuksen mukaisesti alkaen. Tästä aiheutuu valtion osuuksiin työttömyysturvassa arviolta 20 milj. euron lisäys vuoden 2013 alusta alkaen. Työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta, mikä vähentää perheiden köyhyyttä. Toimenpiteen kustannusvaikutus valtiolle on 31,9 milj. euroa v Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa toteutetaan kokeilu vuodesta 2013 alkaen, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle. Kokeilun yhteydessä toteutetaan nk. työllistymisbonuskokeilu 62 kunnassa, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Kokeilun kustannus valtiolle on arviolta 3,7 milj. euroa vuodessa. Valtion korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen arvioidaan v kasvua 3,5 milj. euroa (15 %). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan n henkilöä ( v. 2012). Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 292 milj. euroa, josta 146,8 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 68,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 38,5 milj. euroa rintamalisiin ja 30,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan perustasoa ehdotetaan korotettavaksi 4 milj. euroa, joka kohdennetaan puoliksi kuntoutukseen ja kotona selviytymisen kuntoutusmalliin. Lisäksi veteraanilisää korotetaan alkaen 50 eurolla kuukaudessa. Muutos lisää valtion menoja 3,3 milj. euroa v Edelleen määrärahoja osoitetaan sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille ja eräille muille kuntoutustoimintaan. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 10 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilla kohdennetaan asteittain 145 milj. euron lisäys vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2013 määrärahaa suunnataan vanhuspalvelulain toimeenpanoon 27,3 milj. euroa lukien. Tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan 10 milj. euroa. Vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseen vuodelle 2013 kohdennetaan 5,7 milj. euroa lain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin sekä lain seurannan ja arvioinnin kehittämiseen ja toteutukseen. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään alkaen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriminis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta Virastot ja laitokset teriöön. Kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki sekä hoitoraha jäävät edelleen hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Siirto ei vaikuta kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaan. Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin ehdotetaan 14,5 milj. euroa (17,5 milj. euroa v. 2012). Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II) vuosille Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin lisätään 1 milj. euroa v Lisäys kohdennetaan Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärien peruskoulutukseen kuuluvaan hoitoharjoitteluun sekä Pirkanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireille erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämiseen. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan on käytettävissä 30 milj. euroa (36 milj. euroa v. 2012). Vaikeavammaisten tulkkauspalveluihin ehdotetaan n. 35 milj. euroa, mikä on 6,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi 21 eurosta 23,60 euroon kuukaudessa lukien. Muutos lisää määrärahatarvetta 1 milj. eurolla. Rokotteiden hankintaan osoitettavaa määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 1,5 milj. eurolla HPV-rokotteen lisäämiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Terveydenhuollon valtakunnallista valmiutta kehitetään siten, että myrkytystietokeskuksen päivystystoimintaa laajennetaan erityisesti kemiallisissa onnettomuuksissa tarvittavan lääkäriasiantuntemuksen jatkuvan saatavuuden turvaamiseksi. Kuntataloutta käsitellään tarkemmin luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan 224 milj. euron määrärahaa (226 milj. euroa v. 2012). Määrärahassa on huomioitu 5 milj. euron menosäästö, joka toteutetaan sijaisavusta perittävää tuntimaksua tarkistamalla, aikuiskoulutusta varten annettavan sijaisavun perusteita täsmentämällä sekä palvelujen taloudellista käyttöä ja lomittajien työajan käyttöä tehostamalla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 176 milj. euroa. Toimintamenosäästöjen yhteissumma on 1,6 milj. euroa. Varhaiskasvatuksen siirtoon liittyen siirretään sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista yhteensä 0,14 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriöön. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle ehdotetaan 4,5 milj. euron kokonaismäärärahaa v. 2013, jossa on huomioitu ruuhkan purkamisen ja käsittelyaikojen lyhentämisen jatkaminen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston momentilla (Valvira) varmennepalveluun varattu määräraha 2,7 milj. euroa ehdotetaan siirrettäväksi Kelan palvelurahastoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 11,8 milj. euroa. Kansaneläkelaitoksen palvelurahaston kautta hallinnoidaan Kansalliseen Terveysarkistoon (KanTa) kuuluvan potilasarkiston, sähköisen reseptikeskuksen ja arkiston käyttökustannukset sekä ylläpitokustannuksia. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintameno sisältää harmaan talouden torjunnan vahvistamiseen yhteensä 1,3 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5