A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu 2 Toimittaja: Jukka Torvelainen..24 1 Metsäteollisuustuotteiden vienti pieneni, miljardiin euroon vuonna 2 Puu Suomeen tuotiin viime vuonna ennätykselliset 16, miljoonaa kuutiometriä puuta, ja tuontipuun arvo nousi lähes miljoonaan euroon. Tuonnin määrä kasvoi edellisestä vuodesta viisi, ja arvo kuusi prosenttia. Tuodusta tukki- ja kuitupuusta oli lehtipuuta hieman yli puolet. Koivukuitupuun tuontimäärä kohosi 6,2 miljoonaan, ja haavan, eukalyptuksen ym. lehtipuun tuonti 1, miljoonaan kuutiometriin. Kuidutettavaksi tuodun lehtipuun määrä ylitti siten yli viidesosalla kotimaasta vuonna 2 hakatun vastaavan puun määrän. Koivutukkia tuotiin, miljoonaa kuutiota. Havutukkia tuotiin 4, miljoonaa kuutiometriä, yhtä paljon kuin havukuitupuuta ja havuhaketta yhteensä. Metsäteollisuustuotteet Metsäteollisuustuotteita vietiin vuonna 2 maastamme, miljardin euron arvosta. Viennin arvo hiipui edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja pieneni vuoden 18 tasolle. Puutuoteteollisuuden viennin arvo säilyi edellisen vuoden tasolla. Mänty- ja kuusisahatavaran keskimääräiset vientihinnat nousivat kaksi prosenttia ja määrätkin hieman, mutta höyläsahatavaralla sekä määrä että vientihinta laskivat selvästi. Vanerin vientimäärä kohosi uuteen ennätykseen, lähes 1,2 miljoonaan kuutiometriin. Massa- ja paperiteollisuuden keskimääräiset vientihinnat laskivat kautta linjan ja viennin arvo pieneni viisi prosenttia. Massan ja paperin kokonaisvientimäärät kasvoivat mutta kehitys vaihteli tuoteryhmittäin. Sanomalehtipaperin ja päällystämättömien papereiden vienti väheni, mutta päällystettyjen papereiden vientimäärät kasvoivat selvästi. 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 milj. m³ Tuonti Nettotuonti Vienti 4 6 8 1 2 Kuva 1. Puun ulkomaankauppa vuosina 14 2. mrd. Kokonaistavaravienti Puu ja metsäteollisuustuotteet 4 2 1 4 6 8 1 2 Kuva 2. Suomen tavaraviennin reaaliarvo vuosina 14 2. Arvot on muunnettu vuoden 2 rahanarvoon tukkuhintaindeksillä.
2 21 /m³ 1 m³ 12 6 /m³ 1 m³ Sahatavara Vaneri 2 1 1 12 1 8 4 1 18 6 1 1 4 48 16 2 4 2 1 42 1/1 2/1 /1 1/1 2/1 /1 6 6 /t Massa 1 t 2 8 /t Paperi 1 t 12 1 2 8 8 1 6 4 1 4 4 6 2 6 1/1 2/1 /1 1/1 2/1 /1 8 /t Kartonki 1 t 2 1 1 /t 1 t Paperin ja kartongin jalosteet 6 2 16 4 2 1 14 1 1 2 6 1 6 1 1/1 2/1 /1 1/1 2/1 /1 Kuva. Metsäteollisuustuotteiden viennin nimellisten yksikköarvojen (käyrä) ja määrien (pylväs) kehitys kuukausittain vuosina 21 2.
1 Puun vienti joulu- ja tammi joulukuussa 2 joulukuu 2 tammi joulukuu 2 Muutos tammi joulukuu 2/22 Puutavaralaji määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 6. 82. - - 4. RAAKAPUU 8 6. 68. 2-1. Havupuu 4 4 4, 488 1,1 6 2-4 Mänty 4 1,6 48, - 1 - mäntytukki 4 2 4,8 162 1, 24 1 - mäntykuitupuu 6 2 48,6 26 2 4, - - 8-1 Kuusi 24,1 2 4, 4 122 44 kuusitukki 61,2 2 62, 1 6 4 kuusikuitupuu 4 22,8 48 2,4 6 12 4 Muut havupuut - - - 12, - 8-4 - muu havutukki - - - - - - - 1.. muu havukuitupuu - - - 12, - 8-4 - Lehtipuu 1 22,8 12 4 2, - 1-4 Koivu 1, 12 286,6-1 - 1 koivutukki 1,4 8 2 2, - 21-1 koivukuitupuu 2,8 4 1 2, - 1 - Muut lehtipuut - - - 88,8 8 16 6 Polttopuu 8,2 12 1 1, 142 18 1 Hake 42, 1 4, - - - Kyllästetty puu 1,4 8 21 24, - 1-8 JÄTEPUU 2 2 8, 61,4-28 - 26 4 2 Puun tuonti joulu- ja tammi joulukuussa 2 joulukuu 2 tammi joulukuu 2 Muutos tammi joulukuu 2/22 Puutavaralaji määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 m³ milj. /m³ 1 m³ milj. /m³ % % % YHTEENSÄ 1 1. 16 68. 6. RAAKAPUU 1 14. 16 14 6. 6. Havupuu 46 18, 6 81 26 8,1-1 2 Mänty 22 8 6,2 2 8 1 6, 2 4 mäntytukki 18 6 42,2 1 618 1 44, 4 mäntykuitupuu 81 2 26,1 1 21 2 26,6 - - 8 - Kuusi 22 1 8, 1, - 1 kuusitukki 126 6 46,1 2 68 18 4, kuusikuitupuu 12 4 1,8 1 86 48,1-6 - 4 2 Muut havupuut 1, 1 2, 1 4-8 muu havutukki, 6,2-1 - 4 - muu havukuitupuu 18, 1 2,1 1 - Lehtipuu 16 1, 6 21 1,8 1 Koivu 4 1 2, 6 8 222 2,1 8-1 koivutukki 4 2 4,4 66 28 42, - 22-26 - koivukuitupuu 4 1 1,1 6 24 14 1, 12 1 2 Eukalyptus.. 1 8 41, 8 4-1 Muut lehtipuut 8 1 28,1 8 22 2,2 21 26 4 Polttopuu 2 1, 22 2, 1 4 Hake 12 6,4 1 1 6, - 1 1 14 Kyllästetty puu 4, 2,4 8 48 JÄTEPUU 2 14, 222 14,1 4-14 - 1 Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 Metsäteollisuustuotteiden vienti joulu- ja tammi joulukuussa 2 joulukuu 2 tammi joulukuu 2 Muutos tammi joulukuu 2/22 Tavaralaji yks. määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARAVIENTI.. 86.. 46 26.. - 2. RAAKA- JA JÄTEPUU m³ 6. 82. - - 4. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET.. 862.. 688.. - 4. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 12.. 2... Sahatavara m³ 62 1 1 8 122 1 42 1 Mäntysahatavara m³ 2 48 162 4 62 1 1 2 Kuusisahatavara m³ 22 42 16 6 621 1 2 2 Muu havusahatavara m³ 2 1 218 1 82-14 Höyläsahatavara m³ 4 12 241 8 1 21 - - 1 - Lehtisahatavara m³ 1 441 16 422-18 - 14 Vaneri m³ 4 48 1 16 4 4 4-4 Viilu m³ 4 2 8 41 2 8 Lastulevy m³ 16 184 18 16 - - - 2 Kuitulevy t 4 1 68 22 1-2 Puiset huonekalut.. 1.. 18... Muut puuteokset.. 2.. 2.. - 4. Puutalot.. 8.. 16.. 6. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 1 1 6. 14 486 8 2. -. Massa t 8 2 26 8 8 1-6 Mekaaninen puumassa t 6 2-24 - 1 18 Puolikemiallinen puumassa t 2 61 1 81 4-4 - 8 Valkaisematon sulfaattisellu t - - - - - - - 1-1. Valkaistu sulfaattisellu t 18 4 2 1 82 - havusulfaatti t 2 4 41 1 2 46 - lehtisulfaatti t 66 2 8 2 88 12 4 - Liukosellu t. -.. -.. - 1. Valkaisematon sulfiittisellu t - - - - - -... Valkaistu sulfiittisellu t - - - 62... Keräyspaperi ja -massa t 8 1 14 1 1 164-1 - 4-21 Muu kuin puumassa t 1 22 2 82 2 Paperi t 48 44 6 48 1 626-6 - Sanomalehtipaperi t 4 48 44 12 41-1 - 1-1 Aikakauslehtipaperi t 412 24 8 1 14 4 4 - - 1 päällystämätön t 164 86 24 2 144 1 16 42-1 - - päällystetty t 248 14 622 1 1 2 628 8-4 - Hienopaperi t 21 18 64 2 68 1 81 684 4 - - päällystämätön t 8 1 61 1 68 62 - - 14-1 päällystetty t 128 8 68 1 68 1 1 4 2-8 Säkkipaperi t 4 2 68 1 8-6 - 4 2 Muu voimapaperi t 2 1 62 4 222 641 1-2 - 2 Muu paperi t 2 22 1 124 2 1 1-4 - 6-2 Kartonki t 16 2 66 2 26 1 8 6-1 - 4 - Kraftlaineri t 6 2 66-1 - 14-4 Muu sulfaattikartonki t 2 16 8 1 2 8-8 - 16-1 Fluting t 2 8 21 8 1-1 - 2-8 Muu kartonki t 14 81 8 1 446 1 14 6 2-4 Paperin ja kartongin jalosteet t 2 1 28 6 1 8 - - 1 - MUUT TUOTTEET.. 2.. 4 44.... Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
4 Metsäteollisuustuotteiden tuonti joulu- ja tammi joulukuussa 2 joulukuu 2 tammi joulukuu 2 Muutos tammi joulukuu 2/22 Tavaralaji yks. määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo määrä arvo yks. arvo 1 yks. milj. /yks. 1 yks. milj. /yks. % % % SUOMEN TAVARATUONTI.. 6.. 6 66.. 2. RAAKA- JA JÄTEPUU m³ 1 1. 16 68. 6. METSÄTEOLLISUUSTUOTTEET...... - 1. PUUTUOTETEOLLISUUS.. 4.. 446... Sahatavara m³ 2 6 21 48 8 22 4 1 - Mäntysahatavara m³ 6 1 11 1 14 14 4 6 Kuusisahatavara m³ 1 122 1 122 44 4 2 Muu havusahatavara m³ 2 21 2 2 8 1 Höyläsahatavara m³ 2 2 186 24 2 Lehtisahatavara m³ 62 68 8 4 - - Vaneri m³ 2 6 6 2 6-4 - - Viilu m³ 1 1 1 1 8-1 - 4 6 Lastulevy m³ 4 1 2 6 1 266-1 Kuitulevy t 81 6 8 6 12 1 1 Puiset huonekalut.. 1.. 166.. 2. Muut puuteokset.... 81.. 8. Puutalot...... 1. MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS t 4 4. 64 4. -. Massa t 18 6 164 2 6 2 8-16 Mekaaninen puumassa t 88 2 1 6 6 6 - Puolikemiallinen puumassa t 418 66 8 8 - Valkaisematon sulfaattisellu t 1 2 1 84 4 1 Valkaistu sulfaattisellu t 1 6 428 2 46 41 4-8 havusulfaatti t 461 42-6 - 22-1 lehtisulfaatti t 1 6 42 1 4 41 - Liukosellu t.. 2.... 2... - 14. Valkaisematon sulfiittisellu t - - - 1 4... Valkaistu sulfiittisellu t 44 2 1 44-64 - 14 Keräyspaperi ja -massa t 16 16 2 14 12 Muu kuin puumassa t 1 2 2-22 - - Paperi t 1 8 16 14 84-6 - Sanomalehtipaperi t 2 4 61 24 84 1 - Aikakauslehtipaperi t 1 1 6 14 1 61-1 - 28-14 päällystämätön t 1 1 62 1 68 2 4-1 päällystetty t 8 4 8-6 - 66-1 Hienopaperi t 1 26 6 1 86-2 - 8 - päällystämätön t 6 41 41 1 1 - - - päällystetty t 2 2 1 8 2 1 28 - - Säkkipaperi t 1 4 2 2 16 18 1 Muu voimapaperi t 1 1 884 1 16 1 4-6 Muu paperi t 1 2 2 4 22 2 18-4 - 1 2 Kartonki t 16 8 21 1 1 8 - - 1-1 Kraftlaineri t 48 2 18-1 - 2 - Muu sulfaattikartonki t 1 1 84 1 841 8-1 - Fluting t - - - - - - - 1-1. Muu kartonki t 8 4 18 6-2 - 2 Paperin ja kartongin jalosteet t 1 2 2 86 2 2 4-6 - 1 MUUT TUOTTEET.. 2 8.. 4.... Lähteet: Tullihallitus; Metsäntutkimuslaitos
6 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Metsäntutkimuslaitos laatii puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitilastot kuukausittain. Tilastoissa esitetään kuukausittaiset ulkomaankaupan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Lisäksi esitetään kuluvan vuoden kumulatiiviset tiedot ja niiden muutosprosentit edellisvuodesta. Tavaroiden viennin tilastoarvoina käytetään verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (CIF). Tilastoissa käytetyt puutavaralaji- ja metsäteollisuustuoteryhmät perustuvat tullihallituksen käyttämään ulkomaankaupan tilastoluokitukseen; vuodesta 1 alkaen EU:n yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN). CN-nimikkeistö muuttuu vuosittain hieman. Metsäntutkimuslaitos kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tullihallituksen ylläpitämästä ULTIKA-tietokannasta. Ulkomaankaupan tilastointia koskevia tietoja (esim. yksittäisiä tullinimikkeitä tai maittaista tietoa) voi tiedustella tullihallituksen tilastoyksikön puhelinpalvelusta 2 1 1. Lisätietoa Suomen tullista ja sen tilastotoiminnasta löytyy tullin kotisivuilta osoitteesta http://www.tulli.fi. Sivuilla esitellään muun muassa CN-nimikkeistö ja käydään lävitse tullin tilastotuotantoa. Käsitteet Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Jätepuu puolestaan on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raakapuumäärien mittayksikkönä käytetään kuorellista kiintokuutiometriä. Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 16 alusta lähtien. Tilastoluokka sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet. Menetelmät Tullihallitus laatii kansallisen ulkomaankauppatilaston. Vuoden 14 loppuun asti tullin käyttämä aineisto oli peräisin periaatteessa kaiken ulkomaankaupan kattavista tullausilmoituksista. Vuoden 1 alusta voimaan astuneen Suomen EU-jäsenyyden myötä ulkomaankauppa jakautui Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen sisäkauppaan ja unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävään ulkokauppaan. Sisäkaupan osuus Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on noin kaksi kolmasosaa. Sisäkaupassa liikkuvia tavaroita ei enää tulliselvitetä, vaan niiden tilastointi perustuu kauppaa harjoittavien yritysten tekemiin tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä). Ulkokaupan tiedot kerätään suoraan tullausilmoituksista. Tullihallitus tuottaa sekä sisä- että ulkokaupan sisältävän ulkomaankauppatilaston ULTIKA-tietokantaan. Metla koostaa tästä tullinimikkeittäisestä tietokannasta oman tilastonsa. Ulkomaankaupan tilastoviive on hieman yli 2 kuukautta. Luotettavuus Sisäkauppatiedot kerätään yrityksiltä, joiden vienti ja/ tai tuonti ylittää vuosikohtaisen ilmoitusvelvollisuusrajan. Vuonna 2 ilmoitusvelvollisuuden arvokynnys on 1 euroa. Tämän kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja nimikekohtaista erittelyä. Ulkokaupassa tilastoidaan kynnysarvon ( ) ylittävät tullausilmoitukset. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ja tullauserät ovat yleensä niin suuria, että ne sisältyvät ulkomaankauppatilastoihin hyvin kattavasti. Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Suomen ulkomaankaupan sisältävän aineiston suuri koko ja moninaisuus saattaa johtaa siihen, että osa virheistä jää huomaamatta aineiston loogisuuden testauksissa. Tullihallitus korjaa virheitä myös asiakkailta saadun palautteen perusteella. Tullihallituksen tuottamia tilastoja korjataan vielä niiden ensikertaisen julkaisemisen jälkeen, joten metsäteollisuuden ulkomaankaupan kuukausitilastossa esitetyt vienti- ja tuontitiedot ovat ennakkoarvioita lopullisista luvuista. Tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin normaalisti olleet suuruusluokaltaan pieniä lukuunottamatta vuoden 1 tilastoja. Metla kokoaa ja esittää lopulliset korjatut vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä.
Vertailtavuus Vuoden 14 loppuun saakka käytetyn HS-nimikkeistön ja nykyisen CN-nimikkeistön luokat vastaavat ylimmillä tasoilla toisiaan. CN-nimikkeistö on tarkimmalla tasollaan kahdeksannumeroinen, samoin kuin ennen EU-jäsenyyttä käytetty nimikkeistökin, ja ne ovat kuuden numeron tasolle yhteneväisiä. Nimikkeistöjen erot esiintyvät vasta alaryhmissä, joissa CN-nimikkeistö on yleensä entistä luokitusta yksityiskohtaisempi ja jaottelultaan osittain erilainen. Nimikkeistöjen erot vaikeuttavat ulkomaankauppatilastojen ajallista vertailua. Suurimmat tilastojen vertailtavuusongelmat koskevat raakapuun luokittelua. Vuonna 1 tietojen keruussa luovuttiin osittain puulajijaosta ja kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuoden 16 luokituksessa kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuuta koskevat ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuoden 22 alussa, jolloin tukki- ja kuitupuujako palautettiin seitsemän vuoden tauon jälkeen takaisin tilastointiin. Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla paljousyksikkönä käytetään kilogrammoja (esim. hake ja polttopuu). Kyseiset yksiköt muunnetaan kiintokuutiometreiksi muunnoskerrointen avulla, joten luvut ovat edelleen vertailtavissa vanhoihin tilastoihin. Metsäteollisuustuotteissa vuoden 1 alussa tapahtuneet tilastoluokituksen muutokset näkyivät selvimmin puutuoteteollisuudessa. Mänty- ja kuusisahatavaraa ei enää eroteltu laatuluokkiin. Höylä- ja lehtisahatavaran sekä viilun sisältämien tullinimikkeiden paljousyksiköt eivät enää olleet yhteismitallisia, joten näissä luokissa ulkomaankaupan määrätiedot lasketaan nykyään muunnoskerrointen avulla. Massa- ja paperiteollisuudessa tullinimikkeistön muuttuminen ei ole juurikaan vaikuttanut Metlan julkaiseman tilaston sisältöön vuosina 1 21, koska tällä ajanjaksolla tapahtuneet CN-nimikkeistön lisämuutokset olivat varsin vähäisiä. Vuoden 22 alussa puuta ja metsäteollisuuden tuotteita koskevaan CN-nimikkeistöön tuli runsaasti muutoksia. Muutosten vaikutus Metlan julkaiseman tilaston sisältöön tai vertailukelpoisuuteen oli vähäinen. Joissakin tapauksissa paperiteollisuuden tuotteita siirtyi tilaston tuoteryhmästä toiseen. Vuonna 2 metsäsektorin luokituksissa ei tapahtunut muutoksia. Metsäteollisuustuotteiden tuoteryhmittäisten yksikköarvojen kehitystä tarkasteltaessa on muistettava, että muutokset eivät välttämättä aiheudu yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista, vaan voivat olla seurausta tuoteryhmän sisällä tapahtuvasta rakenteellisesta vaihtelusta. Tullin vientitilastoissa salataan myös vuonna 2 kolmen paperinimikkeen tietoja. Nämä tapettipapereihin kuuluvat nimikkeet 48241, 4824 ja 4812 luokitellaan kaikki "muuhun paperiin". Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä luokan "muu paperi" yksikköarvo on todellisen yksikköarvon lievä yliarvio. Tuonnissa liukosellun määrätieto on salattu jo pitkään, mutta senkin arvotieto sisältyy tilastoihin. Hinnat on esitetty euroina tammikuun 22 tilastointijaksosta lähtien. Aikaisemmat hintasarjat on muunnettu euromääräisiksi käyttäen kiinteää euron muuntokurssia (1 =,4 mk). Puun vienti- ja tuontihintojen yksikköarvot esitetään kymmenen sentin tarkkuudella, metsäteollisuustuotteiden yksikköarvot euron tarkkuudella. Kaikki tässä tiedotteessa esitetyt arvo- ja yksikköarvotiedot ovat nimellisiä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuukausitilastoa on laadittu vuoden 18 heinäkuusta lähtien. Kuukausitiedot ovat saatavissa myös Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto) vuodesta 18 alkaen. Vuosittaiset lopulliset puun ja metsäteollisuustuotteiden vienti- ja tuontitiedot kootaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaiseen vuositilastoon. Keskeiset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot kootaan vuosittain Metsätilastolliseen vuosikirjaan. Vuosisarjat ovat saatavilla myös Tilastopalvelussa vuodesta 1 lähtien.
8 TULLITILASTOISSA KÄYTETYN COMBINED NOMENCLATURE -NIMIKKEISTÖN MUUNTAMINEN TAVARALAJEIKSI VUONNA 2 Tavaralajien ja tullinimikkeiden vastaavuus Käytetyt muunnoskertoimet Tavaralaji Tullinimike Tullinimike Vienti Tuonti Havupuu 441.1 62 kg/m³ 62 kg/m³ mänty 441.21 kg/m³ 6 kg/m³ mäntytukki 442.1 441.22 82 kg/m³ 2 kg/m³ mäntykuitupuu 442. 441.1 82 kg/m³ 82 kg/m³ kuusi 441. 6 kg/m³ 6 kg/m³ kuusitukki 442. 44.1 1,14 kuorelliseksi kuusikuitupuu 442.1 4424.1 42 kg/m³ muut havupuut 442.1 8 kg/m³ muu havutukki 442.1 442. kg/m³ muu havukuitupuu 442. 4426.1 8 kg/m³ Lehtipuu 4426. kg/m³ koivu 442. 4 kg/m³ koivutukki 44.1 442. 4 kg/m³ koivukuitupuu 44. 442.8 kg/m³ eukalyptus 44. 441.1 kg/m³ muut lehtipuut 4441..1, 44. 441.1 kg/m³ Polttopuu 441.1 44.1 6 kg/m³ Hake 441.21/22 44. kg/m³ Kyllästetty puu 44.1 4481.1 kg/m³ kg/m³ Jätepuu 441. 4481.1 4 kg/m³ 4481. 6 kg/m³ Sahatavara 4481.2 6 kg/m³ mäntysahatavara 441. 448.1 6 kg/m³ kuusisahatavara 441.1 448. kg/m³ kg/m³ muu havusahatavara 44.6, 441.8 448. 4 kg/m³ höyläsahatavara 441.1 8 448.1 kg/m³ kg/m³ lehtisahatavara 44.24 448. 4 kg/m³ Vaneri 44.12 Viilu 44.8 Lastulevy 44.1 Kuitulevy 44. Huonekalut 41., 41.61/6, 41., 4. 6, 4. Muut puuteokset 44.4, 44., 44., 44.1, 44.14, 44.1, 44.16, 44.1, 44.18, 44.1, 44.2, 44.21 Puutalot 46.1 Massa mekaaninen puumassa 4.1 puolikemiallinen puumassa 4. valkaisematon sulfaattisellu 4./1 valkaistu sulfaattisellu - havusulfaatti 421. - lehtisulfaatti 42. liukosellu 4.2 valkaisematon sulfiittisellu 44./1 valkaistu sulfiittisellu 44.21/2 keräyspaperi ja -kartonki 4. muu kuin puumassa 4.6 Paperi sanomalehtipaperi 48.1 aikakauslehtipaperi - päällystämätön 482.61 6 - päällystetty 481.22, 4812.1 hienopaperi - päällystämätön 482.4 8 - päällystetty 48., 481.1/14/1 säkkipaperi 484.21 2, 488.2 muu voimapaperi 484.1 41, 488. muu paperi 482.1 4, 48., 48. 4, 481.1/, 48.6, 488., 4812., 481.1, 481. Kartonki kraftlaineri 484. 1 muu sulfaattikartonki 484.42, 481.2/, 48.1 fluting 48. muu kartonki 48.12 2, 48., 481.1, 48.2, 48., 481.2, 48. Paperin ja kartongin jalosteet 48., 488.1, 48.1/41/4, 48.6/, 48.12, 48.1, 48.14, 48.1, 48.16, 48.1, 48.18, 48.1, 48.2, 48.21, 48.22, 48.2 Voimassa oleva Combined Nomenclature -tullinimikkeistö löytyy tullin www-sivuilta osoitteesta: http://www.tulli.fi
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 1 Helsinki Puh. 12 21 Faksi 12 214 www.metla.fi/ ISSN 146-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN -124 Metsätilastotiedote