LUOTTOLAITOSTEN KOULUTUSPÄIVÄ Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaki (986/2011) 4.10.2017 Päivi Kainulainen Porotalousasiantuntija Lapin ELY-keskus
Lapin ELY-keskuksen tehtävät Uudessa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilaissa tehtävät keskitetty Lapin ELY-keskukseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilta. Rakennetukilain mukaisia tehtäviä ovat elinkeinonharjoittajien ja paliskuntien investointituet, tutkimusrahoitus (MAKERA), erityiset etuudet, maksatus, valvonta ja takaisinperintä sekä poro- ja luontaiselinkeinotilojen luovutusluvat. 2
Rakennetukilain tavoitteet Parantaa porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen rakennetta ja toimintaedellytyksiä Edistää elinkeinoja harjoittavien elinkeinotoimintaa Edistää poronhoito- ja luontaiselinkeinoalueen kehittämistä asuinalueena kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Parantaa nuorten poronhoitajien asemaa 3
Maantieteellinen soveltamisalue Poronhoitoalue Luontaiselinkeinoalue: Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Savukosken kunnissa sekä ao rajaviivan pohjoispuolella. Jos rajaviiva kulkee taloryhmän läpi, sovelletaan lakia koko taloryhmään. Koltta-alue 4
Määritelmiä Porotalous: poronhoitolaissa tarkoitettu poronhoito Luontaiselinkeino: porotalous sekä muu maatalous muu maatalous: muun luontaiselinkeinon ohella pienimuotoisesti harjoitettu tavanomainen maataloustuotanto, ammattimainen metsästys, marjastus ja sienestys sekä muu luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnonvarojen hyödyntäminen ei kalastus eikä metsätalous: kalastukseen lakia sovelletaan vain erityisten etuuksien osalta (kalastuksen elinkeinorahoitus kalatalousrahastosta). Luontaiselinkeinoksi katsottava maatalous: kotieläintuotanto, viljan, öljykasvien, heinän ja nurmen viljely sekä avomaan puutarhatalous ja kasvihuonetuotanto jos sen vaatima työpanos on keskimäärin enintään 1000 henkilötyötuntia vuodessa (125 päivää 8 h päivinä) tai tilalla harjoitetusta maataloudesta saatava yrittäjätulo on pienempi kuin maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) nojalla säädetty alin maatalouden yrittäjätulo (15 000 ). Yrittäjätuloon luetaan tällöin ainoastaan muusta maataloudesta kuin porotaloudesta saatu tulo. 5
Määritelmiä Luontaiselinkeinoon liittyvä elinkeino on elinkeinotoimintaa, jota harjoitetaan luontaiselinkeinon ohessa. Koskee vain luontaiselinkeinoaluetta. Tilan elinkelpoisuutta arvioitaessa luontaiselinkeinojen lisäksi otetaan huomioon tilalla tai tilalta käsin harjoitettavat luontaiselinkeinoon liittyvät elinkeinot, jotka työllistävät yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä lisäksi muita henkilöitä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavasti. Kalastuksen ja metsätalouden lisäksi tällaisina elinkeinoina pidetään: 1. käsityönä tai pienimuotoisena teollisuustuotantona tapahtuvaa luontaiselinkeinosta saatujen tuotteiden kunnostamista ja jatkojalostusta; 2. luontaiselinkeinoissa tarvittavien välineiden valmistusta ja kunnostamista; 3. matkamuistojen valmistusta; 4. luontaiselinkeinoa hyödyntävää palvelutoimintaa, matkailijoiden majoittamista ja opastusta ja muuta vastaavaa palvelutoimintaa. Toimenpiteiden rahoitus maaseudun kehittämistukilaista 6
Tukihakemus Haku sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä heti, kun järjestelmä on valmis. Tukihakemus voidaan tehdä myös paperisella lomakkeella, joka on allekirjoitettava. Haku aloitettu nyt paperihakuna. Hakemukset tulostetaan maaseutuviraston sivuilta: http://mavi.fi/ Paliskuntain yhdistyksen neuvojat auttavat hakijaa hakemuksen laatimisessa. Hakemus lähetetään Lapin ELY-keskuksen kirjaamoon: kirjaamo.lappi@elykeskus.fi Lapin ELY-keskus Hallituskatu 3 B PL 8060 96101 Rovaniemi 7
Ratkaisujaksot Päätökset ratkaistaan jaksoittain. Hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta tiettynä ajanjaksona vireille tulleisiin hakemuksiin tehdään päätökset kerralla. 16.1. 15.4. 16.4. 15.6. 16.6. 15.9. 16.9. 15.1. Aloitustuki, yksityisten ja paliskuntien investointituet sekä asunnonrakentamistuki: jatkuva haku 8
Tukiehdot täyttävä tuenhakija poronhoidolla voidaan osoittaa olevan edellytykset jatkuvaan kannattavuuteen omistaa vähintään 80 eloporoa on yli 18 ja alle 65 vuotias porotalouden harjoittaja. Asuinrakennuksen rakentamisessa, laajentamisessa tai peruskorjauksessa ikäraja on 60 vuotta. (Huom! 5 v. seuranta-aika) aloitustuki: alle 41-vuotias hakemus vireille viimeistään 40-vuotiaana. riittävä ammattitaito: toisen asteen tutkinto kolmen vuoden käytännön kokemus porotaloudesta ja sen lisäksi hankittu koulutusta, jonka laajuus vastaa vähintään 10 opintoviikkoa tai 15 opintopistettä jos tuotantosuuntasi ei kuitenkaan tuettavan toimenpiteen vuoksi muutu, riittävänä ammattitaitona pidetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta porotaloudesta. asuu poronhoitoalueella / luontaisleinkeinoalueella / koltta-alueella muusta kuin porotalouden harjoittamisesta saamat tulot ovat enintään 40 000 euroa vuodessa. Mikäli tukea haetaan yhdessä puolison kanssa, ulkopuoliset enimmäistulot ovat enintään 60 000 euroa vuodessa. 9
Liiketoimintasuunnitelma Vaaditaan, kun haetaan aloitustukea tai valtionlainaa Liiketoimintasuunnitelmasta saadaan suurin osa tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa tarvittavista tiedoista. Samalla suunnitelma helpottaa hakemusten vertailua mahdollisessa valintamenettelyssä. Laskelmat hakemusvuotta edeltävän vuoden, hakemusvuoden sekä vähintään viiden hakemusvuotta seuraavan vuoden osalta. Laskelman laatijan on esitettävä käytettyjen ennusteiden perusteet ja lähdeaineisto. Täytettävä tarkasti. Vaatii pohdintaa tilaa kehittävistä toimenpiteistä. Aloitustuessa toimenpiteet tulee toteuttaa suunnitellusti. 10
Tukijärjestelmät 1) elinkeinonharjoittajan investointituki 2) nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki 3) elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki 4) paliskunnan investointituki 5) paliskunnan aitojen kunnossapitotuki 6) tutkimusrahoitus 7) erityiset etuudet Rakentamisinvestointiin ei myönnetä tukea, jos hakemuksen perusteella tuen määrä olisi enintään 1 000 euroa. Muissa toimenpiteissä vastaava määrä on 500 euroa. 11
Porokarja Tukikohde Valtionlaina Avustus Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Porojen hankinta Koltta-alueella 60 35 Muulla poronhoitoalueella 60 - Muulla poronhoitoalueella, kun alle 40 v. hakijalla on 50 79 eloporoa ja työpäiviä koskevat ehdot täyttyvät 1 60 20 2 Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista 1 Hakija sitoutuu tekemään 60 paliskunnan hyväksymää työpäivää kolmen poronhoitovuoden aikana. 2 Avustusta myönnetään vain niiden porojen hankintaan, jotka hankkimalla hakijan poromäärä nousee 80 eloporoon. Tukikelpoinen kustannus eloporoa kohden on enintään 400 euroa. Hankintaa eli lopullisia kauppakirjoja ei saa tehdä ennen tukipäätöstä 12
Elinkeinon harjoittajan investointituki: muut tuet Tukikohde Valtionlaina Avustus Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Muu irtaimisto Koltta-alueella 50 40 Muulla poronhoitoalueella 60 - Tuotantorakennukset Koltta-alueella 40 50 Muulla poronhoitoalueella 60 - Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Tuotannollinen tie-, vesihuolto- ja sähköistysinvestointi, joka ei sisälly rakennuksen kustannuksiin Koltta-alueella 50 40 Muualla 60 - Työmaa-asunnot, luontaiselinkeinoalueella tilan ulkopuolella Peruskorjaus ja laajentaminen 60 - Uudisrakentaminen 60 20 13
Elinkeinonharjoittajan investointituki: tuotantorakennus Tukikohde Valtionlaina Avustus Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Tuotantorakennukset Koltta-alueella 40 50 Muulla poronhoitoalueella 60 - Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Tilan investoinnit eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten polurasta = myyntikunnostusta, ei jalostamista. Tuotantorakennuksessa tehdään tilalla tapahtuvaa lihankäsittelyä myyntiä varten esim. Leikkaaminen Pakkaaminen pakastaminen Tuotantorakennus ei ole asuntorakentamiseen liittyvä talousrakennus. Leaderit: 35 % avustus rakentamiseen ja laitteistoihin. Polurasta tuetaan vain tuotantorakennus, ei myyntitilaa. 14
Erityiset etuudet työmaa-asunnot Erityiset etuudet koskevat elinkeinonharjoittajan mahdollisuutta käyttää valtion maata ilman eri korvausta Metsähallituksen luvalla = valtion maan käyttöön liittyvä etuus. Luontaiselinkeinon harjoittajalla, joka luontaiselinkeinoalueella omistukseen perustuen tai muutoin hallitsee porotalous- tai luontaiselinkeinotilaa ja asuu sillä, on ilman eri korvausta oikeus valtion maa- ja vesialueilla: 1. sijoittaa saamelaisten kotiseutualueella tukikohta porotaloutta varten, jos se on välttämätöntä poronhoidon kannalta (lupa vähintään 20 v. voimassa) 2. sijoittaa tukikohta metsästystä varten, jos siihen on erityisen painavia syitä (väh. 20 v.) 3. sijoittaa kalastusta varten tukikohta sekä kalakellareita ja varastosuojia elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömille paikoille kalastuselinkeinon kannalta merkittävien vesistöjen välittömään yhteyteen (väh. 20 v.) 4. laiduntaa karjaa sekä koota sille heinää, lehdeksiä, järviluhtaa ja kortetta (väh. 5 v.). 15
Erityiset etuudet Metsähallitus myöntää luvan. Ennen luvan antamista Metsähallituksen on pyydettävä tukikohdan tarpeellisuudesta ELY-keskuksen lausunto. Porotaloutta varten tarvittavasta tukikohdasta on pyydettävä ELY-keskuksen lisäksi sen paliskunnan lausunto, jonka alueelle tukikohta on tarkoitus sijoittaa sekä saamelaiskäräjien lausunto, jos tukikohta on tarkoitus sijoittaa saamelaisalueelle. Lupa voidaan siirtää henkilölle, jolle luontaiselinkeinotilan hallinta on siirtynyt ja joka täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Luvan ehdot: 1. tukikohdan huoneistoala enintään 40 neliömetriä; 2. varaston huoneistoala enintään 10 neliömetriä; 3. tukikohdan tai varaston sijoittamisesta tai käyttämisestä ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa alueen ympäristölle. Tukea ei myönnetä, jos rakennus on isompi. 16
Maksatus: investoinnit Investointiin myönnetyn lainan saa nostaa enintään kahdessa erässä. Ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 prosenttia myönnetyn tuen määrästä. Jos lainaa on myönnetty rakentamisinvestointia varten (esim. tuotantorakennus, työmaa-asunto), lainan saa nostaa enintään viidessä erässä. Viimeinen erä maksetaan rakennuksen valmistuttua. Lainan viimeisen erän nostolupaa on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua toteuttamisajan päättymisestä ja viimeinen erä on nostettava pankista viimeistään viiden kuukauden kuluessa toteuttamisajan päättymisestä. Valtionlainan tai sen erän nostamista varten tuen saajan on hankittava ELYkeskukselta nostolupa. Lainaa ei saa nostaa pankista ennen ELY-keskuksen nostolupaa. 17
Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki Aloitustukea voidaan myöntää porotalouden harjoittajalle, joka saatuaan hallintaansa porotaloustilan ensimmäistä kertaa ryhtyy tilalla porotaloudesta vastaavaksi elinkeinonharjoittajaksi Hakijaa ohjeistetaan olemaan ELY-keskukseen yhteydessä, kun hän on saamassa omistukseen/vuokraamassa 5 ha peltoa, 50 ha metsää, rakennetun tilakokonaisuuden, luontaiselinkeinoalueella 1 ha tilan Tukea voidaan myöntää myös muun luontaiselinkeinon harjoittajalle, joka saatuaan hallintaansa muun luontaiselinkeinon harjoittamiseen soveltuvan tilan ryhtyy tilalla ensimmäistä kertaa porotalouden yhteydessä muun luontaiselinkeinon harjoittajaksi. Uusi laki mahdollistaa aloitustukeen liittyvän aloittamisen sen jälkeen, kun hakemus on saapunut ELY-keskukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että hakija saa tehdä omalla riskillä poro- ja tilakaupat sen jälkeen, kun hän on 18 varmistanut, että hakemus on saapunut Lapin ELY-keskukseen.
Aloitustuki Yli 18 ja alle 41 v. Hakemus vireille viimeistään 40-vuotiaana. Avustus 25 000 euroa. Valtionlainoitus 80 % tilan tai sen irtaimiston hankintahinnasta. Lainaa voidaan myöntää enintään 100 000. Aloitustuen enimmäismäärässä otetaan huomioon vähennyksenä saman tilan tai sen irtaimiston hankintaan myönnetty muu tuki ja koko tilan hankintaan kohdistuva varainsiirtoverolain verovapauden arvo. 19
Aloitustuki: koulutusvaatimus Koulutusvaatimus Tuen kohteena olevan elinkeinotoiminnan alalta hankittu, vähintään toisen asteen tutkinto. Voit osoittaa ammattitaitosi myös oppisopimuskoulutuksella tai näyttötutkinnolla. Vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus porotaloudesta sekä koulutus (20 ov tai 30 op, josta vähintään 10 ov tai 15 op vastaava osuus talousopintoja) Ammattitaitoa koskeva edellytys täytettävä 36 kuukauden ( 3 v) kuluessa tuen myöntämisestä. 20
Aloitustuki: tilavaatimus Tilan hallinta voi siirtyä kaupan tai vuokrauksen kautta. Tuen kohteena oleva tila voi olla rakennettu tilakokonaisuus vähintään viisi hehtaaria peltoa vähintään 50 hehtaaria metsämaata/yhteismetsäosuutta luontaiselinkeinoalueella vähintään yhden hehtaarin suuruinen rakennuskelpoinen tila HUOM! Vuokrasopimus tai muu hallintasopimus tulee olla kirjattu. Vuokraoikeuden tulee lisäksi olla siirrettävissä kolmannelle kiinteistön omistajaa kuulematta, ja sen voimassaolon tulee jatkua vähintään 10 vuotta. 21
Aloitustuki Aloitustuella poromäärän 1,5-kertaistuttava, kasvettava vähintään 80 eloporoon. Tukea ei myönnetä, jos hakijan eloporomäärä ylittää poronhoitolain nojalla vahvistetun paliskunnan suurimman sallitun osakaskohtaisen poromäärän. Aloitustuen saajan on aloitettava liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen 9 kk kuluessa tuen myöntämisestä. Päätös on näin ollen voimassa 9 kk. Liiketoimintasuunnitelman mukainen vuotuinen kokonaistulo on oltava vähintään 8 500 euroa viimeistään kolmantena kalenterivuotena toiminnan aloittamisesta (2017 2020). Kokonaistulo tarkoittaa tuettavasta elinkeinosta saatavia tuloja ja tukia. Kokonaistuloihin ei lasketa muita ansiotuloja. Liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen sitoudutaan. Toimenpiteet tulee toteuttaa suunnitellusti, sillä tukea voidaan myöntää vain kehittävälle tilalle eli liiketoimintasuunnitelmassa on oltava yksityiskohtaiset tiedot tilan toimintojen kehittämiseksi tarvittavista toimista kuten investoinneista tai koulutuksesta ja niitä on noudatettava. 22
Aloitustuki: avustuksen maksu Aloitustuen avustus maksetaan ilman erillistä maksatushakemusta. Avustus maksetaan kahtena saman suuruisena eränä maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä. Avustuksen ensimmäisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja esittää selvityksen tuen perusteena olevan elinkeinon harjoittamisen aloittamisesta porotalous- tai luontaiselinkeinotilalla (lopulliset kauppakirjat/vuokrasopimukset). Lainannostolupa haetaan lomakkeella: I erän lupaa varten tulee toimittaa lopulliset kauppakirjat. Lainaa ei saa nostaa, ennen ELY-keskuksen antamaa nostolupaa II erä maksetaan, kun liiketoimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on toteutettu. Esim. koulutus on suoritettu. Avustuksen toisen erän maksamisen edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelman moitteeton toteuttaminen ja koulutusvaatimuksen toteuttaminen (selvitys ja todistukset). Tuensaajan on toimitettava selvitykset Lapin ELY-keskukseen viimeistään kaksi kuukautta ennen avustuksen maksupäivää (tammikuu / heinäkuu). 23
Elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki Tukikohde Valtionlaina Avustus Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista Peruskorjaus ja laajennus luontaiselinkeinoalueella 60 20 Uudisrakennus luontaiselinkeinoalueella 70 10 Uudisrakennus, peruskorjaus ja laajennus muulla poronhoitoalueella 80 - Asuntoa tulee käyttää hakijan, tämän perheenjäsenten tai tilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä elinkeinon harjoittamisesta luopuvan henkilön vakinaisena asuntona, jos luopuja on pidättänyt itselleen oikeuden asua tilalla (syytinki). Asunnonrakentamistuen myöntämisen tulee olla hakijan taloudelliset olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista tarkastellaan hakijan ja hänen puolisonsa kokonaistuloja: esim. myynnit, tuet, ansiotulot. 24
Asunnonrakentamistuki Kustannusarvio lasketaan aina ALV:n sisältävistä hinnoista. Valtionlainan laina-aika enintään 25 vuotta, Huom! Aikaisemmin 30 vuotta. Laina kaksi ensimmäistä lainavuotta koroton. Rakennettava 2 vuoden kuluessa. 25
Asunnonrakentamistuki: hyväksyttävät kustannukset Rakentamisen hyväksyttäviin kustannuksiin voivat sisältyä suunnittelusta sekä vesihuollosta ja sähköistyksestä aiheutuvat kustannukset. Jos rakennus on tuhoutunut vahinkotapahtumassa, samaan kohteeseen kohdistuva vakuutuskorvaus vähennetään tuettavan investoinnin hyväksyttävästä kustannusarviosta. Hyväksyttävät enimmäiskustannukset voivat olla erilaiset poronhoitoalueen eri osissa: 10 % korotus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella ja 5 % korotus muissa Lapin ELY-keskuksen toimialueen kunnissa sekä Kuusamossa, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Suomussalmella. Asunnon lämmitystavan voi valita, mutta tuen enimmäismäärä edellyttää uusiutuvaa energiaa käyttävää järjestelmää, kuten maalämpö, puuta tai haketta käyttävä keskuslämmitys. 26
Asunnonrakentamistuki: hyväksyttävät kustannukset Asuinrakennuksen hyväksyttävä kustannus määrätään asunnon henkilöluvun mukaan määräytyvän tuettavan enimmäisalan perusteella: Asunnon/ asuntojen henkilöluku 1 asunto 2 asunto Uusi peruskorjaus peruskorjaus Uusi peruskorjaus peruskorjaus ja laajennus ja laajennus 1-4 110 130 155 135 155 180 5 125 145 170 150 170 200 6 140 160 185 165 185 220 7 150 170 200 180 200 235 8 160 180 200 190 210 250 9 tai yli 160 180 200 200 220 250 Asunto voi olla tuettavaa osuutta suurempi, jää hakijan kustannettavaksi. Muun kuin peruskorjattavan asunnon (uudisrakennus) huoneistoala saa olla enintään 160 neliömetriä ja kahden samassa rakennuksessa olevan asunnon huoneistoala yhteensä enintään 200 neliömetriä. Asunnon laajennuksessa huoneistoala saa erityisestä syystä olla edellä sanottua suurempi, tukea myönnetään kuitenkin enintään 180 huoneistoneliömetrille. Peruskorjattavan asuinrakennuksen tuettava huoneistoala on enintään 250 neliömetriä. 27
Talousrakennus Talousrakennuksen tuettava enimmäishuoneistoala 60 m 2. Rakennus voi olla tätä isompi, mutta loppu maksetaan muulla rahoituksella. Talousrakennus = asumista palveleva autotalli, varasto, lämpökeskus, puuvaja. Koska asunnonrakentamistuki ei ole elinkeinon harjoittamiseen kohdistuva tuki, sitä ei voida myöntää hakijan elinkeinotoiminnassa käytettävän rakennuksen eli tuotantorakennuksen rakentamiseen. 28
Asunnonrakentamistuki: maksatus Maksettavaksi haetun avustuksen/lainan ensimmäisen ja viimeisen erän on oltava vähintään 20 % avustuksena myönnetyn tuen/lainan määrästä. Avustusta maksetaan ja lainaa saa nostaa valmiusastetta vastaavasti. Valmiusasteesta on esitettävä todistus. Avustus voidaan maksaa ja lainan saa nostaa enintään viidessä erässä. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että rakentaminen on kokonaisuudessaan toteutunut tukipäätöksen mukaisena. Viimeinen erä maksetaan vasta rakennuksen valmistuttua kokonaan. Avustuksen viimeisen erän maksamista ja lainan viimeisen erän nostolupaa on haettava viimeistään 2 kk kuluttua toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Laina on nostettava pankista viimeistään viiden kuukauden kuluttua toteutusajan päättymisestä. 29
Asunnonrakentamistuki: prosessi Suunnittelu ja rakennuslupa Hakemus liitteineen Päätös Ensin rakennetaan ja sitten haetaan tuetun lainan nostamista. Usein hakijoilla on erillinen laina itse rakentamista varten. Avustuksen maksamista ja lainannostolupaa varten ELY-keskukseen tulee lähettää maksu- ja lainannostolupahakemus sekä rakennustarkastajan valmiustodistus. Kun rakennus on valmis, ELY-keskuksen rakennusasiantuntija käy paikanpäällä tekemässä 100 % valmiusselvityksen. - 30
Tukipäätöksen ehdot Toimenpide toteutettava 2 v. kuluessa tuen myöntämisestä. ELY-keskus voi pidentää määräaikaa hakemuksesta, joka on tehty ennen määräajan päättymistä. Pidentämisen edellytyksenä on, että tuettavan toimenpiteen toteuttaminen on aloitettu määräajassa ja että määräajan pidentämiseen on hyväksyttävä syy. Määräaikaa voidaan pidentää kahdesti enintään vuodeksi kerrallaan. Seuranta-aika on 5 vuotta: tuetun investoinnin kohdetta ei saa pysyvästi tai merkittävässä määrin käyttää muuhun kuin tuen kohteena olevaan elinkeinotoimintaan tai paliskunnan toimintaan eikä tuetun asuinrakennuksen käyttötarkoitusta muuttaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustusmuotoisen tuen viimeisen erän maksamisesta tai, jos tuki on lainaan liittyvää tukea, lainan tai sen viimeisen erän nostamisesta. 31
Tukipäätöksen ehdot Jos tuetun investoinnin kohteen omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan toiselle ennen edellä tarkoitetun määräajan päättymistä, tuen saajan on ennen luovutusta hankittava ELY-keskuksen lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luovutuksen saaja täyttää tuen myöntämisen edellytykset ja että tuen kohteena olevan toiminnan luonne ei olennaisesti muutu. Luovutuksena ei pidetä tuetun investoinnin kohteen tai tuen kohteena olevan elinkeinotoiminnan siirtymistä perintöoikeudellisen saannon tai sellaisen sukupolvenvaihdoksen kautta, jonka yhteydessä on maksettu tukea porotalouden tai luontaiselinkeinon harjoittamisesta luopumiseen tai myönnetty porotalouden tai luontaiselinkeinon harjoittajan aloitustukea. Tuen saajan on pidettävä tuettavasta toimenpiteestä kirjaa (muistiinpanot). Tuen saajan on viivytyksettä ilmoitettava ELY-keskukselle sellaisista asemaansa, toimintaansa tai tuettavaa toimenpidettä koskevista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta tuen maksamisen edellytyksiin tai jotka voivat johtaa tuen takaisinperintään. 32
Valtionlaina ELY-keskus päättää tukipäätöksellään valtionlainan enimmäismäärästä. Enimmäismäärä ei saa ylittää pankin hyväksymää enimmäismäärää. Luotonantaja voi myöntää valtionlainan ja lainaa koskeva velkakirja saadaan allekirjoittaa, kun tukipäätös on tehty. Lainaa ei saa myöntää tukipäätöksestä poikkeavin ehdoin. Velkakirjaan on otettava ehto, jonka mukaan tukipäätöksen mukaiset lainaehdot ovat ensisijaisia velkakirjan ehtoihin nähden. Tukipäätös on liitettävä velkakirjaan. Valtionlainan tai sen erän nostamista varten tuen saajan on hankittava nostolupa. Lupa on esitettävä lainan myöntäneelle luotonantajalle ennen nostoa. Normaalit pankkivakuudet. 33
Valtionlaina: korko Vuotuinen kokonaiskorko on viitekorko (12 kk euribor) + 2 % kiinteä osuus. Valtionlainan kokonaiskorko vaihtuu laina-aikana viitekoron vaihtelun mukaisesti. Korkoetuus on valtionlainan kokonaiskoron ja lainansaajan maksaman koron erotus. Korkoetuuden määrä on 5 %. Lainansaaja maksaa vähintään yhden prosentin vuotuista korkoa. Esim. Kokonaiskorko: EUR 12 (20.6.2017) - 0,156 + 2% = 1,844. Siitä vähennetään 5% korkoetuus = - 3,156 %. Lainan saajan maksettava kuitenkin vähintään 1 % korkoa. Kun lainan korkoetuus on käytetty loppuun, on lainasta maksettava sen kokonaiskoron mukaista korkoa (EUR 12 + 2 %). 34
Valtionlaina: lyhennykset Laina-aika enintään 25 vuotta Valtionlainaa on lyhennettävä puolivuosittain yhtä suurina maksuerinä. Lyhennysmaksujen eräpäivät ovat 30.4. ja 31.10. Rakentamiseen myönnetyt valtionlainat ovat kaksi ensimmäistä lainavuotta korottomia. Luotonantaja voi myöntää lyhennysmaksuille lykkäystä, jos tämä on tarpeen tuen saajan tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lykkäystä voidaan myöntää enintään vuodeksi kerrallaan ja yhteensä enintään viideksi vuodeksi. Jos lykkäystä tulisi myönnettäväksi yhteensä enemmän kuin kolme vuotta, luotonantajan on pyydettävä lykkäykseen ELY-keskuksen lupa. Lykkäyksen johdosta laina-aikaa voidaan pidentää (max. 25 v) tai jäljellä olevia lyhennysmaksuja korottaa. Laina tai valtion saaminen on kokonaisuudessaan maksettava yhdessä erässä lähinnä seuraavana eräpäivänä, jos erääntymätön pääoma on enintään 850 euroa. 35
Lainan siirtäminen tai lainaehtojen muuttaminen Luotonantajan on ilmoitettava ELY-keskukselle tuen kohteena olevan lainan siirtämisestä toiselle luotonantajalle sekä lainan ehtojen muutoksista, jotka eivät edellytä ELY-keskuksen lupaa. Lupaa ei tarvita, jos muutoksella ei ole vaikutusta tuen myöntämisen edellytysten tai ehtojen täyttämiseen taikka valtion asemaan takaajana. Esim. enintään 3 v. lykkäys, ylimääräiset lyhennysmaksut tai ennenaikainen takaisinmaksu. Valtionlaina saadaan siirtää toiselle hyväksytylle luotonantajalle. 36
Lainan siirtäminen tai lainaehtojen muuttaminen ELY-keskuksen lupa tarvitaan, jos laina siirretään toiselle tuen saajalle. Siirron vastaanottajan tulee olla tukikelpoinen. Lainan ehtoja ei saa muuttaa ilman ELY-keskuksen lupaa, jos on todennäköistä, että muutoksen johdosta valtion menot lisääntyvät jäljellä olevana laina-aikana. Lupa lainaehtojen muuttamiseen on hankittava ennen kuin sen lyhennyserän tai koron suoritusvelvollisuus on tuen ehtojen mukaan syntynyt, jota muutoshakemus koskee tai, jos kysymys on takauksen kohteena olevasta lainasta, ennen kuin lykkäyksen kohteena oleva lyhennys on erääntynyt. 37
Valtionlainan irtisanominen Valtionlaina voidaan lisäksi määrätä irtisanottavaksi tai luotonantaja voi irtisanoa lainan, jos: 1. lainoitettu tila tai sen osa myydään ulosottotoimin; 2. vakuuden arvo on hakijasta riippumattomasta syystä siinä määrin alentunut, että lainasta maksamatta olevan pääoman periminen vaarantuu; 3. koron tai lyhennyksen suorittaminen on viivästynyt enemmän kuin kolme kuukautta; 4. lainansaaja tai takaaja on asetettu konkurssiin taikka jos takaajan liiketoiminta on lakannut eikä lainansaaja ole kehotuksista huolimatta asettanut lainan antajan hyväksymää riittävää vakuutta. Irtisanottavaksi määrätty valtionlaina on maksettava takaisin enintään kahdessa erässä viimeistään puolen vuoden kuluessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä. Korko: viitekorko + 3 % Korkoa on suoritettava tuen maksupäivästä tai lainan nostopäivästä siihen saakka, että takaisinperittävä määrä on tullut kokonaan maksetuksi. 38
Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus ja ennakkotieto Tuen saajan on välittömästi ilmoitettava ELY-keskukseen olosuhteiden muutoksesta, joka saattaa aiheuttaa tuen takaisinperimisen tai lakkauttamisen taikka valtionlainan irtisanomisen. Tuen saajalle voidaan pyynnöstä antaa sitova ennakkotieto siitä, aiheuttaako suunniteltu toimenpide takaisinperintää. Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, josta ennakkotietoa haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Ennakkotietopäätös on voimassa vuoden. ELY-keskus ei voi poiketa antamastaan ennakkotiedosta, jollei hakija ole toteuttanut toimenpidettään olennaisesti toisin kuin on ennakkotietoa koskevassa hakemuksessaan esittänyt tai jos hakija on esittänyt ennakkotiedon saamiseksi olennaisesti virheellisen tai puutteellisen tiedon 39
Valtiontakaus: mihin tarkoitukseen ja kenelle? Valtiontakaus voidaan myöntää tuotantorakennuksen rakentamisinvestointia, porojen hankintaa tai asunnonrakentamista varten otetulle lainalle. Valtiontakausta ei myönnetä aloitustukeen. Valtiontakaus myönnetään ensisijaisesti lainalle, joka käytetään toimintaan, jossa merkittävästi uusitaan tuotantomenetelmiä tai jonka avulla laajennetaan tilan tuotantotoimintaa. Toiminnassa ei saa olla merkittäviä rahoitukseen liittyviä riskejä. Valtiontakaus voidaan myöntää sellaiselle hakijalle, jolla ei ole porotaloustilan tai luontaiselinkeinotilan hallintaan, sijaintiin tai muihin vastaaviin syihin liittyen lainan saamiseksi riittäviä vakuuksia. Valtiontakaus voidaan myöntää normaaliehtoisen lainan pääoman, koron sekä muiden luottoehtojen mukaisten maksujen suoritusten vakuudeksi. Valtiontakaus myönnetään täytetakauksena. 40
Valtiontakaus: myönnön edellytykset Takauksen kohteena olevaan toimintaan ei liity merkittäviä riskejä Takaukselle asetetaan vastavakuus. Vastavakuuden ei tarvitse olla turvaava. Vastavakuus voi olla kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Luotonantaja antaa tukihakemuksessa esitetyistä lainaa koskevista tiedoista puoltavan lausunnon. Lainaohjelman mukaiset vuotuiset lyhennysmaksut ovat kaikki yhtä suuria. Valtiontakaukseen sisältyvä tuki ei voi ylittää tukikohteen kokonaistuen enimmäismäärää. Jos tuki ylittäisi kokonaistuen enimmäismäärän, valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä vähennetään ensin lainaan liittyvästä tuesta (max. -50%) ja loppuosa avustuksesta. 41
Valtiontakaus: valtiontakauksen määrä Valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä on vähintään 0,15 prosenttia mutta enintään 5,0 prosenttia koko takauksen määrästä. Yhtä tilaa kohden saa olla valtiontakauksia voimassa enintään 100 000 euroa. Valtiontakaus voi ainoastaan erityisestä syystä olla suurempi kuin 30 prosenttia tuettavan toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Jos samaan tukikohteeseen on myönnetty tai myönnetään avustusta, avustus ja valtiontakaus yhteensä eivät saa ylittää 70 prosenttia tuen kohteena olevan toimen kokonaisrahoituksesta. 42
Valtiontakauksesta perittävät maksut Valtiontakausta myönnettäessä peritään lainan saajalta valtiolle kertamaksu, joka on 0,75 % takauksen määrästä, kuitenkin enintään 200 euroa. Maksun perii luottolaitos. Lisäksi valtiontakauksesta peritään lisäksi maksu kahdesti vuodessa. Maksu peritään puolivuosittain jälkikäteen. Maksun suuruus on 0,75 % takauksen kulloinkin jäljellä olevasta määrästä. Takauksesta perittävät maksut on maksettava vuosittain kahdessa erässä huhtikuun ja lokakuun viimeisenä päivänä. 43
Valtiontakaus Valtiontakauksen kohteena olevan lainan tai sen erän nostamista varten tuen saajan on hankittava nostolupa. Lupa on esitettävä lainan myöntäneelle luotonantajalle ennen nostoa. Valtiontakaus tulee voimaan sen jälkeen, kun tuen kohteena oleva laina tai sen ensimmäinen erä on nostettu, tuen saajalta perittävä kertamaksu on suoritettu ja vastavakuus on asetettu. Takaussitoumus ei sido valtiota, jos edellä tarkoitettuja toimenpiteitä ei ole toteutettu kahden vuoden kuluessa valtiontakauksen myöntämisestä tai lain 65 :ssä säädettyjä ehtoja ei noudateta. 44
Valtionvastuu Valtio on vastuussa luotonantajalle myönnettyjen valtionlainojen niistä pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan valtionlainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja. Valtionvastuun voimassaolon edellytyksenä on, että luotonantaja huolehtii lainasta ja sen vakuuksista tämän lain mukaisesti sekä hyvää pankkitapaa noudattaen. Lainan myöntänyt luotonantaja on myös velvollinen valvomaan valtion etua, kun lainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi yrityssaneerauksessa, yksityishenkilön velkajärjestelyssä, pakkohuutokaupassa tai konkurssimenettelyn yhteydessä. Valtionlainan vakuutena olevan omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttaminen lainan takaisinperintää vaarantavalla tavalla saadaan tehdä vain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suostumuksella. 45
Luotonantajan ja keskusrahalaitoksen tehtävien hoitaminen Luotonantajan tai keskusrahalaitoksen palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä tämän hoitaessa tässä laissa säädettyjä tehtäviä. Edellä tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa aiheutettuun vahinkoon sovelletaan vahingonkorvauslakia. Luotonantajan tulee ottaa huomioon valtionlainaa hoitaessaan valtion etu luotonantajana samoin kuin takauksen kohteena olevaa lainaa hoitaessaan valtion etu takaajana. Luotonantajan on viivytyksettä ilmoitettava Maaseutuvirastolle sellaisista tuen saajan taloudellista asemaa, tuen kohteena olevaa lainaa tai lainan vakuutena olevan omaisuuden arvoa koskevasta muutoksesta, jolla voi olla vaikutusta valtion asemaan luotonantajana tai takaajana. 46
Tietojen luovuttaminen Luotonantajalla ja keskusrahalaitoksella on velvollisuus yksilöidystä pyynnöstä luovuttaa maa- ja metsätalousministeriölle, Maaseutuvirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sellaisia tuen saajaa koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä lainaan liittyvän tuen myöntämisen edellytysten ja ehtojen noudattamisen valvomiseksi. Luotonantajan ja keskusrahalaitoksen tiedonantovelvollisuus koskee myös salassapidettäviä tietoja. Tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon ne on viranomaiselle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi luovutettu. 47
Luotonantajan tiedonsäilytysvelvollisuus Luotonantajan on säilytettävä vähintään laina-ajan asiakirjat, jotka koskevat: 1. lainaehtoja ja lainaehtojen muuttamista maksuhelpotukset mukaan lukien; 2. valtionlainan vakuusarviota; 3. vakuuden rasituksia sinä ajankohtana, jona valtionlainan tai takauksen vakuudeksi osoitettuun omaisuuteen vahvistettiin pantti- tai muu oikeus; 4. lainan irtisanomista. Asiakirjat on säilytettävä, kunnes valtionlaina tai valtiontakauksen kohteena oleva laina on maksettu takaisin. Jos luottolaitos on hakenut hyvitystä valtionlainasta tai maksua valtiontakauksen perusteella, asiakirjat on säilytettävä, kunnes hyvitys on maksettu tai maksu valtiontakauksen perusteella suoritettu tai lainvoimainen päätös hyvityshakemuksen tai takaukseen perustuvan maksuhakemuksen hylkäämisestä tehty. 48