KERRO KARTALLA-KYSELY Pihlajamäki, Pihlajisto ja Savela 2010, katu- ja puisto-osasto Tekninen raportti Taloustutkimus Oy, Pauliina Aho Toukokuu 2011
Taloustutkimus Tekninen raportti 2 (9) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TIEDONKERUUSTA... 3 3 AINEISTOSTA... 4 4 MUITA HAVAINTOJA DATASTA JA TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄSTÄ... 7 5 TULOSTEN RAPORTOINNISTA, HAVAINTOJA TULOKSISTA... 9
Taloustutkimus Tekninen raportti 3 (9) HELSINGIN KAUPUNKI PIHLAJAMÄKI, PIHLAJISTO JA SAVELA KERROKARTALLA-KYSELY 2010 1 YLEISTÄ Helsingin kaupungin rakennusvirasto käyttää käyttäjäkyselyjen aineistojen keräämiseen Kerrokartalla-ohjelmistoa, joka on käyttäjäkyselyjen aineistojen keruuseen räätälöity karttapohjainen Internet-sovellus. Taloustutkimus on analysoinut tilaajan toimittaman Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan kyselyn aineiston. Tämä raportti sisältää teknisen analyysin aineistosta ja sen raportoinnista. Varsinaiset kyselytulokset esitetään erillisessä ppt-raportissa karttakuvin. Pihlajamäki, Pihlajisto ja Savela kuuluvat Koilliseen suurpiiriin (5), Latokartanon peruspiiriin (501) ja Malmin kaupunginosaan. 2 TIEDONKERUUSTA Kyselyyn vastanneet ovat merkinneet kartalle kohdan/ne kohdat (pistein, viivamerkinnöin), jo(i)ssa heidän mielestään kyseinen asia toteutuu. Lisäksi on ollut mahdollista antaa asiaa selittävä, avoin kommentti kyseiseen merkintään. Kyselyssä oli mahdollista lisäksi antaa avointa palautetta ja ottaa kantaa väittämiin. Kerrokartalla-kysely muodostui seuraavista aihealueista: Vahvuudet Epäkohdat Toimenpiteet Väittämät Vastaajan taustatieto Kyselyn tiedonkeruusta on vastannut tilaaja. Kyselyyn oli vastattu 1.9. 4.11.2010. Helsingin kaupungin rakennusvirasto postitti kyselyalueen jokaiseen talouteen kortin, jossa kerrottiin alueen Kerrokartalla-tutkimuksesta. Kortti postitettiin 28.9.2010. Kyselyyn oli 28.9 mennessä tullut vastaus 70 vastaajalta. Aikaleimalla 30.9 tai sen jälkeen oli tullut vastaukset 285 vastaajalta. Tämän pohjalta voidaan todeta, että tiedotuskortti kyselystä kannattaa lähettää kyselyalueen talouksiin, sillä se on aktivoinut vastaamaan kyselyyn.
Taloustutkimus Tekninen raportti 4 (9) 3 AINEISTOSTA Tilaajan mukaan tärkeintä on annetut karttamerkinnät, eikä niinkään vastaajien määrät. Toiveena kuitenkin oli saada tietoa siitä, kuinka moni on vastannut kyselyssä loppuun saakka, missä on keskeytetty, kuinka monta kommenttia keskimäärin on annettu, mikä on vaihteluväli ja kuinka moni on tallentanut vastaajatietonsa. Kyselyyn vastasi yhteensä 355 henkilöä. Vastaajamäärä on tosin tulkinnallinen ja osin arvio, sillä se pohjautuu Kerrokartalla-järjestelmän tekemiin Comment Session Id tunnisteisiin. Tällaisia tunnisteita oli 295 kappaletta. Näiden lisäksi on 60 tapausta, joissa kyseistä Id-tunnistetta ei ole, mutta on merkintä vastausajasta (aika_kello). Näistä yhteensä tulee 355. Näistä tunnisteista käytetään tulosraportissa termiä vastaaja. Taustatiedot kysyttiin kyselyn lopussa. Vastaajatiedot tai ainakin osa niistä oli tallennettu 291 tapauksessa. Näiden voidaan tulkita vastanneen kyselyssä loppuun saakka. Sitä, missä vaiheessa kyselyyn vastaaminen on jätetty kesken, on aineistosta hankalaa selvittää. Vastaajilla on ollut mahdollista antaa useita kommentteja ja siirtyä kyselyssä paikasta toiseen satunnaisesti. Eri kysymyskohtiin annetuista kommenttimääristä voidaan päätellä, mitkä asiat ovat vastaajille tärkeitä, ja millä on vähemmän merkitystä. Eniten karttamerkintöjä saivat väittämät Roskainen ja epäsiisti paikka, Hieno, viihtyisä puisto ja Alue, jolla ulkoilen eniten. Vähiten merkintöjä annettiin aiheesta Paikka, jonne voisi jättää nykyistä enemmän lahopuita ja tiheikköjä. Myöskään metsäalueelle, jolle ei saisi tehdä toimenpiteitä, vanhusten suosimalle alueelle sekä kulkuyhteyksien rakentamiseen annettiin vähän karttamerkintöjä. Eniten merkintöjä on annettu vahvuuksille (keskimäärin 99 merkintään per väittämä). Epäkohdille on annettu keskimäärin 95 merkintää per väittämä. Selvästi vähemmän on kommentoitu toimenpiteitä (52 merkintää per väittämä). Syitä toimenpiteiden kommentoinnin vähyyteen voivat olla väittämät itsessään tai se, että toimenpiteissä pyydettiin merkitsemään alueita viivatyökalulla, mikä voi olla yksittäistä kasvokuvalla merkittävää karttamerkintää haasteellisempi tehdä ja saada haluttuun kohtaan. Kommentteja (karttamerkintöjä) oli annettu yhteensä 2518 kappaletta. Yksi vastaaja teki keskimäärin 7,1 merkintää. Merkintöjen vaihteluväli on 0-46. Eniten karttamerkintöjä saivat väittämät Roskainen ja epäsiisti paikka, Hieno, viihtyisä puisto ja Alue, jolla ulkoilen eniten. Vähiten merkintöjä annettiin aiheesta Paikka, jonne voisi jättää nykyistä enemmän lahopuita ja tiheikköjä Palautetta on pääosin annettu Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan alueelle, mutta karttamerkintöjä on annettu myös alueen ulkopuolelle. Kaukaisin karttamerkintä sijoittuu Pasilaan.
Taloustutkimus Tekninen raportti 5 (9) Taulukko 1. Karttamerkintöjen määrät väittämittäin. Karttamerkintöjä VÄITTÄMÄT yhteensä Kaikki väittämät 2518 VAHVUUDET Toimiva, viihtyisä katu, tori tai aukio 82 Nuorison suosima alue 142 Vanhusten suosima alue 35 Hieno, viihtyisä puisto 157 Luontoelämyksiä tarjoava paikka 147 Hieno maisema tai näkymä 121 Hiljainen ja rauhallinen paikka 62 Historiallisesti merkittävä paikka 100 Erityisen hieno kohde, todellinen helmi 49 Paras kohtauspaikka 45 Alue, jossa ulkoilen eniten 154 VAHVUUDET YHTEENSÄ 1094 EPÄKOHDAT Roskainen ja epäsiisti paikka 211 Rauhaton ja meluisa paikka 133 Turvaton, huonomaineinen paikka 106 Turvaton alue: liikenne 149 Turvaton alue muu syy 45 Heikko näkyvyys katualueella esim. pensaat tai muut esteet 51 Huonokuntoiset kalusteet ja rakenteet, esim. penkit, kaiteet, portaat 56 Huonosti hoidettu kasvillisuus 78 Paikkaan muodostuu lätäköitä 62 Vaikeakulkunen käytävä tai ulkoilureitti esim. lastenvaunuille, vanhuksille 63 EPÄKOHDAT YHTEENSÄ 954 TOIMENPITEET Kiireisimmin kunnostusta kaipaava katu, tori tai aukio 86 Kiireisimmin kunnostusta kaipaava puisto 43 Kiireisimmin hoidon tarpeessa oleva metsikkö esim. huonokuntoisia puita, liian tiheää puustoa 61 Metsäalue, jossa ei saisi tehdä minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä 33 Paikka, jonne voisi jättää nykyistä enemmän lahopuita ja tiheikköjä 13 Kulkuyhteys rakennettava 34 Paikkaan tai reitille tarvitaan valaistus 55 Kohde, jossa aurausta ja liukkauden torjuntaa parannettava 60 Kaluste lisättävä esim. penkki, roska-astia 85 TOIMENPITEET YHTEENSÄ 470
Taloustutkimus Tekninen raportti 6 (9) Naiset ovat vastanneet miehiä aktiivisemmin kyselyyn. Ikäryhmistä vastauksia on saatu eniten 45 54-vuotiailta. Yleisin vastaajaryhmä on 45 54-vuotiaat naiset. Latokartanon peruspiirin ikäjakaumaan verrattuna 1 kyselyyn on vastannut keskimääräistä iäkkäämpää väkeä eli nuorten mielipiteet tällä kyselyllä on saatu heikosti. Taulukko 2. Vastaajajoukon rakenne. Ryhmä Määrä Sukupuoli: Nainen 178 Mies 111 Ei tietoa 66 Ikäryhmä: 18-34 v. 47 35-44 v. 56 45-54 v. 83 55-64 v. 58 65+ v. 39 Ei tietoa 72 Kotikatuja on ilmoitettu 30 kappaletta ja postinumeroita viisi kappaletta. Postinumeroista todettakoon, että alla on esitetty postinumerot suoraan sen mukaan kuin mitä tilaajan toimittamassa aineistossa on. Kaksi postinumeroa on tulkinnanvaraisempia kuin kolme, joista voidaan olettaa etunollien puuttuvan. Tuloksien tarkasteleminen kotikadun mukaan ei ole mielekästä, sillä katukohtaiset vastaajamäärät ja täten myös väittämäkohtaisesti annetut karttamerkinnät jäävät pieniksi eikä näistä näin ollen voida tehdä johtopäätöksiä kotikadun vaikutuksesta vastauksiin. Postinumerot: 19 (oletettavasti 00190) 71 (oletettavasti 00710) 170 (oletettavasti 00170) 710 (oletettavasti 00710) 720 (oletettavasti 00720) Kotikadut (suluissa vastaajamäärä, n=): Aulangontie (n=1) Ketokiventie (n=2) Pyynikintie (n=15) Graniittitie (n=8) Kiillekuja (n=6) Rapakivenkuja (n=13) Harjannetie (n=3) Kiilletie (n=9) Rapakiventie (n=15) Hattelmalantie (n=12) Kivipyykintie (n=3) Ratavallintie (n=20) Isonkaivontie (n=3) Liuskekuja (n=5) Salpausseläntie (n=10) Johan Bockin kuja (n=1) Liusketie (n=27) Savelantie (n=20) Johtokivenkatu (n=1) Maasälvänpolku (n=4) Tiirismaantie (n=11) Johtokivenkuja (n=3) Maasälväntie (n=20) Vanha Puroniitykuja (n=1) Johtokiventie (n=1) Marmoritie (n=13) Vanha Puroniitynpolku (n=9) Ketokivenkaari (n=2) Puroniitynpolku (n=1) Vuolukiventie (n=22) 1 Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki alueittain, v. 2008
Taloustutkimus Tekninen raportti 7 (9) 4 MUITA HAVAINTOJA DATASTA JA TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄSTÄ Annettujen karttamerkintöjen määrää ja vastaajajoukon kokoa voidaan pitää kohtuullisen riittävänä tulosten analyysiin. Aiemmin kirjekyselyinä ja digium-kyselyinä toteutetuissa käyttäjäkyselyissä, joissa lomake on postitettu kyselyalueella 1000 henkilölle ja on ollut mahdollisuus vastata netissä, on tuottanut alueesta riippuen 232 484 vastausta, joista nettivastauksien määrät vaihtelevat yleisimmin välillä 27 58 (poikkeuksena Katajanokan kyselyssä 147 nettivastaajaa) 2. Annettujen karttamerkintöjen määrät ovat samassa suhteessa siihen, miten aiemmissa kyselyissä eri kysymyksiin on annettu vastauksia. Vastaajamäärää tarkasteltaessa tosin on huomioitava, että sitä pystytään vain arvioimaan erilaisiin tunnistetietoihin pohjaten. Aineistossa on 295 erilaista id-tunnistetta, jota tilaajan mukaan käytetään eriyttämään eri vastaajat. Datassa on näiden lisäksi 60 sellaista, joilla tätä tunnistetta ei ole, mutta on yhtenevä tieto vastausajasta. Tämän pohjalta voidaan päätellä 355 eri henkilön (tai ainakin eri vastausistunto) vastanneen kyselyyn. Kerrokartalla-kysely mahdollistaa vahvuuksien, epäkohtien ja toimenpiteitä tarvitsevien alueiden merkinnän tarkemmin kuin kirjelomakkeelle merkitty puiston numero tai kadun nimi. Kartalle on myös ollut mahdollista antaa niin monta merkintää kuin itse kokee tarpeelliseksi, kun taas kirjekyselyissä määrä on rajautunut enintään kahteen puistoon/katuun per väittämä. Annettuja merkintöjä on ollut mahdollista täydentää sanallisesti antamalla kirjallinen kommenttiteksti. Tämä mahdollistaa alueella tehtävien toimenpiteiden tarkemman suunnitellun ja resurssien kohdistamisen oikeisiin kohteisiin. Kerrokartalla-kyselyn tulokset ovat tältä osin aiempiin kyselyihin verrattuna tarkempia. Annetuista merkinnöistä voidaan havaita, että kasvokuvalla tehtyjä yksittäisiä karttamerkintöjä on annettu enemmän kuin viivatyökalulla tehtäviä merkintöjä. Tämä voi johtua kysytyistä aihealueista, siitä, että eniten viivatyökaluja vaativia väittämiä on kyselyn keskivaiheilla tai siitä, että viivatyökalun käyttäminen teknisesti koetaan hankalampana kuin yksittäisen kasvokuvamerkinnän. Viivatyökalulla on merkitty sekä yksittäisiä viivoja että rajattu alueita. Kyselylomakkeen väittämät ovat pitkälti samoja, joita on käytetty aikaisemmin kirjekyselyinä ja digium-kyselyinä toteutetuissa käyttäjäkyselyissä. Väittämät sinänsä ovat toimivia ja antanevat tietoa niistä asioista, joihin aluesuunnittelijoilla on tarve. Kysymysteknisesti väittämäpatteristoon, jossa otetaan kantaa olemassa täysin samaa-täysin eri mieltä-asteikolla, suosittelemme muutos vastausasteikkoon. Nyt keskimmäisenä vastausvaihtoehtona on en osaa sanoa, mikä aineistoa analysoitaessa on tulkittu lähinnä kannanotoksi siitä, ettei ole samaa eikä eri mieltä asian kanssa. Suosittelemme, että jatkossa käytettään vastausasteikkoa, jossa keskimmäisenä, neutraalina vaihtoehtona on ei samaa eikä eri mieltä, ja tämän lisäksi mahdollisesti vaihtoehto en osaa sanoa. Data-aineistoa käsiteltäessä haasteellista oli saada merkinnät liittymään tiettyyn katuun tai puistoon. Osa merkinnöistä sijoittuu selkeästi puistoalueelle tai kadulle, mutta osa 2 Vuoden 2009-2010 käyttäjäkyselyt.
Taloustutkimus Tekninen raportti 8 (9) merkintöjä on hyvin lähellä näitä. Tällöin voidaan olettaa, että merkintä on tarkoitettu tiettyyn kohteeseen, mutta tarkkuus merkintää tehtäessä ei ole ollut riittävä. Tästä syystä puistoihin ja katuihin kohdistuvien merkintöjen määriä ei ole mielekästä laskea. Osa merkinnöistä on sijoittunut tarkastelualueen ulkopuolelle. Kaukaisin merkintä sijoittuu Pasilan alueelle eikä näin näy tulosraportin kartoissa. Tulosraportin karttojen pohjana on käytetty tilaajan toimittamia mif-tiedostoja. Muutoin tiedot on laskettu tilaajan toimittamasta excel-tiedostosta. Ensimmäisiä tulosanalyysejä aineistosta tehtäessä havaittiin, että tiedostosta saadut karttamerkintämäärät erosivat siitä, mitä Kerrokartalla-sovellus näytti vastattaneen. Karttakommentit aineistossa oli samalla Commentors session id tunnuksella useita eri vastaajia, joilla oli sama Comment id, samat koordinaattipisteet. Aikaleimat näillä olivat erilaiset (jopa useiden päivien ero) samoin taustatiedoissa sukupuoli, ikä, osoite on eri tiedot. Tämä aiheutti ongelmia aineiston yhdistämisessä. MapInfo tiedostoissa on avaintietona vain Comment id. Kun tällä yhdistettiin puistokohtainen tieto vastaajaan (Karttakommentit), niin yhdistäminen ei mennyt oikein. Samalla karttapisteellä/ Comment id on useampi vastaajatieto ja näillä käytössä olevilla avaimilla tietoja ei voitu yhdistää oikein. Tilaaja toimitti tämän jälkeen uuden aineiston. Tilaajan arvion mukaan käyttäjäsessioita tunnistava toiminto on sekoittanut muutamassa tapauksessa talletuksia. Tämä havainto tarkoitti myös sitä, että järjestelmätoimittaja tekee Kerrokartalle-systeemiin muutoksia. Aineistosta havaittiin myös, että joissakin tapauksissa joihinkin kysymyksiin oli sekä karttapiste- että viivakoordinaatteja, vaikka järjestelmän kuuluisi kysymykseen käyttää jompaakumpaa merkintätapaa. Kerrokartalla-järjestelmän toimittaja tutki asiaa tietokannasta, ja nähtävästi kyseessä on tilanne, jossa tietokantahaussa on ollut virhe esimerkiksi nettiyhteydessä ilmenevän hetkellisen ongelman takia, ja siksi systeemiin on jäänyt tieto edellisen talletetun kommentin työkalutyypistä. Tähän on olemassa periaatteessa esto mutta se ei ole virhetilanteessa ilmoittanut käyttäjälle asiasta, joka ei ole nähtävästi edes huomannut ristiriitaa siinä että piirtää viivaa vaikka on valinnut pistetyökalun. Tämä havainto tarkoitti sitä, että asia korjataan järjestelmään. Tilanne on harvinainen ja vaikeasti testattava. Kyseiset tilanteet on pidetty mukana aineistossa, sillä ne ovat oikeissa luokissaan.
Taloustutkimus Tekninen raportti 9 (9) 5 TULOSTEN RAPORTOINNISTA, HAVAINTOJA TULOKSISTA Tulokset on raportoitu karttaesityksin ppt-muotoiseen raporttiin. Kokonaistulokset esitetään omana raporttinaan. Lisäksi tuloksia on tarkasteltu karttakuvin vastaajien iän ja sukupuolen mukaan, sillä tilaaja on halunnut tietää näiden mahdollista korrelointia vastauksiin. Aineistosta on selvästi havaittavissa Pihlajamäen ostoskeskuksen merkitys alueelle. Se on toki kohtaamispaikka, mutta muutoin se tuodaan ilmi roskaisena alueena. Se koetaan turvattomana, huonomaineisena paikkana, joka kaipaa kunnostusta. Alueella on useita puistoalueita, joissa mielellään ulkoillaan ja jotka tarjoavat luontoelämyksiä. Erityisesti esille nousevat Vantaanjoen läheisyys sekä Hiidenkirnut. Hiidenkirnut ovat historiallisesti merkittävin paikka. Roskaisuudesta ja epäsiisteydestä on annettu eniten karttamerkintöjä, ja tähän asiaan kannattanee kiinnittää huomiota. Mitään erityistä luonnonsuojelullista tai muutakaan poikkeavaa ei aineistosta ole havaittavissa, sillä esim. väittämiin, joiden mukaan hoitotoimenpiteitä ei tulisi tehdä tai nykyistä enemmän tulisi jättää lahopuita, on annettu vain vähän karttamerkintöjä. Annettuja karttamerkintöjä iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltaessa ei ole havaittavissa yleisiä tuloksia selittäviä eroja miesten ja naisten tai eri-ikäisten vastaajien kohdalla. Kyselyn lopussa olevissa väittämissä on havaittavissa muutamia eroja, jotka on tarkemmin esitetty tuloksia iän ja sukupuolen mukaan esittävä ppt-raportissa. Karttamerkintöihin liittyvät kommentit ja vastaukset avoimeen kysymykseen Ajatuksiani Pihlajamäen, Pihlajiston ja Savelan katu- ja viheralueiden kehittämiseksi löytyvät erillisistä word-dokumenteista sellaisinaan kuin vastaajat ovat ne kirjoittaneet. Kehittämisajatukset on luokiteltu tilaajan ilmoittamien aihepiirien mukaisesti. Eniten palautetta on annettu siisteyteen ja puhtaanapitoon liittyviin asioihin.