Pohja- ja rantarakennesuunnitelma

FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto KOIVUSAAREN OSAYLEISKAAVA Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 22.12.2010

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma I 22.12.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Kohteen kuvaus... 2 2.1 Sijainti... 2 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet... 2 2.3 Rajaukset ja koko... 2 2.4 Käyttöhistoria... 2 2.5 Maankäyttö... 3 3 Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot... 4 3.1 Maaperäolosuhteet... 4 3.2 Merenpohja... 4 3.3 Pohjavesi... 4 3.4 Pintavedet... 4 4 Koivusaaren kaivu ja täyttäminen... 5 4.1 Yleistä... 5 4.2 Ruoppaustyöt... 5 4.2.1 Sedimenttien poisto... 5 4.2.2 Saven ruoppaus... 5 4.3 Täyttötyöt... 6 4.3.1 Yleistäyttö... 6 4.3.2 Täyttö rakennusten kohdalla... 6 5 Sedimenttien vaikutus täyttötyöhön... 9 6 Rantarakennetyypit...10 6.1 Uimarannat...10 6.2 Luiskatut tyrskyrannat...11 6.3 Itäranta...13 6.4 Venesatamat...13 6.5 Pienvenekanava...14 6.6 Porstan ranta...15 6.7 Virtausaukot...15 6.8 Aallonmurtajat...16 6.9 Rantarakenteiden kustannukset...18 7 Pysäköinnin järjestäminen...19 7.1 Pysäköinti asuinrakennuksen alla tulvasuojaustason yläpuolella noin tasolla +2,50..20 7.2 Pysäköinti asuinrakennuksen alla tulvasuojaustason alapuolella noin tasolla +0,50..21 7.3 Pysäköinti asuintalojen ulkopuolella korttelipihan alla tulvasuojaustason alapuolella noin tasossa + 0,50...22 7.4 Pysäköinti katu- ja yleisten alueiden alla noin tasossa +0,5...23 7.5 Pysäköinnin kustannukset...24 8 Rakenteiden ja rakennusten perustaminen...26 8.1 Sillat...26 8.2 Rakennukset Länsiväylän alueella...27

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma II 22.12.2010 8.3 Asuin- toimisto- ja liikerakennusten perustaminen...27 8.4 Maarakenteiden ja johtojen perustaminen...27 8.5 Maarakennusmassat...28 9 Toteutus...29 9.1 Työnaikainen tilanne...29 9.2 Osayleiskaavan toteutus...29 LIITTEET: Liite A: Tekstissä sekä maa- pohja- ja rantarakennuskustannuksien laskennassa eritellyt alueet Liite B: Ruopattavat alueet Piirustusluettelo ja piirustukset -01 21

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 1(1) HELSINGIN KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO KOIVUSAARI 1 Johdanto Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tekeillä Koivusaaren alueen osayleiskaava. Kaavoitusta varten FCG Finnish Consulting Group Oy on tehnyt alueesta seuraavia tarkasteluita: Pohjarakenne- ja rantarakennesuunnitelma Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, joka esittää aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella valtioneuvoston asetuksen Vna 214/2007 mukaisen puhdistustarpeen arvioinnin Sedimentin kunnostusperiaatteet ( Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, Koivusaari, Sedimentin kunnostusperiaatteet, FCG Finnish Consulting Group ) sekä Sedimentin kustannushyötyanalyysi ( Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, Koivusaari, Kunnostusmenetelmien kustannushyötyanalyysi, FCG Finnish Consulting Group Alueelle on valmisteilla osayleiskaava, jonka mukaan valtaosa alueesta tulee asuinkäyttöön. Alueelle rakennetaan metroasema. Osayleiskaavan pohjaksi laaditussa viitesuunnitelmassa on myös suunnitelma Länsiväylän muuttamisesta katetuksi Koivusaaresta Lauttasaaren suuntaan sekä talonrakentaminen katetun Länsiväylän päälle. Työtä ohjasi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta Jukka Tarkkala. Pilaantuneiden maiden osalta oli mukana Kaarina Laakso ja kaavan laatimiseen liittyen Mikko Reinikainen, Valtteri Heinonen sekä Samuel Tuovinen. Konsultin projektipäällikkönä toimi koko projektin osalta Harri Vehmas sekä Matti Honkaniemi geoteknisenä asiantuntijana ja Suvi Saljola suunnittelijana. Erillisen pilaantuneisuusselvityksen raportoinnista vastasi Sari Hämäläinen ja sedimentin raportoinnista Arto Itkonen.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 2(2) 2 Kohteen kuvaus 2.1 Sijainti Kohde sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella, lähellä Helsingin ja Espoon rajaa. Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Alueen sijainti. 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet 2.3 Rajaukset ja koko 2.4 Käyttöhistoria Alueen omistaa valtaosin Helsingin kaupunki, ja se on vuokrattu venekerhojen käyttöön. Länsiväylän pohjoispuolinen osa on yksityisomistuksessa. Koivusaari rajautuu kaikista suunnista mereen. Länsiväylä kulkee Koivusaaren pohjoisosan läpi. Nykyisen Koivusaaren pinta-ala on noin 10 ha, josta Helsingin kaupungin omistuksessa olevan Länsiväylän eteläpuoleisen osan pinta ala on noin 7 ha. Pohjoispuolinen osa on yksityisessä omistuksessa. Alueella on ollut kaksi saarta: Koivusaari ja Leppäsaari. Saarten välistä vesialuetta on täytetty monessa vaiheessa. Lauttasaaren, Koivusaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välinen Jorvaksentie valmistui liikennöitäväksi 1935. Tie levennettiin Länsiväyläksi 1960-luvun puolivälissä. Länsiväylän eteläpuolella on alueita, joita on käytetty epävirallisena kaatopaikkana. Koivusaaren pohjoisosa on luonnontilaista. Alueella on kesämökki ja tiilinen edustuskäytössä oleva omakotitalo. Myös Koivusaaren eteläkärki alkuperäisen Leppäsaaren alueella on luonnontilainen. Koivusaaren eteläosassa toimi ennen (1960- ja 70-luvuilla) putkiliikkeitä, veneilyalan palveluyrityksiä, Helsingin liikuntaviraston toimintaa sekä muuta ra-

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 3(3) 2.5 Maankäyttö kennusalan toimintaa ja varastointia. Länsiväylän levennyksen yhteydessä 1960-luvulla kaupunki lunasti alueet. Lisäksi alueella on toiminut venekerhoja: Nyländska Jaktklubben r.f. (saaren länsipuolella), Koivusaaren Pursiseura ry. (saaren itäpuolella) sekä Vaskilahden venekerho, joiden veneiden talvisäilytystä on myös ollut alueella. Koivusaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Osayleiskaavaluonnoksen mukaan alueelle tulee asutusta, palvelujen alueita, työpaikka-alueita, viheralueita sekä venesatama- ja liikennealueita. Havainnekuva osayleiskaavaluonnoksesta on kuvassa 2 ja tässä työssä käytetty nimistö liitteessä A ja piirustuksessa 07. Tämän työn lähtökohtana on 29.1.2010 päivätty Koivusaaren viitesuunnitelma. Kuva 2. Osayleiskaavaluonnoksen havainnekuva.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 4(4) 3 Maaperä-, pohja- ja pintavesitiedot 3.1 Maaperäolosuhteet 3.2 Merenpohja 3.3 Pohjavesi 3.4 Pintavedet Maanpinnan korkeus alueella vaihtelee tasovälillä +0,5 +6 metriä. Alimmillaan maanpinta on eteläkärjessä ja korkeimmillaan Länsiväylän molemmin puolin. Valtaosa Länsiväylän eteläpuoleisesta, veneseurojen hallinnassa olevasta osasta on tasolla noin +1 +2. Maaperä Koivusaaren nykyisellä maa-alueella on kitkamaata ja moreenia, täyttöalueita sekä kalliopaljastumia. Selkeitä savi- tai silttikerroksia ei pohjatutkimusten perusteella ole. Luonnontilaisia alueita on Länsiväylän pohjoispuolella ja entisen Leppäsaaren alueella eteläkärjessä. Maakerroksen paksuus vaihtelee noin 1,0-6,0 metrin välillä. Itä- ja länsirannoilla sekä aallonmurtajien kohdilla on paksut täytemaapenkereet. Näiden välissä on noin 5 m paksu täyttöalue, jota on todennäköisesti osittain käytetty yhdyskuntajätteen kaatopaikkana. Ympäristöteknisen maaperätutkimuksen perusteella täyttökerros sisältää suurimmalla osalla aluetta kivistä hiekkaa ja lohkareita. Koivusaaren alueella täytön seassa oli sekalaisia aineksia kuten tiiltä, lasia, muovia, keramiikkaa ja osin myös yhdyskuntajätettä sisältävää täyttöä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi raportissa on pilaantuneisuutta selvitetty seikkaperäisesti. Merenpohjassa on suhteellisen ohuet alle 2 m paksuiset savikerrokset suurella osalla täytettävää merialuetta. Osin savi- ja silttikerrokset puuttuvat kokonaan. Hienorakeinen pohja on suurelta osin pilaantunut noin 0,2 metrin paksuudelta erilaisilla haitta-aineilla. Sedimenttien kunnostusta tarkastellaan tarkemmin erillisessä tähän raporttiin liittyvässä raportissa. Aiemmissa koekuoppatutkimuksissa todettiin pohjaveden pinnan olevan noin 1,7-2 m syvyydellä maanpinnasta, noin puoli metriä keskivesipinnan alapuolella. Alueella muodostuu maaperään imeytyvästä sadevedestä jonkin verran pohjavettä, mutta todennäköisesti pohjavesi on valtaosalla yhteydessä meriveteen ja vaihtelee merivedenpinnan vaihteluiden tahdissa pienellä viiveellä. Koivusaari rajautuu kaikissa ilmansuunnissa mereen. Suurin osa saaresta on asfaltoimatonta aluetta, jolla sadevedet imeytyvät maaperään. Asfaltoiduilta alueilta sadevedet johdetaan pintavaluntana, sivuojilla ja Vaskisalmenkujan eteläosassa myös hulevesiviemäreiden kautta mereen. Alueen pintavedet valuvat valtaosin pintaa pitkin mereen. Alueella on jonkin verran hulevesiviemäreitä, jotka myös purkautuvat mereen.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 5(5) 4 Koivusaaren kaivu ja täyttäminen 4.1 Yleistä 4.2 Ruoppaustyöt 4.2.1 Sedimenttien poisto 4.2.2 Saven ruoppaus Koivusaaren täyttö on suunniteltu tehtäväksi pääosin louheella. Tämänhetkinen pääaikataulu sopii samalle ajanjaksolle esimerkiksi Pisara -radan suunnitellun toteutuksen kanssa, ja sieltä tulevat massat riittävät Koivusaaren tarpeisiin. Ennen täyttöjä alueelta tulee poistettavaksi valtaosa puustosta ja humuspitoiset kasvukerrokset. Olevaa puustoa säilytetään pohjoispuolen yksityisomistuksessa olevan alueen lisäksi Länsiväylän liittymäalueilla ja Eteläisessä rantapuistossa, josta eteläisin kärki jää luonnontilaiseksi. Nykyisellä maa-alueella maakerrokset ovat suhteellisen ohuita kitkamaakerroksia, jotka voidaan jättää täyttöjen alle. Eteläistä Koivusaarta, nykyisiä venesataman kenttiä, on käytetty aikanaan kaatopaikkana, ja myös erilainen teollinen toiminta on liannut maaperää. Erillisessä tähän raporttiin liittyvässä raportissa Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi selvitetään maaperän pilaantuneisuuteen ja jätetäyttöön liittyvät toimenpiteet tarkemmin. Merenpohjassa on laajalti ohut kerros meriläjitykseen kelpaamattomia sedimenttejä, joiden käsittelyä on selvitetty tähän raporttiin liittyvässä erillisessä Sedimentin kunnostusperiaatteet -raportissa ja myös tässä raportissa. Ennen muiden pehmeiden maakerrosten poistoa tulee poistaa pilaantuneet sedimentit ruopattavien alueiden pinnalta. Poistettavien sedimenttien kerrospaksuus on noin 0,2 m. Sedimenttikerroksen poistaminen tehdään sitä varten suunnitellulla kuokka- tai krapikauharuoppaajan kauhalla. Ennen ruoppaustyötä ruopattava alue on sedimentin kulkeutumisen estämiseksi rajattava merenpohjasta merenpintaan ulottuvalla ns. silttiverholla. Tarkemmin työmenetelmät ja toimenpiteet tulevat käsiteltäväksi sedimentti- ja yleisruoppauksen ympäristölupia haettaessa. Pilaantuneet sedimentit tulee läjittää maihin ympäristöluvan mukaisesti. Koivusaaren alueella sijoituspaikka voi olla esimerkiksi Itärannan rantapuiston alue. Yhtenä mahdollisuutena ehdotetaan harkittavaksi sedimentin eristämistä haettavan sijoitusluvan perusteella paikoilleen niiltä osin, kun pehmeä maakerros on niin ohut, ettei geoteknisessä mielessä kerroksen poistaminen ole välttämätöntä. Tämän ratkaisun edellytyksenä on teknisesti kelvolliselle ratkaisulle saatava ympäristölupa, jossa pilaantuneiden sedimenttien leviämisen estämiseksi on esitetty toimenpiteet ja menetelmät. Tämän ratkaisuvaihtoehdon periaatteita selvitetään tarkemmin edempänä tässä raportissa. Täyttöpenkereiden alta ruopataan savi pois kitkamaahan tai kallioon saakka niiltä osin, kun saven paksuus ylittää 1,5 metriä. Saven poisto tehdään kaivamalla syrjäytynyt savi pois täytettävän penkereen edestä. Vaihtoehtoisesti voidaan savi poistaa ennakkoon täytettäviltä alueilta, jolloin ruoppaus ja täyt-

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 6(6) tö eivät ole ajallisesti riippuvaisia toisistaan. Savi poistetaan täyttöpenkereiden ulkoluiskien rajaamalta alueelta. 4.3 Täyttötyöt 4.3.1 Yleistäyttö 4.3.2 Täyttö rakennusten kohdalla Koivusaaren täyttö on suunniteltu tehtäväksi pääosin tunnelilouheella, jota syntyy esimerkiksi ratatunnelista. Louhe kuljetetaan syntypaikaltaan kuormaautoilla suoraan täyttökohteeseen tai mahdollisuuksien mukaan vesitietä pitkin proomulla. Murskaaminen Koivusaaren alueella on vaikeaa ennen kuin on rakennettu riittävästi täytemaata suojapenkereitä ja kiviaineskasoja varten. Länsiväylän eteläpuolisten alueiden täyttö tulee tehdä siten, että tehdään ensin reunapenger ja sitten täytetään sisäosat. Reunapenkereiden merenpuoleisissa osissa on suositeltavaa käyttää aaltojen aiheuttaman eroosion vähentämiseksi tunnelilouhetta karkeampaa louhetta, ellei eroosiosuojausta rakenneta yhdessä täytön kanssa. Pohjoispuoleisilla, suojaisemmilla paikoilla voidaan käyttää myös pengertämistä rintamana maalta poispäin. Täyttö on suositeltavaa tehdä heti riittävän korkeana, pinta +3 +4, jotta penger tiivistyy riittävästi täytön painosta jo täyttövaiheessa. Rakennusten kohdalla on mahdollista käyttää kahta vaihtoehtoista täyttötapaa riippuen siitä, käytetäänkö rakennusten perustamistapana betonista lyöntipaalutusta vai muuta perustamistapaa. Mikäli halutaan käyttää rakennusten perustamiseen lyöntipaaluja, tulee rakennusten kohtien täyttö tehdä kivettömällä kitkamaalla. Jotta voidaan varmistua rakennusten kohtien pysymisestä kivettöminä, tulee täyttövaiheessa käyttää tilapäisiä kovaan pohjaan ulottuvia seiniä rakennusten ympärillä ja täyttää nämä rajatut alueet esimerkiksi hiekalla. Muutoin kivetöntä kitkamaata joudutaan käyttämään suhteessa merkittävästi enemmän. Saatavien täyttömateriaalien hintasuhteet tietenkin ratkaisevat, mikä on edullisinta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 7(7) Kuva 3. Rakennusten kohtien täyttö louheen sijaan kivettömällä hiekalla lyöntipaalutusta varten. Hiekka- ja louhetäyttö etenevät samaan tahtiin. Tasokuva. Tunnelilouhe voi olla läpäistävissä pienempiläpimittaisilla (noin 400 mm) teräspaaluilla, kun paalujen asennukseen käytetään suuritehoista vibrausta. Kokemuksen puuttuessa tämä asennustapa vaatii etukäteen kokeilua, jos siihen päädytään. Kantavuus voidaan tarvittaessa varmistaa lyömällä. Ilman suuria ongelmia tunnelilouheen läpi paalutus voidaan suorittaa porapaalutuksena. Porapaalutuksen ongelmana on hinta, mutta toisaalta etuna suuri kantavuus.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 8(8) Kuva 4. Porapaalujen asennusta ja porapaalu raudoitettuna. Tunnelilouheelle voidaan tässä kohteessa harkita myös maanvaraista perustamista. Tällöin louheen tiivistäminen on suoritettava syvätiivistyksenä. Aivan rannalle eteläpuolella tulevissa rakennuksissa on kuitenkin mahdollinen täytön varaan perustaminen harkittava erityisellä huolella eroosion takia. Kuva 5. Syvätiivistys pudotustiivistämällä.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 9(9) 5 Sedimenttien vaikutus täyttötyöhön Sedimenteissä olevat haitta-aineet ovat vahingollisia meren pieneliöstölle erityisesti silloin, kun ne irtoavat sedimentistä ja ovat sekoittuneena meriveteen. Haitta-aineiden irtoamista tapahtuu erityisesti silloin, kun sedimenttiä käsitellään, kuten ruopattaessa. Haitta-aineiden kulkeutumista ruopattaessa pyritään estämään rakentamalla ruoppauksen ympärille niin sanottu silttiverho, joka on useimmiten pinnalta pohjaan ulottuva suodatinkangas, joka kiertää ruopattavan alueen ympäri merialueilla. Silttiverholla voidaan samalla estää kalastolle ja muille eliöille haitallisen meriveden samentumisen leviämistä laajemmalle ruoppausalueen ympäristöön. Silttiverho on alahelmasta painotettu ketjun tai muun teräspainon avulla pohjaan, ja yläreunasta tehty kelluvaksi putkiponttonien tai muiden kevennettyjen rakenteiden avulla. Kun silttiverho on tehty ja asennettu asiallisesti, ovat suurimmat riskit haitta-aineiden kulkeutumiseksi silttiverhon rikkoutuminen, huuhtoutuminen silttiverhon yli kovassa merenkäynnissä ja esimerkiksi ruoppausvaiheessa läjitysalueelle tapahtuva liikenne silttiverhoon tehdystä avattavasta aukosta. Koska joka tapauksessa joku määrä sedimenttien haitta-aineita kulkeutuu sedimenttejä ruopattaessa alueen ulkopuolelle, työmaajärjestelyistä ja sääoloista riippuen, on kustannusmielessä syytä tarkastella mahdollisuutta eristää sedimentit täyttöjen alle. Sedimentit voidaan jättää penkereen alle niillä alueilla, joissa penkereen alle jäävillä pehmeillä maa-aineksilla ei ole vaikutusta täyttöpenkereen stabiliteettiin eikä merkittävää vaikutusta penkereen painumaan. Mikäli sedimenttien eristäminen hoidetaan suunnitellusti ja huolellisesti, ei alueen ulkopuolelle kulkeutuvan sedimentin määrä ole ainakaan suurempi kuin ruopattaessa. Sen jälkeen, kun eristäminen on tehty, ei kulkeutumista alueen ulkopuolelle enää tapahdu, eikä siten alueen eliöstölle synny riskiä haitta-aineista. Työteknisesti yksi mahdollinen riskitön työtapa on samantapainen kuin tilapäisen silttiverhon käyttö. Raskaasta suodatinkankaasta rakennetaan pitkä rajattavan alueen ympäri ylettyvä verho, jonka alahelma lasketaan pohjaan noin 10 metriä luiskan helman sisäpuolelle. Sen jälkeen yläreuna viedään meren puolelle luiskan helman ohi. Seuraavaksi tehdään helmapenger lopullisen penkereen ulkoreunaan. Penger tehdään matalana, 1-2 metriä korkeana, tarkoituksena lukita suodatinkangas ulkoreunastaan. Sitä mukaan, kun helma on painotettu, vedetään yläreuna reunapenkereen sisäpuolelle ja oikaistaan sisäpuolelle. Reunakangas tehdään niin laajana kuin se pystytään hallitsemaan, jotta limitysjatkos seuraavaan osaan olisi mahdollisimman helppo ja luotettava tehtäväksi. Muun alueen päälle asennetaan samaan tapaan suodatinkangas limittämällä noin viisi metriä. Varsinainen täyttö tehdään rakentamalla reunapenger täyttöalueen ympäri ja suunnittelemalla täyttöjärjestys kunkin alueen muodon ja rakennusten sijoittelun vaatimalla tavalla. Edellä kuvattua menetelmää havainnollistetaan kuvassa 3. Meriolosuhteista riippuen asennusvaiheessa silttiverhon yläreuna voi olla upoksissa tai pinnalla, kun yläreunan kelluke on putkityyppiä ja sen kelluntaominaisuuksia voidaan säädellä muuttamalla veden ja ilman määrää putkessa. Silloin kun merenkäynti on kova, silttiverhon hallinta on pohjalla helpompaa kuin pinnalla. Verhon asennuksen ajankohta on valittava tuuliolojen takia huolella ja silti varautua säätilan muutoksiin.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 10(10) Sedimentin eristäminen vaatii erillisen selvityksen ja yksityiskohtaisen suunnitelman ja mahdollisesti koerakenteen, jotta sitä voidaan perustellusti esittää lupavaiheessa. 6 Rantarakennetyypit 6.1 Uimarannat Kuva 6. Sedimentin eristäminen suodatinkankaan ja helmapenkereen avulla. Koivusaareen on suunniteltu monia erityyppisiä, eri käyttötarkoitukseen tulevia rantoja. Koivusaaren eteläkärjessä sijaitseva suojeltu rantaniitty ympäristöineen sekä Länsiväylän pohjoispuolella oleva ranta jätetään luonnontilaan. Käytännöllisesti katsoen kaikki muut rannat tulevat rakennettavaksi täytön päälle. Suuri määrä rantoja rakennetaan pienvenesatamakäyttöön, joten niissä täytyy 2-3 metrin vesisyvyys ulottua rantaan asti, ja ranta tehdään täytön päälle betonisena kulmatukimuurina. Muut rannat muotoillaan täyttöön ja verhoillaan käyttötarkoituksen mukaan maisemarannoiksi, aallonmurtajiksi tai uimarannoiksi. Uusille täyttöalueille rantojen yhteyteen tulee joitakin virtausaukkoja varmistamaan veden vaihtuvuus suojaisissa altaissa. Rantarakenteet on esitetty kuvissa -13-17. Tekstissä käytetty aluejako on esitetty liitteessä A. Uusille täyttöalueille on suunniteltu kaksi uimarantaa. Ensimmäinen sijaitsee Pohjoisen kannaksen länsirannalla ja se jää Pohjoisranta II:n ja Koivusaaren nykyisen pohjoisrannan muodostamaan suojaisaan poukamaan. Toinen uimaranta rakennetaan Länsiranta I:n ja Länsiranta II:n väliin jäävään lahdelmaan, tulevan aallonmurtajan taakse. Täyttö tehdään lähelle pintaa yleistäyttönä ja rantaluiska muotoillaan kaltevuuteen 1:10 ja verhoillaan hiekalla noin metrin paksuudelta. Uimarantaalueille tulevat portaikot tehdään massiivisina luonnonkivirakenteina tiiviste-

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 11(11) tyn täytön varaan. Portaikot lähtevät rannassa kulmatukimuurin päältä. Uimarantoihin liittyvät kivipintaiset muurit tehdään joko betonisina kivellä pinnoitettuina tukimuureina tai massiivikivisinä muureina. Kuva 7. Rantaportaikko massiivisena luonnonkivirakenteena. 6.2 Luiskatut tyrskyrannat Pohjois- ja Länsirantojen aaltoilulle alttiita osia reunustaa louheverhoiltu, luiskattu ranta. Tyrskyrannat toteutetaan rakentamalla reunapenger louheesta. Luiskat verhoillaan vedenalaisilta osilta noin tasolle -3 suurikokoisilla louhekivillä. Tasolta noin -1 luiskat tehdään louhekivistä koneladontana tasolle +2 noin 1:3 luiskankaltevuuteen rannoilla, joilla rantaan tulee rakenteita, kuten istumaportaita ja rantapolkuja. Rannoilla, joilla on tarkoitus päästää vesi rantapolun viereen, verhoilu tehdään loivana joko louhekivillä tai luonnonkivillä niin että rantakaista vaimentaa rantaan iskeytyvien aaltojen vaikutusta. Alimmilla etelänpuoleisilla rannoilla vesi tavoittaa rantapolut myrskyisinä päivinä. Rannoilla yli metrin tasoerot tehdään raakakivillä, betonisilla tukimuureilla, kivikorirakenteisilla tukimuureilla tai kivetyillä luiskilla, joihin istutetaan olosuhteisiin sopivaa kasvillisuutta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 12(12) Kuva 8. Esimerkki rannan porrastuksesta luiskalla. Kuva 9. Esimerkki rannan porrastuksesta massiivisena luonnonkivirakenteena.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 13(13) 6.3 Itäranta 6.4 Venesatamat Pohjoisen kannaksen suojaiselle itäpuolelle suunniteltu Katajaharjun suuntaan avautuva Itäranta toimii virkistysalueena. Se rakennetaan luiskattuna rantana, ja koko alueelle tulee istutuksia kävelyraittia lukuun ottamatta. Ranta nousee loivasti merenrannasta korttelipihojen tasolle. Yleistäytön päälle päällimmäiseksi kerrokseksi tuodaan noin yhden metrin paksuiset kasvukerrokset ja raitin rakennekerrokset. Alueen suojaisuuden takia erityisiä eroosiosuojarakenteita ei tarvita, vaan ranta-alue voidaan rakentaa vapaasti vehreäksi osaksi saarta. Koivusaareen on suunniteltu Länsiväylän pohjoispuolelle uusi pienvenesatama, jonka toteuttamisesta ei ole varmuutta. Nykyisiä NJK:n ja KoPu:n venesatamia parannetaan ja kaikki kiinteät laiturit uusitaan. Tulevien satamalaiturien alta ruopataan mahdolliset savikerrokset ja kovan pohjan päälle tehdään tarvittavat täytöt, jotka tiivistetään riittävään tiiviyteen. Laiturien reunamuurit toteutetaan maalla valettavina betonikulmatukimuurielementteinä, jotka asennetaan paikoilleen kuormitusta tasaavan murskearinan päälle. Myös asuntoveneiden ranta pohjoisosassa ja NJK:n sataman eteläpuolella oleva vastaranta rakennetaan täytönvaraisten kulmatukimuurien varaan. NJK:n sataman vastarannalla reunamuuria kiertää pienveneille tarkoitettu ponttonilaituri, joka rajoittuu Länsiranta I:n luonnonkiviseen portaikkoon. NJK:n satamassa reunamuurit voidaan osittain perustaa kallion varaan tai muiden tukimuurien tapaan irtilouhinnalle. Reunamuurien taustatäyttö voidaan tehdä louheesta tai hiekasta. Sataman nykyisiä vesisyvyyksiä ei lähtökohtaisesti muuteta; NJK:n pienvenesatamaan suunniteltu vesisyvyys on kaksi metriä. Laiturien reunoihin noin yhden metrin tasoon kiinnitetään laudoitettu boardwalk, josta on yhteys ponttonilaitureille. Laiturimuurit jätetään betonipintaisiksi.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 14(14) Kuva 10. Laiturimuureja kiertää puinen boardwalk. 6.5 Pienvenekanava Metroaseman viereinen Metroranta KoPu:n venesataman pohjoispuolella Länsiväylän rinnalla rakennetaan betonisena tukimuurina. Pienvenekanava Länsirannan ja Eteläisen rantapuiston välissä tehdään kulmatukimuureina, jotka veden yläpuolisilta osilta verhoillaan luonnonkivillä. Osittain kulmamuurilta nousee luonnonkiviportaikko kävelytasolle. Portaikon puoleinen, matalampi tukimuuri valmistetaan maalla täyteen korkeuteensa. Vastarannalle tuleva korkeampi muuri valmistetaan maalla vedenpinnan tasoon asti, ja veden yläpuolinen osa valetaan paikalla yhtenäiseksi rakenteeksi. Kanavan alueelta joudutaan kaivamaan, joten osa tukimuurirakenteista tulee perustettavaksi nykyisen, ja osa uuden täytön varaan. Vaihtoehtoisesti kaikki kanavan tukimuurit voidaan perustaa massanvaihdolle, jolloin niiden pohja on ominaisuuksiltaan yhtenäisempi. Kanavan läheisyyteen tulevien rakennusten ja itse kanavan pohjarakenteet rakennetaan itsenäisinä niin, että niitä voidaan tarvittaessa korjata erillisinä toimenpiteinä. Kanava toteutetaan kaukalorakenteisena tai varaudutaan korjattaessa tukemaan rakenteet vastakkain tilapäistuilla tai betonilaatalla. Pienvenekanavan laidoille suunnitellut rakennukset perustetaan paaluilla. Tukimuurien taustatäytön on oltava kivetöntä, jos paalutyypiksi valitaan betoninen lyöntipaalu. Kanava rakennetaan ennen yleistäyttöä ja talojen perustuksia, jolloin vältytään ylimääräiseltä kaivutyöltä. Kanavan yli rakennetaan kaksi kevyen liikenteen siltaa. Siltojen anturat tehdään betonisina paikallavalurakenteina, ja perustetaan paaluilla.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 15(15) Kuva 11. Kanavan yli rakennetaan kaksi kevyen liikenteen siltaa. 6.6 Porstan ranta 6.7 Virtausaukot Porstan rantaa hallitsee mereen päättyvä luonnonkivinen portaikko, joka muodostaa lahden yhdessä molemmilla puolilla olevien luonnonkivisten rantamuurien kanssa. Rantamuurit ja portaikko rakentuvat betonisten kulmatukimuurien varaan. Rantamuurien viereen on järjestetty pieni määrä veneiden pysäköintipaikkoja ponttonilaitureiden avulla. Veden vaihtamiseksi Länsiväylän muodostaman kannaksen läpi pohjoiseteläsuunnassa rakennetaan Länsiväylän ali kaksi suurta virtausaukkoa. Toinen näistä on olemassa olevan aukon jatkaminen Koivusaaren kyljessä Lauttasaaren puolella ja toinen on alueen reunassa Hanasaaren puolella aivan Helsingin ja Espoon rajan tuntumassa. Näiden silta-aukkojen suuruusluokka on leveydeltään 15 metriä ja syvyydeltään 2 metriä. Pienemmät, suuruusluokaltaan 1200 mm rummut, rakennetaan huolehtimaan umpinaisten lahtien veden vaihtumisesta. Läntisessä NJK:n ja kaakkoisessa KoPu:n venesatamassa virtausaukot rakennetaan aallonmurtajien läpi. Pohjoiskannaksen itä-länsisuuntainen virtausaukko ja Pienvenekanavan veden vaihtumista varmistava virtausaukko rakennetaan täyttöpenkereiden läpi.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 16(16) Kuva 12. Pienveneiden pysäköintipaikat toteutetaan ponttonilaitureina Porstan rannassa. 6.8 Aallonmurtajat Länsirannan kortteleita suojaavat aallonmurtajat tehdään päätypengerryksenä meren suuntaan etenevinä. Aallonmurtajat verhoillaan suurilla louhekivillä koneladontana ainakin -3 tasosta meren alta pintaan saakka. Haluttaessa huipulle voidaan rakentaa kävelypolku.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 17(17) Kuva 13. Aallonmurtajien verhoilu suurilla luonnonkivillä.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 18(18) Kuva 14. Aallonmurtajien verhoilu suurikokoisilla louhekivillä. 6.9 Rantarakenteiden kustannukset Rantarakenteiden kustannukset on laskettu edellä esitettyjen ratkaisujen mukaisina nykyhintatasossa. Hinnat sisältävät suunnittelun, rakentamisen ja rakennuttamisen kustannukset ilman arvonlisäveroa. Kustannusten arvioinnissa on käytetty vuoden 2010 kustannustasoa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 19(19) Taulukko 1. Rantarakenteiden kustannukset (alv 0%) Alue Länsiranta I Länsiranta II Pohjoinen kannas Pohjoisranta I Pohjoisranta II Kanava määrä Rakenne yhteensä /yks. kustannus laiturimuuri jm 332 183 50 384 212 727 830 2 718 2 000 5 436 000 kiviverhoilu jm 56 50 148 254 1 000 254 000 tukimuuri jm 788 676 572 676 801 129 475 4 117 500 2 058 500 portaikko m 2 535 151 1 159 387 21 9 2 262 400 904 800 luiskaverhous m 2 1 059 1 651 1 455 1 191 185 5 541 100 554 100 uimaranta m 2 1 598 4 844 6 442 50 322 100 aallonmurtajan louheverhous m 2 2 708 2 433 5 141 80 411 280 ponttonilaituri jm 228 56 50 159 400 270 1 163 1 500 1 744 500 rumpu ø1200 jm 53 114 44 17 228 900 205 200 boardwalk jm 215 148 363 150 54 450 Yhteensä 11 944 930 Pienvenesatama Venesatama NJK Venesatama KoPu 7 Pysäköinnin järjestäminen Koivusaaressa pysäköinti järjestetään valtaosaltaan tämänhetkisen suunnitelman mukaan maanalaisena pysäköintinä. Vain pieni määrä lähinnä asiointija vieraspysäköintiä pystytään järjestämään maanpinnan tasoon. Tässä raportissa tarkastellaan neljää eri maanalaista pysäköintiratkaisua teknisenä ratkaisuna ja vertaillaan niiden kustannuksia. Alustavan suunnitelman mukaan pysäköinti olisi pääosin asuintalojen alla; katutasossa tai kerros katutason alla. Koska molemmilla ratkaisulla on haittapuolia, on tutkittu myös kaksi muuta vaihtoehtoa. Tutkitut vaihtoehdot ovat: 1. Pysäköinti asuinrakennuksen alla tulvasuojaustason yläpuolella noin tasolla +2,50. 2. Pysäköinti asuinrakennuksen alla tulvasuojaustason alapuolella noin merenpinnan tasolla +0,0. 3. Pysäköinti asuintalojen ulkopuolella korttelipihan alla noin merenpinnan tasossa 4. Pysäköinti katu- ja yleisten alueiden alla noin merenpinnan tasossa Kutakin pysäköintiratkaisua käsitellään ohessa erillisinä. Pysäköintiratkaisut on esitetty piirustuksissa -18-20.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 20(20) 7.1 Pysäköinti asuinrakennuksen alla tulvasuojaustason yläpuolella noin tasolla +2,50 Kuva 15. Pysäköinti asuinrakennuksen alla tasolla +2,50. Asuinrakennusten runkoleveys on niin kapea, että vain pysäköintihallin ajoväylän yhden puolen autopaikat ja ajoväylä sopivat rakennuksen alle. Ajoväylän toisen puolen paikat joudutaan rakentamaan osaksi rakennuksen rungon ulkopuolelle. Täten rakennuksen toinen seinälinja tulee kellarissa rakennettavaksi pilari-palkkirakenteena koko siltä osin, missä autopaikkoja on kellarissa. Mikäli seinälinja tehdään jännitettynä rakenteena, kuten korkeuden takia on järkevää, on etäisyys pysäköintitilan lattiasta asuinkerroksen lattiaan käytettäessä 2,4 metrin vapaata ajokorkeutta, noin 4 metriä. Eli alimman asuinkerroksen lattian tasoksi tulee noin + 6,0 +6,50. Koska ollaan tulvakorkeuden yläpuolella, ovat asuintalon rakenteet normaalit edellä mainittua palkkirakennetta lukuun ottamatta. Myös ajoluiskajärjestelyt ovat helppoja, koska kellari on osapuilleen liikennealueiden tasossa. Salaojitukset ja kellarin viemäröinti voidaan hoitaa rakentamisvaiheessa normaalisti painovoimaisesti, riippuen tietenkin yleisestä katujen viemäröintitasosta. Tässä vaiheessa tulvasuojaus joudutaan läpäisemään putkilla vesitiiviisti ja tulevaan vedenpinnan nousuun tulee varautua esimerkiksi rakentamalla pumppauskaivot valmiiksi. Ratkaisuvaihtoehdon haittana on rakennusten asuinkerrosten nousu vallitsevasta maanpinnasta, siitä aiheutuvat jalankulku- ja esteettömyysjärjestelyt sekä kerrosalan menetys maanpinnan tasossa. Asuintalon alla olevasta pysäköintitilasta johtuen palomääräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 21(21) 7.2 Pysäköinti asuinrakennuksen alla tulvasuojaustason alapuolella noin tasolla +0,50 Kuva 16. Pysäköinti asuinrakennuksen alla tasolla +0,50. Toisena ratkaisuna on tutkittu edellä mainitun rakenteen kanssa identtistä ratkaisua siten, että pysäköintikerros olisi merenpinnan tasolla (noin +0,50). Edelliseen vaihtoehtoon siinä olisi etuna asuinkerrosten ja siten jalankulun sijoittuminen osapuilleen kadunpinnan tasolle ja siten liikenneyhteydet porrashuoneisiin voitaisiin hoitaa normaaliin tapaan. Asuinkerroksen taso olisi noin + 4,00. Koska tässä vaihtoehdossa asuintalon tekniikka ja hissit sijoittuvat kellariin tulvasuojaustason alle, tulee kellari ja siitä ulos tuleva parkkihallirakenne rakentaa vesitiiviinä rakenteena. Toinen vaihtoehto on rakentaa tulvasuojaus rakennuksen ympäri, mutta koska kellariin on järkevää sijoittaa talotekniikkaa kuten sähkökeskukset, mahdolliset muuntajat ja lämmönvaihtimet, on vesitiivis rakenne riskittömämpi vaihtoehto. Asuintalon alla olevasta pysäköintitilasta johtuen palomääräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Ajoyhteydet kadulta vaativat maanpinnan tasossa tilajärjestelyjä, joiden on ylitettävä tulvasuojarakenteet tai oltava vesitiiviisti liitettyjä tulvasuojarakenteeseen. Ajoyhteyksien tilavaatimukset ovat riippuvaisia siitä, kuinka pieniin osastoihin talojonon alla oleva pysäköintikellari joudutaan jakamaan. Rakennuksen salaojitusvedet ja pysäköintitilan viemärivedet joudutaan pumppaamaan tulvasuojauksen yli tai läpi tässä ratkaisussa pysyvästi.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 22(22) 7.3 Pysäköinti asuintalojen ulkopuolella korttelipihan alla tulvasuojaustason alapuolella noin tasossa + 0,50 Kuva 17. Pysäköinti korttelipihan alla. Asuintalon alle sijoittamisen vaihtoehtoisena ratkaisuna on tutkittu pysäköintitilan sijoittamista korttelipihan alle siten, että korttelipihan keskialue jäisi käyttämättä ja siihen voitaisiin sijoittaa puita ja muita suurempia kasveja. Ratkaisua on tutkittu siten, että asuintalo ja pysäköintihalli olisivat vierekkäin. Pysäköintihallin kustannukset on laskettu maanvaraiselle rakenteelle. Pysäköintihalli olisi salaojilla kuivatettu rakenne eli rakenteet eivät olisi vesitiiviitä. Ajatuksena on toteuttaa rakenteet pysyvästi kuivatettuina rakenteina, mutta siten, että kaikkea ei ole varmisteltu pahimman varalle vaan esimerkiksi vedenpinnan noustessa kerran kymmenessä vuodessa tulvatilanteessa parkkihalli voidaan sulkea hetkellisen tulvan ajaksi. Mikäli asuintaloon rakennetaan suorat yhteydet maan alla porrashuoneisiin, tulee yhteys (esimerkiksi pelkkä porras) tehdä asuintalon puolella vesitiiviinä rakenteena ja liittää tulvasuojaukseen. Koska pysäköinti tapahtuu erillisessä hallissa, kaikki paloasiat ja ilmastointijärjestelyt koskevat ainoastaan pysäköintihallia. Pysäköintihallin koosta johtuen halli on kokonaan yhtä palo-osastoa. Riippuen halliin asuintaloista tulevista yhteyksistä ja niiden tiheydestä voi olla tarve järjestää keskialueelle hätäpoistumisyhteys. Mikäli asemakaavaluonnoksessa hahmoteltuihin kaikkiin taloihin tulee vähintään yksi eri palo-osastoa oleva yhteys ei tällaista tarvetta ole. Koska korttelin sisällä on yksi yhtenäinen pysäköintitila, voidaan halliin ajo ja poisajo järjestää yhdellä kaksisuuntaisella tai valo-ohjatulla yksisuuntaisella rampilla sopivaan paikkaan. Pysäköintitilan ulkopuolelle maahan rakennetaan pystyeristysseinä tulvasuojaustasoon saakka esimerkiksi HDPE-kalvolla tai pontilla. Lattian alle tehdään rakennuspohjan täyttö vedenvirtausta pidättävällä materiaalilla, esimerkiksi hienorakeisella hiekalla, ja/tai rakennetaan erillinen tiivistyskerros rakennuksen alle kalvo- tai bentoniittirakenteisena.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 23(23) Kuva 18. Pysäköintitilan ulkopuolelle rakennettava pystyeristysseinä teräsponttirakenteena. Esimerkkinä on laskettu Länsiranta I:n korttelipihan alla oleva pysäköintitila, piirustus -19. 7.4 Pysäköinti katu- ja yleisten alueiden alla noin tasossa +0,5 Neljäntenä vaihtoehtona on tutkittu korttelin ulkopuolelle sijoittuvaa pysäköintihallia. Ratkaisun yleiset periaatteet ovat samat kuin korttelin sisään sijoittuvassa pysäköintihallissa. Pysäköintihalli olisi salaojilla kuivatettu rakenne eli rakenteet eivät olisi vesitiiviitä. Ajatuksena on toteuttaa rakenteet pysyvästi kuivatettuina rakenteina, mutta siten, että kaikkea ei ole varmisteltu pahimman varalle vaan esimerkiksi vedenpinnan myöhemmin noustua kerran kymmenessä vuodessa tulvatilanteessa parkkihalli voidaan sulkea hetkellisen tulvan ajaksi. Koska pysäköinti tapahtuu erillisessä hallissa, kaikki paloasiat ja ilmastointijärjestelyt koskevat ainoastaan pysäköintihallia. Koska korttelin sisällä on yksi yhtenäinen pysäköintitila, voidaan halliin meno ja poistuminen hoitaa yhdellä kaksisuuntaisella tai valo-ohjatulla yksisuuntaisella rampilla sopivaan paikkaan. Pysäköintitilan ulkopuolelle maahan rakennetaan pystyeristysseinä tulvasuojaustasoon saakka esimerkiksi HDPE-kalvolla tai pontilla. Lattian alle tehdään rakennuspohjan täyttö vedenvirtausta pidättävällä materiaalilla, esimerkiksi hienorakeisella hiekalla, ja/tai rakennetaan erillinen tiivistyskerros rakennuksen alle kalvo- tai bentoniittirakenteisena.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 24(24) Koska pysäköinti sijoittuu katualueelle, missä normaalisti kulkee kaikki tekniikka, tulee niiltä osin kadun tekniikka ja pysäköintihalli suunnitella yhdessä, jotta tekniikka kiertää hallin tai ehkä osin menee sen läpi, jos se ylläpitomielessä on ratkaistavissa esimerkiksi sähkö- ja tietoliikenneasennusten osalta. 7.5 Pysäköinnin kustannukset Esimerkkinä on laskettu Kuunarintorin alle sijoitettu pysäköintilaitos, piirustus -19. Oheisissa taulukoissa on esitetty arvioidut kustannukset eri pysäköintivaihtoehdoissa. Kustannusten arvioinnissa on käytetty vuoden 2010 kustannustasoa. Taulukko 2. Pysäköintivaihtoehtojen kustannukset: pysäköinti korttelipihan alla Autopaikan hinta korttelipihalla yks määrä /yks Seinän perustukset ympäri m3 350 300 105 000 Maanvarainen lattia m2 5 280 80 422 400 Ulkoseinä m2 780 120 93 600 Seinä taloa vasten m2 936 80 74 880 Pihaholvi m2 5 280 220 1 161 600 Tiivistysseinä ympäri H=3 m m2 1 716 100 171 600 Rakennuskustannus yhteensä 2 029 080 Rakennuskustannus yhtä autopaikkaa kohti 8 899 IV-koneistus m2 5 280 60 316 800 Savunpoisto m2 5 280 25 132 000 Sähkö m2 5 280 105 554 400 Vesi m2 5 280 15 79 200 Hissi ja porrasyhteys kpl 2 50 000 100 000 Rakennuskustannus yhteensä 228 ap 3 211 480 Rakennuskustannus yhteensä autopaikkaa kohden 14 085 Yhteiskustannus 35% 4 930 Rakennuttaminen ja suunnittelu 15% 2 113 AUTOPAIKAN HINTA ALV 0% per autopaikka 21 128

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 25(25) Taulukko 3. Pysäköintivaihtoehtojen kustannukset: pysäköinti torin alla Autopaikan hinta torin alla yks määrä /yks Pilarit,sis anturan kpl 19 500 9 500 Seinän perustukset ympäri m3 200 300 60 000 Maanvarainen lattia m2 4 020 80 321 600 Ulkoseinä m2 972 100 97 200 Katuholvi m2 4 020 220 884 400 Tiivistysseinä ympäri H=3m m2 972 100 97 200 Rakennuskustannus yhteensä 1 469 900 IV-koneistus m2 4 020 60 241 200 Savunpoisto m2 4 020 25 100 500 Sähkö m2 4 020 105 422 100 Vesi m2 4 020 15 60 300 Hissi ja porrasyhteys kpl 2 50 000 100 000 Rakennuskustannus yhteensä 141 ap 2 394 000 Rakennuskustannus yhteensä autopaikkaa kohden 16 979 Yhteiskustannus 35% 5 943 Rakennuttaminen ja suunnittelu 15% 2 547 per autopaikka 25 468 Taulukko 4. Pysäköintivaihtoehtojen kustannukset: pysäköinti asuintalon alla Autopaikan hinta asuintalon alla Hinta laskettu 8 autopaikan osalle 12 metriä talon pituutta Talossa tasolla +0,0 Talossa tasolla +2,5 yks määrä /yks määrä /yks Lattia m2 215 120 25 800 215 80 17 200 Seinät m2 72 200 14 400 72 100 7 200 Katto m2 215 170 36 550 215 170 36 550 Seinäaukot jm 12 440 5 280 12 440 5 280 Paalut jm 50 30 1 500 50 30 1 500 Paaluanturat m3 3 500 1 500 3 500 1 500 Työnaikaiset tukiseinät m2 144 100 14 400 Yhteensä 99 430 69 230 Rakennehinta/autopaikka 12 429 8 654 IV-koneistus 215 60 12 900 215 60 12 900 Savunpoisto 215 25 5 375 215 25 5 375 Sähkö 215 105 22 575 215 105 22 575 Vesi 215 15 3 225 215 10 2 150 Hissi ja porrasyhteys oleviin kuiluihin Rakennuskustannus yhteensä 8 autopaikkaa kohti 143 505 112 230 Rakennuskustannus yhteensä autopaikkaa kohden 17 938 14 029 Yhteiskustannus 35% 6 278 4 910 Rakennuttaminen ja suunnittelu 15% 2 691 2 104 AUTOPAIKAN HINTA ALV 0% per autopaikka 26 907 per autopaikka 21 043

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 26(26) 8 Rakenteiden ja rakennusten perustaminen Valtaosa suunnitelluista rakennuksista, sekä raskaat sillat ja kansirakenteet tulevat perustettavaksi paaluilla. Uusien täyttöjen alueella voidaan käyttää teräsbetonisia lyöntipaaluja edellyttäen, että käytetty täyttömassa on kivetöntä, maksimiraekoko alle 60 millimetriä. Vanhan täytön epämääräisyydestä johtuen nykyisillä maa-alueilla saatetaan joutua käyttämään porattavia paaluja. Koska valtaosa vanhoista täytöistä joudutaan poistamaan pilaantuneisuuden takia, todennäköisesti tällaisia alueita jää erittäin vähän. Lyöntipaalujen soveltuvuus tarkistetaan kohdekohtaisesti pohjatutkimuksilla tai koepaalutuksilla. Kevyemmät rakennukset voidaan paikoin perustaa nykyisen maan tai syvätiivistetyn täytön varaan. Ennen Koivusaaren täyttötöitä kaavan selvittyä on tarpeellista tehdä täyttösuunnitelma, jossa määritellään yksityiskohtaisesti täyttömateriaalit, täyttötasot ja täyttöjen etenemissuunnat. Meluvallit ja -muurit rakennetaan maanvaraisina. Rakennuksille ja rakenteille ehdotetut perustamistavat on esitetty kuvissa -07-12. Seuraavassa taulukossa on esitetty Koivusaaren alueille tulevien pohjarakenteiden, kuten kevyiden siltojen ja meluesteiden kustannukset. Rakennusten perustamiskustannukset selvitetään luvussa 8.3. Taulukko 5. Pohjarakenteiden kustannukset. rakenne sijainti yksikkö määrä /yks. virtausaukon jatke uusi virtausaukko meluvalli melumuuri kevytrakenteinen silta pohjarakenteiden kustannukset Länsiväylän kansi/ Venesatama KoPu jm 48 5 000 240 000 Helsingin ja Espoon raja jm 78 2 000 156 000 rinnakkaiskatu Hanasaareen jm 65 300 19 500 rinnakkaiskatu Hanasaareen jm 100 1 000 100 000 Pohjoinen kannas kpl 2 100 000 200 000 kevytrakenteinen silta Kanava kpl 2 100 000 200 000 tukimuuri rinnakkaiskatu Katajaharjuun jm 140 2 700 378 000 8.1 Sillat Koivusaaren nykyisen pohjoisosan ja Pohjoisranta II:n yhdistävä kevyen liikenteen silta voidaan perustaa olevan maan ja syvätiivistetyn täytön varaan. Pienvenekanavan ylitse vievät kaksi kevyen liikenteen siltaa perustetaan paaluilla, jotta sillat ja kanava toimivat erillisinä rakenteina. Koivusaarenkadun ja Katajaharjun rinnakkaiskadun raskaat siltaosat perustetaan porapaaluilla kallion varaan. Katettu Länsiväylä rakennetaan betonitunnelina, jonka seinät tukeutuvat paaluilla perustettuihin anturoihin. Tunnelin päällisosa ja vierustat täytetään suunnitelmien mukaan maalla, ja pinnalle tuodaan kasvukerrokset istutuksia varten.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 27(27) 8.2 Rakennukset Länsiväylän alueella Länsiväylän avoimille ja katetuille alueille suunnitellut, korkeat toimisto- ja liikerakennukset perustetaan kallion varaan paaluilla. Louhetäyttöjen takia on rakennusten tarkkojen suunnitelmien selvittyä erikseen tarkistettava voidaanko muuta kuin porapaalutusta käyttää perustamistapana. Perustustyö suoritetaan työnaikaisten tukiseinien sisäpuolella siten, että liikenne pysyy mahdollisimman sujuvana. Rakennusten tukipilarit sijoitellaan Länsiväylän ajoratojen väliin ja niiden tulee perustuksineen toimia silloista ja tunnelista eriävinä rakenteina. 8.3 Asuin- toimisto- ja liikerakennusten perustaminen Suurin osa Koivusaaren tulevista rakennuksista toteutetaan paaluperusteisina. Matalat rakennukset voidaan perustaa nykyisen maan tai tiivistetyn täytön varaan. Kohteissa käytettäväksi ehdotetut perustamistavat on esitetty piirustuksessa -07. Yksi mahdollisuus on myös perustaa rakennukset syvätiivistetyn louheen varaan. Tämä vaihtoehto on kuitenkin riskialtis, sillä sen lisäksi, että varmistetaan syvätiivistyksen onnistuminen, on varmistettava etteivät erityiset olosuhteet kuten vino paljas kallionpinta ja eroosio aiheuta tukipenkereiden liikkumista tai purkautumista. Syvätiivistämisen lisäkustannus rakennuksen kerrosalan neliötä kohti on kaksikymmentä euroa eli selkeästi paaluperustamista edullisempi. Seuraavassa taulukossa esitetään korttelien perustamisen lisäkustannukset maanvaraiseen perustamiseen nähden. Laskelmassa ei ole otettu huomioon niitä rakennuksia, joita ei ole ehdotettu perustettavan paaluilla. Lisäkustannuksena hiekkatäytölle ja sitä työnaikaisesti rajaavalle ponttiseinälle on laskettu neljäkymmentä euroa kerrosneliömetri. Kustannusten arvioinnissa on käytetty vuoden 2010 kustannustasoa. Kerrosmäärä Taulukko 6. Paaluperustamisen lisäkustannus maanvaraiseen perustamiseen nähden. Alue; paaluilla perustettavien rakennusten pohjapinta-alat (m 2 ) Länsiranta I Länsiranta II Pohjoinen kannas Pohjoisranta I Pohjoisranta II Länsiväylän kansi Eteläinen rantapuisto Keskusta määrä yhteensä /krsm 2 lisäkustannus II 348 351 646 1 345 90 121 050 III 800 702 1 502 70 105 140 IV 5 834 3 069 5 148 2 092 2 051 3 847 1 708 1 524 25 273 65 1 642 745 V 4 385 863 1 813 1 186 1 503 9 750 60 585 000 37 870 Yhteensä 2 453 935 8.4 Maarakenteiden ja johtojen perustaminen Kadut, aukiot ja puistot perustetaan suoraan täyttöjen varaan. Putkijohdot perustetaan täyttöjen varaan murskearinalla.

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 28(28) 8.5 Maarakennusmassat Rummut ja virtausaukot perustetaan täytön varaan murskearinalle. Kohteen maarakennusmassat on laskettu 29.1.2010 päivätyn osayleiskaavaluonnoksen perusteella. Kustannusten arvioinnissa on käytetty vuoden 2010 kustannustasoa. Laskelmissa on jätetty huomioimatta metroaseman alue, joka ei kuulu tähän suunnitelmaan. Ruoppausmassat on laskettu olettaen, että yli 1,5 metrin paksuiset pehmeät maakerrokset poistetaan täyttöjen alta. Ruopattavaa pinta-alaa on yhteensä noin 40 000 m 2. Jos päädytään poistamaan kaikki pehmeät maakerrokset, ruoppausta tulee noin 200 000 m 2 ja 220 000 m 3. Yleistäyttö on laskettu alkaen savikerroksen alapinnasta siten, että korttelialueilla on jätetty 2 m varaa rakennekerroksille, jotka eivät kuulu yleistäyttöön. Pienvenekanavan alueelta joudutaan kaivamaan nykyistä maata pois. Taulukko 7. Maarakennuskustannukset (alv o%) Alue Länsiranta I Länsiranta II Pohjoinen kannas Pohjoisranta I Pohjoisranta II Kanava Pienvenesatama määrä Toimenpide yhteensä /yks. kustannus ruoppaus m 3 ktr 5830 2 700 71 180 10 200 6 420 2 980 99 310 10 993 100 sedimentin poisto m 2 3930 1 770 29 700 5 250 3 000 43 650 20 873 000 yleistäyttö m 3 ktr 205 600 172 000 172 000 123 200 96 200 3 000 840 45 000 40 500 59 300 23 200 55 300 4 900 1 001 040 8 8008 320 Yhteensä 9874 420 Venesatama NJK Venesatama KoPu Länsiväylän kansi Eteläinen rantapuisto Keskusta Rinnakkaiskatu Hanasaareen Taulukko 8. Maarakennuskustannukset, jos kaikki pehmeät maakerrokset ruopataan (alv o%) Toimenpide määrä yhteensä /yks. kustannus ruoppaus m 3 ktr 220 000 10 2 200 000 sedimentin poisto m 2 200 000 20 4 000 000 yleistäyttö m 3 ktr 1 001 040 8 8 008 320 Yhteensä 14 208 320

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 29(29) 9 Toteutus 9.1 Työnaikainen tilanne 9.2 Osayleiskaavan toteutus Koska rakennusaika tulee olemaan vuosia, on rakentamisjärjestys aikataulutettava huolella. Jotta metro saadaan alusta alkaen käyttöön, tulee Länsiväylän kohta metron lähellä Länsiväylän ylittävine siltoineen ja jalankulkutunneleineen tehdä heti alkuvaiheessa. Koska Länsiväylän eteläpuolella on hyvin tilaa rakentamisen tukitoiminnoille kuten varastoinnille ja esivalmistelulle, kannattanee rakentaminen aloittaa pohjoisosasta. Eteläosassa voidaan, niin haluttaessa, murskata varastokasojen suojassa myös rakennekerrokset asuinalueille. Venekerhojen väliaikaistoiminta ja veneiden säilytys vaatii selkeän etenemisjärjestyksen. Todennäköisesti ilman tilapäissatamaa ei selvitä. Osayleiskaavaan suunnitellut rakenteet voidaan toteuttaa yleisesti käytetyillä varmoilla rakennusmenetelmillä maalta käsin. Alueen pohjasuhteet ovat selväpiirteiset eivätkä sisällä erityisiä riskejä. Tässä kuvatut rakenteet ja niistä aiheutuvat rakennuskustannukset ovat pienemmät kuin esimerkiksi Ruoholahden ja Vuosaaren laadukkaimpien osien rantarakentamiskustannukset. Ruoppauksen osalta suurin kysymys on sedimenttien poisto tai niiden jättäminen hallitusti alueelle. Pilaantuneiden maiden ja jätetäytön osalta ratkaisu on siirtäminen asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kokonaisuutena alueen rakentaminen Länsiväylän yli ja sen lähiympäristössä tulee olemaan liikenteellisesti erittäin haastavaa ja työjärjestyksen ja työnaikaisten yhteyksien järjestämiseen ja ylläpitoon tulee kiinnittää paljon huomiota alueen rakentuessa. Hyväksynyt: Matti Honkaniemi Erikoisasiantuntija, DI Laatinut: Harri Vehmas projektipäällikkö, DI

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 30(30) LIITE A: TEKSTISSÄ SEKÄ MAA- POHJA- JA RANTARAKENNUSKUSTANNUKSIEN LASKEN- NASSA ERITELLYT ALUEET

FCG Finnish Consulting Group Oy Pohja- ja rantarakennesuunnitelma 31(31) LIITE B: RUOPATTAVAT ALUEET