Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen
Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla. reilu 20 % katu- ja ulkovalaistukseen Kulutus vastaa kahden atomivoimalan lähes koko vuoden tuotantoa Toimisto- ja liikerakennuksissa jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta aiheutuu valaistuksesta Valaistustekniikassa eletään suurten muutosten aikaa Tiukkenevat määräykset poistavat perinteisiä ratkaisuja Tekniikan kehittyminen tuo tarjolle uusia ratkaisuja
EuP-direktiivin muutokset kuluttajille EU-asetukset tuovat muutoksia lamppumarkkinoille Tehottomien lamppujen markkinoille saattaminen kielletään seuraavan aikataulun mukaisesti (vanhat varastot voi myydä loppuun) syyskuu 2009 kaikki mattapintaiset hehkulamput poistuivat syyskuu 2009 kirkkaatkin 100 W hehkulamput poistuivat syyskuu 2010 kirkkaatkin 75 W hehkulamput poistuivat syyskuu 2011 kirkkaatkin 60 W hehkulamput poistuvat syyskuu 2012 loputkin hehkulamput poistuvat (pl. merkkivalot) 2013 ja 2016 vaatimuksia voidaan tiukentaa energiansäästölampuille ja ledeille
EuP-direktiivin muutokset palvelu- ja liikerakennuksille Tehottomien lamppujen markkinoille saattaminen kielletään seuraavan aikataulun mukaisesti (vanhat varastot voi myydä loppuun) Ulkovalaistuksessa yleiset elohopealamput poistuvat 2015 alkaen Vanhat T12-loisteputket poistuvat 2012 Uusissa loistelamppuvalaisimissa on oltava elektroniset liitäntälaitteet vuodesta 2017 alkaen Suorituskykyvaatimuksia (esimerkkejä) 2010/2012 Loistelamppujen värintoistoindeksi (Ra) oltava vähintään 80 2012 alkaen SpNa-lampuille eloonjäämiskerroin 0,9 (käyttötunnit 12000/16000) Valovirran alenemakerroin 0,80/0,85 2017 alkaen monimetallilampuille eloonjäämiskerroin 0,8 (käyttötunnit 12000) Valovirran alenemakerroin 0,80
Valaistus on kokonaisuus Energiatehokkaan valaistuksen suunnittelu lähtee valaistustarpeen realistisesta arvioinnista Valaistussuunnittelija hyödyntää saatavilla olevia valaistus- ja ohjaustekniikoita Suunnittelijan tehtävä on osoittaa eri valaistusratkaisujen energiatehokkuus halutulla valaistustasolla Tilaajan on arvioitava myös käytönaikaisia kustannuksia, ei pelkästään hankintahintaa Asennuksen elinkaari on pitkä (20-30 v) Hyvä valaistusratkaisu on muunneltavissa, jos käyttötarkoitus muuttuu
Valaistuksen tavoitetasot Vanhastaan on käytetty Suomen Valoteknillisen Seuran laatimia suosituksia sisä- ja ulkotyöpaikoille Katu- ja ulkoalueiden valaistukselle on olemassa valaistusluokat, jotka valitaan liikenne- ja ympäristöolosuhteiden perusteella Kuntaliiton Ulkovalaistuksen tarveselvitys Nykyään valaistustasot on määritelty eurooppalaisissa standardeissa, joita sovelletaan myös Suomessa SFS-EN 12464-1 SFS-EN 12464-2 SFS-EN 12193 SFS-EN 1838 SFS-EN 13201-2 SFS-EN 15193 Sisätyöalueiden valaistus Ulkotyöalueiden valaistus Liikunta- ja urheilupaikat Turvavalaistus Valaistusluokat Energiatehokkuus
Valaistusratkaisujen energiatehokkuus Energiatehokkuus riippuu monesta seikasta Lampuista (valotehokkuus, lm/w) Valaisimista ja liitäntälaitteista (hyötysuhde, häviöt) Valaisimien sijoittelusta Ohjaustekniikasta Huonepintojen väreistä ja valaisimien puhtaudesta Valojen käyttö vain silloin, kun niitä tarvitaan on tärkein yksittäinen keino (sammutus jo 10 min tauon ajaksi) Läsnäolo- ja liiketunnistimet Päivänvaloautomatiikka Käyttäjien opastaminen Lamppujen ja valaisimien uusiminen vaatii investointeja Helpointa olisi valita oikea tekniikka rakennus- ja saneerausvaiheessa
Energiankäytön tehostamisen periaatteita Tingitään turhasta kulutuksesta Ei vaikuta olosuhteisiin, valot pois, kun ei olla paikalla Kukaan ei edes huomaa, että säästetään Mietitään, mitä ovat järkevät ja kohtuulliset olosuhteet Suositeltavat valaistustasot Tottumiskysymys Käytetään parasta mahdollista tekniikkaa Mahdollisimman hyvät hyötysuhteet, hukkakulutuksen vähentäminen Ei tingitä olosuhteista, esim. valaistustasosta
Valaistusopas Kunta-alan päättäjille, lautakuntien jäsenille jne Yleiskielinen opas sisä- ja ulkovalaistuksesta Antaa eväät ymmärtää valaistuksen energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä Tarjoaa vaihtoehtoja ja auttaa välttämään sudenkuopat Toteutettu yhteistyössä alan järjestöjen sekä valaisin- ja lamppuvalmistajien kanssa Julkaistu kesäkuussa 2009 Jaettu kaikkiin kuntiin
Esimerkkilaskelma: Lamppulan kaupunki Asukasluku Rakennusten pinta-ala Rakennustilavuus Rakennusten sähkönkulutus - josta valaistukseen Sisävalaistuksen kulutus Katu- ja puistovalaistus 50000 300000 1100000 23000 25 5750 6300 kpl m² m³ MWh/a % MWh/a MWh/a Sisävalaistuksesta uusitaan Energiankäytön tehostuminen Säästövaikutus 30 40 690 % % MWh/a Katuvalaistuksesta uusitaan Energiankäytön tehostuminen Säästövaikutus 50 45 1418 % % MWh/a Säästynyt energia Säästynyt raha (75 /MWh) 2108 158063 MWh/a /a
Elohopealampun vaihtoehdot Ns. korvaavat suurpainenatikat poistuvat markkinoilta ->Tarvitaan muutostöitä valaisimiin tai koko asennukseen Monimetallilamppuvalaisimet Vaatii valaisimen uusimisen tai muuttamisen Valkoinen valo, hyvä värintoisto Lamppu suhteellisen kallis, polttoikä n. kolme vuotta Suurpainenatriumlamppuvalaisimet Vaatii valaisimen uusimisen tai muuttamisen Oranssi valo, huono värintoisto Lamppu suhteellisen edullinen, polttoikä n. neljä vuotta Ledivalaisimet Vaatii valaisimen uusimisen ja joskus myös pylväsväliä on muutettava Valkoinen valo, kohtuullinen/hyvä värintoisto Vaihtoehtojen keskinäinen vertailu hankalaa Toistaiseksi melko kallis Valovirran alenemasta ja polttoiästä vähän kokemuksia Valon tuotto ei toistaiseksi riitä vaativimpiin kohteisiin, K4-luokka (parkkipaikat, kevyen liikenteen väylät)