NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta Asiakas: Syyskuu 2017

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Asiakas: Nord Stream 2 Ammusten raivaus Ammuskohtaiset ympäristövaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä Syyskuu 2017 W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 1 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Nimi Päätelmät Asiakas Nord Stream 2 AG Nord Stream 2, ammusten raivaus, ammuskohtaiset ympäristövaikutukset Suomen talousvyöhykkeellä 1 Ennen Nord Stream 2 -putkilinjojen laskemista suunniteltujen raivattavien ammusten kokonaismäärä Suomen talousvyöhykkeellä on 85. Ammusten raivauksen ammuskohtainen alustava arviointi johti tarpeeseen lieventää merinisäkkäisiin kohdistuvaa meluvaikutusta tiettyjen ammusten osalta. Tämä raportti käsittää vaikutusten arvioinnin kaikkien ammusten osalta, mukaan lukien ehdotus käyttää kuplaverhoja tiettyjen ammusten kohdalla. 2 Yhteenvetotaulukossa (Liite 3) esitetään tiivistelmä mahdollisista vaikutuksista ja annetaan ohjeet lieventämistoimia ja tarkkailusuunnitelmia varten. On suositeltavaa laatia ja esittää tehokas lieventämis- ja tarkkailusuunnitelma, jolla (1) minimoidaan vaikutukset ja (2) vahvistetaan tehdyt arvioinnit. 3 Tiedon puutteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden ei odoteta vaikuttavan ammusten raivauksen vaikutusarvioinnin yleiseen johtopäätökseen, kuten Suomen kansallisessa YVA:ssa on esitetty, ja jota myös tämä tiedoksianto tukee. Sopimusviite: PO 16-5233 Raportin tunnus: Jakelu: Nord Stream 2: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00EN-05 ACRB: Q260R-MbyM r05 8. syyskuuta 2017 Rajoitettu Nord Stream 2 -hankkeeseen ja Nord Stream 2 -hankkeen hyväksymiin ulkopuolisiin sidosryhmiin Dokumentoinnin hallinta Versio Laatinut Päivämäärä Tila Tarkistanut Hyväksynyt 01 SNI, RB 30. kesäkuuta 2017 Luonnos RB 02 SNI, RB 21. heinäkuuta 2017 Päivitetty luonnos RB 03 04 SNI, RB SNI, RB 15. elokuuta 2017 2. syyskuuta 2017 Päivitetty luonnos Lopullinen luonnos RB RB 05 Sita Noor Indah Romke Bijker 8. syyskuuta 2017 Lopullinen Romke Bijker Tiedostohakemisto Raportti: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00EN-05-8sep17.doc/pdf Liite 1: Mukana pääraportissa Liite 2: Annex 2 Sound decay r2 8sep17.pdf Liite 3: NSP2-SumTab MbyM combi r12 2sep17.xlsx Munitions_worst_case_re-route_rev8.xlsx Kansikuva: ei mitään Laatinut ACRB: Tjeukemeerstraat 18, Lemmer, The Netherlands T: +31.6.533.78700, internet: www.acrb.nl, sähköposti: romke.bijker@acrb.nl Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 2 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 1 Johdanto Nord Stream 2- hanke Tavoite ja menettelyt Tämän tiedoksiannon perusteet Nord Stream 2 -hankkeessa asennetaan kaksi rinnakkaista 48 tuuman putkilinjaa, jotka kulkevat Venäjän Narvan lahdesta Itämeren poikki Saksan Lubminiin. Kummankin putkilinjan kokonaispituus on noin 1200 km. Vesilupamenettely vaatii ammuskohtaista vaikutusarviointia suunnitellun ammusten raivaamisen seurausten yksityiskohtaista arviointia varten. Tämä asiakirja sisältää vaaditut tiedot. Tämän ammuskohtaisten ympäristövaikutusten arvioinnin tavoite on välittää Suomen viranomaisille tietoja päätöksentekoprosessia varten. Viittaus lähteeseen "Nord Stream 2 hankkeen ympäristövaikutusten arviointi", jonka on laatinut Ramboll Finland (/6/). Tämä vaikutusten arviointi on laadittu Suomen kansallisen YVA:n, tuoreiden tutkimusten sekä YVA:n toimittamisen jälkeen tehdyn lisätyön tulosten pohjalta (/6/). Nämä koskevat: Suomalainen ammusasiantuntija ja tutkimusurakoitsijan ammusasiantuntijat ovat arvioineet ammukset niistä tehtyjen videokuvausten perusteella. Tässä arvioinnissa on räjähteen painon osalta käytetty kahdesta arvioinnista pahinta mahdollista skenaariota; Arvioinnissa ammukset on jaettu kahteen tyyppiin niiden tunnistusprosessin priorisoimista varten: asennuskäytävässä sijaitsevat ja turvakäytävässä sijaitsevat ammukset; Asennuskäytävä kattaa noin 7,5 m levyisen alueen molemmin puolin putkilinjaa: yhteensä ~15 m putkilinjaa kohden; Asennuskäytävän leveyteen lisätään noin 27,5 m levyinen turva-alue molemmin puolin asennuskäytävää: 35 m levyinen alue molemmin puolin putkilinjaa: yhteensä ~70 m putkilinjaa kohti; Ammukset on tarkoitus räjäyttää erikseen. Nord Stream (NSP) hankkeen kokemuksen perusteella toisen räjähdyksen käynnistämät tahattomat räjäytykset ovat erittäin epätodennäköisiä; Tämä raportti on päivitetty elokuussa 2017 tähänastisilla tiedoilla. YVA-päivityksen perusteet Ammusten kokonaismäärä Putkilinjan reitin optimoinnista seurannut osittainen reititystarkistus johti ammusluettelon päivitykseen. Tämä asiakirja huomioi nämä tapahtuneet muutokset ja toimii pohjana YVA:n päivitysasiakirjalle. Kaikki Suomen kansalliseen YVA:aan sisältyvät ja tässä raportissa arvioitavat ammukset esitetään yhteenvetotaulukossa 1.1 ja Kuvassa 1.1. Raivattavien ammusten kokonaismäärä on 85, joista: 25 sijaitsee asennuskäytävässä ja 60 sen ulkopuolella, mutta turvakäytävän sisällä. Raivattavien räjähteiden kokonaispainon arvioidaan olevan ~8075 kg TNT:tä. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 3 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Taulukko 1.1 Yhteenveto ennen Nord Stream 2 -putkilinjan asentamista raivattavista ammuksista. Raivattavi en ammusten määrä Asennus käytävä Ammuksen sijainti KP Läntinen reitti Ammusten kuvaus Turvakäytävä Tutkimuskohteen tunnus Luokitustyyppi Kansallisu us Räjähteen paino (kg TNT:tä) 1 M1 R-R05-20018 Kranaatti Tuntematon 18 2 M2 R-R05-20261 M-08 75 Venäläinen 3 M3 R-R05-7058 Kranaatti 40 4 M4 R-R05-20805 Tuntematon 5 M5 R-R05-30019 Syvyyspommi Tuntematon 50 6 M6 R-R06-31008 Ammus 5 7 M7 R-R06-0386 Tankotorpedo 10 Venäläinen 8 M8 R-R06-20411 Syvyyspommi 150 9 M9 R-R06-26165 Projektiili Tuntematon 5 10 M10 R-R06-26167 Ilmapommi Venäläinen 20 11 M11 R-R06-20471 Ammuslaatikko 12 12 M12 R-R06-20716 Syvyyspommi 180 NA 13 M13 R-R07-20199 Paravaani 14 M14 R-R07-20230 (suojaraivain) 15 M15 R-R07-20233 50 16 M16 R-R07-20232 Raivauseste 17 M17 R-R07-20236 Venäläinen 18 M18 R-R07-8004 Kranaatti 5,5 19 M19 R-R07- Paravaani 8005_5 (suojaraivain) R-R07-20 M20 8005_3 Tuntematon 50 Syvyyspommi R-R07-21 M21 8005_1 22 M22 R-R07-31008 Ammus 23 M23 R-R08-7030 Kranaatti 40 24 M24 R-R08-7102 Ilmasta pudotettava Venäläinen 21,25 kranaatti 25 M25 R-R08-7003 Nobel-miina 3 26 M26 R-R08-7409 Syvyyspommi NA 50 27 M27 R-R08-20545 28 M28 R-R08-20530 Kranaatti Tuntematon 17 29 M29 R-R08-7131 40 Venäläinen 30 M30 R-R08-31017 Ammus 6 31 M31 R-R08-26413 Tuntematon 17 32 M32 R-R08-7063 Kranaatti Saksalainen /venäläinen 30 33 M33 R-R08-20157 17 Tuntematon 34 M34 R-R08-20196 100 Syvyyspommi 35 M35 R-R08-1585 Venäläinen 25 36 M36 R-R08-20342 UMB 40 37 M37 R-R08-20613 Saksalainen UMA 38 M38 R-R08-7249 39 M39 R-R08-7183 RBS-1200 Venäläinen 30 40 M40 R-R08-7245 41 M41 R-R08-20423 UMA 42 M42 R-R08-20321 EMC-1 330 Saksalainen 43 M43 R-R08-20422 UMA 30 44 M44 R-R08-7234 45 M45 R-R08-7227 EMD-1 150 46 M46 R-R08-4659 BM-1- syvyyspommi Venäläinen 25 47 M47 R-R08ALT1- Paravaani 20114 (suojaraivain) Tuntematon 50 Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 4 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 48 M48 R-R09ALT1-20208 Venäläinen 137 49 M49 R-R09ALT1-20560 Kranaatti Tuntematon 17 50 M50 R-R09ALT1-20531 Venäläinen 40 51 M51 R-R09-7495 52 M52 R-R09ALT1- EMC-1 20117 Saksalainen 300 53 M53 R-R09ALT1-20111 EMC-miina 54 M54 R-R09ALT1-20478 Paravaani 55 M55 R-R09ALT1- (suojaraivain) 20486 Tuntematon 50 56 M56 R-R09-7563 M-08 Venäläinen 115 57 M57 R-R09-7578 EMC-1 Saksalainen 300 58 M58 R-R09ALT1- Rubka 20133 (kalamiina) 10 R-R09ALT1-59 M59 Venäläinen 20135 M-08 R-R09ALT1-60 M60 20467 115 Sodankäyntiase sukellusveneide 61 M61 R-R09-15004 n torjuntaan (ASW) Tuntematon 34 62 M62 R-R09-17003 Tuntematon 63 M63 R-R09-17012 Ammuslaatikko 7 64 M64 R-R10-12005 BB-1- syvyyspommi Venäläinen 136 65 M65 R-R12-14041 66 M66 R-R10-0188 Syvyyspommi Tuntematon 50 AGCB 67 M67 R-R10-10732 (sukellusvenee 240 Venäläinen ntorjuntamiina) 68 M68 R-R10-8109 Kranaatti 17 69 M69 R-R10-10786 Ilmasta pudotettava Tuntematon 7 ammus 70 M70 R-R11-8001 EMC-1 Saksalainen 300 71 M71 R-R11-31000 Syvyyspommi Tuntematon 50 72 M72 R-R11-5218 Kranaatti 2 73 M73 R-R11-10639 M-13 100 74 M74 R-R11-5034 Venäläinen 75 M75 R-R11-5233 M-08 115 76 M76 R-R11-10656 77 M77 R-R11-10174 M-26 250 78 M78 R-R11-5248 300 79 M79 R-R12-10513 EMC-1 Saksalainen 350 80 M80 R-R12-10003 300 81 M81 R-R12-10082 M-26 795 Ankkuroitu, 82 M82 R-R12-31024 miinoitettu Venäläinen mekaaninen laite 250 83 M83 R-R12-31027 Syvyyspommi Tuntematon 50 84 M84 R-R12-10010 M-12 Venäläinen 100 85 M85 R-R13-10565 Syvyyspommi Tuntematon 200 Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 5 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 900 800 700 Installation Security Charge weight (kg) 600 500 400 300 200 100 0 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 KP (zero at RUS - FIN border) 900 800 700 Installation Security Charge weight (kg) 600 500 400 300 200 100 0 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 KP (zero at RUS - FIN border) Kuva 1.1 Räjäytyspanos Raivattavien ammusten räjähdepanos kilometrikohdan (KP) mukaisesti (KP0 on Venäjän ja Suomen välisellä rajalla, ei rantautumiskohdassa putkilinjan lähtöpaikalla): Ylempi kuvaaja: KP 0 KP130; Alempi kuvaaja: KP 130 KP 260, Suomen talousvyöhykkeellä KP 260:sta länteen ei ole ammuksia. Ammukset raivataan niihin kiinnitettävän korkealaatuisen erikoisräjähteen avulla. Räjäytyspanos riippuu ensisijaisesti ammustyypistä ja sen oletetusta latauksesta. Ammusten raivausta suorittavalta kokeneelta urakoitsijalta (/8/) saatuihin tietoihin perustuvat räjähdemäärät esitetään taulukossa 1.1 kiloina korkealaatuista räjähdettä sekä myös kiloina TNT-ekvivalenttia, näin varmistetaan yhdenmukaisuuden toteutuminen arviointimenettelyssä. Lisälatauksia pidetään varovaisina arvoina. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 6 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Taulukko 1.2 Alkuperäisten ammuslatausten mukaiset räjäytyspanokset. Räjäytyspanos Alkuperäinen lataus (kg kg korkealaatuista TNT:tä) kg TNT-ekvivalenttia räjähdettä Alle 2 kg 5 7,5 Yli 2 kg 10 15 Toimenpiteet Reittivaihtoehdot Ammusten raivaustoimet käsittävät seuraavat tehtävät: 1. Ammustyypin ja ammuksen latauksen suuruuden varmistaminen; 2. Ympäröivässä merenpohjassa tietyn välimatkan päässä ammuksesta sijaitsevien suojelukohteiden (hylyt, t tai vastaavat) visuaalinen tarkastus; 3. Ympäristövaikutusten lieventämiskeinojen käyttöönotto. Osalle ammuksia tämä tarkoittaa ilmakuplaverhon asentamista ammuksen ympärille meluvaikutuksen pienentämiseksi; 4. Merenkulusta vapaiden alueiden perustaminen ja valvonta laivaliikenteen hallintasuunnitelman mukaisesti ja yhdessä rannikkovartioston ja paikallisviranomaisten kanssa; 5. Tarkasti laskettujen räjäytyspanosten asettaminen tunnistettujen ammusten hävittämiseksi; 6. Räjäytyspanoksen räjäyttäminen asiaankuuluvin menetelmin ja turvalliselta etäisyydeltä; 7. Räjäytyksen jälkeinen ammusten ja ympäröivän merenpohjan tarkastaminen onnistuneen raivauksen varmistamiseksi; 8. Ammuksen jäännösten poistaminen maalla tapahtuvaa asianmukaista hävittämistä varten; 9. Kuolleiden kalojen poistaminen; 10. Lieventämis- ja seurantalaitteiden purkaminen, jos sellaisia on käytetty; 11. Räjähdysalueen vaikutusvyöhykkeen tarkastaminen muiden kohteiden osalta (kuten kolmannen osapuolen infrastruktuuri ja kulttuuriperintökohteet) mahdollisten haitallisten vaikutusten varalta, mukaan lukien kraatterin koko; 12. Toimenpiteiden onnistumisen varmistaminen; 13. Räjäytyksenjälkeinen todettuihin seikkoihin pitäytyvä yksilöllinen raportti, johon sisältyy osio saaduista kokemuksista seuraavia raivaustoimia silmällä pitäen. YVA (/6/) laaditaan kaksi osuutta käsittävälle pääreitille (itäinen ja läntinen osuus), jossa reitti jakaantuu kahteen vaihtoehtoiseen reittiin (alavaihtoehdot ALT E1, ALT E2, ALT W1 ja ALT W2). Tässä tiedoksiannossa kuvataan reitti (V52) eteläisillä alavaihtoehdoilla E2 ja W2. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 7 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 2 Arviointimenetelmät Yleistä Ympäristövaikutusten arviointi perustuu menetelmiin, joita käytetään Nord Stream 2 -hankkeen YVA:ssa Suomen talousvyöhykkeellä. Käytössä ovat samat oletukset, työkalut ja arviointimenetelmät. Ks. Suomen kansallisen YVA:n kappaleesta 10 arvioinnin laajuus ja menetelmät. Ammuskohtainen arviointi Suomen kansallinen YVA esittää ammusten raivauksen kokonaisvaikutuksen joka suhteessa. Tämä tiedoksianto sen sijaan esittää tarkan vaikutusarvioinnin ammuskohtaisesti. Arviointi on tehty vaikutuksista, joilla on suora yhteys ammusten kokoon ja tarkasteltaviin vaikutuskohteisiin, kuten merenpohjaan, veden laatuun, nisäkkäisiin ja kaloihin, infrastruktuuriin (t) ja kulttuuriperintöön (hylyt). Huippupaine Ammusten räjäyttäminen synnyttää paine- tai shokkiaallon, joka vaikuttaa nisäkkäisiin ja kaloihin, infrastruktuuriin ja kulttuuriperintöön. Syntyvän huippupaineen voimakkuuteen vaikuttavat ammuksen räjähteen määrä, etäisyys räjäytyspaikasta ja merenpohjan olosuhteet. Tässä arvioinnissa käytetty suhde esitetään Liitteessä 1. Kuva 2.1 esittää huippupaineen etäisyyden (x-akseli) ja ammuksen latauksen (y-akseli) funktiona. 400 350 300 Munitions charge (kg) 250 200 150 100 0.1 MPa 0.5 MPa 50 1 MPa 5 MPa Kuva 2.1 0 0 500 1000 1500 2000 Distance from munitions (m) 10 MPa Ammuksen lataus ammusten etäisyyden funktiona ammusten raivauksen synnyttämän shokkiaallon huippupaineen mukaan (MPa). Esimerkki: Kun Y-akselilta valitaan lataus, tiettyä huippupainetta (väriviiva) vastaava etäisyys voidaan lukea x-akselilta. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 8 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Koettu huippupainevaikutus Taulukko 2.1 Huippupaineet esitetään megapascaleina (MPa), joka on paineen normaali yksikkö. Seuraavassa taulukossa huippupaine esitetään selventävissä mittasuhteissa. Vaikutuksen kynnysarvot eri merieläinryhmillä. MPa tonnia/ m2 kg/cm2 Tuntuu samalta kuin: 0,01 1,02 0,102 Pienen kupillisen paine (1 dl) sormenpäässä 0,1 10,2 1,02 Litran vesipullon paine sormenpäässä 1 102 10,2 10 litran jerrykannun paine sormenpäässä 10 1020 102 Sata kiloa piikkikoron päällä Shokkiaallon vaikutus nisäkkäisiin Taulukko 2.2 Shokkiaallon vaikutus nisäkkäisiin on ensisijaisesti niiden kuuloelimien vaurioituminen. Vaikutuksen voimakkuuden yksikkö pascalsekunti (Pa.s) on shokkiaallon positiivisen painepulssin aikaintegraali. Tässä raportissa käytettävä räjähdysvamman kynnys nisäkkäillä perustuu tutkimuksiin (Yelverton ym. (1973) ja on yhdenmukainen Århusin yliopiston asiantuntijaarvioinnissa käytetyn lähestymistavan kanssa ja se on esitetty Taulukossa 2.2 (/10/). Kynnykset nisäkkään kohtalaisen vakaville ja kohtalokkaille räjähdysvammoille esitetään Subacoustechin tutkimuksessa /9/. Raportti arvioi etäisyyskynnyksen kohtalaisen vakavalle ja kohtalokkaalle räjähdysvammalle ja tulokset esitetään ammuskohtaisen taulukon sarakkeissa MF5 ja MF6 (Liite 3). Shokkiaallon vaikutuksen kynnysarvot nisäkkäillä. Vaikutus Kynnys (Pa.s) Turvallinen taso linnuille ja nisäkkäille 34 Merkityksettömiä räjähdysvammoja 69 Vähäisiä räjähdysvammoja 138 Keskivaikea räjähdysvamma 276 Kohtalokas räjähdysvamma (kuoleman mahdollisuus 50 %) 812 Vedenalaisen melun vaikutus kaloihin ja merinisäkkäisiin Taulukko 2.3 Huippupaineen ohella myös ammusten raivauksesta syntyvällä vedenalaisella melulla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia kaloihin ja merinisäkkäisiin (/10/). Vedenalainen melu voi aiheuttaa pysyvän kuulonaleneman (PTS), joka saattaa heikentää eläimen havaitsemiskyvyn pysyvästi. Riski kohtalokkaiden meluvaikutusten syntymisestä kaloilla esitetään myös desibeleinä, yhdenmukaisesti tutkimuksen (Yelverton ym. [1973]) ja YVA-selostuksen kanssa. Näiden kynnysten merkitys tulee tulkita riskiksi tietynlaisen vamman syntymisestä: kasvava todennäköisyys eläimelle alueella (ja ammuksen suuntaan) aiheutuvasta tietynlaisesta vammasta. Vedenalaisen melun vaikutuksen kynnysarvo kaloille ja nisäkkäille esitetään Taulukossa 2.3. Vaikutusten kynnysarvot eri merieläinryhmille. Arviointitasot (db re Merieläinryhmä 1μPa 2 s tai MPa) Vaikutus Nisäkkäät 179 db PTS (pysyvä kuulonalenema). Kalat 203 db Vamma. 207 db Kuolema (kuolettava vamma). Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 9 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Äänentason vaimeneminen Sedimenttien leviäminen Tynnyrit Melun aiheuttamien vaikutusten arviointi perustuu Rambollin laatimaan yksityiskohtaiseen arviointiin rajoitetulle määrälle ammuksia. Tässä ammuskohtaisessa arvioinnissa saatuja tuloksia on käytetty pohjana parametroinnille kaikkien muiden ammusten äänentason vaimenemisen arvioimiseksi (ks. Liite 2). Ammusten raivauksen aiheuttaman sedimenttien leviämisen vaikutusten arvioinnissa käytetään Rambollin (/5/) laatimia arviointeja, jotka esitetään YVA:ssa (/6/). Myös kraatterien koot ja vapautuvan sedimentin määrät on laskettu. Laskennassa on otettu huomioon merenpohjan geologisella tutkimuksella selvitetty sedimenttityyppi. Sedimentti on luokiteltu kovaksi (kallioperä ja kova maa) ja pehmeäksi (savi) sedimentiksi, kullakin luokalla on oma kertoimensa ja ominaisuutensa. Tämä arvio perustuu laajalti Nord Stream -hankkeen tarkkailutuloksiin, jolloin kaikkien kraatterien mittasuhteen on mitattu. Keskeinen havainto oli, että kraatterien mittasuhteet poikkeavat suuresti ja niiden tilavuudet ovat pienemmät: kraatterit ovat yleisesti suhteellisen matalia maljoja, eivätkä kartionmuotoisia. Tätä havaintoa on käytetty Nord Stream 2 -hankkeen kraatterin kokojen laskennassa. Kun Nord Stream -hankkeen aikana raivattiin ammuksia, seurattiin myös sedimenttien leviämistä ja tämä todettiin merkityksettömäksi sedimenttien keräytymisen, pilven koon ja keston osalta. Tätä tulosta on käytetty arvioimalla sedimenttien leviämisen vaikutuksia yhdistämällä rajoitetun ammusmäärän numeerinen simulointi ja Nord Stream -hankkeen tarkkailun tulokset. Nord Stream -hankkeen asentamista edeltävässä ammusten raivaamisessa huolena oli, että raivaustoimenpiteet voivat aiheuttaa vahinkoa merenpohjassa oleville tynnyreille. Mahdollisia vaikutuksia arvioitiin ennalta, tarkkailua suoritettiin ammusten raivauksen aikana ja vaikutuksia arvioitiin raivauksen jälkeen. Minkäänlaisia vaikutuksia ei havaittu (/11/) ja Nord Stream 2 -hankkeen osalta tynnyreiden muodostama uhka ympäristölle katsotaan merkityksettömäksi, eivätkä ne sen vuoksi ole mukana tässä arvioinnissa. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 10 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 3 Ympäristövaikutukset 3.1 Johdanto Pahin skenaario Yhteenvetotaulukko "Pahimman skenaarion" arvioimiseksi vaikutusten arvioinnissa käytetään, aina kun se on asianmukaista, sellaisia syöttötietoja, joiden odotetaan aikaansaavan suurimman mahdollisen vaikutuksen. Näin on erityisesti seuraavissa tilanteissa: Ammuksen lataus on ammusasiantuntijan ja tutkimusyhtiön vertailun perusteella suurimmaksi arvioitu lataus; Jos merenpohjaan hautautuneen n kuntoa ei pystytä määrittämään, sen oletetaan olevan täysin näkyvissä. Ammusten raivauksen vaikutusten arviointi esitetään yhteenvetona taulukossa, joka löytyy Liitteestä 3. Yhteenvetotaulukon sisältö selitetään lyhyesti Taulukossa 3.1. Yhteenvetotaulukko esittää kunkin yksittäisen miinan raivauksen vaikutuksen infrastruktuuriin (t), kulttuuriperintöön (pääasiassa hylyt) ja herkkiin alueisiin. Ammusten raivauksen yleisen vaikutuksen osalta viitataan Suomen kansalliseen YVA:aan (/6/). Taulukko 3.1 Liitteen 3 yhteenvetotaulukon rakenteen ja sisällön selitys. Asia Sarake Kuvaus Ammukset MU1 Ammusten tunnistenumero Nord Stream 2 -hankkeessa tätä raporttia varten. MU2 Linjojen A ja B lähin KP reitin V52 mukaan (Suomen osuus): A on pohjoinen/läntinen ja B on eteläinen/itäinen putkilinja. MU3 Ammusten tunnistekoodi Nord Stream 2 -hankkeessa. MU4 Ammusasiantuntijan ja tutkimuksen suorittajan arvioimat ja yhdessä hyväksymät ammuslataukset. Kiloina ilmoitettavan latauksen värikoodi: Alle 100 valkoinen Yhtä suuri tai suurempi 100 Alle 200 vihreä kuin Yhtä suuri tai suurempi 200 Alle 300 oranssi kuin Yhtä suuri tai suurempi kuin 300 punainen MU5 Etäisyys putkilinjoihin A ja B. MU6 Raivattavien ammusten UTM-koordinaatit: - UTM-vyöhykkeellä 35 KP:lle alle 147 putkilinjalle A tai 146,6 putkilinjalle B; - UTM-vyöhykkeellä 34 KP:lle yli 147 putkilinjalle A tai 146,6 putkilinjalle B. MU7 MU8 MU9 Etäisyys lähimpiin ammuksiin. Oranssilla korostetut solut esittävät etäisyydet lähimpiin ammuksiin, jos matka on alle 80 m. Veden syvyys ammusten sijaintipaikassa. Lyhyt kuvaus sedimentistä ammusten sijaintipaikassa. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 11 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 MU10 Lyhyt kuvaus ammuksista. Haittojen lieventäminen MI Ammukset, joiden kohdalla käytetään kuplaverhoa lieventämään meluvaikutusta. Nisäkkäät ja kalat MF1 Nisäkkäiden PTS-etäisyysalue: tämän etäisyyden sisällä suorat fyysiset vauriot nisäkkäille saattavat heikentää eläimen havaitsemiskykyä pysyvästi. MF2 Nisäkkäiden PTS-etäisyysalue suojelualueen suuntaan. Etäisyyden värikoodi kilometreinä: PTS-etäisyys suojelualueeseen on vähemmän kuin etäisyys valkoinen hylkeiden Natura 2000 -suojelualueeseen. PTS-etäisyys ulottuu juuri hylkeidensuojelualueelle ja kattaa maksimissaan 5 % hylkeiden Natura 2000 - keltainen suojelualueesta. PTS-etäisyys ulottuu hylkeidensuojelualueelle ja kattaa enemmän kuin 5 50 % hylkeiden Natura 2000 - suojelualueesta. oranssi MF3 MF4 MF5 MF6 PTS-etäisyys ulottuu hylkeidensuojelualueelle ja kattaa yli punainen 50 % hylkeiden Natura 2000 -suojelualueesta. Etäisyysalue, jossa vedenalainen melu aiheuttaa vammoja kaloille: kaloille syntyvien vammojen todennäköisyys kasvaa tämän etäisyyden sisällä. Kriittinen etäisyysalue, jossa vedenalainen melu aiheuttaa vammoja kaloille: kalakuolemiin johtavien vakavien vammojen todennäköisyys kasvaa tämän etäisyyden sisällä. Shokkiaalto, joka aiheuttaa kaloille ja nisäkkäille kohtalaisen vakavia räjähdevammoja: tämän etäisyyden sisällä kasvaa todennäköisyys kohtalaisen vakavista vammoista, kuten tärykalvon rikkoutuminen. Shokkiaallon synnyttämä kriittinen etäisyysalue nisäkkäille: tällä etäisyydellä mahdollisuus vakavaan, kuolemaan johtavaan vammaan on nisäkkäillä 50 %. Infrastruktuuri I1 Ammusten ja kaapeleiden/putkilinjojen välinen etäisyys. Kilometreinä ilmoitettavan etäisyyden värikoodi: Alle 0,1 punainen Yhtä suuri tai suurempi 0,1 Alle 0,5 oranssi kuin Yhtä suuri tai suurempi 0,5 Alle 1,0 vihreä kuin Yhtä suuri tai suurempi 1 Ei merkityksellinen: ei luettelossa kuin I2 Ammusten raivauksen synnyttämästä shokkiaallosta johtuva huippupaine, joka vaikuttaa in/putkilinjaan. Megapascaleina (MPa) ilmoitettavan huippupaineen värikoodi: Alle 0,1 valkoinen Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 12 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 I3 I4 I5 I6 Yhtä suuri tai suurempi 0,1 Alle 1 vihreä kuin Yhtä suuri tai suurempi 1 Alle 10 oranssi kuin Yhtä suuri tai suurempi kuin 10 punainen Kaapelin/putkilinjan omistajan nimi. Kaapeli-/putkilinjareitin merkintä. Merenpohjan n/putkilinjan toimintotila ja arvio siitä, onko se näkyvissä vai hautautunut. Vaikutusten arviointi ja viittaus selventävään huomautukseen tarvittaessa (huomautukset I1 I3). Kulttuuriperintö C1 Ammusten ja kulttuuriperintökohteen välinen etäisyys. Värikoodi: ks. I1. C2 Ammusten raivauksen synnyttämästä shokkiaallosta aiheutuvan huippupaineen vaikutus kohteeseen. Värikoodi: ks. I2. C3 Kulttuuriperintökohteen tunnistekoodi. C4 Lyhyt kuvaus. C5 Vaikutusten arviointi ja viittaus selventävään huomautukseen tarvittaessa (huomautukset C1 C3). Sedimentti S1 S2 Kraatterin säde Vapautunut sedimentti Suojelualueet Natura 2000 -alue, suojeluperusteena hylkeet Ammusten ja suojelualueiden välinen etäisyys Natura 2000 - alue, jonka suojeluperusteena ovat hylkeet, ja erityisalueen tunnistekoodi. Sotilasalueet Ammusten ja (1) ampuma-alueen sekä (2) rajoitetun alueen välinen etäisyys. Vaikutusten etäisyys kaapeleihin ja Nord Stream - putkilinjaan Yhteenvetotaulukot näyttävät ammusten raivauksen vaikutukset infrastruktuuriin ammusten läheisyydessä. Vaikutukset tilanteissa, joissa kaapeleiden ja Nord Stream -putkilinjan välinen etäisyys suunniteltuun putkilinjaan (Nord Stream 2) on yli kilometri, on arvioitu ja niiden kaikkien on vahvistettu olevan "ei vaikutusta aiheuttavia", koska huippupaineet ovat liian alhaiset aiheuttamaan mitään mitattavaa vaikutusta (ks. myös Kuva 2.1). Liitteen 3 yhteenvetotaulukoiden luettavuuden parantamiseksi nämä tulokset on jätetty pois taulukosta. 3.2 Vaikutukset fysikaaliseen ja kemialliseen ympäristöön Viite Viittaus Suomen kansallisen YVA:n (/6/) kappaleeseen 11.2. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 13 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Vaikutus merenpohjaan Ammusten raivaus aiheuttaa kraatterin merenpohjaan. Kuten luvussa 2 mainitaan, Nord Stream -hankkeen (/11/) asennuksen ammusten raivaustoimien yksityiskohtainen seuranta osoitti, että kraatterit olivat paljon oletettua pienempiä: sekä läpimitta että syvyys olivat merkittävästi pienempiä, minkä seurauksena sedimentin hajaantuminen oli noin 10 % kraatterien alustavasti ennakoidusta tilavuudesta. Suoritetussa tarkkailussa (/11/) ammusten raivauksen jälkeinen sedimentin leviäminen ja laskeutuminen eivät osoittautuneet merkittäväksi. Ramboll on mallintanut Nord Stream 2 -hankkeen ammusten raivauksesta aiheutuvan sedimentin leviämisen ja sedimentin laskeutumisen (/4//5/). Tuloksia on käytetty YVA:ssa (/6/) ja mitään merkittäviä vaikutuksia ei arvioitu aiheutuvan. Kraatterien mittasuhteet Nord Stream -hankkeesta saatujen kokemusten ja saatujen ammuspanosten painon perusteella kraatterien mitat vaihtelevat kahdesta metristä kymmeneen metriin merenpohjan olosuhteista ja panoksen painosta riippuen. Sedimentin vapautuminen riippuu kraatterin syvyydestä ja sedimentin tyypistä. Nord Stream -hankkeen ammusten raivauksen tarkkailutulokset osoittivat suurta vaihtelua kraatterien tilavuuksissa, mutta johdonmukaisesti kuitenkin ennustettua vähemmän. Nord Stream 2 -hankkeessa tilavuuden laskeminen perustuu tarkkailutuloksiin, mutta laskennassa on käytetty ylimääräistä turvamarginaalia. Tulokset ovat silti yhä vain 50 % Nord Stream - hankkeessa ammusten raivaamisessa vapautuneen sedimentin tilavuudesta. Kraatterien tilavuus vaihtelee välillä 7 205 m 3. Jos ammus sijaitsee hienojakoisessa sedimentissä, kraatterin koon arvioidaan olevan noin kaksinkertainen verrattuna kiinteämmässä sedimentissä sijaitsevaan ammukseen. Kuplaverhon käyttö Kuten jäljempänä arvioidaan, ammusten räjäyttämisestä syntyvää meluvaikutusta voidaan lieventää valittujen ammusten ympärillä käytettävillä kuplaverhoilla perustuen meluvaikutuskriteereihin. Kuplaverho asetetaan raivattavan ammuksen ympärille ja nousevat ilmakuplat rajoittavat tehokkaasti vedenalaisen melun etenemistä. Nousevat ilmakuplat myös synnyttävät veden ylöspäin suuntautuvaa virtausta molemmin puolin verhoa. Sisäpuolella vesi alkaa kiertää siten, että virta suuntautuu alaspäin kohti merenpohjaa enemmän tai vähemmän "kuplavirtauksen" keskellä. Sen jälkeen vesi kulkee uudelleen merenpohjan suuntaisesti kohti kuplaverhoa. Näin syntyneellä sisäisellä vedenkierrolla veteen sekoittuu hienoa sedimenttiä, minkä seurauksena veden sedimenttipitoisuus kasvaa. Ulkopuolella tapahtuu samoin, mutta ilman vastaavaa lähellä tapahtuvaa paluuvirtausta. Sedimenttiä suspendoituu jossain määrin, mutta vähemmän kuin sisäpuolella. Räjäytyksen jälkeen kraatterista vapautunut sedimentti pysyttelee pääasiassa kuplaverhon sisällä ja kiertää vesipatsaan sisällä. Koska kuplaverhon muodostaman ympyrän halkaisija on suunnilleen 80 metriä ja aktiivisen kuplanmuodostuksen kesto suhteellisen lyhyt (kuplia syntyy vain räjäytyshetkellä), virtauksen vaikutuksen eroosioon ja sedimentin kulkeutumiseen odotetaan olevan vähäinen ja aiheuttavan ainoastaan marginaalisen lisäyksen sedimenttipitoisuuteen, joka on seuraus ammusten raivauksen aikaansaamasta kraatterista. Vaikutukset veden laatuun Raivaustoimien pääasialliseksi seuraukseksi arvioidaan sedimenttien siirtyminen paikasta toiseen sekä ravinteiden ja haitta-aineiden laskeutuvan takaisin merenpohjaan. Johtuen lisääntyvien haitta-ainepitoisuustasojen paikallisuudesta, lyhyestä kestosta ja raivaustoimien rajoittumisesta tiettyihin Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 14 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 kohtiin putkilinjan reitillä, raivaustoimilla arvioidaan olevan vain vähäinen vaikutus veden laatuun. Lisäksi viitataan YVA:aan (/6/). Dioksiinit Sedimentin sisältämään dioksiiniin liittyvä mahdollinen riski on arvioitu Suomen kansallisessa YVA:ssa (/6/). Vaikka korkea riski dioksiinin päätymisestä ravintoketjuun on tunnistettu, ammusten raivauksen (ja muiden putkilinjan asennustoimien) yhteydessä vapautuvan dioksiinin kokonaismäärä on aivan liian pieni aiheuttaakseen merkittävää vaikutusta (/6/). Vaikutukset ilman laatuun Ammusten raivaustoimista aiheutuvia päästöjä esiintyy noin kahden kuukauden ajan, keston katsotaan siten olevan keskisuuri. Koska ammusten raivauksessa käytettävät alukset ovat suhteellisen pieniä, ilman laatuun ei arvioida kohdistuvan vaikutusta. On myös huomattava, että vaikutukset ovat vähäiset sen vuoksi, että ammusten raivaustoimien lähellä ei ole vaikutuskohteita (ihmiset, rakennukset jne.). Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisia vaikutuksia ei tule syntymään. Meluvaikutukset Ammusten raivaustoimista syntyy sekä vedenalaista että ilmassa kulkevaa melua. Merinisäkkäisiin (ks. Luku 3.3) kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia lukuun ottamatta ammusten raivauksesta aiheutuvien vaikutusten arvioidaan olevan enimmäkseen paikallisia, hyvin palautuvia ja lyhytaikaisia. Vaikutuksen merkittävyys on pieni pääasiassa siksi, että vaikutusalueella on vain vähän vaikutukselle herkkiä kohteita. Ilmassa kulkevan melun tason arvioidaan jäävän selvästi sitä koskevien ohjeiden alapuolelle, koska herkät kohteet (vaikutuskohteet) ovat kaukana putkilinjan suunnitellulta reitiltä, mikä vähentää mahdollisten vaikutusten todennäköisyyttä ja voimakkuutta. Hankealueella on tällä hetkellä melko korkea säännöllisestä laivaliikenteestä johtuva vedenalainen taustamelutaso, mistä syystä muutos melutasoon on suhteellisen vähäinen, paitsi hetkellisesti raivauksessa tehtävien räjäytyksien aikana. Viittaus YVA:n päivitykseen yksityiskohtaisen vaikutusten arvioinnin osalta. Melun vaikutusta nisäkkäisiin ja kaloihin käsitellään luvussa 3.3. 3.3 Vaikutus elolliseen ympäristöön Viite Viittaus Suomen kansallisen YVA:n (/6/) kappaleeseen 11.5. Kalat ja merinisäkkäät Paineaalto ja vedenalainen melu saattavat aiheuttaa vammoja kaloille ja merinisäkkäille, jos ne ovat liian lähellä raivattavia ammuksia. Yhteenvetotaulukoiden (Liite 3) sarakkeissa MF1 6 esitetään nisäkkäille ja kaloille merkittävät vaikutusalueet. Tulokset osoittavat nisäkkäiden PTS-alueen asettuvan välille 630 m (kaikkiin suuntiin: M6, M9 ja M72), 430 m (Natura 2000 -hylkeidensuojelualueelle: M6, M9 and M72) 15,9 km (kaikkiin suuntiin: M79) ja 14,5 km (Natura 2000 -alueelle: M79) yksittäisen räjäytetyn ammuksen osalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nisäkkäiden PTS-etäisyyden ulkopuolinen alue katsotaan turvalliseksi alueeksi, jossa vamman syntyminen on epätodennäköistä. Vedenalaisen melun kaloille vammoja aiheuttavan alueen maksimietäisyys on 1,7 km (M79). Vedenalaisen melun kalakuolemia aiheuttavan alueen maksimietäisyys on 580 km (M79). Saadut tulokset ovat vertailukelpoisia ja melko varovaisia verrattuina Rambollin laatimaan mallinnukseen. Sen vuoksi vaikutusetäisyydet ovat todennäköisesti lyhyempiä. Räjäytyspaineen nisäkkäille vammoja aiheuttavan alueen maksimietäisyys on Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 15 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 1,21 km (M79). 50 prosentin kuolemanmahdollisuuden nisäkkäille aiheuttavan räjäytyspaineen maksimietäisyys on 510 m (M79). Ammusten joukossa on myös potentiaalinen 795 kg:n ammus (PTS-etäisyys suojelualueelle on 19,8 km, PTS-etäisyys kaikkiin suuntiin 20,5 km, muut relevantit etäisyydet ammuksen M81 osalta löytyvät yhteenvetotaulukosta Liitteestä 3). Tätä ammusta ei ole varmuudella tunnistettu, koska siitä on erilaisia arvioita. Pahimman skenaarion lähestymistavan mukaisesti ammukselle on valittu tämän arvioinnin perusteella suurin lataus. Ammusten raivauksen urakoitsija kuitenkin arvioi jokaisen ammuksen uudelleen ja onkin mahdollista, että tämän nimenomaisen ammuksen paino tulee pienenemään. Linnut Suomen alueellisten rajojen sisällä sijaitsevat merkittävät lintualueet (IBA) Suomenlahdella sijaitsevat kaikki noin 8 40 km etäisyydellä, eikä niihin siten odoteta kohdistuvan vaikutuksia. Raivattavien ammusten sijaintipaikat eivät yleensä ole lintujen ravinnonhankinnan kannalta merkittäviä, koska vedet ovat syviä, eikä niissä ole runsaasti ravintoa. Ammusten raivaustoimien aiheuttamat vaikutukset arvioidaan paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi ja sen vuoksi kokonaismerkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen. Ekosysteemin muihin osiin, kuten merenpohjaeliöstöön kohdistuvista vaikutuksista johtuvia tai pohjaeliöstön heikkenemisestä seuraavia epäsuoria vaikutuksia ei ennusteta Suomen talousvyöhykkeellä. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 16 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 3.4 Vaikutus suojelualueisiin Viite Viittaus Suomen kansallisen YVA:n (/6/) kappaleeseen 7.13. Suojelualueet Etäisyys raivattavista ammuksista vastaaviin suojelualueisiin näytetään yhteenvetotaulukon viimeisissä sarakkeissa. Yhdestä ammuksesta, painoltaan 10 kg (M7), on matkaa noin kaksi kilometriä Natura 2000 -alueeseen, joka on Sandkallanin (FI0100106) eteläpuolinen merialue, ja jossa riuttojen muodostama elinympäristö on suojeltu. Suomen suojeltavien lajien luettelossa on kolme merinisäkäslajia: harmaahylje, norppa ja pyöriäinen. Natura 2000 - alue käsittää hylkeiden suojeluun tarkoitettuja erityisalueita. Hylkeidensuojelualueet on esitetty Taulukossa 3.2. Natura 2000 - hylkeidensuojelualuetta lähinnä olevat ammukset sijaitsevat 9,8 km:n päässä, muut ammukset sijaitsevat yli 10 km:n etäisyydellä Natura 2000 - hylkeidensuojelualueesta. Pyöriäisten erityisaluetta ei tiedetä, koska pyöriäisen esiintymistiheys suurimmassa osassa Suomenlahtea on alhainen (tieto perustuu vedenalaista kuuntelutekniikkaa käyttämällä suoritetun pyöriäisen kansainvälisen seurantatutkimuksen tuloksiin). Taulukko 3.2 Natura 2000 -hylkeidensuojelualueet. Alueen nimi Itäisen Suomenlahden saaristo ja vesialueet (FI0408001) Pernaja ja Pernajan saaristo (FI0100078) Kuvaus Natura 2000 -suojelualue norpalle ja harmaahylkeelle. Söderskärin ja Långörenin saaristo (FI0100077) Kallbådanin luodot ja vesialueet (FI0100089) Tammisaaren ja Hangon saaristo sekä Pohjanpitäjänlahden merisuojelualue (FI0100105) Saaristomeri (FI0200164 ja FI0200090) Natura 2000 -suojelualue harmaahylkeelle. Natura 2000 -suojelualue norpalle ja harmaahylkeelle. Kuplaverhojen käyttö meluvaikutuksen lieventämiseksi Tiettyjen ammusten raivaamisen yhteydessä syntyvän ja Natura 2000 - hylkeidensuojelualueeseen kohdistuvan mahdollisen vedenalaisen meluvaikutuksen vähentämiseksi käytetään kuplaverhoja. Ammukset, joiden raivauksesta syntyvän meluvaikutuksen lieventämiseen käytetään kuplaverhoa, valitaan seuraavilla kriteereillä: 1) Kaikki välillä KP 0 KP 60 sijaitsevat ammukset, koska alueella uivien norppien määrä on suhteellisen suuri; 2) Kaikki ammukset, jotka johtavat Natura 2000 -alueille yltävään, suunnattuun PTS:ään; 3) Suunnatun PTS:n kynnysetäisyys on alle 5 km Natura 2000 - hylkeidensuojelualueelle. Tässä otetaan huomioon myös suojelualueen Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 17 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 läheisyydessä mahdollisesti uivat hylkeet. Kuplaverhon käytöllä on vaikutus myös kaikkiin vedenalaisen melun ja huippupaineen seurauksiin (erityisesti kaloille ja nisäkkäille aiheutuvien räjähdysvammojen osalta). Menetelmät kuvataan Liitteessä 2 ja vaikutukset ovat esitetty yhteenvetotaulukossa Liitteessä 3, jossa esitetyissä tuloksissa on otettu huomioon kuplaverhon tehokkuus. Luettelo valituista ammuksista PTS-etäisyyksineen ja kuplaverhon käytön vaikutus esitetään Taulukossa 3.3. Kuplaverhon vaikutukset Kuplaverhojen käytöstä paalutustöiden ja ammusten raivauksen synnyttämän vedenalaisen melun vähentämiseksi on viime vuosina saatu merkittäviä kokemuksia. Näiden hankkeiden meluntorjunnan tarkkailussa on todettu, että melua on mahdollista vaimentaa 10 15 desibeliä. Ilmassa olevan meluesteen tapaan kuplaverho kuitenkin vaimentaa ääntä enemmän äänilähteen taajuusalueen ollessa korkeampi (merkityksellistä paalutustöissä) kuin äänilähteen taajuusalueen ollessa matalampi (merkityksellistä ammusten raivauksessa). Tämä ero vaimennuksessa matalasta taajuudesta korkeaan tunnetaan äänen alenemisspektrinä. Varovainen, olemassa olevaan mittausaineistoon perustuva äänen alenemisspektri kuplaverholle sisällytettiin vedenalaisen äänen etenemismalliin, josta saatu yleinen väheneminen oli luokkaa 6 8 db. Kuplaverhon käytön vaikutus PTS-etäisyysalueeseen valituilla ammuksilla esitetään Taulukossa 3.3 PTS-vähenemän ollessa luokkaa 6 db ja 8 db. Tämän hankkeen osalta näyttäisi siltä, että kuplaverhon käyttö rajoittaa tehokkaasti myös vakavampia räjähdysvammoja aiheuttavien vyöhykkeiden laajuutta. Kattavampi laskelma kuplaverhon vaikutuksesta tässä hankkeessa on Liitteessä 2. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 18 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 Taulukko 3.3 Valitut ammukset (20), joiden raivauksessa tulee käyttää kuplaverhoa meluvaikutuksen lieventämiseksi. NSP2 ID Ammusten tunnus Peruste kuplaverhon käyttämiseen Lataus Etäisyys Natura 2000 alueeseen Natura 2000 hylkeidensuojelualu een tunnus Nisäkkäiden PTSetäisyysalue 179 db e 1µPa2s Ilman lieventämistä Kuplaverho (SEL - 6dB) Kuplaverho (SEL -8 db) kg m m m m M1 R-R05-20018 18 14403 2650 1300 980 M2 R-R05-20261 75 14082 FI0100078 6800 3800 3050 M3 R-R05-7058 40 14124 4650 2400 1900 M4 R-R05-20805 50 13266 FI0100077 5300 2850 2250 M5 R-R05-30019 Välillä KP 0 50 12670 FI0100078 5300 2850 2250 M6 R-R06-31008 KP 60 5 13821 940 430 320 M7 R-R06-0386 sijaitsevat 10 14974 1700 770 590 M8 R-R06-20411 ammukset 150 15893 9900 5950 4900 M9 R-R06-26165 5 16036 FI0100077 940 430 320 M10 R-R06-26167 20 16143 2850 1400 1070 M11 R-R06-20471 12 16548 1950 910 690 M12 R-R06-20716 180 20075 10800 6600 5500 M42 R-R08-20321 PTS-ulottuu Natura 2000 hylkeidensuojelualueelle 330 10930 14200 9300 7900 M45 R-R08-7227 PTS < 5 km:n etäisyys Natura 2000 150 10429 9900 5950 4900 R-R09ALT1- M48 hylkeidensuojelualueesta 137 11660 9550 5650 4650 20208 PTS-ulottuu FI0100089 M51 R-R09-7495 Natura 2000 hylkeidensuojelualueelle 300 13445 13650 8800 7400 R-R09ALT1- M52 20117 PTS < 5 km:n 300 13800 13650 8800 7400 R-R09ALT1- etäisyys Natura M53 2000 300 13850 13650 8800 7400 20111 hylkeidensuojelualueesta M57 R-R09-7578 300 14267 13650 8800 7400 M70 R-R11-8001 300 18187 FI0100005 13650 8800 7400 Päätelmä Kuplaverhon käyttö auttaa merkittävästi ammusten raivauksesta syntyvän ja merinisäkkäisiin kohdistuvan mahdollisen vaikutuksen vähentämisessä ja sen vuoksi sitä tulee käyttää edellä mainittujen valittujen ammusten raivauksessa. Tällä kuplaverholla odotetaan olevan vain marginaalinen vaikutus eroosioon ja sedimenttipitoisuuteen, mikä on luonnollisesti vähäisempi seikka verrattuna melun vähenemisen aikaansaamaan positiiviseen vaikutukseen. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 19 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 3.5 Vaikutus taloudellisiin ja inhimillisiin olosuhteisiin Viite Viittaus Suomen kansallisen YVA:an kappaleeseen 11 (/6/). Vaikutukset laivaliikenteeseen Ammusten raivauksen vaikutukset laivaliikenteeseen arvioidaan negatiivisiksi, suoriksi ja palautuviksi. Vaikutusten kesto arvioidaan lyhyeksi, koska ammusten raivaustoimet Suomen talousvyöhykkeellä tulevat kestämään noin kaksi kuukautta. Tämä käsittää kaikki raivaustoimissa mukana olevat alukset, kuten tutkimusalukset, tukialukset ja kuplaverhon tarvitsemat tukialukset valituille ammuksille. Yleisen laivaliikenteen alusten ei kuitenkaan tarvitse raivaustöiden välttämiseksi kulkea riskialueilla, esim. matalissa vesissä, koska ammukset sijaitsevat avomerellä, eivätkä kapeiden meriväylien tuntumassa. Laivaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten kokonaismerkittävyys arvioidaan siten vähäiseksi. Törmäysten välttämiseksi työalusten ympärille perustetaan lisäksi suojavyöhyke ja taustaliikennettä seurataan jatkuvasti. Tätä hallitaan ja seurataan GOFREP 1 -järjestelmän kautta. Vaikutukset kalastukseen Ammusten raivaustoimet häiritsevät kalastusta paikallisesti ja tilapäisesti vähäisessä määrin. Ammusten poistamisen jälkeen merenpohja puhdistetaan suurimmista jäänteistä, jotta kalanpyydysten käyttämiselle ei aiheutuisi haittaa. Vaikka kaloja kuoleekin ammusten välittömässä läheisyydessä räjäytyshetkellä, kuolleiden kalojen määrä arvioidaan suhteellisen pieneksi ja yleisellä tasolla vaikutusta kalakantoihin ei tule olemaan. NSP-hankkeen Suomen talousvyöhykkeellä tapahtunutta ammusten raivausta koskevan raportin mukaan raivauksen aikana kuoli suhteellisen pieni kalamäärä (pääasiassa silakkaa ja kilohailia). Vaikutukset sotilasalueisiin Etäisyys raivattavista ammuksista merkittäviin sotilasalueisiin näytetään yhteenvetotaulukon viimeisissä sarakkeissa. 2 ammusta (M22, M85) ovat ampuma-alueen sisällä, kaikki muut ammukset alueen ulkopuolella. Lyhin etäisyys ammuksesta rajoitetulle alueelle on 1,7 km (M74), ammuksista 13 sijaitsee viiden kilometrin etäisyyden sisällä, muut kauempana. Ammusten raivaustoimien aikana vaikutuksen kesto rajoittuu aikaan, jolloin alukset vaikuttavat häiritsevästi sotilasalueisiin. Sen vuoksi nämä vaikutukset ovat lyhyitä ja palautuvia. Suomen puolustusvoimia ja puolustusministeriötä on jo tiedotettu Nord Stream 2 -hankkeesta. Nord Stream 2 -hankkeesta ei arvioiden mukaan aiheudu mitään vaikutuksia Suomen sotilasalueisiin tai sotilasharjoituksiin Suomenlahdella, koska Nord Stream 2 AG:n ja puolustusvoimien välisellä selkeällä yhteydenpidolla varmistetaan, että puolustusvoimat saavat hyvissä ajoin tiedon suunnitelluista raivaustoimista. Vaikutukset infrastruktuuriin Vedenalaiset t muodostavat infrastruktuurin, johon ammusten raivaus saattaa mahdollisesti vaikuttaa. Shokkiaalto saattaa aiheuttaa 1 GOFREP: Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 20 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 vahinkoa kaapeleille. Huippupaineen (tämä riippuu ammuksen panoksesta sekä ammuksen ja n välisestä etäisyydestä) lisäksi n sijainti merenpohjaan nähden on tärkeä. Kokonaan hautautuneeseen in ei kohdistu vaikutusta, sen sijaan n, joka on selkeästi näkyvissä tai jossa on vapaita jännevälejä saattaa kohdistua vaikutus. Kokonaan näkyvissä oleviin kaapeleihin ennen Nord Stream -hankkeen ammusten raivaustoimia ja niiden jälkeen suoritetusta tarkkailusta saadut kokemukset osoittivat, että kaapeleihin ei kohdistunut vaikutusta, mikä vahvisti lähestymistavan luotettavuuden. Infrastruktuuria koskeva päätelmä Yksi ammuksista (M35) sijaitsee nykyään hyvin lähellä (~5 metrin etäisyydellä) tuntematonta a (NSP2_R08_Unknown_01 Cable). Tämän kyseisen ammuksen osalta nosto ja siirto vähintään 20 metrin päähän räjäytettäväksi tulee olemaan lieventämiskeino, jotta lle ei aiheutuisi vahinkoa. Seuraavaksi lähin ammus sijaitsee 70 metrin päässä sta. Ammusten raivaus ei vahingoita raivauskohdan läheisyydessä olevia kaapeleita. Muiden ammusten raivaaminen ei edellytä lieventämistoimia. Kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset Molemmat reitit ohittavat useita kulttuuriperintökohteita, ja tämän seurauksena ammusten raivaus voisi vahingoittaa niitä. Yksityiskohtaiset tiedot näistä kohteista löytyvät Suomen kansallisesta YVA:sta (/6/). Yhteenvetotaulukko luetteloi kaikki 20 km:n sisällä sijaitsevat kohteet ja sisältää ammusten raivauksen aikaansaaman paineaallon synnyttämät arvioidut vaikutukset. Taulukossa 3.5 selitetään yhteenvetotaulukossa annetut huomautukset niistä kohteista, joissa huippupaine ylittää 0,1 megapascalia (MPa). Taulukko 3.5 Yhteenveto ammusten raivauksen vaikutuksesta merkittäviin kulttuuriperintökohteisiin. Yhteenve totauluk on huomaut us C1 C2 Kohteen tunnus S-R05-7978 (puisen proomun hylky ajalta 1700- luvun loppu 1800-luvun alku) S-R09-09806 (toisen maailmansoda n aikainen este, sukellusveneve rkko) Kuvaus Tähän puiseen alukseen kohdistuva huippupaine on liian heikko aiheuttaakseen hylkyyn minkäänlaista vaikutusta; alus makaa litteänä syvälle merenpohjaan hautautuneena eikä paineaallolla tule olemaan siihen mitään vaikutusta. Lähin ammus sijaitsee 3,4 km:n päässä tästä paikasta, ja huippupaineen enimmäis-voimakkuus on ~0,02 MPa, joka ei aiheuta mitään vahinkoa. Tähän sukellusveneverkkoon kohdistuva huippupaine on liian heikko aiheuttaakseen hylkyyn minkäänlaista vaikutusta. Lähin ammus sijaitsee 3,4 km:n päässä tästä paikasta. Hylky koostuu välivedessä riippuvasta teräsvaijereista tehdystä verkosta ja kahdesta poijuin varustetusta rinnakkaisesta köydestä, joita kaikkia pitävät paikallaan merenpohjassa olevat vastapainot. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 21 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 C3 S-R11-2395 (toisen maailmansoda n aikainen hylky) Tähän teräsrunkoiseen moottorialukseen kohdistuva huippupaine tulee olemaan voimakkuudeltaan 0,38 MPa. Huippupaineen ei uskota horjuttavan tai vahingoittavan osittain pohjaan hautautunutta hylkyä, joskin pienet hajallaan sijaitsevat kappaleet saattavat hieman siirtyä paikaltaan, mutta tämän ei uskota vaikuttavan hylyn eheyteen. Kulttuuriperintöä koskeva päätelmä Vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että ammusten raivauksen synnyttämällä shokkiaallolla ei ole odotettavissa minkäänlaista vaikutusta kulttuuriperintöön. Jotkin irralliset esineet saattavat hieman siirtyä paikoiltaan, mutta kulttuuriperintökohteiden tilan ei odoteta muuttuvan, eikä niiden odoteta kärsivän merkittäviä vaurioita. Vaikutukset ihmisten terveyteen Saasteiden leviäminen ammusten raivauksen aikana tulee aiheuttamaan vain vähäistä ja paikallista saastepitoisuuksien lisääntymistä Suomen talousvyöhykkeen vesillä. Paikallisten kalojen haitta-ainepitoisuudet saattavat kasvaa, mutta vaikutus tulee olemaan hyvin pieni. Saasteiden lasketut saantiarvot olivat merkityksettömät. Tämä tarkoittaa, ettei saasteille altistuminen aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle. Ammusten raivauksen ei näin ollen odoteta vaikuttavan ihmisten terveyteen. Vaikutus matkailuun ja virkistysmahdollisuuksiin Ammusten raivaustoimilla ei arvioida olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia matkailuun ja virkistystoimintoihin Suomen alueella. Jotkin harvat vaikutukset, kuten häiriöt matkustajalaivaliikenteelle, arvioidaan vähäisiksi, paikallisiksi ja vain joitain päiviä tai viikkoja kestäviksi. Raivaustoimet eivät tule vaikuttamaan ympäristön laatuun virkistys- ja matkailualueilla (ei vaikutusta). Suomen saariston ja rannikkoalueiden kesämökit sijaitsevat melko kaukana putkilinjan reitistä; lähimmälle alueelle on matkaa n. 5 10 km ammusten sijaintipaikoista. Loppupäätelmä on, että raivaustoimien ei odoteta vaikuttavan matkailuun Suomessa. Vaikutukset ihmisten hyvinvointiin Merkittävin sosiaalinen vaikutus on vaikutus ihmisten yleiseen turvallisuuden tunteeseen niin Itämeren tilan, kansallisen turvallisuuden kuin ympäristöriskien osalta. Kansalaisten mielipiteen mukaan seuraavat seikat ovat merkittäviä: Toisaalta ammusten raivaaminen vähentää miinojen aiheuttamien onnettomuuksien riskiä tulevaisuudessa; jokainen raivattu ammus on parannus tilanteeseen; toisaalta ammusten raivaaminen saattaa aiheuttaa odottamatonta saastumista. Vallitsevan mielipiteen odotetaan olevan ja sitä on mielipidetutkimuksella kysyttykin vaarojen vähentämisen puolesta ja siten ammusten raivaukselle myötämielinen edellyttäen, että ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia pyritään vähentämään riittäviä lieventämiskeinoja käyttämällä. Näin on suunniteltu toimittavan. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 22 / 28

NS2-hankkeen ammuskohtainen vaikutusten arviointi, Suomen talousvyöhyke Versio 05: 8. syyskuuta 2017 3.6 Suunnittelemattomat tapahtumat Viite Viittaus Suomen kansallisen YVA:an kappaleeseen 20 (/6/). Vaikutusten arviointi Ammusten raivaus valmistellaan huolella ja työn suorittajat ovat alan kokeneita ammattilaisia. Odottamattomia tapahtumia ei kuitenkaan voida poissulkea: ammukset saattavat olla tyypiltään toisenlaisia kuin mitä luultiin tai erilaisella latauksella varustettuja, tai useampia raivausyrityksiä tarvitaan. Osana valmistelevia töitä ammuksista laaditaan yksityiskohtainen riskiarviointi ennen konkreettisiin raivaustoimiin ryhtymistä. Suurimmat yksittäiset riskit ihmisille ovat, ei mitenkään yllättäen, hankkeen työntekijöihin raivaustoimien aikana kohdistuvia. Raivaustoimien aikana kolmansiin osapuoliin kohdistuvat riskit rajoittuvat ohikulkevien alusten miehistöön ja matkustajiin. Näitä riskejä voidaan pienentää tiukoin turvatoimin. Vaikutus muihin ammuksiin Yhden miinan raivaaminen ei saa laukaista ketjureaktiota miinalinjassa, sillä yksittäisten miinojen välinen etäisyys on suunniteltu turvaetäisyydet huomioon ottaen, kunkin miinatyypin vaatimusten mukaisesti, ja näin yksi räjähdys ei tuhoaisi viereistä miinaa tai koko linjaa. Ammuksista 21 ovat sellaisia, jotka sijaitsevat 80 metrin sisällä toisesta raivattavasta ammuksesta, kuten yhteenvetotaulukon (Liite 3) luettelossa esitetään. Tämä tullaan ottamaan huomioon varsinaisessa ammusten raivausprosessissa ja nykyinen olettamus on (perustuu myös Nord Stream -hankkeesta saatuihin kokemuksiin), että toisen räjähdyksen käynnistämät tahattomat räjäytykset voidaan välttää. Odottamattomat löydöt Todennäköisyys sille, että raportissa arvioitujen 85 ammuksen lisäksi vielä löytyisi lisää ammuksia, on hyvin pieni. NSP2 -hanketta varten tehdyt tutkimukset, erityisesti räjähtämättömien ammusten osalta, ovat kaikki olleet erittäin tarkkoja ja laadukkaita. Mahdollisuus huomaamattomaksi jääneestä räjähtämättömästä ammuksesta on olematon; Löydettyjen kohteiden arvioinnissa on lähdetty siitä, että jos kohteen määrittämisessä on ollut epävarmuutta, se on katsottu räjähtämättömäksi ammukseksi. Näin ollen löydettyjen 85 ammuksen joukossa on todennäköisesti myös pelkkiä metalliesineitä tai ei-räjähtäviä ammuksia. Ei täysin poissuljettu Odottamattomia löytöjä ei kuitenkaan voida sulkea pois, koska aina on mahdollista, että pohjatroolaus ja veden virtaukset paljastavat merenpohjaan hautautuneita ammuksia. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä NSP2- reitin Suomen osuudella, koska: pohjatroolausta ei harrasteta kyseisellä alueella, sillä kalastajat tietävät siellä olevan miinoja ja muita ammuksia, eivätkä halua ottaa riskiä siitä, että räjähtämättömiä ammuksia tarttuu verkkoihin; pohjavirtaukset ovat heikkoja eivätkä normaalisti pysty äkisti paljastamaan pohjaan hautautuneita räjähtämättömiä ammuksia 2 2 Toisin kuin Pohjanmerellä, jossa räjähtämättömiä ammuksia paljastuu suhteellisen usein, koska merenpohjan liikkuvuus on huomattavaa. Tiedosto: W-PE-EIA-PFI-REP-999-MBYM00FI-02 Sivu 23 / 28