KIRJALLINEN KYSYMYS 1077/2010 vp Irtisanottujen työntekijöiden terveys- ja kuntoutuspalvelujen tukeminen Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö irtisanotaan, hän joutuu luopumaan sekä työstään että työterveyshuollon palveluista. Irtisanominen on monesti henkisesti raskasta, ja siksi tutut lääkäripalvelut olisivat apuna tilanteesta selviämisessä. Sekä henkilön itsensä että myös yhteiskunnan kannalta olisi ensisijaisen tärkeää, että hänen työkykynsä säilyisi. Esimerkkitapauksessa suuri työnantaja on järjestänyt niin, etteivät irtisanotut putoa työterveyshuollon piiristä pois, vaan saavat jatkaa vuoden ajan käyntejä tutun hoitajan tai lääkärin luona. Työnantaja ei hae heistä Kelalta korvauksia, vaan maksaa itse kaiken. Irtisanotut joutuvat kuitenkin maksamaan terveyspalveluistaan veroa, mikä saattaa nostaa monen kynnystä tukeutua vaikeassa elämäntilanteessa erittäin tarpeelliseen tukeen. Työnantajan rahoittamassa ryhmässä on niitä irtisanottuja, joilla on päihde-, mielenterveys- tai muita ongelmia, joten heidän avun hakemistaan tulisi kaikin keinoin helpottaa. Esimerkkitapauksen irtisanotuille järjestään myös kuntoutusta, jotta he pysyisivät työnhakukunnossa ja saisivat vertaistukea toisiltaan. Ryhmä on auttanut satoja erityistukea tarvitsevia. Työnantaja on maksanut toiminnan kokonaan, sillä Kela ei myönnä kuntoutusrahaa työkykyä ylläpitävään toimintaan irtisanotuille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus toimia sen puolesta, että työnantajan irtisanotuille työntekijöilleen tarjoamia terveys- ja kuntoutuspalveluja tuetaan nykyistä paremmin? Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2011 Risto Kuisma /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1077/2010 vp: Aikooko hallitus toimia sen puolesta, että työnantajan irtisanotuille työntekijöilleen tarjoamia terveys- ja kuntoutuspalveluja tuetaan nykyistä paremmin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeessä Työterveyshuollon palvelut työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa 22.4.2009 suositeltiin, että työnantajat tarjoavat ainakin lyhyehköjen lomautusten aikana vapaaehtoisia työterveyshuollon palveluja työntekijöille. Kirje valmisteltiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Neljän viime vuoden ajan on panostettu pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon sekä valtionosuus- että hankerahoituksella. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hankkeen (PTThanke 2007 2010) tavoitteena on ollut terveydenhuollon palvelujen kehittäminen sekä yhteistyökäytäntöjen edistäminen. Työttömien työnhakijoiden terveystarkastuksilla, terveystapaamisilla ja niiden jatkotoimilla tuetaan työ- ja toimintakykyä, ehkäistään elintapa- ja kansansairauksia, tuetaan henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä vaikutetaan terveyttä edistävien valintojen tekemiseen. Tarvittaessa työtön henkilö ohjataan sairaanhoito- ja kuntoutuspalveluihin. Hankkeessa on ollut mukana 24 paikallista ja alueellista osahanketta, joissa on kehitetty toimintaympäristöjä ja alueen olosuhteista lähteviä toimintamalleja vaikeasti työllistyvien työttömien terveyspalvelujen järjestämiseksi. Hanketta on toteutettu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen, kuntien, Kuntaliiton, Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kanssa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (2007 2009) painopiste on ollut paikallisten ja alueellisten toimintakäytäntöjen luomisessa ja kokeilemisessa. Vuosina 2009 2010 painopisteenä on toimintakäytäntöjen juurruttaminen paikallisesti ja alueellisesti sekä valtakunnallinen levittäminen. PTT-hankkeen arviointitutkimuksen mukaan kunnissa on lisätty pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia ja tiivistetty yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon välillä. Arviointitutkimuksen mukaan haasteeksi näyttää tulevan toiminnan jatkuvuus ja kiinnittäminen pysyväksi osaksi kuntien palvelurakennetta. Terveydenhuoltolaki (1326/2010), joka tulee voimaan 1.5.2011 painottaa kunnan roolia työttömien ja muiden työterveyshuollon ulkopuolella olevien henkilöiden terveystarkastusten ja -palvelujen järjestämisessä. Lain 13 :ssä säädetään, että terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille. Työttömien terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tulee olla kiinteä osa perusterveydenhuoltoa. Nämä palvelut vastaavat työelämässä olevien työterveyshuollon ehkäiseviä palveluja. Kansaneläkelaitos on järjestänyt ammatillista ja vaikeavammaisten kuntoutusta noin 3 800 työttömälle asiakkaalle vuonna 2009. Vuonna 2008 noin neljä prosenttia Kansaneläkelaitoksen järjestämään kuntoutukseen osallistuneista oli 2
Ministerin vastaus KK 1077/2010 vp Risto Kuisma /sd työttömiä. Ensisijainen irtisanottujen työntekijöiden kuntoutuksesta vastaava taho on työeläkelaitos, joka järjestää ammatillista kuntoutusta vakiintuneesti työelämässä oleville asiakkaille. Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvat ne asiakkaat, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Työelämäryhmän (pj. Ahtela) jatkotyöryhmä tekee ehdotukset työttömien työkyvyn arvioinnin ja terveyspalvelujen järjestämiseksi 31.1.2011 mennessä. Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1077/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd: Ämnar regeringen vidta åtgärder så att hälsovårds- och rehabiliteringstjänster som arbetsgivaren erbjuder sina uppsagda arbetstagare stöds bättre än för närvarande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I social- och hälsovårdsministeriets brev av den 22 april 2009 om företagshälsovårdens tjänster om arbetslöshet hotar samt i fall av permitteringar och uppsägningar rekommenderades att arbetsgivaren åtminstone under kortvariga permitteringar erbjuder arbetstagarna frivillig företagshälsovård. Brevet sammanställdes i samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna. Under de senaste fyra åren har man satsat på hälso- och sjukvård för långtidsarbetslösa med både statsandelsfinansiering och projektfinansiering. Målet för hälsovårdsprojektet för långtidsarbetslösa (PTT-projektet 2007 2010) har varit att utveckla hälso- och sjukvårdstjänsterna och att främja samarbetsförfarandet. Genom hälsoundersökningar, hälsovårdsbesök och fortsatta åtgärder för arbetslösa arbetssökande stöder man arbets- och funktionsförmågan, förhindrar livsstils- och folksjukdomar, stöder psykiskt välbefinnande och livskompetens samt medverkar till val som främjar hälsan. Vid behov styrs en arbetslös person till sjukvårds- och rehabiliteringstjänster. I projektet har ingått 24 lokala och regionala delprojekt där man har utvecklat verksamhetsmiljön och modeller som utgått från regionens förhållanden för att ordna hälso- och sjukvårdstjänster för svårsysselsatta arbetslösa. Projektet har genomförts i samarbete med social- och hälsovårdsministeriet, Institutet för hälsa och välfärd, Arbetshälsoinstitutet, kommunerna, Kommunförbundet, Folkpensionsanstalten och arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde. I projektets första skede (2007 2009) låg tyngdpunkten på att skapa och testa lokala och regionala verksamhetsförfaranden. Under åren 2009 och 2010 låg tyngdpunkten på att befästa verksamhetsförfarandena lokalt och regionalt och sprida dem på riksnivå. Enligt utvärderingen av PTT-projektet har man i kommunerna ökat antalet hälsoundersökningar för långtidsarbetslösa och intensifierat samarbetet mellan arbets- och näringsförvaltningen, socialväsendet och primärvården. Enligt utvärderingen kommer utmaningen att vara verksamhetens kontinuitet och att göra den till en bestående del av kommunernas servicestruktur. Hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) som träder i kraft den 1 maj 2011 understryker kommunens roll vid ordnandet av hälsoundersökningar och hälso- och sjukvårdstjänster för arbetslösa och andra som inte hör till företagshälsovården. Enligt 13 i lagen ska hälsorådgivning och hälsoundersökningar också ordnas för personer i arbetsför ålder som faller utanför företagshälsovården. Hälsorådgivning och hälsoundersökningar för arbetslösa ska vara en fast del av primärvården. Dessa tjänster motsvarar de förebyggande tjänsterna inom företagshälsovården för dem som är i arbetslivet. Folkpensionsanstalten ordnade yrkesinriktad rehabilitering och rehabilitering för gravt handikappade för ca 3 800 arbetslösa klienter år 2009. 4
Ministerns svar KK 1077/2010 vp Risto Kuisma /sd År 2008 var ca fyra procent av dem som deltog i Folkpensionsanstaltens rehabilitering arbetslösa. Den instans som i första hand svarar för rehabiliteringen av uppsagda arbetstagare är arbetspensionsanstalten, som ordnar yrkesinriktad rehabilitering för klienter som är etablerade i arbetslivet. Folkpensionsanstalten ansvarar för ordnandet av rehabilitering för sådana klienter som inte har rätt till arbetspensionsrehabilitering. Den så kallade arbetslivsarbetsgruppen (ordf. Ahtela) som tillsatts av arbets- och näringsministeriet ska senast den 31 januari 2011 lägga fram förslag till hur hälso- och sjukvårdstjänster för arbetslösa och utvärderingen av arbetslösas arbetsförmåga ska ordnas. Helsingfors den 25 januari 2011 Omsorgsminister Paula Risikko 5