KIRJALLINEN KYSYMYS 122/2009 vp Mansikan ja omenan ottaminen satovahinkokorvauksiin oikeuttaviin kasvilajeihin Eduskunnan puhemiehelle Satovahinkojen korvaamisesta säädetyssä laissa (1214/2000) määritellään viljelmäkohtaisista korvauksista sekä yleiskorvauksista tapauksissa, joissa sato määrällisesti tai laadullisesti kärsii tai menetetään poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden seurauksena. Mainittuun lakiin liittyen on valtioneuvosto antanut asetuksen (270/2003), jonka 3 :ssä määritellään satovahinkokorvaukseen oikeuttavat kasvilajit. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan satovahinkokorvauksia voidaan maksaa pääosalle peltokasveista sekä eräille teollisuuden sopimustuotannossa oleville puutarhakasveille. Näitä ovat punajuurikas, porkkana, kukkakaali, valkokaali, lanttu, avomaankurkku ja herukka. Sen sijaan avomaan puutarhatuotteiden tuoretuotannolle satovahinkokorvauksia ei voida maksaa. Ilmastonmuutoksen takia säätila Suomessa on viime vuosina muuttunut nopeasti vaihtuvaksi ja arvaamattomaksi. Usealla satokaudella on eripuolilla Suomea esiintynyt rajuja raekuuroja, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja puutarhatalouden tuoretuotannolle, muun muassa mansikalle ja omenalle. Mansikan ja omenan viljely on merkittävä maatalouden tuotantomuoto. Eräillä tuotantoalueilla se edustaa jopa pääosaa maataloustuotannosta. Sekä mansikan että omenan tuotannon omavaraisuusaste on viime vuosina voimakkaasti heikentynyt. Tämä johtuu osaltaan kansainvälisestä hintakilpailusta, mutta merkittävältä osalta myös mainittujen tuotteiden äkillisistä luonnonolosuhteiden aiheuttamista tuotantoriskeistä. Jotta kotimaisen mansikan ja omenan tuotantoa pystytään kehittämään ja niiden tuotantoriskejä pienentämään, on mansikan ja omenan saattaminen satovahinkokorvausten piiriin tärkeää. Omavarainen kotimainen elintarviketuotanto on tulevaisuudessa entistä merkittävämmässä osassa myös terveysnäkökohdat huomioon ottaen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy mansikan ja omenan ottamiseksi mukaan satovahinkokorvaukseen oikeuttaviin kasvilajeihin? Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2009 Markku Rossi /kesk Mats Nylund /r Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Rossin /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 122/2009 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy mansikan ja omenan ottamiseksi mukaan satovahinkokorvaukseen oikeuttaviin kasvilajeihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Mahdollisuus korvata viljelijöille epäsuotuisista sääoloista aiheutuvia menetyksiä on osa Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Maataloustuotannon riippuvaisuus luonnonoloista on näin tunnustettu. Komission laatimien valtiontuen suuntaviivojen (2006/ K 319/01) mukaan valtiontuki ei saisi kuitenkaan kannustaa viljelijöitä ottamaan tarpeettomia riskejä. Komission viimeaikaisena pyrkimyksenä on lisäksi ollut, että sääoloista aiheutuviin riskeihin varauduttaisiin vakuutusten avulla. Suomessa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä saatavissa vakuutusturvaa sääoloista pelto- ja puutarhakasveille aiheutuville vahingoille. Epäsuotuisten sääolojen aiheuttamia menetyksiä voidaan korvata kansallisin varoin valtiontuen suuntaviivojen ja komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 (jäljempänä ryhmäpoikkeusasetuksen) mukaisesti. Viljelmäkohtaiset satovahingot korvataan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti. Satovahinkojen korvaamisesta on säädetty kansallisesti satovahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (1214/2000), jäljempänä satovahinkolaki, ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säädöksissä. Satovahinkolain mukaan korvauksia voidaan maksaa omavastuun ylittävistä vahingoista, jotka aiheutuvat kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle hallasta, raesateesta, kaatosateesta, rajuilmasta, poikkeuksellisista tulvista, poikkeuksellisesta kuivuudesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen suuresta luonnonolojen vaihtelusta. Lisäksi voidaan korvata talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista aiheutuneita vahinkoja sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden vuoksi kylvämättä jäämisestä. Korvaukseen oikeuttavista kasveista päätetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Satovahinkokorvauksia voidaan tänä vuonna maksaa pääosalle peltokasveista sekä eräille teollisuuden sopimustuotannossa oleville puutarhakasveille, jotka ovat punajuurikas, porkkana, kukkakaali, valkokaali, lanttu, avomaankurkku ja herukka. Tähän saakka yleisenä linjauksena on ollut, että korvauksia ei makseta tuoretuotannossa oleville puutarhakasveille. Kasvilajin ottaminen korvausten piiriin edellyttää, että siitä on käytettävissä satovahinkolaissa säädetyn viljelmäkohtaisen satovahingon laskennassa tarvittavat luotettavat sato- ja hintatilastot. Satovahinkolaissa säädetään satovahinkokorvaukseen varatun määrärahan suuruudesta. Tuoretuotannossa olevien puutarhakasvien sadon laskennallinen arvo on verrattain suuri. Korvauksiin oikeuttavien kasvilajien määrän lisäys voisi johtaa korvauksen piirissä olevien kasvien keskimääräisten korvausten pienenemiseen. Aiemmin korvattavien kasvilajien satovahinkokorvauksen saantia voisi tilatasolla rajoittaa tilalla samanaikaisesti viljeltävät näihin verrattuna korkeamman laskennallisen sadon arvon omaavat kasvila- 2
Ministerin vastaus KK 122/2009 vp Markku Rossi /kesk ym. jit. Tämä johtuu siitä, että tilan omavastuuosuus muodostuu sitä suuremmaksi mitä suurempi on tilan korvattavien kasvilajien sadon laskennallinen arvo. Puutarhakasvien tuoretuotannossa tuotteen hinta määräytyy eri tavalla kuin nyt korvauksen piirissä olevassa teollisuuden sopimustuotannossa. Jos satovahinkoja esiintyy yleisesti, vahingon kohteeksi joutuneen tuoretuotteen tarjonnan vähetessä hinnannousu voi korvata osan vahingon aiheuttamasta tulonmenetyksestä. Yleisesti avomaan puutarhatuotanto on lisäksi erikoistuotantoa, jossa voidaan säädellä kasvuoloja enemmän kuin peltoviljelykasvien viljelyssä. Näiden viljelyteknisten keinojen, kuten kastelun avulla pystytään torjumaan mm. kuivuuden ja hallan aiheuttamia satovahinkoja. Kevään 2009 aikana satovahinkoneuvottelukunta laatii ehdotuksen korvausjärjestelmään kuuluvista kasveista vuodesta 2010 lähtien. Siinä yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuutta sisällyttää puutarhakasvien tuoretuotannossa olevia kasveja satovahinkojärjestelmän piiriin. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 122/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Markku Rossi /cent m.fl.: Vad ämnar regeringen vidta för åtgärder för att jordgubbe och äpple ska upptas bland de växtslag som berättigar till skördeskadeersättning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Möjligheten att betala jordbrukarna ersättning för förluster som beror på ogynnsamma väderförhållanden är en del av den gemensamma jordbrukspolitiken. Jordbrukets beroende av naturförhållandena har härigenom erkänts. Enligt kommissionens riktlinjer för statligt stöd (2006/ K 319/01) ska det statliga stödet ändå inte leda till att jordbrukarna uppmuntras att ta onödiga risker. Kommissionen har dessutom den senaste tiden gått in för att man genom försäkringar ska gardera sig mot risker som beror på väderförhållandena. För närvarande finns i Finland inget försäkringsskydd att få mot väderrelaterade skador på jordbruks- och trädgårdsgrödor. Förluster som orsakats av ogynnsamma väderförhållanden kan ersättas med nationella medel i enlighet med riktlinjerna för statligt stöd och kommissionens förordning (EG) nr 1857/2006 (nedan förordningen om gruppundantag). Lägenhetsbestämda skördeskador ersätts enligt förordningen om gruppundantag. Nationella bestämmelser om ersättande av skördeskador ingår i lagen om ersättande av skördeskador (1214/2000), nedan skördeskadelagen, och de författningar på lägre nivå som utfärdats med stöd av den. Enligt skördeskadelagen kan ersättningar betalas för skador som överstiger självriskandelen, vilka drabbat växande eller skördemogen gröda till följd av frost, hagel, störtregn, oväder, exceptionella översvämningar, exceptionell torka eller någon annan liknande onormalt stor växling i naturförhållandena. Dessutom kan ersättning beviljas för skador som till följd av exceptionella övervintringsförhållanden har orsakats övervintrande växter, eller skada som åsamkats av att sådden omöjliggjorts av väta till följd av exceptionell översvämning eller osedvanligt rikliga regn. Beslut om de växtslag som berättigar till ersättning fattas årligen genom statsrådets förordning. Skördeskadeersättningar kan i år betalas för de flesta av jordbruksgrödorna samt för vissa trädgårdsgrödor som odlas på kontrakt för industrin, nämligen rödbeta, morot, blomkål, huvudkål, kålrot, frilandsgurka och vinbär. Den allmänna linjen har hittills varit att ersättning inte betalas för skördeskador på färskproduktion av trädgårdsgrödor. För att ett nytt växtslag ska kunna tas in i systemet med skördeskadeersättningar förutsätts att det finns sådan tillförlitlig skördeoch prisstatistik över växtslaget som behövs för beräkning av den lägenhetsbestämda skördeskada som avses i skördeskadelagen. I skördeskadelagen bestäms om storleken på det anslag som intas i statsbudgeten för utbetalning av ersättningar. Det kalkylerade värdet av färskproducerade trädgårdsgrödor är förhållandevis stort. En utökning av antalet växtslag som berättigar till ersättning kunde leda till att den genomsnittliga ersättningen för de grödor som berättigar till ersättning skulle minska. Erhållandet av skördeskadeersättning för växtslag som tidigare varit ersättningsberättigade kunde på gårdsnivå begränsas av att man på gården samtidig od- 4
Ministerns svar KK 122/2009 vp Markku Rossi /kesk ym. lar av sådana växtslag vars skörd har ett större kalkylerat värde. Detta beror på att gårdens självriskandel stiger ju större desto större det kalkylerade värdet av gårdens skörd av ersättningsberättigade grödor är. Vid färskproduktion av trädgårdsgrödor bestäms produktens pris på ett annat sätt än för de produkter som odlas på kontrakt för industrin, som nu omfattas av skördeskadeersättning. Om skördeskador förekommer allmänt, kan den prisstegring på produkter som det minskade utbudet inom den drabbade färskproduktionen medför delvis ersätta det inkomstbortfall som skördeskadan orsakat. Vanligen sker trädgårdsproduktion på friland dessutom genom specialproduktion, där tillväxtförhållandena kan regleras bättre än inom odlingen av jordbruksgrödor. Med hjälp av odlingstekniska åtgärder, bl.a. genom bevattning kan man här bekämpa bland annat skördeskador som orsakas av torka och frost. Våren 2009 kommer delegationen för skördeskador att utarbeta ett förslag till vilka växter som från år 2010 ska omfattas av ersättningen. I samband med det kommer man också att granska möjligheten att införa växter som odlas för färskproduktion av trädgårdsväxter i systemet med skördeskadeersättningar. Helsingfors den 13 mars 2009 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5