PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO LAITOSHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Palvelumuoto Omistaja / ylläpitäjä Vastuuhenkilö Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Nimi: Kalliolan Kiskon klinikka Katuosoite: Kärkeläntie 258-1 Postinumero: 25470 Postitoimipaikka: Kisko Puhelin: 02-739 2200 Telefax: 02-739 2225 Sähköposti: kisko@kalliola.fi Internet: www.kalliola.fi Kuntouttava laitoshoito Katkaisu-/vieroitushoito Asumispalvelu Nimi: Kalliolan Setlementti / Kalliolan Kannatusyhdistys ry Katuosoite: Sturenkatu 11 Postinumero: 00500 Postitoimipaikka: Helsinki Puhelin: 09-7701 2310 Telefax: 09-7701 2333 Sähköposti: kalliola@kalliola.fi Internet: www.kalliola.fi Nimi: Kallio Liisa Virkanimike: Klinikan johtaja Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.): Yhteiskuntatieteiden maisteri, työnohjaajatutkinto Päihdealan työkokemus (vuosina): 10 vuotta Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus (vuosina): 10 vuotta - Turun- ja Porin lääninhallituksen lupa. Toiminta alkanut kesäkuussa1986. - lupa kattaa luvan tuottaa hoitopalveluja laitosolosuhteissa. - lääninhallituksen tarkastus tehty viimeksi vuonna 1997. YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Toiminta-ajatus Kohderyhmät Hoitaa huumausaineiden käyttäjiä ja auttaa heitä tulemaan omavaraisiksi, täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Klinikka tuottaa myös koulutus- ja konsultaatiopalveluja yhteisöhoidon ja hoito-ohjelman osalta. 18 vuotta täyttäneet huumausaineiden käyttäjät ja heidän läheisensä Paikkaluku 24 Käyttöaste Käyttöaste vuonna 2005: 41,6 % Asiakkaiden hoidon keskeyttämisprosentti Vuosittainen hoitovuorokausi- / asiakasmäärä n. 50 % v. 2005: 3646 hoitovuorokautta Keskimääräinen hoitojakso Hoito-ohjelman kesto jatkohoitoineen enintään 2 vuotta Palvelukielet suomi ruotsi
muu(t) mi(t)kä: onko mahdollista saada tulkkipalveluja kyllä missä kielissä: ei x Muut tukipalvelut - AA/NA ryhmätoiminta - Mahdollisuus käyttää Kalliolan Setlementin teologipalveluja tarpeen mukaan - Vapaaehtoistyöntekijöinä asiakkaiden AA / NA tukihenkilöt ja kummit, Kalliolan Setlementin kansalaistoiminnan vapaaehtoistyöntekijät - Kalliolan kansalaisopiston tarjoamat koulutuspalvelut - Kalliolan kehittämishankkeet (esim. talousohjausprojekti, tuetun asumisen projekti) - Jatko- ja jälkihoidon ryhmät HOITOON HAKEUTUMINEN Hoitoon hakeutumiskäytännöt Jonotuskäytännöt Hoitoon tulo Otetaan yhteyttä klinikalle katkaisuhoidosta (vähintään 7 vrk täysin päihteettömänä ja valvottuna). Haluttaessa infokäynti klinikalle, jonka jälkeen päätös hoitoon hakeutumisesta tehdään katkaisuhoidossa. Ei tarvita erillistä lähetettä, mutta maksusitoumusasiat oltava kunnossa. Joillain kunnilla (nyt Hki, Espoo) on ostopalvelusopimus. Vammaisia henkilöitä voidaan ottaa hoitoon. Asiakkaita otetaan jonoon infokäynnin jälkeen. Sovitaan arviointijaksolle tulosta. Kun paikka vapautuu, asiakas otetaan hoitoon jonotusjärjestyksessä. Ostopalvelusopimuskuntien jonotuskäytäntö määräytyy sopimuskiintiön mukaisesti ellei toisin sovita. Asiakas tuodaan hoitoon katkaisupaikasta vähintään 7 vrk:n lääkkeettömän katkaisuhoidon jälkeen. Hoito alkaa 2 kuukauden arviointijaksolla, jonka jälkeen päätetään hoitoon jäämisestä tai siirtymisestä muualle hoitoon. HOIDON SUUNNITTELU Hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Hoitosuunnitelma Arviointi siitä, että asiakkaan päihdeongelmaa voidaan hoitaa lääkkeittä tehdään jo katkaisuhoidossa. Varsinainen hoidon sopivuuden arviointi ja hoidon suunnittelu tehdään Kiskon klinikalla yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa. Ensisijaisesti EuropASI lomakkeella. Arvioinnin tekee moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat psykiatrian erikoislääkäri (päihdelääketieteen erityispätevyys), klinikan johtaja (YTM), klinikkavastaava (Msh), psykiatrinen sairaanhoitaja (SH), päihdeterapeutit (erilaisia sos.& terv.alan koulutuksia). Lastensuojelun tukitoimia ja muita viranomaisverkostoja käytetään arvioinnin tukena tilanteen mukaan. Arvioinnin tukena käytetään myös standardoituja kyselymittareita (mm. BDI, SCID I & II). Hoitosuunnitelman tekee em. moniammatillinen tiimi sekä asiakas yhdessä. Asiakkaan verkostosta hoitosuunnitelman tekoon osallistuvat tarpeen mukaan mm. lähettävän tahon edustajat (esim. sosiaalityöntekijä), mahd. tukihenkilö, perheenjäsenet yms. Asiakkaan muu kuntoutus toteutetaan tarpeen mukaan (esim. hammashuolto, fyysiset vammautumiset, fyysiset ja psyykkiset sairaudet yms.) Hoitosuunnitelmaa tarkistetaan ja seurataan hoito- ja tavoitekeskustelujen avulla sekä verkostotapaamisissa. Yhteisöhoidossa myös yhteisön vertaistuki peilaa jatkuvasti hoidossa etenemistä. HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja Kiskon yhteisöhoito on Daytop-yhteisöhoitomalliin perustuva terapeuttinen yhteisö, hoito-ohjelma joka on kaiken toiminnan peruselementti. Muut hoito-ohjelmaan sisältyvät peruselementit ovat AA/NA-ohjelmat, sosiaalikuntoutus sekä yksilö- ja ryhmäterapia transaktioanalyyttisen viitekehyksen mukaan. Kiskon yhteisöhoitoa toteutetaan myös avohoitona Avokiskossa, Kiskon jatko- ja perhehoitoyksikössä Helsingissä sekä neljässä vankilassa (Keravan vankila, Helsingin työsiirtola, Pelson vankila ja Kestilän avovankilaosasto. Vankilaohjelmien toiminnasta vastaa Vankeinhoitolaitos ja Rikosseuraamusvirasto. Lisäksi hoidon sovellus on käytössä Kalliolan lastensuojelussa Mäkirinteen nuorisokodissa. Kiskon klinikan arviointitutkimuksen raportti on julkaistu vuonna 2005 (Turun yliopiston sosiologian laitos). Raportista löytyy kuvaus Kiskon yhteisöhoidosta. Viikko-ohjelma Kts. Liite 1
Yksilöhoito Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja -terapia Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Hoito-ohjelman pääpaino on ryhmäprosessilla, jota tuetaan yksilötyöskentelyllä. Hoitoohjelma jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen, joissa asiakkaalla on oma hoitovaiheen työntekijä. Hänen kanssaan käydään myös n. 45 min. mittaisia kahdenkeskeisiä keskusteluja. Lisäksi asiakkaat voivat varata yksilökeskusteluaikoja tarpeen mukaan. Yksilöhoidon menetelminä lisäksi vihanpurut terapeutin johdolla sekä trauma- ja surutyöskentely, akupunktio. Kiskon klinikalta ei lähdetä lomille vaan harjoittelemaan päihteetöntä ja rikoksetonta elämää. Harjoittelujen sisältö suunnitellaan tarkoin etukäteen ja suunnitelmaa peilataan hoitoryhmässä. Harjoittelun jälkeen sen kulku arvioidaan hoitoryhmässä. Tässäkin hoitoyhteisön palautteella ja kokemuksilla on tärkeä rooli. Asiakkailla on säännölliset harjoittelut kotipaikkakunnillaan (n. joka kolmas viikko viikonlopun ajan hoidon edettyä toiseen hoitovaiheeseen sekä kolme pitempää (7-9 päivää) harjoittelua hoidon loppuvaiheessa. Hoidon alkuvaiheessa harjoitellaan tuetusti ja yksin päivän ajan lähikaupungissa (Salossa). Harjoitteluiden avulla myös säilytetään yhteys hoidon ulkopuolelle hoitojakson aikana. Hoidolliset ryhmät kokoontuvat kolmena päivänä viikossa. Hoidon menetelminä käytetään mm. transaktioanalyysiä, hahmoterapiaa, kuvataideterapiaa, musiikkiterapiaa ja kehoterapiaa. Sosiaalikuntoutuksen teoreettinen lähestymistapa on kognitiivinen ja sitä toteutetaan sosiaalisten taitojen ryhmässä. Myös toiminnallisia ja draamamenetelmiä käytetään. Daytop -yhteisöhoitomalli toimii myös sosiaalikuntoutuksena ja toipumista tukevana menetelmänä. Lisäksi nk. tunneryhmä (encounter -group) viikoittain. Kalliolan Kiskon klinikka on terapeuttinen yhteisö huumeiden käyttäjille. Klinikan hoitomalli on Kiskon yhteisöhoito, jonka juuret ovat ns. Daytop-yhteisöhoitomallissa. Yhteisön muodostavat asiakkaat ja henkilökunta ja yhteisöä käytetään tietoisesti hoitomenetelmänä. Terapeuttinen yhteisö muodostaa rakenteen, jonka puitteissa luodaan mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja erilaisiin oppimistilanteisiin. Palautteen antamiseen on jokaisella yhteisön jäsenellä oikeus ja velvollisuus. Yhteisö tarjoaa turvallisen ja muutosmyönteisen ilmapiirin ja mahdollisuuden toteuttaa yhteisesti sovittuja tavoitteita sekä henkilökohtaisia tavoitteita. Jäsenten tehtävät ja vastuut on määritelty ja kaikkien tiedossa. Asiakkaat vastaavat yhteisön käytännön tehtävistä vastuunjaon mukaisesti henkilökunnan tuella. Yhteisöhoidollisia menetelmiä ovat mm. aamukokoukset, talonkokoukset ja erilaiset teemalliset yhteisökokoukset, tunneryhmä, yhteisömenot sekä asiakkaiden ulkopuolisille tahoille tarjoamat säännölliset infotilaisuudet. Asiakasyhteisön vastuut ja tehtävät on organisoitu hierarkkisesti. Pidemmällä hoidossa olevat asiakkaat toimivat vastuullisimmissa tehtävissä. Nk. yhdyshenkilö osallistuu henkilökunnan kokouksiin. Hänen tukenaan toimii ns. vastuuryhmä. Yhteisölle on laadittu kirjalliset säännöt ja käytännöt, jotka ovat kaikkien saatavilla. Sääntöjen rikkomisesta on eriasteisia seuraamuksia, joiden lähtökohtana on aina asiakkaan oman oivaltamisen tukeminen. Vakavin seuraamus on uloskirjoitus, joka seuraa automaattisesti päihteiden käytöstä tai väkivallasta tai sillä uhkaamisesta. Läheisillä on mahdollisuus osallistua Kalliolan päihdetyön läheiskursseille, joita ohjaavat koulutetut perheterapeutit. Lisäksi järjestetään pari-, perhe-, ja läheistapaamisia tarpeen mukaan. Klinikan jatko- ja perhehoitoyksikössä voi asua lapsen kanssa ja saada vanhemmuuteen tukea. Kiskon yhteisöhoidossa ei pääsääntöisesti käytetä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä eikä päihdelääketieteessä käytettäviä lääkkeitä. Somaattiset sairaudet hoidetaan asianmukaisella lääkityksellä (diabetes, epilepsia jne.). Klinikalla on tuntitoiminen psykiatrian erikoislääkäri (päihdelääketieteen erityispätevyys), joka tarvittaessa tekee lähetteet myös em. sairauksien jatkotutkimuksia varten. Mikäli arviointijakson tai hoidon aikana asiakkaalla ilmenee tarvetta mielialaa tasaavan lääkityksen käyttöön, hoidon jatkuminen Kiskon klinikalla harkitaan tapauskohtaisesti. Naisten ja miesten ryhmät, seksuaaliterapeutti, fysioterapeutti, musiikkiterapeutti. Akupunktio. Sosiaalinen verkosto ja tuki Sosiaalista verkostoa kartoitetaan jo arviointijakson aikana (sosiaalinen atomi, sukupuu, EuropASI). Myös tulohaastattelu kartoittaa sosiaalisen verkoston tilanteen. Pari- ja perhetapaamiset järjestetään tarpeen mukaan ja esim. lapsilla on mahdollisuus viettää sovitusti aikaa klinikalla hoidossa olevan vanhemman kanssa. Myös muut läheiset voivat vierailla ja yöpyä klinikalla jos niin sovitaan. Asiakas voi harjoitteluaikoinaan yöpyä myös päihteettömien läheisten ja omaisten luona. Verkostotapaamisia järjestetään säännöllisesti ja mukana ovat tarvittavat viranomaiset ja perheen jäsenet. Toisessa hoitovaiheessa sosiaalisten taitojen ryhmässä ( Sanoista Tekoihin -ryhmä) kartoitetaan laajana tehtävänä läheiset ihmissuhteet, muut ihmissuhteet sekä viranomaissuhteet ja tehdään muutostarpeiden mukaiset
sopimukset ja toimenpiteet. Vertaistuki Lääkäripalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Harrastus-mahdollisuudet Loma-ajat ja vierailut Yksikön säännöt Ateriapalvelut Hoito on yhteisöhoito, jossa vertaistuki on jatkuvasti olemassa - kaikissa hoidollisissa ryhmissä ja toiminnassa käytetään vertaistukea. Lisäksi tuetaan erityisesti kiinnittymistä 12-askeleen ohjelmiin (AA/NA) klinikalla järjestettävien ryhmien kautta. Klinikalla on oma tuntitoiminen lääkäri (psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys), joka huolehtii sekä psyykkisen että somaattisen puolen lääkäripalveluista. Lisäksi käytetään oman kotipaikkakunnan yleisterveydenhuollon- ja erikoislääkäripalveluja (mm. hammaslääkärit). Akuuttihoito on mahdollista myös Kiskon kunnan ja Salon terveydenhuoltopiirin puitteissa. Päihdeseuloja tehdään tarvittaessa klinikalla valvotusti pikatestein. Mahdolliset positiiviset testit varmennetaan laboratoriossa, ja positiivinen testi aiheuttaa aina välittömän uloskirjoituksen hoito-ohjelmasta. Uloskirjoituksen yhteydessä asiakas ohjataan suoraan katkaisuhoitoon, ja hänellä on mahdollisuus palata takaisin hoitoon katkon jälkeen. Buprenorfiinin toteamiseksi on pikatesti, positiiviset tulokset varmennetaan laboratoriotutkimuksin. Alkoholipäihtymys todetaan promillemittarilla ja se aiheuttaa niin ikään uloskirjoituksen katkaisuhoitoon (paluu mahdollista katkon jälkeen). Säännölliset vuorot Kiskon kunnan liikuntahallissa sekä ulkoliikuntapaikoilla (2 x viikossa). Klinikan ympäristö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kalastamiseen, lenkkeilyyn, uimiseen, hiihtoon, pyöräilyyn jne. Klinikalla mahdollisuus lisäksi musiikin harrastamiseen (soittimia), valokuvien tekemiseen ja kuvataiteiden harrastamiseen. Sosiaalisten taitojen ryhmässä yhtenä tehtävänä on tutustua uuteen harrastukseen ja esitellä se ryhmälle. Harjoitteluissa harjoitellaan päihteetöntä vapaa-ajan viettoa. Myös yhteisömenot tutustuttavat asiakkaita harrastuksiin (esim. keilailu, teatteri, konsertit, urheilutapahtumat). Asiakasyhteisö osallistuu aktiivisesti hoitolaitosten välisiin urheilutapahtumiin (esim. vuosittainen jalkapalloturnaus). Klinikka ei lähdetä varsinaisesti lomille, mutta kohdassa hoitomenetelmät on kuvattu asiakkaiden harjoittelut. Juhlapyhät vietetään pääsääntöisesti yhteisössä klinikalla, jolloin perheenjäsenten on myös mahdollista tulla klinikalle. Läheisillä on muuten mahdollista vierailla klinikalla asiakkaan anomusmenettelyn kautta pääasiallisesti viikonloppuisin. Käytännöt ja säännöt (liite 2) ovat kaikkien saatavilla. Säännöt ovat perusteltuja ja muutettavissa yhteisöprosessin kautta. Yhteydenpidon ja liikkumisen rajoitukset kts. liite. Seuraamuskäytäntö: kts. liite. Uloskirjoituksen tekee aina henkilökunta, myös asiakkaita kuullaan. Uloskirjoitettaessa asiakas saatetaan vähintään julkiseen kulkuneuvoon, mieluiten kuitenkin muuhun hoitoon joka pyritään aina järjestämään uloskirjoituksen yhteydessä. Uloskirjoituksen syy merkitään asiakkaan hoitodokumentteihin. Jos asiakkaan arvioidaan olevan itselleen tai muille vaarallinen, hänet toimitetaan asianmukaiseen jatkopaikkaan. Asiakkaat valmistavat ruuan itse Daytop-yhteisöhoidossa käytettävän hierarkiarakenteen mukaisesti. Henkilökunnassa on kaksi työntekijää, jotka vastaavat ateria- ym. hierarkiaan liittyvien tehtävien toimivuudesta. Erityisruokavaliot huomioidaan tarpeen mukaan. Asiakkaille järjestetään myös säännöllisesti ruokakursseja. Aterioina tarjotaan aamiainen, lounas, välipala sekä iltapala. JATKOHOITO Jatkohoito Palaute hoitoon lähettävälle taholle ja jatkohoidon toteuttajataholle sekä Asiakas tekee itse jatkohoidon suunnitelman (kolmannen vaiheen suunnitelma). Suunnitelman tarkoitus on auttaa asiakasta saamaan mahdollisimman hyvä kuva kokonaistilanteestaan. Suunnitelman allekirjoittavat asiakas itse ja kolmannen vaiheen työntekijä. Ennen jatkohoitoon siirtymistä järjestetään verkostopalaveri, jossa asiakas esittää suunnitelmansa. Verkostopalaverissa on mukana klinikan kolmannen vaiheen työntekijä, jatkohoidon työntekijät, asiakas, sos.tt. ja muut mahdolliset yhteistyötahot. Verkostopalaverissa mietitään myös muun mahdollisen kuntoutumisen kytkeytymistä jatkohoitoon. Jos muu mahdollinen kuntoutus liittyy terveyden/sairauden hoitoon, klinikan lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen oppilaan vielä ollessa klinikalla. Jatkohoito on kiinteä osa Kiskon klinikan hoitojatkumoa. Jatkohoitoa varten kirjoitetaan klinikalla asiakkaan epikriisi. Jatkohoidosta on mahdollisuus tarvittaessa palata klinikalle kriisihoitoon. Epikriisit hoitovaiheista siirryttäessä lähettävälle taholle ja asiakkaalle itselleen. Siirryttäessä kolmanteen vaiheeseen ja jatkohoitoon asiakas tekee ns. kolmannen vaiheen suunnitelman. Suunnitelman tarkoitus on auttaa asiakasta saamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva elämäntilanteestaan. Suunnitelman
asiakkaalle allekirjoittaa asiakas itse ja kolmannen vaiheen työntekijä. Lisäksi verkostotapaamiset toteutetaan jo perushoidossa, jossa asiakas kertoo suunnitelmansa. Tapaamiseen osallistuvat mm. sos.tt. jatkohoidon työntekijät, klinikan kolmannen vaiheen työntekijät ja muut mahdolliset yhteistyötahot. Jatkohoito on Kiskon klinikalla osa kokonaishoitoa, jolloin yhteistyö on tiivistä ja jatkuvaa. Verkostopalaverissa mietitään myös muun mahdollisen kuntoutuksen kytkeytymistä jatkohoitoon. Jos muu mahdollinen kuntoutus liittyy terveyden/sairaudenhoitoon kirjoittaa klinikan lääkäri tarvittaessa lähetteen asiakkaan ollessa vielä Kiskon klinikalla. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan vaihtuvuus Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus vastataan erillisellä liitteellä, liite 3 henkilökunnan lukumäärä henkilötyövuodet sosiaalialan tai käyttäytymistieteiden koulutuksen 2 saaneet terveydenhuollon koulutuksen saaneet 3 muu hoitohenkilökunta 3 tukipalveluhenkilökunta (muut kuin hoitohenkilökunta) 2 henkilöstö yhteensä 10 yksikön paikkaluku 24 Perushoidossa ei vaihtuvuutta edell. kahden vuoden aikana, Helsingin yksikössä vaihtunut kolme työntekijää. Yhteisöhoidolle tyypillisesti osalla henkilökunnasta on oma toipumiskokemus, rekrytoitaessa edellytämme vähintään viiden vuoden raittiutta, jatkossa kaikilta myös vähintään päihdetyön ammattitutkintoa. Pyritään toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin ja siihen, että työtä voidaan tehdä työpareina. Yksikkö toimii opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Yksiköllä on mahdollisuus palkata sijaisia tarpeen vaatiessa. Työhön perehdytään työparin kanssa sekä klinikkavastaavan ohjauksessa. Kalliolan Kannatusyhdistys järjestää säännöllisesti uusien työntekijöiden perehdyttämispäiviä. Klinikalla tehdään päivätyötä virka-ajan puitteissa, lisäksi yksi henkilökunnasta on varalla puhelimitse ympäri vuorokauden. Henkilökuntaa päivällä on 11 henkilöä. Yövalvonnasta huolehtii varallaolija, hän saapuu klinikalle tunnin kuluessa hälytyksestä. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutus Työnohjaus Konsultointi Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Henkilöstö on transaktioanalyyttisessä terapiakoulutuksessa joka sisältää teoriakoulutuksen lisäksi myös oman koulutuksellisen terapian. 8 opintoviikkoa vuodessa. Tämän sijaan tai lisäksi on mahdollisuus osallistua muihin ammatillisiin koulutuksiin tarpeen mukaan. 2000 euroa per henkilö per vuosi. Yksikössä tehdään vuosittain kirjallinen koulutussuunnitelma. 30 päivää vuodessa/ henkilö Yksiköllä on kolme ulkopuolista työnohjaajaa. Yksi työryhmän työnohjaaja, yksi asiakastyönohjaaja ja yksi työnohjaaja esimiehille. Klinikan johtaja osallistuu myös avokiskon ja jatkohoitoyksikön työnohjaukseen sekä Kalliolan setlementin johtoryhmän koulutukseen. Työnohjaus hankitaan ulkopuolisilta koulutetuilta työnohjaajilta. Psykologit Stefan Sandström ja Tarja Kallio toimivat konsultteinamme asiakastyönohjauksessa. Muu konsultointi hankitaan tarpeen mukaan. Myös tuntitoiminen lääkäri tarjoaa konsultaatiota. Kehityskeskustelut käydään klinikan johtajan ja klinikkavastaavan toimesta kaksi kertaa vuodessa Evita-peiliä apuna käyttäen. Työterveydenhuolto on järjestetty Työterveyspalveluja tuottavien lääkäriasemien toimesta, joista palvelu ostetaan. Palvelu sisältää työterveyshuollon peruspalvelut. Kalliolalla on kriisi- ja hoitoonohjaussuunnitelmat joita noudatetaan tarvittaessa.
Työsuojelu Kalliolassa toimii työsuojelutoimikunta jota johtaa työsuojeluvaltuutettu. Yksiköille on valittu työsuojelusta vastaavat henkilöt. Kalliolassa toimii kriisiryhmä, joka toimii työsuojelutoimikunnan alaisuudessa. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Seuranta Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään Kiskossa on meneillään Ray:n rahoittama tutkimus- ja kehittämishake. Ulkopuolinen arviointitutkimus Kiskon yhteisöhoidosta on valmistunut vuonna 2005 ja siitä nousseita kehittämistarpeita analysoidaan jatkuvasti. Hoidon tuloksia arvioidaan systemaattisesti jo hoidon aikana ja hoidon jälkeiseen seurantaan käytetään standardoitua EuropASI -lomaketta täydennettynä tutkimus- ja kehittämishankkeen aikana rakennetuilla omilla mittareilla. Lisäksi vuosittain järjestetään klinikalla entisten asiakkaiden seurantatapaaminen. Vuosilta 1996-2003 tehdyn oman seurannan mukaan hoidon kyseisellä ajanjaksolla läpi käyneistä asiakkaista (N=64) oli laskentahetkellä (lokakuu 2003) raittiina ja rikoksettomana 87,5 % (N=56). Tutkimus- ja kehittämishankkeen kuluessa on käynnistetty laaja-alaisempi seurantatutkimus jonka myötä tulevaisuudessa on mahdollista tarkastella hoidon onnistuneisuutta kattavammalla mittaristolla. Ulkopuolisen arviointitutkimuksen raportti on julkaistu Turun yliopiston sosiologian laitoksen julkaisusarjassa (Katja Heikkilä: Kiskot vievät arviointitutkimus yhteisöhoidosta huumeklinikalla). Kirjallisen kehittämissuunnitelman pohjana käytetään työvälineenä tasapainotettua tuloskorttia (BSC). Myös klinikan laatukäsikirjan tuottaminen on osaltaan toiminnan kehittämistä. Toimintaa on kehitetty tutkimus- ja kehittämishankkeen aikana mm. erityisen arviointijakson käyttöönotolla sekä uusilla tiedonkeruu- ja dokumentaatiovälineillä. Hankkeeseen liittyvä kehittämistyö jatkuu vuoden 2006 loppuun, jonka jälkeen toiminnan arviointi ja kehittäminen jatkuvat kiinteänä osana hoito-ohjelmaa. Seurantakokoontumisessa entiset asiakkaat kertovat suullisesti ryhmässä kuulumisensa, tästä tehdään työntekijöiden toimesta kooste vapaamuotoisesti kirjoittaen ja se jaetaan työryhmässä. Siirtyjäiset (asiakkaiden siirtyminen jatkohoidosta omaan asuntoon ja edelleen viiden vuoden seurantaan) tapahtuvat klinikalla, jolloin kuullaan mitä on tapahtunut klinikalta lähdön jälkeen. Asiakaspalautetta kerätään myös lomakekyselynä hoidon aikana. Asiakaspalaute käsitellään ja jaetaan koko työryhmälle, jonka pohjalta myös kehittämistyötä tehdään tarpeen mukaan. Hoidon aikana kerätyt asiakaspalautelomakkeet analysoidaan osana hoitoprosessin onnistuneisuuden arviointia. Seurantaa toteutetaan haastatteluina (EuropASI + täydentävät lomakkeet) sekä seurantapäivillä, jolloin entiset asiakkaat kutsutaan klinikalle tapaamaan toisiaan ja henkilökuntaa. Entisillä asiakkailla on mahdollisuus hoidon jälkeen tulla 1-4 viikkoa kestävälle kriisihoitojaksolle klinikalle aina tarpeen vaatiessa. Seuranta-aika on viisi vuotta. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei TALOUS Hoitovuorokausi-maksu(t) Hoitovuorokausi-maksun kattamat palvelut Muut maksut (jotka eivät sisälly hoitovuorokausimaksuun) v. 2006 ostopalveluhinnat Perushoito: 121,56 (kuntaosuus 95,56 + asiakasmaksu 26 ) / hoitovuorokausi. Muut kunnat 155 (kuntaosuus 129 + 26 ) Jatkohoito: 99 / hoitovuorokausi (kuntaosuus 89 + asiakasmaksu 10 ) Avohoito-ohjelma Avokisko: 1460 / kuukausi Jälkihoidon terapiaryhmä: 87 / kerta Kunta perii mahdollisen asiakasmaksuosuuden. Majoitus, ruokailu, päihdesairaudenhoito, akuuttien sairauksien hoitoon tarvittavat lääkkeet. Erityissairaanhoitopalvelut (hammaslääkäri, silmälääkäri yms.), erityislääkkeet (diabetes yms.), laboratoriotutkimuksista koituvat kustannukset haetaan sosiaalitoimistolta.
Ostopalvelu- ja puitesopimukset Kelan korvaus Ulkopuolinen rahoitus Helsinki, Espoo, Vantaa Asiakkaille tehdään B-lausunto hoidon aikana ja heille haetaan kuntoutustukea tai sairaspäivärahaa. Osa asiakkaista saa kuntoutustukea laitoshoidon jaksolla. Klinikka ei saa valtion tukea. Ray rahoittaa toiminnan kehittämiseen liittyviä projekteja. Tilintarkastuslausunto Kts. liite 4. Vakuutukset - Lakisääteinen tapaturmavakuutus - Suppea vapaa-ajan vakuutus - Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus - Omaisuusturva: rakennukset, käyttöomaisuus, vierasomaisuus - Vastuuturva: toiminnanvastuu, toiminnan oikeusturva - Tapaturma- ja matkaturvat: asiakkaiden tapaturma, opiskelijoiden tapaturma, vapaaehtoistyöntekijöiden tapaturma, leiri- ja retkiajan tapaturma - Ajoneuvovakuutukset TOIMITILAT Huonetilat Yksityisyyden suoja Yleiset tilat Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus ja terveystarkastukset Kuntokartoitus Huoneet ovat n. 20 neliön suuruisia. Huoneessa asuu 2 henkilöä kussakin, mikä on Daytop-yhteisöhoitomallin mukaista. Lisäksi on yhteinen oleskelutila televisioineen ja keittotila. Läheisten viikonloppuvierailuja varten on käytössä vierashuone. Huoneissa on omat suihkutilat ja WC. Asiakkailla ei ole lukollisia kaappeja, mutta asiakkaiden arvotavarat säilytetään erillisessä lukollisessa huoneessa. Asiakkailla on oma asuintalo, jossa sauna ja harrastetilat, kirjasto ja musiikin soitto- ja kuuntelu mahdollisuus. Päätalossa on keittiö ja ruokasali sekä työhuoneita ja ryhmätiloja. Tapaamaan tuleville läheisille on tässä talossa oma huone, jossa voivat majoittua. Asiakastalon ensimmäisessä kerroksessa on huone jossa on otettu huomioon liikuntarajoitteiset henkilöt. Siellä on myös inva-wc. Hoidossa käytettävä materiaali voidaan tarvittaessa tulostaa pistekirjoituksella. Lukutaidottomille asiakkaille on käytössä äänitteitä. Klinikalla on Sampe-suunnitelma (Sammutus- ja pelastussuunnitelma) ja se tarkastetaan vuosittain. Palotarkastus ja terveystarkastus tehty kesällä 2006. Kosteuskartoitus asiakkaiden asuintalosta tehtiin lokakuussa 2006 ja klinikalla on tuntitoiminen huoltomies, joka kartoittaa ja korjaa tiloja tarpeen mukaan. Säännölliset kuntokartoitukset tehdään Kalliolan rakennuskonsultin kanssa.