PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu
Kertaluontoinen 2005 30 sairaalaa Aikuisten somaattinen erikoissairaanhoito Tilaustutkimus Koulutus ja ohjaus Tiedonkeruulomakkeiden tarkistus, tallennus ja analyysi 2006-2008 (n=7): Keski-Suomi, Lappi ja Kainuu 2009: HUS EU/ECDC: prevalenssi 2010? 2
Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005. Suomen Lääkärilehti 2005; 60:3119-23. 4
Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005. Suomen Lääkärilehti 2005; 60:3119-23. 5
Mikrobiologinen näyte positiivinen 53 %:ssa (398/753) sairaalainfektioista Clostridium difficile -osuus sairaalatyypeittäin - yliopistosairaalat 1% (n=3), keskussairaalat 8 % (n=20) ja muut 11 % (n=5) 3 TRPA-, 2 MRSA- ja 1 ESBL-infektiota, ei yhtään VRE-infektiota Kosketuserityksessä 128 (2 %) potilasta Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005. Suomen Lääkärilehti 2005; 60:3119-23. 6
Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 2008;63:1697-1702. 7
Kansallinen prevalenssitutkimus, 2005 Prevalenssi, infektiotyypit ja aiheuttajamikrobit Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T. Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005. Suomen Lääkärilehti 2005; 60:3119-23. Lyytikäinen O, Kanerva M, Agthe N, Möttönen T, Ruutu P and the Finnish Prevalence Survey Study Group. Health care-associated infections in Finnish acute care hospitals: a national prevalence survey, 2005. J Hosp Infect 2008;69:288-94. Mikrobilääkkeiden käyttö Kanerva M, Lyytikäinen O, Agthe N, Möttönen T ja kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Mikrobilääkkeiden käyttö Suomen akuuttisairaaloissa kansallisessa sairaalainfektioiden prevalenssitutkimuksessa. Sairaalahygienialehti 2006;4, 202-208. Kanerva M, Ollgren J, Lyytikäinen O, and the Finnish Prevalence Survey Study Group. Use of antimicrobials in Finnish acute care hospitals data from national prevalence survey, 2005. J Antimicrobial Chemotherapy 2007;60:440-444. Kuoleman riskitekijät Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O, on behalf of the prevalence survey study group. Risk factors for death in a cohort of patients with and without healthcare-associated infections in Finnish acute care hospitals. J Hosp Infect 2008;70:353-60. Tautitaakka-arvio: prevalenssi > insidenssi ja sairaalainfektioiden liittyvät kuolemat sekä hoitoilmoitusrekisterin herkkyys tunnistaa sairaalainfektioita Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O, on behalf of the prevalence survey study group. Estimating the annual burden of healthcareassociated infections in Finnish adult acute care hospitals. Am J Infect Control 2009;37:227-30. Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 2008;63:1697-1702. Potilasmateriaalin vaikutus sairaalakohtaisiin prevalenssilukuihin ja mikrobilääkekäyttöön Kanerva M, Ollgren J, Lyytikäinen O; on behalf of the Finnish Prevalence Survey Study Group. Interhospital differences and case-mix in a nationwide prevalence survey. J Hosp Infect 2010;76:135-138. Kanerva M, Ollgren J, Lyytikäinen O. Benchmarking antibiotic use in Finnish acute care hospitals by patient casemix-adjustment. J Antimicrobila Chemotherapy (in press).. 8
Overview of HAI prevalence surveys in Europe: need for harmonized methods Sweden, 2003, 2004 2006 Scotland, 2007 Greece, 2000 UK, 1996 Denmark, 2003, 2008 Finland, 2005 Portugal, 2003 Suisse, 2002 UK & IE, 2005 Italy, INF-NOS, 2002 Netherlands, 2007 Norway, 2002-2007 Spain, 1990-2007 France, 2001 Belgium, 2007 France, 2006 Italy, Lombardy, 2000 Slovenia, 2001 Latvia, 2003, (2004) Lithuania, 2003,2005,2007 Germany, 1997 E. COLI S. AUREUS P. AERUGINOSA ENTEROCOCCUS SPP. COAG-NEG. STAPH. CANDIDA SPP. KLEBSIELLA SPP. PROTEUS SPP. ENTEROBACTER SPP. ACINETOBACTER SPP. C. DIFFICILE SERRATIA SPP. MORGANELLA SPP. Other 0 5 10 15 20 25 % of isolates Mean HAI prevalence 7% Mean HAI incidence 5% 0% 2% 4% 6% 8% 10% % patients with HCAI
ECDC-PPS: tiedottaminen Pilottitutkimus keväällä 2010 HUS-sairaaloissa SIRO-sairaalakokous 4.10.2010 TT-lääkärin kommentit SHP:n infektiotiimit tammikuu 2011 Kutsukirje SHP:n johto ja infektiotiimit tuokokuu 2011 Ilmoittautuminen 31.8.2011 mennessä THL-uutiskirje päättäjille 4/2011 30.8.2011 Koulutustilaisuudet 13.9.2011 ja 15.9.2011 Validaatiotutkimus: 2011-2012 pilottitutkimus 2 sairaalassa
ECDC-PPS: tavoitteet Arvioida hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkkeiden aiheuttamaa taakkaa eurooppalaisissa akuuttisairaaloissa Kuvata potilasmateriaalia, tehtyjä toimenpiteitä, infektioita ja käytettyjä mikrobilääkkeitä Potilasmateriaaliin, erikoisalaan tai hoitolaitoksiin suhteutettuna EU-maittain vakioituna Välittää tietoa tuloksista paikallisella, alueellisella, kansallisella sekä koko EU:n tasolla Tietoisuuden lisääminen Seurannan kehittäminen Yleisimpien ongelmien tunnistaminen sekä prioriteettien määrittäminen Strategioiden ja käytäntöjen arvioiminen kaikilla tasoilla Tarjota standardoitu prevalenssityökalu sairaaloiden käyttöön
ECDC-PPS: mukaanotto/poissulkukriteerit Sairaala: Kaikki akuuttisairaalat voivat osallistua tutkimukseen. Akuuttisairaala määritellään kansallisella tasolla, Suomessa erikoissairaanhoitoa tarjoava sairaala. Osallistuville sairaaloille ei ole minimikokoa.
ECDC-PPS: mukaanotto/poissulkukriteerit Osastot: Kaikki akuuttisairaalaosastot kuuluvat tutkimuksen piiriin, myös esim. akuuttipsykiatrian ja vastasyntyneiden teho-osastot Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät: Akuuttisairaaloiden pitkäaikaisosastot Ensiapupoliklinikka (paitsi ensiapupoliklinikan yhteydessä toimivat osastot, joissa potilaita seurataan yli 24 tuntia) Osaston erikoisala määritellään aina tutkimusaineiston osittamisen vuoksi
ECDC-PPS: mukaanotto/poissulkukriteerit Potilaat: Tutkimuksen piiriin kuuluvat kaikki potilaat, jotka on otettu osastolle tutkimuspäivänä kello 08:00 tai sitä ennen ja joita ei ole kotiutettu tai siirretty toiselle osastolle ennen tutkimushetkeä. Kello 08:00 tai ennen syntyneet vastasyntyneet otetaan tutkimukseen mukaan lastenosastoilta ja synnytysosastolta.
ECDC-PPS: mukaanotto/poissulkukriteerit Potilaat/Poissulku: Käytännössä suljetaan pois potilaat, jotka ovat siirtyneet osastolle tai osastolta kello 08:00 jälkeen, lukuun ottamatta potilaita jotka ovat ainoastaan tutkimuksissa tai väliaikaisesti poissa osastolta Päiväkirurgiset potilaat Avohoidon poliklinikoiden potilaat Päivystyspoliklinikan potilaat Dialyysipotilaat (avohoitopotilaat) HUOM: Päätös potilaiden mukaanotosta/poissulkemisesta tehdään tutkimuspäivän aamun tietojen perusteella
ECDC-PPS: tiedonkeruu Tiedot nimittäjistä/taustatiedoista, hoitoon liittyvistä infektioista ja mikrobilääkehoidosta kerätään kaikilta potilailta. Yhden päivän aikana jokaisella osastolla/yksikössä. Yksittäisen sairaalan tiedonkeruu alle 2-3 viikon kuluessa. Tutkimusta ei kuitenkaan tule tehdä maanantaina, jolloin osa potilaista vasta saapuu elektiivisiin toimenpiteisiin, vaan tiistain ja perjantain välisenä aikana, mikäli mahdollista.
ECDC-PPS: tiedonkeruu Tehtävään nimetty työryhmä, joka etukäteen perehdytetään tehtävään, mikä on keskeistä luotettavan ja yhdenmukaisen tutkimustiedon saamiseksi. Sairaala valitsee työryhmän itse. Sairaalainfektioiden torjunnasta vastaavat henkilöt (infektiolääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, hygieniahoitaja), sillä heillä on kokemusta sairaalainfektioiden tunnistamisessa. Lisäksi eri erikoisalojen edustajia, sillä he tuntevat parhaiten osastojensa potilasasiakirjojen merkintäkäytännöt esimerkiksi osastojen infektioyhdyshenkilöitä.
ECDC-PPS: tietojen käsittely Tiedot kerätään tiedonkeruulomakkeille ja täytetyt lomakkeet lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, jossa ne talletetaan ECDC:n suunnittelemalla HelicsWin-ohjelmalla. Tietojen analysointi keskitetysti ECDC:n toimesta. Tutkimustuloksista sairaalakohtainen palaute. Lisäksi tuloksista raportti suomalaiseen julkaisuun.