12.3.1999 L 64/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) NEUVOSTO NEUVOSTON P¾¾TÖS, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999, tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta ºElämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminenº (1998Ð2002) (1999/167/EY) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 4 kohdan, 2) perustamissopimuksen 130 i artiklan 3 kohdassa määrätään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön puiteohjelman kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin ja että kussakin erityisohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ), sekä katsoo, että 1) Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksellään 182/1999/EY ( 4 ) hyväksyneet tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (jäljempänä 'TTK') koskevan Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (jäljempänä 'viides puiteohjelma') vuosiksi 1998Ð2002; puiteohjelmassa esitetään elämänlaadun ja luonnonvarojen hoitamisen alalla toteutettavien toimien pääperiaatteet sekä tieteelliset ja teknologiset tavoitteet, ( 1 ) EYVL C 260, 18.8.1998, s. 1. ( 2 ) Lausunto annettu 15. joulukuuta 1998 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). ( 3 ) EYVL C 407, 28.12.1998, s. 123. ( 4 ) EYVL L 26, 1.2.1999, s. 1. 3) Euroopan yhteisön neljännestä puiteohjelmasta tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien toimien osalta (1994Ð1998) 26 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1110/94/EY ( 5 ) 4 artiklan 2 kohdan sekä neljännen puiteohjelman toteuttamista varten vahvistettuja erityisohjelmia koskevien neuvoston päätösten 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio on teettänyt ulkopuolisen arvioinnin ja toimittanut sen sekä sitä koskevat päätelmänsä ja huomionsa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, 4) perustamissopimuksen 130 j artiklan mukaisesti yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevista säännöistä sekä tutkimustuloksista saatujen tietojen levittämistä koskevista säännöistä (jäljempänä 'osallistumista ja tietojen levittämistä koskevat säännöt') 25 päivänä joulukuuta 1998 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/65/EY ( 6 ) sovelletaan tähän erityisohjelmaan; kyseisissä säännöissä sallitaan yhteisen ( 5 ) EYVL L 126, 18.5.1994, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 2535/97/EY (EYVL L 347, 18.12.1997, s. 1). ( 6 ) EYVL L 26, 1.2.1999, s. 46.
L 64/2 12.3.1999 tutkimuskeskuksen osallistuminen tähän erityisohjelmaan kuuluviin epäsuoriin toimiin, ON TEHNYT T¾M¾N P¾¾TÖKSEN: 5) tätä ohjelmaa toteutettaessa voi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi tehdä Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai assosiaatiosopimukseen perustuvan yhteistyön lisäksi kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa erityisesti perustamissopimuksen 130 m artiklan nojalla, 1 artikla Hyväksytään viidennen puiteohjelman 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti 25 päivän tammikuuta 1999 ja 31 päivän joulukuuta 2002 väliseksi ajaksi erityisohjelma ºElämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminenº (jäljempänä 'erityisohjelma'). 6) tämän ohjelman toteuttamiseen kuuluu myös toimia ja järjestelyjä, joiden tarkoituksena on edistää, levittää ja hyödyntää TTK:n tuloksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) käyttöön, sekä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta, 7) tiedeyhteisön, teollisuuden ja käyttäjien on tärkeää osallistua merkittävästi toiminnan määrittelyyn, ja tarvittaessa niiden olisi osallistuttava tämän ohjelman täytäntöönpanoon, 8) viidennen puiteohjelman tutkimustoimet on suunnattava myös innovaatioon muun muassa ensimmäisen innovaatiota koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden edistämiseksi, 9) pk-yrityksiä olisi erityisesti rohkaistava osallistumaan, 2 artikla 1. Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi arvioitu rahamäärä on viidennen puiteohjelman liitteen III mukaisesti 2 413 miljoonaa euroa, josta enintään 6,5% varataan komission hallinnollisiin menoihin. Tämän rahamäärän viitteellinen jakautuminen käy ilmi liitteestä I. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta rahamäärästä varataan Ð 553 miljoonaa euroa kaudeksi 1998Ð1999 ja Ð 1 860 miljoonaa euroa kaudeksi 2000Ð2002. 10) tämän ohjelman toteuttamisessa on otettava huomioon yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteisön politiikka, 11) tehokkaalla ja avoimella hallinnolla ohjelmasta tulee tehokkaampi ja käyttäjäystävällisempi, Neuvosto mukauttaa viimeksi mainittua määrää viidennen puiteohjelman 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa määritellyin edellytyksin viidennen puiteohjelman 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa. Erityisohjelmaa toteutettaessa ei ennen neuvoston päätöstä saa ylittää ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyä määrää. 12) hallinnolliset kulut olisi sisällytettävä yhteisön talousarvioon avoimuutta edistävällä tavalla, 13) tämän ohjelman täytäntöönpanoa on syytä seurata, jotta ohjelmaa voitaisiin tarvittaessa mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen; on myös syytä teettää aikanaan riippumattomilla asiantuntijoilla arviointi ohjelman toteuttamisen etenemisestä, ja 14) tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa on kuultu erityisohjelmien tieteellisestä ja teknisestä sisällöstä, 3. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa tässä päätöksessä asetettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten ottaen huomioon monivuotisten rahoitusnäkymien perusteella käytettävissä olevat varat. 3 artikla 1. Erityisohjelman pääperiaatteet, tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet käyvät ilmi liitteestä II. Ne ovat yhdenmukaiset viidennen puiteohjelman liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja kolmeen luokkaan jaettujen valintaperusteiden kanssa.
12.3.1999 L 64/3 2. Toteutettavien TTK-toimien valintaan sovelletaan kyseisten periaatteiden ja perusteiden mukaisesti valintaperusteita, jotka on mainittu osallistumista ja tietojen levittämistä koskevien sääntöjen 10 artiklassa. Lisäksi teollisuuden olisi osallistuttava yhteisesti rahoitettaviin teollisiin toimiin yleensä toiminnan luonteen ja tarkoituksen mukaisesti. Ohjelman toteuttamisessa, mukaan lukien 5 artiklan 1 kohdassa määritelty työohjelma, noudatetaan kaikkia kyseisiä perusteita, vaikkakin niitä voidaan painottaa eri tavalla. 3. Erityisohjelmaan sovelletaan osallistumista ja tietojen levittämistä koskevia sääntöjä. 4. Yhteisön osallistumista puiteohjelman rahoitukseen koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään viidennen puiteohjelman 4 artiklassa. Erityisohjelman epäsuorat TTK-toimet määritellään viidennen puiteohjelman liitteissä II ja IV. Ohjelman täytäntöönpanosäännöt annetaan tämän päätöksen liitteessä III. 4 artikla Ottaen huomioon 3 artiklassa tarkoitetut perusteet sekä liitteessä II esitetyt tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja painopisteet komissio: a) seuraa kulloinkin soveltuvalla riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella erityisohjelman täytäntöönpanoa ja tekee tarvittaessa viidennen puiteohjelman 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvostolle ehdotuksia erityisohjelman mukauttamiseksi; ja b) teettää viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvioinnin erityisohjelmaan kuuluvilla aloilla toteutettavista toimista. b) erityisohjelman toteuttamisen viitteellinen aikataulu; c) liitteessä III mainitut koordinointijärjestelyt sekä järjestelyt viidennen puiteohjelman kolmannen toimen innovaatioon ja pk-yritysten osallistumiseen liittyvien tavoitteiden tukemiseksi; sekä d) tarpeen mukaan valintaperusteet ja niiden soveltamista koskevat järjestelyt kutakin epäsuoraa TTKtointa varten. 2. Työohjelmassa otetaan huomioon tiedeyhteisön, teollisuuden ja käyttäjien asiaan liittyvät edut. Epäsuorat TTK-toimet toteutetaan työohjelman perusteella osallistumista ja tietojen levittämistä koskevissa säännöissä annettujen menettelyjen mukaisesti. 3. Työohjelma päivitetään tarvittaessa, ja komissio antaa sen kaikkien asianomaisten osapuolten käyttöön käyttäjäystävällisessä muodossa, myös sähköisessä muodossa. 6 artikla 1. Komissio vastaa tämän erityisohjelman täytäntöönpanosta. 2. Seuraavien toimenpiteiden toteuttamiseen sovelletaan 7 artiklassa säädettyä menettelyä: Ð 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman laatiminen ja päivitys, myös ehdotuspyyntöjen sisällön osalta; Ð rahoitettaviksi ehdotettujen TTK-toimien hyväksyminen mukaan lukien kolmansien maiden yksiköiden osallistuminen, kun tämän ohjelman mukainen yhteisön osuus on vähintään 0,8 miljoonaa euroa; Ð viidennen puiteohjelman 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ulkopuolisen arvioinnin toimeksiannon laatiminen; Ð liitteessä I esitetyn rahamäärän viitteellisen jakautumisen mahdollinen tarkistus. 5 artikla 1. Komissio laatii työohjelman, jossa määritellään: a) yksityiskohtaisesti liitteessä II olevat tavoitteet ja TTK:n painopisteet; 7 artikla 1. Komissiota avustaa ohjelmakomitea (jäljempänä 'komitea'), joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
L 64/4 12.3.1999 2. Edellä 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa edellä tarkoitetuista ehdotuksista toimenpiteiksi määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen. 3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset. b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa yhdeksän viikon määräajassa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä. 4. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä ja erityisesti kaikkien tästä ohjelmasta rahoitettujen TTKtoimien edistymisestä. 8 artikla Komissio tiedottaa säännöllisesti viidennen puiteohjelman 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvostolle ja Euroopan parlamentille ohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä, myös pk-yritysten osallistumisesta ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisesta. 9 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 25 päivänä tammikuuta 1999. Neuvoston puolesta J. SCHER Puheenjohtaja
12.3.1999 L 64/5 LIITE I TARPEELLISEKSI ARVIOIDUN RAHAM¾¾R¾N VIITEELLINEN JAKAUTUMINEN (miljoonaa euroa) Toimintatyyppi Määrä a) Avaintoiminnot i) Ravinto, ravitsemus ja terveys 290 ii) Tartuntatautien hallinta 300 iii) ºSolutehdasº 400 iv) Ympäristö ja terveys 160 v) Kestävä maa-, kala- ja metsätalous sekä yhtenäinen maaseudun kehittäminen vuoristoalueet mukaan lukien 520 vi) Ikääntyvä väestö 190 b) Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet 483 c) Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen 70 Yhteensä 2 413
L 64/6 12.3.1999 LIITE II P¾¾PERIAATTEET, TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEK¾ PAINOPISTEET JOHDANTO Euroopan taloudellinen ja poliittinen kehitys näkyy yleisesti suurempana hyvinvointina, odotettavissa olevan elinajan pitenemisenä ja työolojen paranemisena. Tähän edistykseen liittyy kuitenkin uusia haasteita, kuten terveydenhoitokulujen kasvaminen, väestön ikääntyminen ja ympäristön tuhoutuminen sekä lisääntyneet eettisiä kysymyksiä koskevat huolenaiheet. Ihmisen toiminnan ja luonnonvarojen välillä on yhä suurempi kuilu, olipa kyse maatalouden tai kalastuksen, kaivostoiminnan tai koko luonnonympäristön varoista. Tällainen kehitys on paradoksaalisesti ilmennyt aikana, jolloin tiedot eliökunnan rakenteesta ja toiminnasta lisääntyvät räjähdysmäisesti, minkä vuoksi on odotettavissa uusia kehitysaskeleita vastaavilla aloilla eli terveydenhoidossa, lääkkeissä, maataloudessa, elintarvikkeissa jne. Euroopalla on vahvat perinteet ja erinomainen maine biotieteiden ja -teknologioiden tutkimuksessa ja niiden soveltamisessa. Lisäksi Eurooppa muodostaa laajan ja yhtenäisen sekä perinteisesti biotuotteita arvostavan markkina-alueen. Euroopalla on siten erinomaiset mahdollisuudet vastata suuriin haasteisiin, joita ovat esim. turvallisen ja monipuolisen ravinnon tuotanto, kohtuuhintaisten terveydenhoitopalvelujen tarjoaminen ja paremmat lääkkeet. Tieteelliset perusteet, joiden mukaan elävästä luonnosta saatavia aineita ja materiaaleja hyödynnetään näihin tarkoituksiin, ovat kokemassa perusteellisen muutoksen, kun löydetään eläville olennoille luonteenomaisia ja interaktiivisia mekanismeja. Tieteessä viime vuosikymmeninä tapahtuneen edistyksen ansiosta voidaan nykyisin käsitellä syvällisemmin ravinnontuotantoon, sairauksien parantamiseen sekä biologisten luonnonvarojen kestävään hoitoon ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Voidaan myös odottaa, että niiden suhdetta ihmisen käyttäytymiseen ja tarpeisiin sekä teollisuuden käytäntöihin ja kuluttajien odotuksiin pystytään selventämään. Ohjelman strateginen tavoite on selvittää keksimiskyvyn ja tuottamiskyvyn välinen yhteys, jotta voidaan täyttää yhteiskunnan tarpeet ja vastata kansalaisten odotuksiin. Tällä pyritään luomaan vaurautta ja työpaikkoja sekä kohentamaan ympäristön tilaa. Ohjelman strategiana on keskittyä sellaisille aloille, joilla tiedon lisääntyminen voi johtaa teknisiin ratkaisuihin joissakin niissä tärkeissä kysymyksissä, jotka huolestuttavat kansalaisia ja joihin on etsittävä ratkaisuja Euroopan laajuisesti. Eettisiä perusarvoja on myös kunnioitettava. Uutta tässä lähestymistavassa on se, että tiedon massiivisen tuottamisen dynamiikka halutaan ohjata muutamille aloille, joilla odotetaan toivottuja tuloksia, samalla kun etsitään uutta tietoa Euroopan valttien vahvistamiseksi kasvua ja elämänlaatua edistävillä aloilla. Ehdotetut tieteelliset ja teknologiset ratkaisut olisi nähtävä osana yhtenäistä järjestelmää, jossa ihmiset ovat elämänlaatua ja elollisten luonnonvarojen hallintaa koskevan ongelmakentän keskipisteessä. On määritetty kuusi avaintoimintoa, joiden avulla eurooppalaisen tutkimuksen on tarkoitus myötävaikuttaa ongelmien ratkaisuun innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai palvelujen muodossa. Nämä avaintoiminnot on kohdennettu siten, että niiden avulla voitaisiin vastata sosioekonomisiin tarpeisiin ja pyrkiä yhteisön politiikkojen yhteisiin tavoitteisiin esim. maa- ja kalataloudessa, teollisuudessa ja kuluttajapolitiikassa sekä ympäristö- ja terveysaloilla. Sukupuoleen liittyvät näkökohdat otetaan huomioon koko ohjelmassa asiaankuuluvissa yhteyksissä. Näitä toimia täydentävät yleisluonteiset tutkimustoimet ja teknologiset kehittämistoimet sekä tutkimusinfrastruktuurien tukitoimet, joilla on tarkoitus muodostaa pitkällä aikavälillä tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeitä aloja koskeva tietopohja. Sosioekonomiset tarpeet ja niiden tyydyttäminen. Kysynnän puolella on kehitettävä tutkimusta, joka tähtää terveyden parantamiseen, taloudellisen edistyksen ja ympäristönsuojelun vaatimusten yhteensovittamiseen sekä kuluttajien tarpeiden täyttämiseen aiempaa paremmin. Ohjelman tulosten hyödyntämisessä on otettava huomioon sosioekonomiset näkökohdat. Tarjonnan puolella tällä alalla on huomattava mahdollisuus taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen sekä perinteisillä teollisuuden aloilla, myös primaarituotantoon liittyvässä teollisuudessa, että uusilla huipputeknologian aloilla.
12.3.1999 L 64/7 Eurooppalaisen lisäarvon kasvattaminen. Valtioiden rajat ylittäviä suuria ongelmia olisi käsiteltävä valikoivasti. Näitä ongelmia ovat terveyskysymykset (epidemiologia, ravitsemus, elintarvikkeiden turvallisuus, ikääntyminen ikääntymiseen liittyvät rajoitukset mukaan lukien sekä harvinaiset sairaudet) tai luonnonvarojen hallinnointi rajanaapurien välillä (maan ja vesien luonnonvarat). Sellaisilla aloilla kuin huumeiden väärinkäyttö, bioturvallisuus tai bioetiikka tieteellisen perustan vahvistaminen tukee yhteisön politiikkaa. Monet tässä ohjelmassa suunnitellut toimet (esim. genomitutkimus, neurotieteet ja teknologioiden arviointi) ovat niiden laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi toteutettavissa vain Euroopan mittakaavassa. Euroopan kilpailukyvyn parantaminen. Ohjelmassa korostetaan tiettyjä tieteellisiä saavutuksia sellaisilla uusilla aloilla ja tuotantosektoreilla, joilla on suuri kasvupotentiaali, kuten bioteknologia ja elintarviketeollisuus. Elämänlaadun parantaminen, biotieteiden tutkimuksen ja teknologioiden edistäminen ja ympäristöä säästävään taloudelliseen kasvuun pyrkiminen, jotka ovat tämän ohjelman keskeisiä toimia, myötävaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä Euroopan kilpailukyvyn ja työllisyyden varmistamiseen. Euroopassa on suosittava yritysten ja erityisesti bioteknologia- ja maatalousteollisuusyritysten perustamista, joiden osalta on ollut jonkin aikaa näkyvissä pysyvä noususuunta. Bioturvallisuuden edistäminen. Rekombinanttiorganismien (esim. siirtogeenisten kasvien, mikro-organismien, rokotteiden) käyttäytymisen sekä ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvien vaikutusten sekä tarvittaessa niiden ympäristökäyttäytymisen arvioiminen kuuluu jokaiseen avaintoimintokokonaisuuteen. Eettisten näkökohtien huomioon ottaminen. Kaikissa erityisohjelman toimissa varmistetaan ihmisoikeuksien ja eettisten perusperiaatteiden täysimääräinen kunnioittaminen viidettä puiteohjelmaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 6 artiklan mukaan. Näihin periaatteisiin kuuluu eläinten hyvinvoinnin huomioon ottaminen yhteisön oikeuden mukaisesti. YHTEYDET TOISIIN OHJELMIIN Niveltyminen toisiin ohjelmiin perustuu synergiavaikutusten ja täydentävien toimien edistämiseen, jossa on kuitenkin vältettävä päällekkäisyyttä: Ð Yhteensovittaminen käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa koskevan erityisohjelman kanssa perustuu seuraavaan periaatteeseen: Varsinaisia tietoyhteiskuntateknologioita (joihin kuuluu kehitystyö, esittelytoimet ja teknologioiden omaksuminen) koskevat toimet keskitetään käyttäjäystävällistä tietoyhteiskuntaa koskevaan ohjelmaan, kun taas toimet, jotka liittyvät näiden teknologioiden levittämiseen, yhdentämiseen ja mukauttamiseen elämänlaatuun ja biologisten luonnonvarojen hoitamiseen liittyvissä sovelluksissa, toteutetaan tässä ohjelmassa. Ð Yhteensovittaminen kilpailukykyisen ja kestävän kasvun edistämistä koskevan ohjelman ja energiaa, ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevan ohjelman kanssa perustuu läheiseen vuorovaikutukseen tämän ohjelman ravintoa, ravitsemusta ja terveyttä koskevan avaintoimintokokonaisuuden sekä kilpailukykyistä ja kestävää kasvua koskevan ohjelman innovatiivisia tuotteita, prosesseja ja organisaatiota koskevan avaintoimintakokonaisuuden sekä energiaa, ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevan ohjelman vastaavien osien välillä. Samanlaisia vuorovaikutuksia on solutehdasta koskevan avaintoimintakokonaisuuden ja kestävää maa-, kala- ja metsätalouden sekä yhtenäistä maaseudun kehittämistä, vuoristoalueet mukaan lukien, koskevan avaintoimintakokonaisuuden sekä kilpailukykyistä ja kestävää kasvua koskevan ohjelman ja energiaa, ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevan ohjelman toimien välillä. Ð Ohjelma sovitetaan tiiviisti yhteen yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistamista koskevan ohjelman kanssa, erityisesti sen vuoksi, että yhteistyö kansainvälisissä hankkeissa voisi tuoda lisäarvoa eurooppalaisiin TTK-toimiin. Ð COST-ja Eureka-ohjelmissa tarjoutuvat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti samoin kuin yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa, jotta edistettäisiin synergiaa tähän ohjelmaan kuuluvien toimien ja hankkeiden sekä kansallista rahoitusta saavien tutkimustoimien välillä. Eureka-yhteistyössä voidaan puiteohjelman kanssa yhteisiä aiheita käsitteleviä hankkeita toteuttaa avaintoimintojen puitteissa puiteohjelman valintaperusteiden ja menettelyjen mukaisesti.
L 64/8 12.3.1999 Ð Lisäksi toteutetaan erityisiä toimia, joilla on tarkoitus helpottaa kolmansien maiden laitosten osallistumista hankkeisiin ja säilyttää yhteydet Euroopassa koulutettuihin kolmansista maista oleviin asiantuntijoihin; tämä myötävaikuttaa myös ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen. Ð Biotieteissä saatavat uudet tiedot ovat jatkuva innovaatioiden lähde, joten innovaatiota ja pk-yritysten osallistumista koskevien tutkimuskumppanuuksien on oltava joustavia ja luonteeltaan yhdentäviä. Kilpailukykyinen kumppanuus edellyttää runsasta vuorovaikutusta biologian, tekniikan, tietojenhallinnan, standardoinnin, pääomasijoitusten, teollis- ja tekijänoikeuksien ym. alalla. Tämä takaa menestyksen, jos kaikki toiminnot löytyvät samasta hankkeesta. On ehdottoman tärkeää, että ohjelman hallinnointia täydentävät kussakin toiminnossa esim. pk-yrityksiä ja rahoituskumppaneita kannustavat toimenpiteet. ºInnovaatioyksikköº keskittää edistämistoimet ohjelman toteuttamista ja tulosten käyttämistä varten. Lisäksi sen avulla voidaan varmistaa täydentävyys innovaatiota ja pk-yritysten osallistumista koskevassa ohjelmassa toteutettavien innovaatiotoimien kanssa ja huolehtia niiden kanssa ylläpidettävistä yhteyksistä. Ð On välttämätöntä parantaa eurooppalaisten tutkijoiden tietoja, taitoja ja pätevyyttä sekä tutkimuksen sosioekonomisten vaikutusten ymmärtämistä tähän ohjelmaan kuuluvilla aloilla, jotta voitaisiin varmistaa asianmukaisen asiantuntemuksen saatavuus ja saada aikaan konkreettisia ja pysyviä vaikutuksia. Koulutus ja sosioekonominen tutkimus ovat siten olennainen osa tätä ohjelmaa samoin kuin asianmukaiset yhteydet tutkijavoimavarojen parantamista ja sosioekonomisen tietopohjan laajentamista koskevaan horistontaaliseen ohjelmaan. Tämän ohjelman koulutustoimintaan sisältyy Marie Curie -apurahajärjestelmän tukeminen horisontaalisen ohjelman määritelmien ja sääntöjen mukaisesti. a) AVAINTOIMINNOT i) Ravinto, ravitsemus ja terveys Ta v o i t t e e t j a T T K - t o i m i n n a n p a i n o p i s t e e t Tämän avaintoiminnon tavoitteena on, prenormatiiviset näkökohdat mukaan lukien, edistää tietojen, tekniikoiden ja menetelmien kehittämistä monitieteiseltä pohjalta turvallisen, terveellisen ja tasapainoisen sekä monipuolisen ravinnon tarjoamiseksi kuluttajille koko elintarviketuotantoketjun osalta, niin että voidaan edistää kuluttajansuojaa ja torjua ravintoon liittyviä sairauksia sekä niistä terveydenhoitojärjestelmälle aiheutuvia suuria kustannuksia. Tieteellisiin ja teknologisiin tavoitteisiin kuuluu: Ð Uusien ja/tai parempien, turvallisten ja helposti muunnettavien valmistusmenetelmien ja -tekniikoiden kehittäminen Tavoitteena on elintarvikkeiden laadun parantaminen ja niiden hyväksyttävyyden edistäminen samalla, kun varmistetaan raaka-aineiden ja lopputuotteiden jäljitettävyys. TTK-toiminnan painopisteet: raaka-aineiden sekä tuotanto-, jalostus- ja säilytysmenetelmien parantaminen; ravintona käytettävien viljelykasvien sekä terveysvaikutteisten ja turvallisten elintarvikkeiden kehittäminen; kalastuksen ja vesiviljelyn sivutuotteiden ja vähän hyödynnettyjen lajien käyttö; raaka-aineiden ja elintarvikkeiden laatu ja jäljitettävyys kautta koko elintarvikeketjun; ºpehmeätº tekniikat ja prosessinohjaus; moderni elintarviketuotantoteknologia sekä kehittyneet pakkausjärjestelmät; perinteisten tekniikkojen parantaminen; laadunvalvonta ja -varmistus, mukaan lukien laadunmittausmenetelmien kehittäminen. Ð Tartunnanaiheuttajien ja toksisten aineiden havaitsemistestien ja torjumismenetelmien kehittäminen koko elintarviketuotantoketjun osalta Tutkimuksissa keskitytään kontaminaatioihin liittyviin vaaroihin, kontaminaatioiden tarkkaan alkuperään ja strategioihin, joilla pyritään parantamaan elintarviketuotannon turvallisuutta. TTK-toiminnan painopisteet: kontaminaatioiden ymmärtäminen aiempaa paremmin ja niiden hallitseminen; määritysmenetelmät, joilla voidaan nopeasti osoittaa patogeenit, vierasperäiset aineet ja hormonit; uudet ja turvallisemmat elintarviketuotantotekniikat; mikrobeista ja kemiallisista aineista aiheutuvien riskien sekä allergiariskien uudet arviointimenetelmät.
12.3.1999 L 64/9 Ð Ravinnon merkityksen tutkiminen terveyden ylläpidossa ruokavalion ja ravitsemuksen, toksikologian, epidemiologian, ympäristövuorovaikutusten, kuluttajien valintojen ja kansanterveyden kannalta Päämääränä on vähentää ruokavalioon liittyviä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat osaltaan pitkäaikaissairauksien syntyyn, sekä kehittää uusia tapoja ravintoarvoltaan parempien ja tasapainoisempien elintarvikkeiden tuottamiseksi. TTK-toiminnan painopisteet: ravinnon ja ruokavalion merkitys ja vaikutus fysiologisiin toimintoihin sekä fyysiseen ja psyykkiseen suorituskykyyn; tiettyjen väestöryhmien erityisravinnontarve; ravinnon ja pitkäaikaisten sairauksien tai häiriöiden väliset yhteydet sekä niihin liittyvät perintötekijät; kuluttajien suhtautuminen ja reaktiot elintarvikkeita, käsittelyprosesseja ja merkintöjä koskevissa asioissa. ii) Tartuntatautien hallinta Ta v o i t t e e t j a T T K - t o i m i n n a n p a i n o p i s t e e t Tämän avaintoiminnon yleistavoite on torjua nykyisiä, uusia tai uudelleen ilmeneviä tartuntatauteja, zonoosit mukaan lukien, joita aiheuttavat entiset, uudet tai mutantit tartunnanaiheuttajat ihmisissä tai eläimissä. Suositeltavaa olisi yhdistää toisiaan täydentäviä taitoja poikkitieteellisiksi hankkeiksi, luoda yhteyksiä näiden toimien ja kansallisten tai kansainvälisten laitosten välille ja rohkaista vuorovaikutusta akateemisen tutkimuksen, poliittisten päättäjien ja terveydenhoitosektorin välillä, prekliinisen ja kliinisen tutkimuksen välinen vuorovaikutus mukaan lukien, sekä ihmisten ja eläinten terveydenhoitotuotteiden toimittajien välistä vuorovaikutusta, jotta saavutettaisiin seuraavat tieteelliset ja teknologiset tavoitteet: Ð Parempien tai uusien yksi- ja monitehorokotteiden ja yhdistelmärokotteiden kehittäminen erityisesti virussairauksiin, mukaan lukien kliinisille monikeskustutkimuksille annettava tuki TTK-toiminnan painopisteet: rokotteet uusia tai uudelleen ilmaantuvia tartuntatauteja tai tartunnanaiheuttajiin liittyviä muita sairauksia (esim. tietyt syövät) vastaan, jotta eläinkokeita voitaisiin asiaan liittyvän yhteisön politiikan mukaisesti vähentää ja lopulta korvata ne kokonaan; rokotteet eläinten patogeeneja vastaan; eurooppalaisten verkkojen luominen rokotteita ja lääkkeitä koskevia kliinisiä ja kenttäkokeita varten, mukaan lukien tarvittaessa immuunijärjestelmän tutkimus. Ð Uudet ja paremmat tartuntatautien tunnistamis- ja torjumisstrategiat, joissa pääpaino on hoidossa ja ennaltaehkäisyssä ja jotka perustuvat patogeneesiä, vastustuskyvyn ilmaantumista ja immuunijärjestelmän toimintakykyä koskeviin tutkimuksiin TTK-toiminnan painopisteet: tartunnanaiheuttajilta suojautumisen mekanismien, lääkeresistenssin ja immuunivasteen tutkimus; turvallisempia ja tehokkaampia rokotteita ja immuunioitoa varten tarkoitetut tekiinkat; erityiset riskitekijät, mukaan lukien ihmisen käyttäytyminen ja uudet tekniikat, kuten vieraskudossiirteet, jotka voivat edistää tartuntatautien leviämistä sekä uusien ja vastustuskykyisten kantojen kehittymistä; diagnostisten testien kehittäminen ja validointi; tartuntatautien ennakointijärjestelmän ja seurantaverkoston perustamista tukeva tutkimus; lääkkeiden ja rokotteiden aiheuttamien haittavaikutusten paremmat ja tarkemmat varhaisdiagnoosimenetelmät. Ð Kansanterveys-, terveydenhoito- ja hoitojärjestelmiin liittyvät, erityisesti hallintaa, ennaltaehkäisyä, valvontaa ja käyttäytymistä ja tartuntatauteihin reagoimista koskevat näkökohdat (ihmisen sairauksien mallintaminen mukaan lukien) TTK-toiminnan painopisteet: kansanterveys- ja terveydenhoitojärjestelmien organisaatiota ja taloutta koskevat näkökohdat; valvonta-, seuranta- ja arviointimenetelmät ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten; markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuuteen liittyvät valvontamenetelmät. iii) Solutehdas Ta v o i t t e e t j a T T K - t o i m i n n a n p a i n o p i s t e e t Tämän avaintoiminnon tavoite on auttaa yhteisön olemassa olevia ja perustettavia yrityksiä hyödyntämään biotieteiden ja bioteknologioiden saavutuksia erityisesti terveyden, ympäristön, maatalouden, maatalousteollisuuden ja vahvasti lisäarvollisten tuotteiden kuten kemikaalien alalla. Tavoitteena on
L 64/10 12.3.1999 kehittää monitieteisiä tekniikoita, jotka perustuvat mikro-organismien, kasvien ja eläinten ominaisuuksien hyödyntämiseen erityisesti kudos-, solu- ja solukomponenttien tasolla. Tavoitteena on ymmärtää solutoiminnan monipuolisuutta ja kehittää lisäarvoa tuottavia bioreaktoreita, biomolekyylejä ja bioprosesseja, joiden avulla voidaan parantaa elämänlaatua ja terveyttä. Jotta soluja voitaisiin käyttää äärettömän pieninä tehtaina, on tunnettava riittävän hyvin solumekanismeja niiden toimintatasolla. Tämä on mahdollista rakennebiologian, fysiologian, nanobioteknologian, genomitutkimuksen ja proteiinitutkimuksen ansiosta sekä fysikaalisen kemian, bioinformatiikan ja geenitekniikan avulla. Uusien biomolekyylien tai bioprosessien turvallisuuden varmistamiseksi luodaan menetelmiä, joilla voidaan valvoa niiden ihmisiin ja eläimiin mahdollisesti kohdistuvia terveysvaikutuksia sekä niiden osuutta ympäristönäkökohtien paremmassa huomioon ottamisessa. Tämän avaintoiminnon avulla pitäisi myös olla mahdollista käyttää TTK:ta prenormatiivisen tutkimuksen vahvistamiseen kehittämällä soluviljelmiin perustuvia malleja, joita voidaan käyttää lääketieteessä, farmakologiassa, toksikologiassa ja ympäristönseurannassa ja joiden avulla voidaan korvata eläinkokeet. Toiminnassa korostetaan seuraavia tieteellisiä ja teknologisia tavoitteita: Ð Uudet ja innovatiiviset terveysalan tuotteet ja prosessit, jotka saadaan pääasiassa molekyylimuokkauksella (esim. diagnostiset menetelmät ja valmisteet, antibiootit, syöpälääkkeet, myös kasveista tuotetut lääkkeet) Tutkimus kohdistuu pääasiassa biologisiin tuotteisiin, joita voidaan käyttää ihmisten ja eläinten sairauksien ennaltaehkäisyyn, havaitsemiseen ja hoitoon sekä elämänlaadun parantamiseen. TTK-toiminnan painopisteet: solun, geenitoiminnan ja geenien lisäämismenetelmien tutkiminen, jotta voitaisiin kehittää uusia diagnostisia ja terapeuttisia aineita ja strategioita; syöpälääkkeet, antibiootit, vasta-aineet ja terapeuttiset aineet, rokotteet, uudet koe- ja seulontakäyttöön tarkoitetut in vitro -menetelmät eläinkokeiden korvaamiseksi; solujen käyttö tuotantoyksikköinä ja diagnostiikan ja määritysmenetelmien työkaluina. Ð Energiaa tehokkaasti hyödyntävät biologiset sanitointi- ja jätteidenkäsittelymenetelmät Tavoitteena on saastumisen ennaltaehkäisy, havaitseminen, valvominen, käsittely ja korjaaminen sekä jätteiden taloudellisen arvon maksimointi. TTK-toiminnan painopisteet: uudet bioprosessit, joiden avulla voidaan ehkäistä teollisuudesta tulevaa saastumista sekä käsitellä, hyödyntää ja/tai kierrättää biologisesti kertyviä jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita; biologiset testit ja biologiset koettimet; pysyvien kemikaalien biologinen hajottaminen mikrobikatalysaattorien Ð avulla yksinään tai yhdessä kasvijärjestelmien tai kemiallisten katalysaattorien Ð kanssa; luonnollisten tai uusien populaatioiden biologinen monimuotoisuus ja ekologinen dynamiikka. Ð Uudet biologiset ja bioteknologiset prosessit ja tuotteet, uudet mikro-organismeja, kasveja tai eläimiä käyttävät jalostustekniikat elintarvike- ja maatalousteollisuuden käyttöön ja kemian sovellukset, joilla on runsaasti lisäarvoa Tässä korostetaan arvokkaita biomolekyylejä ja bioprosesseja, joiden avulla voidaan parantaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja suosia haluttujen ominaisuuksien ilmentymistä mikro-organismeissa, kasveissa ja eläimissä. Toiminta keskittyy kestävän ja teollisen hyödyntämisen näkymiin ja siinä otetaan huomioon sosioekonomiset, agronomiset, ekologiset ja/tai kuluttajia koskevat näkökohdat. TTK-toiminnan painopisteet: parannettujen mikro-organismien, kasvien ja eläinten solun ja solukomponenttien ominaisuuksien hyödyntäminen myös genomitason menetelmillä; kehitetään menetelmiä ja strategioita rekombinanttiorganismien ja niiden ympäristössä olevien jäämien tunnistamiseksi sekä ihmisen ja niiden eläinten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi, uudet biokatalysaattorit; maaperän ja meren organismien käyttö uusien laadukkaiden tuotteiden lähteinä; metabolisen ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimus ja sen kestävä käyttö.
12.3.1999 L 64/11 iv) Ympäristö ja terveys Ta v o i t t e e t j a T T K - t o i m i n n a n p a i n o p i s t e e t Tämän avaintoiminnon tavoitteena on ymmärtää paremmin terveyden ylläpitämiseen liittyvien perinnöllisten, fysiologisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutusta ja siten auttaa vähentämään ympäristössä ja työpaikalla tapahtuvien muutosten haitallisia vaikutuksia terveyteen sekä niistä terveydenhoitojärjestelmälle aiheutuvia suuria kustannuksia. Avaintoimintoon sisältyy erityisesti ilmansaasteiden, raskasmetallien ja toksisten aineiden, melun, ilmastonmuutosten ja elektromagneettisen säteilyn ennaltaehkäisy sekä niiden vaikutukset terveyteen samoin kuin saastumisen vaikutukset työpaikalla. Tieteellisiin ja teknologisiin tavoitteisiin kuuluvat: Ð Sellaisten sairauksien ja allergioiden tutkiminen, jotka liittyvät ympäristöön tai joihin ympäristö vaikuttaa, ja niiden hoidon ja ennaltaehkäisyn tutkiminen Tutkimuksissa keskitytään suoraan ympäristöön liittyviin terveysongelmiin sekä hoito- ja ennaltaehkäisymenetelmiin luotettavien epidemiologisten tietojen ja patogeneesien tuntemisen pohjalta. Tutkimusta olisi tehtävä myös ympäristösaasteiden vaikutuksista työpaikoilla. TTK-toiminnan painopisteet: ihmisten terveyteen vaikuttavien ympäristötekijöiden vaikutuksen analysointi ja kvantifiointi; terveyteen vaikuttavien tekijöiden suhteellisen merkityksen arviointi ja näiden tekijöiden vuorovaikutukset; ympäristöindikaattorien ja kansanterveysindikaattorien keskinäisen riippuvuuden tutkiminen tehokkaamman hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta; yhdennetyn lähestymistavan kehittäminen riskinarvioinnissa ottaen huomioon epidemiologiset, ympäristö- ja kansanterveysnäkökohdat; ympäristötekijöille altistumisen biologiset merkkiaineet ja mahdollisesti koe-eläinten käytön korvaaminen. Ð Uusien diagnostisten menetelmien, riskinarviointimenetelmien ja terveydelle vahingollisten ympäristötekijöiden syiden ja vaikutusten lieventämiseen tähtäävien menetelmien kehittäminen Tavoitteena on käyttää monitieteistä lähestymistapaa sosiaalisen ja fyysisen ympäristön, perintötekijöiden sekä terveyden välisten vuorovaikutusten tutkimiseen ja kehittää ympäristötekijöihin herkästi reagoivien väestöryhmien tunnistamista sekä selvitellä ennaltaehkäiseviä menetelmiä terveydelle vaarallisten ympäristötekijöiden ja niiden syiden vähentämiseksi. TTK-toiminnan painopisteet: ympäristötekijöille altistumisen, niiden vaikutusten ja/tai näille tekijöille esiintyvän herkkyyden biologiset merkkiaineet, mukaan lukien biologiset indikaattorit, myös seka-altistuksen ja kumulatiivisten vaikutusten ollessa kyseessä; toksisuutta ennustavien testien ja mekanismiin perustuvan riskinarvioinnin parantaminen yhdenmukaisesti koe-eläinten käyttöä vähentävien, kehittävien ja lopulta kokonaan korvaavien yleisten tavoitteiden kanssa; paremmat menetelmät ja tekniikat lyhyen ja pitkän aikavälin altistusten ja vaikutusten arvioimiseksi; erityisesti matkapuhelimista tulevaan ei-ionisoivaan säteilyyn liittyvien mahdollisten vaikutusten epidemiologiset ja biolääketieteelliset tutkimukset. v) Kestävä maa-, kala- ja metsätalous sekä yhtenäinen maaseudun kehittäminen vuoristoalueet mukaan lukien Ta v o i t t e e t j a T T K - t o i m i n n a n p a i n o p i s t e e t Tavoite on hankkia lisää tietoa ja kehittää luonnonvarojen, myös metsien, tuotanto- ja hyödyntämisteknologioita. Toiminta kattaa koko tuotantoketjun ja siinä otetaan huomioon tiukka kansainvälinen kilpailutilanne ja tarve sopeutua yhteisen maa-ja kalatalouspolitiikan kehitykseen samalla, kun luodaan tieteellistä perustaa yhteisön sääntelylle ja normeille. Lisäksi halutaan edistää metsien monipuolista tehtävää ja metsävarojen kestävää hoitoa ja käyttöä maaseudun kehittämisen olennaisena tekijänä. Painopistealoja ovat seuraavat: Ð Maa- ja kalatalouden sekä vesiviljelyn uudet ja kestävät tuotantojärjestelmät, jalostusmenetelmät mukaan lukien, ja hyödyntämisjärjestelmät, joissa otetaan huomioon kannattavuus, luonnonvarojen kestävä hoito, tuotteiden laatu ja työllisyys sekä eläinten terveys ja hyvinvointi
L 64/12 12.3.1999 TTK-toiminnan painopisteet: Ð Ð Ð maatalous: kestävät maatalouden tuotantojärjestelmät ja -menetelmät sekä vastaava etukäteen ja jälkikäteen tehtävä ohjaus ja analyysi; tuotannon ja toiminnan monipuolistaminen; yhteisön politiikan tukeminen kasvien terveyden alalla (kasvitauteihin ja haitallisiin organismeihin liittyvä ennaltaehkäisy, ennaltavarautuminen ja suojelu), eläinten terveyden alalla (merkittävien sairauksien ja zonoosien ennaltaehkäisy, torjuminen ja hävittäminen) ja eläinten hyvinvoinnin alalla; maatalousteollisuustuotteiden ja maatiloilla jalostettujen tuotteiden laadun sekä maatiloilla käytetyn jalostusteknologian tutkimus ja luonnehdinta; parametrien, eritelmien, menetelmien, organisaatioiden ja teknologian määrittely laadun takaamiseksi; luonnonmukaisen maatalouden menetelmät; kasvien ja eläinten jalostaminen, asiaankuuluva soveltava genomitutkimus mukaan lukien, sekä moninaiset geneettiset luonnonvarat kalatalous: kalatalouden yhdennetyn hallinnan tukeminen ottaen huomioon luonnonvarojen suojeleminen, pyyntimenetelmät, vuorovaikutukset ekosysteemien kanssa, markkinoiden vaatimukset ja sosioekonomiset näkökohdat; meren tuotteiden ja meriteknologian tutkimus ja luonnehdinta; uusien käsitteiden kehittäminen meren ja veden biologisten luonnonvarojen kestävää käyttöä varten vesiviljely: kestävät tuotantomenetelmät ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten vähentäminen sekä viljeltyjen lajien (kasvit ja eläimet) monipuolistaminen; tuotantotekniikoiden parantaminen; geneettinen parantelu; vastustuskyvyn ja sairauksien torjumisen edistäminen. Ð Biologisten materiaalien yhdennetty tuotanto ja hyödyntäminen muihin kuin elintarviketarkoituksiin Tässä otetaan huomioon yhdennetyt tuotanto- ja jalostusketjut ja korostetaan loppukäyttöä sekä markkinavaatimuksia. TTK-toiminnan painopisteet: ºvihreänº kemian, biopolymeerien ja bioenergian yhdennetyistä ketjuista saadut teollisuustuotteet. Ð Metsävarojen kestävä ja monipuolinen käyttö; integroitu metsä- ja puuteollisuus Tähän sisältyy eurooppalaisten metsävarojen kestävä hoito ja monipuolinen käyttö sopusoinnussa poliittisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tarpeiden kanssa, siten että maaseudulle ja rannikkoalueille tuodaan talouskasvua ja työllisyyttä. TTK-toiminnan painopisteet: toimintapolitiikan tukeminen; monipuolinen metsätalous; monipuolinen ja kestävä metsänhoito, jossa yhdistyy laadukas tuotanto sekä uudet ja kehittyneemmät tekniikat suojelutoimenpiteiden ja luonnonsuojelun kanssa mukaan lukien metsämaaperän suojelu ja luonnon onnettomuuksilta (esim. metsäpalot) suojeleminen; monipuolistaminen (muun kuin puun käyttö virkistyskäyttö mukaan luettuna, maanviljely-metsä-laidunjärjestelmät). Metsäekosysteemien biologinen monimuotoisuus ja geneettinen parantaminen. Strategiat metsävarojen kestävään hoitoon ja monipuoliseen käyttöön; metsä- ja puuteollisuus; tehokkaat ja ympäristöä säästävät prosessit ja kierrätysteknologia; monipuoliset ja korkean lisäarvon tarjoavat tuotteet sekä markkinatarpeiden ja kuluttajien vaatimusten huomioonottaminen. Ð ohjaus-, valvonta- ja suojelumenetelmien kehittäminen mukaan lukien maan suojeleminen ja maaperän eroosion torjuminen Tarkoituksena on tukea yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan ja niihin liittyvän toiminnan moitteetonta täytäntöönpanoa. Tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä yhteisölle myös neuvoteltaessa kansainvälisiä kauppasopimuksia ja ratkaistaessa kiistakysymyksiä WTO:ssa maatalouden alalla. TTK-toiminnan painopisteet: luotettavat, selkeät ja kustannustehokkaat valvonta-, arviointi- ja ohjausmenetelmät. Ð Prenormatiivinen tutkimus tieteellisen perustan antamiseksi yhteisön lainsäädännölle Tavoitteena on tukea yhteisön sääntelyä prenormatiivisella tutkimustoiminnalla.
12.3.1999 L 64/13 TTK-toiminnan painopisteet: tieteellisen perustan antaminen yhteiseen maatalous- ja kalastuspolitiikkaan liittyvälle sääntelylle. Ð Uudet välineet ja mallit maaseudun ja muiden vastaavien alueiden yhtenäistä ja kestävää kehittämistä varten Tämä lähestymistapa perustuu kunkin alueen erityispotentiaalin optimointiin, ja siihen kuuluu aluetasolla toiminnan ja maankäytön monipuolistaminen ja alueiden väestön osallistuminen tähän toimintaan. TTK-toiminnan painopisteet: tilanteen ja meneillään olevien muutosten analysointi ottaen huomioon kaikkien asiaan liittyvien alojen väliset suhteet ja teknologisiin ja sosioekonomisiin muutoksiin vaikuttavat tekijät; merkittäviin ekosysteemeihin ja elinympäristöihin liittyvä monimuotoinen maankäyttö ja maisemanhoito ottamalla huomioon myös kulttuuriperintöön liittyvät näkökohdat; monipuolistaminen ja työllisyysnäkymät; ºmaaseudun ja kalatalouden yhdennetyn kehittämisenº käsitteen kehittely, johon sisältyy mahdollisuuksien ja rajoittavien tekijöiden analyysi, uusien välineiden ja mallien kehittäminen myös aluesuunnittelua varten ja paikallisten toimijoiden organisaatiokyvyn parantaminen; maaseudun ja rannikkoalueiden kehitysohjelmien ja -politiikan seurannan ja arvioinnin tukeminen sosioekonomisten ja ympäristöhyötyjen seuranta-, arviointi- ja ennusteentekovälineiden avulla. vi) Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn rajoitukset Ta v o i t t e e t j a T T K - t o i m i n n a n p a i n o p i s t e e t Tämän avaintoiminnon tavoitteena on auttaa Eurooppaa vastaamaan väestön ikääntymisen haasteeseen TTK:lla, jolla pohjustetaan sellaisten politiikkojen ja toimenpiteiden kehittämistä, joilla parannetaan vanhusten elämänlaatua ja riippumattomuutta sekä vähennetään pitkäaikaishoidon tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Toiminnossa asetetaan etusijalle sellaisia prosesseja koskeva monitieteinen TTK, joka mahdollistaa ikääntymisen terveenä, mukaan lukien demografiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset näkökohdat, ja toimenpiteet, joilla voidaan viivyttää toimintakyvyn rajoittumista ja parantaa sen hallintaa. Toiminnon tavoiteena on aikaansaada kilpailuetu erilaisille terveydenhoitoon liittyville elinkeinoille ja toimialoille. Painopistealoja ovat: Ð TTK ikään liittyvien sairauksien, toimintakyvyn rajoitusten ja korkeaan ikään liittyvään sairastuvuuteen liittyvien terveysongelmien yhteydessä silloin, kun on olemassa todellisia mahdollisuuksia niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon tai ilmaantumisen viivästämiseen TTK-toiminnan painopisteet: vanhuksilla esiintyvien ikään liittyvien sairauksien (esim. Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin) tutkimus; ikääntymisen ja toimintakyvyn vajavaisuuksien fysiologia ja patofysiologia; sairauksien yhteisesiintymisen tutkimus. Ð Terveeseen vanhenemiseen vaikuttavien biologisten, psykologisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden sekä toimintakyvyn vajavaisuuteen johtavien ja sen viivästyttämiseen vaikuttavien mekanismien TTK TTK-toiminnan painopisteet: ikääntymisen solu- ja molekyyliperusta; geneettinen taipumus, ikääntymisen immunologia; ikään liittyvien muutosten taustalla olevat biologiset ja psykologiset perusmekanismit (mukaan lukien ammatilliset ja geneettiset vaikutukset), yksittäisten ikääntymisprosessien mallien tutkimus ja sairauksien mallintaminen; biomerkkiaineet; ikääntymisen hormonaaliset, hermostolliset ja metaboliset tekijät; ikääntymisen psykologiset vaikutukset. Ð Ikääntymiseen ja toimintakyvyn rajoittumiseen liittyvien suuntausten väestötieteellinen ja epidemiologinen TTK, jotta ikääntyvän väestön koosta ja laadusta voitaisiin tehdä ennusteita politiikan ja suunnittelun perustaksi TTK-toiminnan painopisteet: kliiniset tutkimukset; elämäntapaan (mukaan lukien fyysinen aktiivisuus, liikkuvuus ja ravinto) ja ympäristöön liittyvien sekä väestötieteellisten, lääketieteellisten ja sosiologisten tekijöiden analysointi ja kvantifiointi; ennaltaehkäisy; erityistietojen keräämiseen liittyvä metodologia. Ð sellaisten uusien menetelmien TTK, joiden tarkoitus on hidastaa toimintakyvyn rajoittumista ja vähentää sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vanhuksille asettamia vaatimuksia mm. suunnittele-
L 64/14 12.3.1999 malla ja kehittämällä heidän tarpeisiinsa sopivia tuotteita ja palveluja (esim. asuminen, liikenne, vapaa-aika) ja tukea henkistä ja fyysistä toimintakykyä TTK-toiminnan painopisteet: elämänlaatuun, yhteiskunnalliseen integroitumiseen ja sopeutumismekanismeihin liittyvä metodologia; riippuvuutta vähentävä tekniikka; aistien rappeutumisen tutkimus; psykomotoriset, aisteihin liittyvät ja kognitiiviset häiriöt; kuntouttaminen ja sen menetelmät; interventioiden arviointitutkimus; tarpeiden arviointi ja kvantifiointi sekä kilpailukykyisten ja sopivien tuotteiden ja palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Ð Vanhuksille tarjottavien terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen tehokkuuden ja laadun TTK, mukaan lukien pitkäaikaishoidon ja eläkkeiden rahoitusta koskeva vertaileva tutkimus TTK-toiminnan painopisteet: tutkimus, joka kohdistuu iäkkäiden ja toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten terveydenhuollon tuloksiin, yksittäisiin terveydenhoitopalveluihin ja sosiaalipalvelun muotoihin sekä terveydenhoitopalvelujen järjestämiseen; ikäihmisten terveydenhoitopalvelujen tehokkuus ja laatu; väestön ikääntymisen vaikutus terveydenhoitojärjestelmien, erityisesti pitkäaikaishoidon, sekä eläkkeiden kehittämiseen ja rahoitukseen. b) TUTKIMUKSEEN JA TEKNOLOGISEEN KEHITT¾MISEEN LIITTYV¾T YLEISET TOIMET Näiden toimien vaikutukset ilmenevät pitkällä aikavälillä. On jopa mahdollista, että tiettyjä kansalaisten ilmaisemia tarpeita ei voida tyydyttää ennen kuin toistaiseksi hajanaiset tiedot on koottu riittävän yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Toisiinsa liittyvien tieteenalojen on yhdistettävä koko ajan lisääntyviä tietoja tieteelliseksi perustaksi, ja sen vuoksi teollisuuden, palvelujen tarjoajien ja eurooppalaisen politiikan laatimisesta vastaavien tahojen on ylläpidettävä tai vahvistettava reagointikykyään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Edistetään tutkimuslaboratorioiden ja teollisuuden tehokasta vuorovaikutusta. Rohkaistaan tärkeimpiä tutkimuskeskuksia ja niihin liittyviä laboratorioita yhdistämään hankkeensa kriittisen massan saavuttamiseksi, perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi ja teollisuuteen ja yrityksiin suuntautuvan samoin kuin niistä lähtöisin olevan teknologian siirron maksimoimiseksi. Perustetaan tukijärjestelmä, joka ulottuu nuorten tutkijoiden koulutuksesta kokeneiden tutkijoiden apurahoihin. Ð Krooniset ja degeneratiiviset sairaudet (erityisesti syöpä ja sokeritauti), sydän- ja verisuonitaudit sekä harvinaiset sairaudet Biolääketieteellisen tutkimuksen suuri haaste on selvittää sellaisten monitekijäisten (esimerkiksi geneettisten, ympäristöön ja elämäntapaan liittyvien) sairauksien etiologia ja patogeneesi, joihin liittyy korkea sairastuvuus (esim. sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, sokeritauti) tai vähäinen sairastuvuus (esim. harvinaiset sairaudet). Diagnostiikkaa, hoitoa, ennaltaehkäisyä ja valvontaa on kiireesti parannettava epidemiologian ja nykyaikaisen tekniikan saavutusten avulla, mikä edellyttää monikansallista lähestymistapaa. Tavoitteena on lisätä tietoja sairauksien geneettisestä taustasta, epidemiologiasta, patogeneesistä ja diagnostiikasta yhdentämällä perustutkimus ja kliininen tutkimus sekä soveltaa nykyaikaista tekniikkaa merkittävien sairauksien, mukaan lukien harvinaiset sairaudet (esim. Creutzfeldt-Jakobin tauti) ja harvinaissairaudet (ºorposairaudetº, joita esiintyy runsaasti teollistuneissa maissa ja kehitysmaissa, mutta joihin teollisuusmaiden tutkimuksessa ei kiinnitetä suurta huomiota), hoitoon ja hallintaan. TTK-toiminnan painopisteet: molekulaaristen, geneettisten, ympäristöön ja elämäntapaan liittyvien tekijöiden merkitys ja niiden vuorovaikutus sairauksien etiologiassa, patofysiologiassa, kehittymisessä ja seurauksissa, mikä johtaa uusiin näkymiin ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa harvinaislääkkeet mukaan lukien. Uusien hoitomuotojen arviointi, joka edellyttää monikansallisia suuren mittakaavan tutkimuksia ja kokeita sekä tieto- ja tallenne- sekä reagenssi- ja näytepankkien parasta mahdollista käyttöä. Ð Perimän ja perinnöllisten sairauksien tutkimus Tämän toiminnan tarkoituksena on selvittää geenien fysiologinen toiminta ja parantaa sekvenssitietojen merkityksen ymmärtämistä. Tästä yleisestä toimesta saatavien uusien tietojen ja tekniikoiden pitäisi edistää geneettisen tiedon hyödyntämistä terveyden, maatalouden, teollisuuden ja ympäris-
12.3.1999 L 64/15 tön hyväksi Euroopassa. Yhteistyön järjestäminen tällä alalla myötävaikuttaa ekspressiojärjestelmien kehittämiseen teollisuuden ja maatalouden kannalta hyödyllisten geenien tutkimuksen helpottamiseksi sekä sellaisten geeneihin ja molekyyleihin perustuvien ennaltaehkäisy- ja hoitostrategioiden suunnitteluun, jotka ovat tehokkaita ihmisten ja eläinten sairauksia vastaan. Pyritään varmistamaan se, ettei diagnostisten ja terapeuttisten mahdollisuuksien välinen kuilu laajene. TTK-toiminnan painopisteet: tällä alalla tutkitaan genomitiedon merkitystä ja perinnöllisten sairauksien tuntemuksen ja ymmärtämisen edistämistä krooniset ja rappeuttavat sairaudet mukaan lukien, mikä vaatii rakennetutkimuksia; genomien ja proteiinien vertailevia analyysejä; uusien helppokäyttöisten tietoteknisten lähestymistapojen kehittämistä genomeihin ja niiden toimintaan liittyvien tietojen hankkimiseksi, käyttämiseksi ja tulkitsemiseksi; uusien ekspressiojärjestelmien, malliorganismien, mutanttiorganismien sekä siirtogeenisten ja hybridiorganismien kehittämistä ottamalla tiukasti huomioon eettiset periaatteet ja bioturvallisuuden periaatteet; näihin liittyvien menetelmien kehittämistä ja soveltamista biokemiassa, biofysiikassa, tilastotieteessä ja tietotekniikassa. Ð Neurotieteet Tämä toiminta avaa uusia näkymiä, ja sen tarkoitus on biologisten ja psykologisten prosessien keskinäistä riippuvuutta säätelevien mekanismien parempi ymmärtäminen neurologisten ja psykiatristen tautien uusien diagnostisten menetelmien (esim. kuvantaminen), ennaltaehkäisevien ja hoitomenetelmien edistämiseksi ja uusien mahdollisuuksien löytämiseksi opetuksessa, terveydenhoidon innovaatioissa ja tietotekniikkateollisuudessa. Tätä varten ihmisen rajoja koskevassa tieteellisessä ohjelmassa lujitetaan yhteisvaikutuksia ja riittävää tietojenvaihtoa. TTK-toiminnan painopisteet: eri alojen, teknologioiden ja biologisen järjestäytymisen tasojen integroiminen seuraavilla aloilla: solujen tiedonvälityksen ymmärtäminen, mukaan lukien oppimisen ja muistin mekanismit; aivojen kehityksen, sen häiriöiden ilmenemismuotojen ja niiden korjaamisen mekanismit, mukaan lukien kliiniset, epidemiologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Aivoteoria, tietotekniset neurotieteet ja neuroinformatiikka, ihmisen käyttäytyminen ja aivojen kognitiivinen ja toiminnallinen kartoitus. Teoreettisten ja kokeellisten tutkimusten yhdentäminen; perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen yhdentäminen uusien geneettisten, soluja koskevien, ei-invasiivisten, farmakologisten ja psykologisten lähestymistapojen pohjalta kehitettyjen innovoivien diagnostiikkaan, ennaltaehkäisyyn ja hoitomenetelmiin liittyvien strategioiden kehittämisessä. Ð Kansanterveyden ja terveyspalvelujen tutkimus Terveydenhoitojärjestelmän kehittäminen: Euroopan kansalaisten terveyden edistäminen sekä terveyden edistämisen ja terveydenhoidon alalla toteutettavien toimien ja käytettävän teknologian tehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen mukaan lukien muiden kuin konventionaalisten terapioiden tehokkuuden arviointi; työterveyden ja työturvallisuuden parantaminen; terveydenhoidon mallien arviointi, kliinisen käytännön ja terveyspolitiikan perustana olevien tekijöiden tutkiminen ja kansanterveyteen vaikuttavien variaatioiden tutkiminen kaikkialla Euroopassa. TTK-toiminnan painopisteet: epidemiologisten metodologioiden parantaminen; uusien terveyteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen (mukaan lukien eriarvoisuutta terveyden suhteen aiheuttavat tekijät) ja sairauksien etiologisten tekijöiden selvittäminen yhteisillä menetelmillä ja vertailevan tutkimuksen avulla; ennaltaehkäisy- ja terveydenhoitopalvelujen sosioekonomiset ja organisaatioon liittyvät tekijät; biologisille, kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille ja fyysiselle ja henkiselle stressille altistuminen työpaikalla ja kotona. Huumeisiin liittyvien ongelmien torjunta: huumeiden käyttöön liittyvien terveysongelmien ennaltaehkäisy ja tapauksen mukaan niiden hallintaan saaminen selvittämällä huumeiden käyttöön tai väärinkäyttöön johtavat psykologiset ja sosioekonomiset tekijät, hankkimalla lisää tietoja huumeiden käytön terveydellisistä ja yhteiskunnallisista pitkäaikaisvaikutuksista ja kehittämällä tehokkaampia hoitostrategioita. TTK-toiminnan painopisteet: huumeriippuvuuden ja huumeiden väärinkäytön biologisten ja yhteiskunnallisten syiden, riskitekijöiden ja vaikutusten vertaileva ja analyyttinen tutkimus; huumeiden käytön psykologiset ja sosioekonomiset tekijät; huumeiden käytön pitkäaikaisvaikutukset terveyteen; huumeiden havaitsemisen fyysiset näkökohdat sekä huumeiden määritys ja biologinen säätely.