JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 Liite 5 PUJO allergisoiva haittakasvi taajamassa JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Pertti Rajala 2007
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 Sisällysluettelo ALKUSANAT...1 1. Johdanto...2 2. Pujon biologia, tunnistus ja levinneisyys Suomessa...2 3. Pujon merkitys rikkakasvina taajamien viheralueilla...4 4. Pujon terveysvaikutukset...5 4.a Yleistä... 5 4.b Oireet:... 9 4.c Hoito:... 9 4.d Siitepölyä ei pääse pakoon... 9 4.e Pujo Järvenpään terveydenhuollon näkökulmasta... 10 5. Pujo kunnallis- ja maataloushallinnossa...11 5.a Yleinen lainsäädäntö... 11 5.b Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta... 11 5.c Viheralueiden hoito... 12 6. Pujon torjunta...12 6.a Mekaaninen... 13 6.b Viljelytekninen... 13 6.c Kemiallinen... 13 7. Pujontorjunnan kunnallistekniset kategoriat...16 7.a kohdemääritelmät Järvenpään kaupungissa Perustuu Järvenpään kaupungin viheryksikön katselmukseen lokakuussa 2007... 16 8. Järvenpään kaupungin torjuntaohjelma...18 9. Kohdekartta...20 10. Kirjallisuus...21
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 1 ALKUSANAT Pujo on kasvina varsinainen riesa. Sen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat melkoiset ja sen aiheuttamat kärsimykset siitä allergoituville ihmisille ovat mittavat. Teemavuoden aikana julistimme sodan pujolle ja kehotimme jokaista kuntalaista nyhtämään juurineen kaksi pujoa päivässä. Näillä tempuilla ei pujoa saada häviämään vaan se vaatii oman ohjelman, varsinaisen pujosodan strategian. Pyysimme Pertti Rajalan Forestum Oy:stä keskustelemaan aiheesta, löytyisikö syövän lääkityksen malliin sellaisten toimenpiteiden yhdistelmää jolla pujo voitaisiin hävittää Järvenpäästä. Keskustelimme myös aiheesta olisiko pujolla jotain kaupallistaa käyttöä esimerkiksi sen runsaskuituisella varsistolla. Voitaisiinko pujokuiduista kutoa kangasta. Kysymykseen pujon kaupallisuudesta saimme vastauksen Helsingin yliopiston professorilta Juha Heleniukselta. Hänen mielestään pujolla ei ole kaupallista merkitystä joten pujon hävittämistaistelussa tulopuolelle ei ole paljoa odotettavissa. Pertti Rajalalta pyydettiin antamaan tarjous pujosotastrategiasta. Neuvotteluissa sovimme sisällöstä ja tarkensimme konsulttityön hinnan. Konsulttityötä on ohjannut ryhmä johon projektinjohtajan lisäksi ovat kuuluneet kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski, viherhoitopäällikkö Aija Shcukov, suunnitteluhortonomi Marko Vuorinen, suunnitteluavustaja Sanna Syrjänen ja tiemestari Kauko Kallio. Tämä konsulttityö antaa ohjeet siitä miten pujoa vastaan voi taistella. Koska pujon täydellinen hävittäminen on kohtuuttoman kallis manööveri, kannattaakin priorisoida pujon hävittäminen ja poistaa sitä sellaisilta alueilta joilta saatava hyöty on mahdollisimman suuri. Missä laajuudessa pujon poistoon käydään on päätettävä erikseen. Tässä raportissa sitä ei sanota. Tämän raportin tarkoituksena on kertaalleen selvittää onko olemassa keinoja tämän epämieluisan kasvin ja ennen kaikkea sen vaikutusten torjunnalle. Forestun / Pertti Rajala tulee järjestämään yhdessä viherpalvelujen kanssa medialle ja muillekin kiinnostuneille demon pujontorjunnasta. Puhtaanapito- ja kunnossapitolaki tuntee pujon ja laissa on kiinteistönomistajalle säädetty velvoitteita myös pujon torjunnasta. Kannatta ympätä pujonpoisto asukasyhdistysten talkookalenteriin. Projektinjohtaja Juhani Koivusaari
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 2 Pujo (Artemisia vulgaris) allergisoiva haittakasvi taajamassa 1. Johdanto Pujo (Artemisia vulgaris) on monivuotinen, jopa kahden metrin korkuiseksi kasvava ruoho, joka kuuluu marunoiden (Artemisia) sukuun. Pujo kasvaa yleisenä etelä- ja keski-suomessa, mutta pohjois-suomessa se on harvinainen. Sen luonnollisiksi kasvupaikoiksi mainitaan kirjallisuudessa pellonreunat, pihat, ratapihat, joutomaat ja kaatopaikat. Pujolla on toinenkin lajimuoto eli meripujo (Artemisia vulgaris var coarcata). Sen tuoksu on voimakkaampi ja se viihtyy merenrannoilla. Pujo kukkii heinä-syyskuussa Pujo on hankala kestorikkakasvi, joka ei kuitenkaan kovin helposti leviä kasvupaikoiltaan. Erityisen haitalliseksi pujon tekee sen siitepölyn allergisoiva vaikutus. Pujon siitepölymäärä kuitenkin laskee jopa puoleen 5-10 metrin matkalla kasvustosta (Jantunen ym. 2007). Pujo on aikaisemmin ollut arvostettu rohdos- tai maustekasvina. Sen lehtiä on käytetty esimerkiksi oluen ja liharuokien mausteena (Piirainen ym. 1999). Kasvin öljyt sisältävät tujon - nimistä kemikaalia, joka vaikuttaa hermostoon myrkyllisesti. Pujoa on käytetty yleisrohtona esimerkiksi särkyihin. Pujon esiintymiseen voidaan vaikuttaa torjuntamenetelmin. Kitkentä, niittäminen ja kemiallinen torjunta vähentävät sen määrää. Ongelmana on lähinnä koordinoidusti saada ajoitettua torjunta ennen kukintaa hyvin erilaisilta taajama-alueilta. Tämän selvitystyön tarkoituksena on koota näitä eri tekijöitä Järvenpään kaupungin käyttöön, jotta pujon torjunta olisi mahdollisimman tehokasta. 2. Pujon biologia, tunnistus ja levinneisyys Suomessa Pujo kukkii heinä lokakuussa punaruskein mykerökukinnoin, jotka ovat kiinni terttuina varsien latvoissa. Yhdessä pujossa saattaa olla jopa 55 000 kukkaa ja 6 000 mykeröä. Suomessa pujoa kasvaa Oulun korkeudelle. Pohjoisessa se on hyvin harvinainen. Talvella pujon lakastuneiden varsien pähkylähedelmät ovat tärkeä lintujen ravinnonlähde.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 3 Pujo on kookas kasvi ja sillä on hyvä varjostuskyky, jolla se estää muita kasveja kilpailemasta kasvupaikasta. Lehdet ovat alapuolelta tiheän nukkakarvaisia ja päältä niukkakarvaisia. Kukat ovat harmaat ja röyhymäiset, mutta mykerölliset. Kukan teriö on punertavanruskea. Pujon siemenet ovat hyvin pieniä ja se voi tuottaa jopa satoja tuhansia siemeniä yhtä yksilöä kohden. Kasvi lisääntyy huonosti siementen välityksellä. Se tuottaa uusia yksilöitä pääosin juuriversojen kautta. Kuva 1. Aikuinen pujoyksilö Kuva 2. Pujon lehden kaaviokuva
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 4 Rannikkoalueilla esiintyy harvinaisena meripujoa (Artemisia vulgaris var. coarctata),jonka lehtiliuskat ovat kapeampia ja niiden reunat alas käänteisiä, mykeristö on hyvin tiivis ja kehto tiheäkarvainen. Pujon alalaji perämerenmaruna (Artemisia vulgaris subsp. bottnica) kasvaa puolestaan Perämeren perukan rantaniityillä ja hietikoilla. Pujon näköislajia ketomarunaa (Artemisia campestris) kasvaa merenrannoilla ja sisämaankedoilla Ahvenanmaalta Kymenlaaksoon ulottuvalla vyöhykkeellä ja mm. Kemissä. (Lähde: Wikipedia). Kuva 3. Pujoa tavataan yleisenä Oulu-Lieksa linjalle saakka (Hämet-Ahti ym.1998) 3. Pujon merkitys rikkakasvina taajamien viheralueilla Pujo on kookas monivuotinen rikkakasvi, joka kasvaa laikuittain tai laajoina mättäinä. Tyypillisiä ovat alueet, jossa se saa paljon valoa ja muu kasvullisuus on vielä nuorta, (joutomaat, pientareet, kesantopellot, teiden varret sekä ratapihat) jolloin se pääsee juurtumaan paikalleen. Maataloudessa pujo on hankala rikkakasvi mm. sokerijuurikkaalla ja perunalla (Erkamo 2001). Pujo on esteettisesti haitallisin viheralueiden pensasalustoissa. Kookkaana kasvina se kasvaa pensaiden yläpuolelle ja saa istutusalueen näyttämään hoitamattomalta ryteiköltä. Pujo vie myös paljon vettä ja ravinteita koristekasveilta ja haittaa niiden kasvua. Pujosta on löytynyt myös taimien kasvua haittaavia yhdisteitä ( Barney ym. 2005).
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 5 Pujon varsi on kova ja uurteinen. Sitä on vaikea niittää esimerkiksi siimaleikkurilla. Viikatteella niittäminen on raskasta ja vaatii hyvin teroitetun terän. Raivaussaha katkaisee tehokkaasti pujon varren. Pujo kasvaa tiiviinä mättäänä, jolla on erittäin tiheä juuristo. Jos maa on tiivistä, on pujon kitkentä käsin varsin työlästä. Useimmiten pujon kitkemiseen tarvitaan varsilapio. Kemiallinen torjunta tehoaa pujoon, mutta torjunnan ajoituksen on osuttava oikeaan aikaan. Pujon torjunnasta lisää kappaleessa 6. Kuntalaisten viheralueiden käytön kannalta ongelmallisinta on pujon siitepölyn allergisoiva vaikutus. Runsas siitepölymäärä tekee siitä kansanterveydellisesti pahan rikkakasvin. On huomattava, että siitepöly ei leviä runsaana kovin kauas emokasvista. Siksi pujo tulisi poistaa viheralueilta riittävän ajoissa, jotta se ei ehdi kukkia. Keskikokoisessa pujon versossa kehittyy n. 500 miljoonaa ja suurimmissa jopa miljardi siitepölyhiukkasta. 4. Pujon terveysvaikutukset 4.a Yleistä Pujo on pahimpia siitepölyallergian aiheuttajia, koska se tuottaa muita kasveja enemmän siitepölyä, joka leviää tuulen mukana. Aiemmin pujoa käytettiin yleisrohtona moniin särkyihin ja kipuihin, mutta nykyään sen hyötykäyttö on erittäin vähäistä. Pujosta saatava terpeeniyhdiste tappaa bakteereja ja sieniä. Pujolla on myös hyönteisiä torjuva vaikutus. Pujon eteeristä öljyä ei pidä käyttää raskauden aikana keskenmenoriskin takia. Suuret yliannokset saattavat myös aiheuttaa kouristuksia sekä maksa- ja munuaistulehduksia. Siitepölyallergiasta kärsii n. 10-20 % suomalaisista. Sää vaikuttaa siitepölymääriin. Yleisesti voidaan sanoa, että aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä on siitepölyä vähiten ja aurinkoisella ja tuulisella säällä eniten. Etelä-karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutinkokeissa (Jantunen ym. 2007) siitepölymäärät kasvustojen lähellä olivat kuitenkin aamupäivällä runsaimmat. Kauempana kasvustoista pitoisuus oli suurimmillaan keskipäivällä ja iltapäivällä.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 6 Siitepölypitoisuus laskee nopeasti kasvustosta kauemmaksi siirryttäessä. Kasvuston reunalla pitoisuus laski jo puoleen 5-10 metrin matkalla. Pujo on hankala allergisille myös siksi, että hengityskorkeudella pitoisuudet voivat olla monikertaiset, kuin esimerkiksi 5 metriä kasvuston yläpuolella. Turun Yliopiston aerobiologian laitos tuottaa valtakunnalliset siitepölytiedotteet, jotka on saatavissa Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden liitteinä. Yleistäen voidaan sanoa, että pujon kukinta alkaa heinäkuussa ollen runsainta heinä-elokuun vaihteessa. Kukinta saattaa jatkua syyskuulle saakka, joskin määrät ovat tällöin jo pieniä. Monet pujoallergikot saavat oireita vain suurissa pitoisuuksissa, jonka raja (>30 kpl-siitepölyä ilmakuutiossa). Vuosina 2000-2005 ovat määrät pysyneet matalalla kattotaso-mittauksissa, paikallisesti kynnysarvo voi ylittyä. Kynnysarvot kattotasolla (kpl/ m3 ilmaa) Matala Kohtalainen Runsas Koivu <10 10-100 >100 Leppä <10 10-100 >100 Pujo <10 10-30 >30 Heinät <10 10-30 >30 Alternaria*) <20 20-100 >100 Cladosporium *) <2000 2000-4000 >4000 Kaavio 1. Turun Yliopiston Aerobiologian laitoksen kynnysarvot eri siitepölyille. *) sieni-itiöt
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 7 Kaaviot 2 a-d. Aerobiologian laitoksen Helsingin mittauspisteen pujon siitepölymäärät 2000-2003 verrattuna muihin yleisiin allergiaa aiheuttaviin siitepöly määriin.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 8
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 9 4.b Oireet: Siitepölystä johtuva oireilu on jaksoittaista ja loppuu yleensä siitepölykauden päättyessä. Ensisijaisesti oireilua on hengitysteissä. Siitepölyallergia saattaa aiheuttaa vesinuhaa, aivastelua, nenän kutinaa ja tukkoisuutta, yskänärsytystä ja astmaoireita. Silmissä siitepöly aiheuttaa muun muassa ärsytystä, punoitusta, kutinaa, kirvelyä ja kyynelvuotoa. Atooppinen ihottuma saattaa pahentua. Oireena voi olla myös voimakas väsymys (Siitepölyallergia, Allergia ja astmaliitto 2007). Pujolle allergisoituneet voivat saada oireita mm. seuraavista tuotteista: persilja, palsternakka, selleri, valkosipuli, kamomilla, porkkana, hunaja ja siitepölyvalmisteet sekä mausteet. 4.c Hoito: Siitepölyallergian hoidon perustana ovat lääkkeet. Oireiden vaikeusaste määrää lääkityksen. Lääkkeiden käytöstä ja muusta hoidosta on keskusteltava lääkärin kanssa. Siedätyshoidosta on apua noin 70-90 % oireilijoista. Siedätyksessä elimistö totutetaan allergiaa aiheuttavalle allergeenille. Allergiaoireita voi yleensä estää tai vähentää siten, että välttää allergian aiheuttajaa. Pujojen hävittäminen kannattaa. Pujo on ainoa merkittävä allergiakasvi, jonka esiintymiseen voidaan vaikuttaa erilaisin torjuntatoimin. 4.d Siitepölyä ei pääse pakoon. Ohessa Allergia- ja astmaliiton suositukset toimenpiteistä, joilla voi vähentää allergisia oireita: Estä siitepölyn pääsy sisälle. Sisäilman paras suoja on koneellinen ilmanvaihto, jossa on tuloilman hiukkassuodatus. Ulkoilmaventtiileihin ja tuuletusikkunoihin kannattaa asentaa tuloilman hiukkassuodattimet. Huuhtele siitepölyt pois hiuksista ennen nukkumaanmenoa. Myös ulkovaatteissa, kengissä ja lemmikkien turkissa voi kulkeutua siitepölyä sisään.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 10 Eteisen lattia kannattaa pyyhkiä nihkeällä liinalla. Huolehdi viikkosiivouksesta ja vuodevaatteiden puhdistamisesta. Pyyhi pölyt nihkeällä liinalla tai mikrokuituliinalla. Hyvästä ilmanpuhdistimesta saattaa olla apua. Kondensoiva kuivausrumpu tiivistää poistoveden ja vähentää samalla pyykistä irtoavaa pölyä. Älä kuivata pyykkiä äläkä tuuleta vuodevaatteita ulkoilmassa siitepölyaikana. Nurmikkoa leikatessa leijuva siitepöly sekä ruohosta haihtuvat kasvinesteet voivat aiheuttaa oireita. Kotipihan nurmikko ja heinä on hyvä leikata kasteisena. Koivun kaataminen pihapiiristä on turhaa, sillä koivun siitepölyä kulkeutuu kaikkialle pitkienkin matkojen päästä. Pujo kannattaa kitkeä pihasta ja koulujen ja päiväkotien lähialueilta, mieluiten ennen sen kukintaa viimeistään heinäkuun alkupuolella. Nyhdä koko kasvi irti juurineen ja pidä tukevat hansikkaat kädessä. Imuroi auto ja tarkista raitisilmasuodattimien kunto. Siitepölytiedotuksia kannattaa seurata lehdistä, televisiosta, teksti-tv:stä ja Internetistä. 4.e Pujo Järvenpään terveydenhuollon näkökulmasta Allergista nuhaa sairastaa suomalaisista alle kouluikäisistä lapsista 5% ja nuorista aikuisista ainakin 20%. Merkittävimmät allergian aiheuttajat ovat lehtipuut keväällä, heinäkasvit kesäheinäkuussa ja pujo loppukesästä. Pujosta saavat oireita myös astmaatikot, joita Suomessa on 6% väestöstä. Yleisin allergiaoireita aiheuttava siitepöly on peräisin koivusta, mutta pujo tuleekin jo seuraavassa yleisyysryhmässä. Kaikissa allergiatesteissä myönteinen reaktio pujolle saadaan 15%:ssa. On siis huomattava, että pujoallergia on yleinen vaiva. Pujoallergian hoito tapahtuu käyttämällä oireista riippuen antihistamiinilääkkeitä, nenäsumuttimia ja/tai silmätippoja joko yksinään tai pahimmassa tapauksia kaikkia yhtä aikaa. Kuukauden hoito antihistamiinilla maksaa 6-15 euroa, nenäsumuttimilla annoksesta riippuen17-24 euroa ja silmätipat annoksesta ja annostelutavasta riippuen 6-23 euroa. Lääkehoito voi siis enimmillään maksaa yli 60 euroa kuukaudessa (v. 2007).
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 11 Pujon hävittämistä on menestyksellä kokeiltu usealla paikkakunnalla Suomessa. Tehokkaimmaksi tavaksi on todettu ennen kukkimisaikaa tapahtuva kitkeminen. Ennen kukkimista voidaan suorittaa myös niittäminen, joskaan se ei ole aivan yhtä tehokasta. Ylipäätään kitkeminen mihin aikaan vuodesta on tehokasta. (Heikki Lehti, keuhkosairauksien erikoislääkäri) 5. Pujo kunnallis- ja maataloushallinnossa 5.a Yleinen lainsäädäntö Laki kasvinsuojeluaineista (1259/2006) määrittelee kemiallisten kasvinsuojelu- menetelmien käytön maa- ja puutarhataloudessa. Kasvinsuojeluaineista tulee käyttää vain hyväksyttyjä ja rekisteröityjä valmisteita ja aineiden käytössä täytyy noudattaa Tasapainoisen kasvinsuojelun tai IP-viljelyn käytäntöä. Lisäksi tulee huomioida ympäristölausekkeet ja työturvallisuuteen liittyvä erillinen lainsäädäntö kemikaaleista. Pujoa ei luokitella vaaralliseksi kasvintuhoojaksi, joten siihen ei sovelleta erillistä lainsäädäntöä. 5.b Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta Viheralueilla kasvavan pujon torjuntaa varten ei ole omaa lainsäädäntöä. Asiaa sivuaa kuitenkin laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669). Kunnossa - ja puhtaanapitolain valvonta. Valvova viranomainen on rakennus- ja ympäristölautakunta. Käytännön valvontaa tekevät sen alaiset virkamiehet kuten rakennustarkastaja ja ympäristötarkastajat ja poliisi. Kehotuksia antavat myös katu- ja puistojen kunnossapitohenkilöt Lain 9, jossa todetaan mitä tarkoitetaan kadun puhtaanapidolla. Kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 12 Saman lain 10 :n 3 mom. mukaan tontinomistajan velvollisuutena on: 1) Pitää katu, mukaan lukien jalkakäytävä ja pyörätie sekä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. 2) Enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pito. 5.c Viheralueiden hoito Viheralueiden hoidon työselitys on Viherympäristöliiton ja viheralan asiantuntijoiden tekemä ohjekirja viheralueiden eri hoitoluokkien työmenetelmistä ja toimenpiteistä. Se määrittelee myös rikkakasvien torjunnan tarpeen eri hoitoluokissa. Kaupungin viherhoito pohjautuu näiden suosituksiin. Ne antavat hyvän pohjan myös pujon torjunnalla. 6. Pujon torjunta Pujon torjunta on vaativaa. Pujo on monivuotinen kestorikkakasvi, joka leviää sekä juuriversojen että siemenien välityksellä. Tosin siementen itävyys on huono, mutta pujo kompensoi sen suurella määrällä siemeniä kasviyksilöä kohden. Pujo muodostaa tiiviitä mättäitä, joilla on tiivis juuristo. Pujon kitkentä on siis vaativampaa kuin perinteisten rikkakasvien. Valitettavasti Suomessa on tehty varsin vähän tutkimusta pujon torjunnasta. Allergia- ja astmaliitto on tehnyt vuodesta 1999 lähtien valtakunnallisia pujontorjuntakampanjoita (mm. Rantio-Lehtimäki 1999, Rantio-Lehtimäki & Heinonen2001). Sen tavoitteena on vähentää pujon allergiahaittaa kitkemällä kasvit pois puistoista ja päiväkotien sekä koulujen pihapiiristä. Näissä tutkimuksessa kitkeminen oli niittämistä tehokkaampi menetelmä, koska kasvi menettää suuremman osan versosta. Niitto- tai kitkentäajalla ei ollut vaikutusta versomääriin. Pujojen kitkeminen tai katkominen juuri ennen pujon kukintaa vähentää siitepölymäärää, koska kasvit eivät ehdi kasvattaa uuttaa kukintoversoa loppukesänaikana.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 13 Pujon siitepölymääriä voidaan merkittävästi vähentää, jos hoitotoimia tehdään laajalla alueella (Anon.1989, Rantio-Lehtimäki 1992) 6.a Mekaaninen Mekaaninen rikkakasvien torjunta voidaan jakaa karkeasti kitkentään ja niittoon. Myös maan muokkaus peltoviljelyssä on mekaanista torjuntaa. Kitkentä vähentää pujon seuraavan vuoden versomääriä enemmän kuin niittäminen. Kitkennän työvälineinä voivat olla lapiot, hara (nuoret yksilöt) tai kuokka Niittäminen vähentää siitepölyn määrää, jos niittäminen ajoitetaan ennen kukintaa. Niiton työvälineiksi sopivat viikate, raivaussaha ja puutarhasakset (pienet alueet). Siimaleikkurinteho jää usein huonoksi, sillä pujon varsi on erittäin kova ja kuituinen ja se tukkii nopeasti pyörivän siimapesän. 6.b Viljelytekninen Viljelytekniset toimenpiteet tarkoittavat sellaisia toimenpiteitä, joilla joko ennaltaehkäisevästi tai jälkikäteen vaikutetaan kasvuympäristöön niin, että alue puhdistuu pujosta. Tärkeintä on pujon saastunnan estäminen. Kasvualustana käytetyssä mullassa ei saisi olla rikkasiemeniä tai pujon juurenpätkiä. Alueelle voidaan istuttaa sellaisia varjostavia ja hyvin pujon kanssa kilpailevia kasveja, jotka estävät pujon lisääntymisen. Pujo sietää huonosti valokilpailua, joten esimerkiksi varjostavat puuistutukset voivat vähentää alueen pujomäärää. Tiheä ja hyvin kasvava nurmikko on erinomainen este myös pujolle (tosin tehoa lisää nurmikon leikkuukin). 6.c Kemiallinen Pujoa voi torjua myös kemiallisesti. Taajama-alueella kemiallinen torjunta tulee kuitenkin suorittaa suurta harkintaa käyttäen ja välttää aineiden käyttöä, mikäli se muutoin on mahdollista. On kuitenkin kohteita, jossa on taloudellisesti ja ympäristönkin tilaa ajatellen järkevää käyttää kemiallista torjuntaa. Tällaisia ovat mm. laajat pujokasvustot joutomailla ja pensasistutusalueet, joissa kitkentä voi olla joko erittäin hankalaa tai työlästä.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 14 Glyfosaatti (useita valmisteita) on rikkahävite, joka on lehtivaikutteinen yleisrikkahävite. Se kulkeutuu nopeasti kasvissa ja tehoaa kaikkiin lehtivihreällisiin yksi- ja kaksirikkaisiin kasveihin. Glyfosaatti voidaan levittää pujokasvustoon joko sivelykäsittelynä tai ruiskutteena. Glyfosaatin etuna on se, että se tehoaa erityisesti kasvien juuristoon ja tappaa monivuotiset kasvit. Joutomailta ja nurmikoilta sekä niityiltä voidaan pujo torjua Ariane S (MCPA, klopyraliidi, fluroksipyyri )-valmisteella. Se säästää kaikki yksisirkkaiset (heinät) kasvit, mutta tehoaa hyvin mm. pujoon. Koristepensaskasvustoista voidaan pujo torjua myös Basta -valmisteella (glufosinaattiammonium). Valmiste tehoaa hyvin ainoastaan pujon ollessa nuori yksilö, joten ajoituksen on oltava kesän alussa. Torjunnan ajoitus: Pujo kukkii heinä-elokuun aikana ja useimmiten kukinnan huippu on heinä-elokuun vaihde. Rikkakasvien torjunnassa on tärkeää niin sanottu kasvien kompensaatiopiste. Se tarkoittaa kasvin kehitysastetta, jossa se on herkimmillään torjunnan onnistumiseksi. Useimmilla rikkakasveilla ns. kompensaatiopiste on kesäkuun alkupuolella tai keskivaiheilla ja usein ns. 5-7 lehtivaiheessa, kun kasvi on vielä kasvuvaiheessa, mutta ei täysin kehittynyt. On oletettavaa, että myös pujolla kompensaatiopiste ajoittuu kesäkuulle. Mikäli niitto ja/tai kitkentä suoritetaan kesäkuun aikana kasvi ei ennätä kasvattaa uutta kukkivaa versoa ja sen juurissa oleva kasvuvoima on mennyt niihin versoihin, jotka niitolla tai kitkennällä kasvustosta poistetaan. Pujolla on laaja ja tiheä juuristo, josta se helposti tuottaa uusia versoja. Niinpä pelkkä niitto ei usein riitä pujon poistamiseksi pysyvästi kasvupaikaltaan. Torjunnan suoritus: Yksittäiset pujomättäät: Pujo kasvaa tyypillisimmillään yksittäisenä pesäkkeenä muutaman neliömetrin alueella. Pujo kasvusto kaivetaan juurineen ylös lapiolla ja pyritään saamaan juurimassaa ylös niin paljon
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 15 kuin käytännöllisyyden nimissä on mahdollista. Irtikaivetut mättäät kuljetetaan yleiselle kaatopaikalle puutarhajätekompostiin. Isommat mättäät ja kasvustot: Isommilta alueilta on liian työlästä ja kallista kaivaa pujoja ylös, joten niitto on tällöin ainoa järkevä toimenpide. Niittoon voidaan käyttää kotipihoilla esimerkiksi puutarhasaksia. Puisto, maisemapelto ja joutomailla tehokkain työväline on raivaussaha. Jos kasvustot ovat nuoria (kesäkuun alku) voidaan myös siimaleikkurin tai viikatteenkäyttöä harkita. Pujo kasvattaa niiton jälkeen melko nopeasti uusia versoja ja kesän lopulla ne ovat jo melko isoja. Jälkiversojen torjuntaa soveltuu joko uusi niitto tai kemiallinen torjunta glyfosaattivalmisteilla joko reppuruiskukäsittelynä tai sivelykäsittelynä. Mikäli alue sijaitsee koulujen ja lastentarhojen välittömässä läheisyydessä on kemiallisen torjunnan käyttöä syytä rajoittaa vain välttämättömimpään ja tiedottaa siitä koulun tai tarhan henkilöstölle ennakkoon. Ratapihoilla ja tienvarsilla kaksi kertaa kesässä tapahtuva niitto pysäyttää pujon leviämisen ja toistettuna usean vuoden ajan samalla alueella tappaa pujokasvustot. Nurmikoilla ja puistoalueiden reunamilla voidaan käyttää valikoivia rikkahävitteitä (esim. Ariane S). Valikoivalla rikkahävitteellä poistetaan leveälehtiset rikkakasvit joihin pujo kuuluu, mutta heinämäiset kasvit säästyvät. Pensasalueilla voi pujo olla joskus ongelma. Glufosinaatti-ammonium- valmiste (Basta) tehoaa hyvin myös pujoon, kunhan ruiskutus tapahtuu riittävän ajoissa (esim. kesäkuun aikana). Samalla torjutaan muutkin pensaston rikat. Herkillä alueilla ja perennapenkeistä on syytä käyttää kitkentää. Kuten aiemmin todettua on tiedottaminen tärkeintä taistelussa pujoa vastaan. Suurin osa pujoista on yksittäisinä pesäkkeinä ympäri Järvenpään kaupunkia. Kuntalaiset on saatava innostumaan omatoimiseen pujotorjuntaan. On tärkeää tiedottaa kouluille ja lastentarhoihin pujosta ja sen torjunnasta. Sopivaan aikaan kesän alussa paikallislehtien tulisi tehdä pujotalkoista lehtiartikkeleita. Kiinteistöjen hoitajille ja isännöitsijöitä tule opastaa tunnistamaan pujo ja antaa yksityiskohtaiset ohjeet pujon poistamiseksi.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 16 Useimmiten vihertyöntekijät tunnistavat pujon ja tietävät mitä sille tehdä. On kuitenkin tärkeää, että kesäkuun aikana teroitetaan mieliin pujon merkitys ja annetaan ns. vihreä 007- lisenssi joka työntekijälle ( lupa tappaa pujo tavattaessa ). Asian virkistämiseksi voikunta kehitellä leikkimielisiä kilpailuja ja palkita ahkerimpia pujotalkoisiin osallistuneita. Tällainen usein madaltaa kynnystä osallistua kampanjaan. Toisinaan pelkästään se, että kuntalainen tietää, että ei tee mitään luvatonta poistaessaan pujon, edistää pujotalkoita. 7. Pujontorjunnan kunnallistekniset kategoriat 7.a kohdemääritelmät Järvenpään kaupungissa Perustuu Järvenpään kaupungin viheryksikön katselmukseen lokakuussa 2007 1. Radanvarsialueet Ratapiha-alueella Järvenpään alueella on erittäin runsaasti pujoa. Horsmatie, Kyrölän alikulku, Ratatie ja Sahankaari 2. Teiden pientareet 3. Avo-ojat Nesteen oja Pajalantiellä. 4. Sähkölinjojen aluset Jepuankatu 5. Palstaviljelyalueet Annankulma ja Vanhankylänniemi 6. Teollisuustontit Pajalan teollisuusalue 7. Tyhjät/Rakentamattomat tontit Pajalantie, Maahisentie, Saunakallion seisake, Myllytie/Kirjastokatu 8. Hoitamattomat vanhat pellot, puistot Koskenojanpuisto, Ainolan kentän valli 9. Tonttien reuna-alueet Euromarket, Elopak, Kiviojantie, Sahankaari 10. Koulujen piha-alueet Anttilan koulu (Vanha Valtatie 40, 04400 Järvenpää) Haarajoen koulu (Haarajoenkatu 2, 04480 Haarajoki) Harjulan koulu (Verkkotie 12, 04400 Järvenpää) Keskuskoulu (Kansakoulunkatu 1, 04400 Järvenpää)
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 17 Kinnarinkoulu (Koulukuja 3, 04430 Järvenpää) Kyrölän koulu (Puistotie 29-31, 04420 Järvenpää) Mankkalan koulu (Kytötie 73-75, 04400 Järvenpää) Oinaskadun koulu (Vanha yhdystie 25, 04430 JÄRVENPÄÄ) Pajalan koulu (Kaskitie 10-12, 04430 Järvenpää) Saunakaliion koulu (Pihkapolku 4, 04440 Järvenpää) Vihtakadun koulu (Vihtakatu 32, 04400 Järvenpää) Järvenpään yhteiskoulu (Urheilukatu 7-9, 04400 Järvenpää) Kartanon koulu (Kaskitie 10-12, 04400 Järvenpää) Koivusaaren koulu (Pietolankatu 48, 04440 JÄRVENPÄÄ) Järvenpään lukio (Lukionkatu 1, 04400 Järvenpää) Juholan koulu (Sipoontie 12, 04400 Järvenpää) Keski-Uudenmaan ammattiopisto (Ammattikoulunkatu 1 04400 Järvenpää) Adulta Oy, (Wärtsilänkatu 61, 04400 Järvenpää) Invalidiliiton koulutuskeskus (Mannilan 27-29, 04400 Järvenpää) Seurakuntaopisto (Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää) Diak Etelä (Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää) Järvenpään Laurea (Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää) Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto (Seutulantie 8, 04400 Järvenpää) Keski-Uudenmaan tanssiopisto (Mannilantie 4, 04400 Järvenpää) Järvenpään kuvataidekoulu (Valtuustonkatu 11, 04400 Järvenpää) 11. Lastentarhojen piha-alueet Haltiapolun päiväkoti (Haltianpolku 2, 04440 Järvenpää) Jampan päiväkoti (Rekikatu 4, 04440 Järvenpää) Kaarnapolun päiväkoti (Kaarnapolku 1, 04440 Järvenpää) Nummenkylän päiväkoti (Yrittäjänkatu 43, 04460 Nummenkylä) Päiväkoti Pehtoori (Uudenmaantie 1, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Satusauna (Siltakatu 70, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Tahvontupa (Sipulitie 2, 04400 Järvenpää) Pikku-Nummi (Yrittäjänkatu 43, 04460 Nummenkylä) Pikku-Tahvo (Sipulitie 2,04400 Järvenpää) Isokydön päiväkoti (Satakunnankatu 6, 04400 Järvenpää) Kinnarin päiväkoti (Keskitalontie 1, 04430 Järvenpää) Lampipuiston päiväkoti (Lähteenkuja 3, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Esikko (Puistotie 83, 04430 Järvenpää) Päiväkoti Iso-Antti (Laurilantie 37, 04400 JÄRVENPÄÄ) Päiväkoti Lampaanpolska (Oinaskatu 8, 04430 Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Vanha (Oinaskatu 8, 04430 Järvenpää) Päiväkoti Ratamo (Puistotie 83 B, 04430 Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Antti (Laurilantie 37, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Kartano (Pajalantie 35, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Pikku Kytö (Satakunnankatu 6, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Päkä (Oinaskatu 8, 04430 Järvenpää) Kyrölän päiväkoti (Marssipolku 3, 04420 Järvenpää) Päiväkoti keskusta (Kansakoulunkatu 28, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Loutti (Mannilantie 50, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Mylläri (Kirjastokatu 4, 04400 Järvenpää) Päiväkoti Pesäpuu (Kulmakatu 1, 04420 Järvenpää)
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 18 Päiväkoti Puistola (Valtuustonkatu 8, 04400 Järvenpää) Pikku-Kyrö (Marssipolku 3, 04420 Järvenpää) Tanhumäen päiväkoti (Puistotie 44, 04420 Järvenpää) 12. Sairaalan ja terveyskeskuksen piha-alueet Terveysasema (Vanhankylänniemi) 8. Järvenpään kaupungin torjuntaohjelma Pujo on kansanterveydellisesti erittäin haitallinen kasvi. Jopa 10-20 % väestöstä kärsii siitepölyallergiasta. Jo allergian aiheuttama lääkekustannus on mittava. Poissaolot töistä ja terveydenhuollon resurssien sitominen aiheuttavat tämän lisäksi merkittävän lisälaskun. On järkevää kuntalaistoimintaa järjestää pujotalkoita ja järjestää kunnassa sisäinen torjuntaohjelma pujolle. Pujo on laajalle levinnyt monivuotinen rikkakasvi, jonka torjunnasta tiedetään yllättävän vähän. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti aloitti tutkimuksen vuonna 2006 pujon merkityksestä taajama-alueiden allergiakasvina. Siinä yhteydessä verrattiin kitkennän ja niiton tehokkuutta torjuntakeinona. Maatalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) ei ole yhtään pujon torjuntaan keskittynyttä tutkimushanketta. Tuloksia on kuitenkin muista saman tyyppisistä kestorikkakasveista. Pujo on levittäytynyt niin taajama-alueille kuin niiden ulkopuolelle. Pujon merkitys myös peltokasvien rikkakasvina kasvaa. Peltojen kesannointi ja peltojen suojavyöhykkeet antavat pujolle uusia mahdollisuus levitä. Yhteistyö pujotalkoissa viljelijöiden kanssa, joilla peltoja on taajaman lähellä on tärkeä. Pujon torjunta voidaan tehdä merkittäviltä osiltaan kaupungin normaalin viheralueidenhoidon yhteydessä, jolloin se aiheuttaa mahdollisimman vähän lisäkustannuksia. Pujon torjunta onkin enemmän tiedotuskampanja, jotta kaikki kuntalaiset ymmärtävät pujonhaitallisuuden ja tietävät, että heillä on tarvittaessa lupa osoitetuista kohteista itsekin kitkeä ja niittää pujoa. Pujon kitkentä ja niittäminen ei normaalisti vaadi erityisiä työkaluja.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 19 Puutarhasakset ja kukkalapio ovat usein ihan riittävät työkalut, jos on kyse yksittäisistä pujomättäistä. On myös erittäin tärkeää tiedottaa kaupunkilaisille hyvät ohjeet pujon tunnistamista varten, jotta toimenpiteet osataan kohdentaa oikeisiin kasveihin. Suurien pujoesiintymien hävittäminen on aina syytä toteuttaa viheralan ammattilaisten toimesta. Kun pujolla on haitallisia aineita kasvisoluissaan, voivat pujoa käsittelevät henkilöt saada iho- tai muita oireita, mikäli työssä ei käytetä riittävää ammattimaista suojautumista. Pujon niittoa tai kitkentää tekevällä työntekijällä on oltava hyvä työvaatetus, joka suojaa suoralta ihokontaktilta kasviin (puuvillahaalari, pitkähihainen paita, kumisaappaat ja hyvät työkäsineet). Kukinnan aikaan (heinä-elokuu) olisi vältettävä työskentelyä pujokasvustoissa ilman hengityssuojaimia. Kasvustossa työskentelevä voi altistua suurellekin määrälle allergeenia, ja henkilö, joka ei ole aikaisemmin reagoinut pujon siitepölylle voi saada vakaviakin oireita. Jos oireita ilmenee, on aina konsultoitava lääkärin kanssa annettavasta ensiavusta ja jatkohoidosta.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 20 9. Kohdekartta Kohdat 3,4,6 Terveyskeskus, Kohdat 10 Kohdat 1 ja 7 Kohdat 11 Kohdat 9
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 21 10. Kirjallisuus Anon. Siitepölyallergia. Allergia- ja astmaliitto. 2007. 11 s. Anon. 2000. Siitepöly- ja sieni-itiökausi 2000. The Finnish Pollen Bulletin vol 25. s.1-8. Anon. 2001. Siitepöly- ja sieni-itiökausi 2001. The Finnish Pollen Bulletin vol 26. s.1-8. Anon. 2002. Siitepöly- ja sieni-itiökausi 2001. The Finnish Pollen Bulletin vol 27. s.1-8. Anon. 2003. Siitepöly- ja sieni-itiökausi 2001. The Finnish Pollen Bulletin vol 28. s.1-8. Barney JN, Hay AG. & Weston LA. 2005. Isolation and characterization of allelopathic volatiles from mugwort (Artemisia vulgaris). J Chem Ecol 31: 247 265. Erkamo, M. 2001. Rikkakasviopas. Kasvinsuojeluseura ry:n julkaisuja 94. 110 s. Jantunen, J. et Sarinen, K. 2007. Pujo taajama-alueiden allergia- kasvina. Etelä-karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. s. 29. Kauppi, J. 2005. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Kuntaliitto. Mossberg, B. et. Stenberg, L. 2003. Suuri Pohjolan kasvio. Tammi. 928 s. Piirainen M, Piirainen P. & Vainio H. 1999. Kotimaan luonnonkasvit. WSOY, Porvoo-Helsinki- Juva. Rantio-Lehtimäki A. 1999. Aerobiologian yksikkö tiedottaa. Kaikki yhdessä pujon kimppuun! Allergia & Astma 4/99: 14. Rantio-Lehtimäki A. & Heinonen J. 2001. Pujon hävitys loputon työ Nuorten Työtuki ry:lle Allergia & Astma 6/2001: 27. Lähde: Kuntaliitto Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta Kansikuva: www.zum.de/stueber/lindman/18.jpg