Hyvinvointia työstä
Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja
Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden syistä Milloin sairausloma on tarpeen? Uskomukset eivät pidä aina paikkaansa! Mitä työpaikoilla voi tehdä?
Työkyvyttömyyden syyt Kelan sairausvakuutustilasto 2011
Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2012
Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo 8.2.2013
Mistä liikuntaelinvaivat johtuvat? Monista eri tekijöistä samanaikaisesti, mm. Ruumiinrakenne (esim. ylipaino) Elämäntavat (esim. tupakointi) Harrastukset (tai niiden puute) (esim. liikunta) Muut sairaudet Ruumiillinen kunto Henkinen kunto Perinnölliset tekijät Ruumiillinen kuormitus työssä ja vapaa-ajalla Henkinen kuormitus työssä ja vapaa-ajalla
Liikuntaelinkivut viimeisen kk:n aikana ja tämänhetkinen työkyky 60 50 % 40 30 20 1997 2000 2003 2006 2009 10 0 Niska-hartiat Olkapäät tai käsivarret Ranteet tai sormet Selkä 7 Lonkat tai jalat Työkyky alentunut Työ ja terveys Suomessa 1997-2009 (N=11 000) / Miranda ym
Liikuntaelinkivut ja alentuneen työkyvyn riski Alentuneen työkyvyn riski Analyyseissä huomioitu ikä, sukupuoli, koulutus, ylipaino, pitkäaikaiset sairaudet, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus (Työ ja terveys Suomessa / Miranda ym )
Sairauslomatarve Vain osittain sairauden aiheuttama, suurelta osin muista työntekijään, työpaikkaan, esimieheen ja työkavereihin liittyvistä asioista johtuva Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan Lääkäri kirjoittaa todistuksen, ettei kykene (kaikkeen) työhönsä; työpaikalla tulkitaan, ettei saa tehdä työtä Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo 8.2.2013
USKOMUKSET EIVÄT AINA PIDÄ PAIKKAANSA! Kaikki liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä. Liikuntaelinvaiva johtuu aina vauriosta tai sairaudesta. Työ on aina pahaksi liikuntaelinvaivoissa. Liikuntaelinvaivat paranevat vain levolla ja sairauslomalla. Itse asiassa liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä vain harvoin. - Ne ovat yleisiä työelämässä ja sen ulkopuolella. - Joissakin töissä oireet voivat haitata enemmän, mutta se ei tarkoita, että työ ne aiheuttaisi. Tämä on totta vain harvoin! - Useimmiten vaivan syynä on vain vähäinen tai ei mitään vauriota tai sairautta. - Röntgen- tai laboratoriotutkimuksissa ei yleensä löydy mitään oireita selittävää. Useimmiten ei pidä paikkaansa! - Työ voi tuntua vaikealta oireiden vuoksi, mutta sopivassa työssä jatkaminen ei aiheuta mitään pysyvää vauriota. Ei pidä paikkaansa! - Useimmiten parasta hoitoa suositusten mukaan on palata tavanomaisiin päivittäisiin toimiin mahdollisimman pian. - Useimmat jatkavat työssään vaivoista huolimatta tai palaavat sinne muutaman sairauslomapäivän jälkeen, vaikka oireet jatkuisivatkin. - Pitkäaikainen sairausloma on erittäin harvoin hyödyllinen. Liikuntaelinvaivoissa ei saa palata töihin ennen kuin on täysin oireeton. Ei pidä paikkaansa! - Sopiva työ kuntouttaa ja työhön paluu lyhyen sairausloman jälkeen on tärkeä osa kuntoutumista. Jokaisella on oikeus palata töihin ja saada tukea mahdollisimman varhain oireet huomioiden. - Sairauslomalta voi palata töihin myös ennen sairausloman päättymistä, kun asiasta sopii työnantajan ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Sairauslomatodistus on vain suositus poissaolon pituudesta. TULE kuntoon, Mehiläinen Työelämäpalvelut 2011
Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa Lyhennettyä työpäivää tai viikkoa tehneet palasivat 8 päivää aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää) Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 % vähemmän sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %) Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle Viikari-Juntura ym. 2011
Korvaava/kevennetty/muokattu työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen aika voidaan hyödyntää myös työntekijän koulutukseen. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo 8.2.2013
Kelan osasairauspäiväraha Edellytyksenä on, että Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen. Työntekijä jatkaa omassa työssään. Voidaan käyttää heti sairausloman jälkeen (vähintään 1+9 pv) tai 30 päivän sisällä työhön paluusta (kun kyseessä sama sairaus) Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 72 arkipäivältä
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset ( 30/60/90 ) 1.6.2012 alkaen 30: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista 60: Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk) 90: Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen.
Terv eyde nhoi 8.2.2013
Terv eyde nhoi 8.2.2013
Työterveyshuollon mahdollisuus tukea työkykyä Kuntoutuspalvelut Erikoissairaanhoito Sosiaalivakuutus / Työhallinto TTH Perusterveydenhuolto Työnantaja Työntekijä
Lopuksi Liikuntaelinvaivoja ei saada kokonaan ehkäistyä Raskas työ lisää liikuntaelinvaivoista aiheutuvaa haittaa Liikuntaelinvaivoja ei saa hetkessä parantumaan, vaikka ajan mittaan ne yleensä helpottavatkin Sopiva työ nopeuttaa vaivoista kuntoutumista ja vähentää sairauslomatarvetta Esimiehellä on tärkeä rooli sopivan työn tarjoajana Työkavereiden tulee hyväksyä yhteiset toimintatavat Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo 8.2.2013
Kiitos! kari-pekka.martimo@ttl.fi