Toimintakyky - Työkyky



Samankaltaiset tiedostot
Kela kuntouttaja 2009

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Webinaari: osasairauspäiväraha

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari Seppo Kettunen, ylilääkäri

Aktiivisen tuen avaimet

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Sosiaaliturvan selvittäminen

Kelan mahdollisuudet TULES-potilaiden kuntoutuksessa Mitä kuntoutussuunnitelmaan?

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

A-todistus ja B-lausunto sairausvakuutuslain mukainen päiväraha

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

KELAn tukema kuntoutus

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset Yhdessä työkyvyn tukena

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

työkyvyttömyyseläkkeistä

Pitkittynyt työkyvyttömyys ja toimeentulo

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Työssä vai työkyvyttömänä

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Ajankohtaista Kelassa Jorma Kiuttu, LT, dosentti Vakuutusalueen ylilääkäri Kelan Pohjois-Suomen aluekeskus

Kunnian ja omantuntoni kautta

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Transkriptio:

Toimintakyky - Työkyky

Tapaus Tiina Tiina on 32-vuotias grillimyyjä. Työhistoriaa toistakymmnetä vuotta. Sairastanut erilaisin tule-sairauksia, viimeksi molemminpuolista tenniskyynärpäätä 3kk ajan. Hoidettu konservatiivisesti kipulääkkeillä, steroidi-injektioilla ja levolla. Oireilu lievittynyt. Statuksessa todetaan lievää painoarkuutta vasemmalla humeruksen lateraaliepikondylin kohdalla, oikealla arkuutta ei ole. Tenniskyynärpään prvokaatiotestit ovat kummassakin yläraajassa negatiiviset. Diagnoosi: Epicondylitis lateralis humeri chronica la M77.1 Kuntoutussuunnitelmana esitetään uudelleenkoulutusta sellaiseen työhön, jossa ei joudu tekemään yksitoikkoisesti yläraajaa rasittavaa fyysistä työtä. Työkyvytön toistaiseksi. aluekeskus 2

Tapaus Sakari 53-vuotias mies, ei ammatillista koulutusta. Työskennellyt kotitilalla ja myöhemmin sekalaisissa töissä usealla työnantajalla lyhytaikaisesti. Viimeksi vesi- ja ympäristöpiirillä sekä kunnan erilaisissa aputöissä tukityöllistettynä, viimeksi v. 2005. Selkävaivoja pitkään. Alkuun oireita raskaammissa töissä, nykyisin oireita istuessakin. Ei säteilyoireita alaraajoihin. Ls-ranka kuvattu III/2010. Todettu nikamien ryhti hyväksi, päätelevyissä spondylosia ja nikamissa jnkv osteoporoosia. 2/3 diskusväli selvästi madaltunut, samaten 4/5 diskusväli ja syndesmofyytti-muodostumat. SI-nivelet ovat avoimet. Avioeron aikoihin v. 2005 runsaampaa alkoholin käyttöä, hoitamattomien laskujen vuoksi määrätty edunvalvoja vuodeksi. Psykologin tutkimuksessa todettu primaarikapasiteetti lievästi kehitysvammaisen tasoiseksi. Toisaalta todetaan kohtalaisen hyvät matemaattiset taidot ja erittäin hyvä lyhytkestoinen muisti. Masentuneisuutta ei todettu. Statuksessa niskahartia-alueella jnkv kiristystä ja arkuutta molemmin puolin. Kaularangan sivutaivutukset lievästi rajoittuneet, rotaatiot normaalirajoissa. Olkanivelten liikkeet toiminnalliset, kyynärnivelissä pieni symmetrinen ojennusvajaus molemmin puolin. Puristukset kohtalaiset. Alaselällä esille diffuusi arkuus. Etutaivutus selvästi jäykkä, sormet jäävät vaaksan verran lattiasta. Laseque -/-. Takareidet huomattavan kireät. Polvien ja lonkkien liikkeet toiminnalliset. Refleksit hivenen heikentyneet alaraajoissa mutta symmetriset. Diagnoosit: Degeneratio disci iv L2/3 et L4/L5 et L5/S1 M51.3, lumbalgia chr. M54, Intellicentia supnormaali F70, abusus alcoholi Z72.1 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma: Kapasiteetin vähyyden vuoksi ei uudelleenkoulutus mahdollisuuksia ole. Työkyvytön toistaiseksi, koska selkäkipu estää nostelut ja kyykistelyt. aluekeskus 3

Toimintakyky Toimintakyky Käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä aluekeskus 4

ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) luokituksen vuorovaikutussuhteet Terveydentila (häiriö tai tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät aluekeskus 5

ICF luokituksen vuorovaikutussuhteet Terveydentila (häiriö tai tauti) Lääketieteen keinoin arvioitavissa Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät aluekeskus 6

ICF luokituksen vuorovaikutussuhteet Terveydentila (häiriö tai tauti) Lääketieteen keinoin arvioitavissa Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Kuntoutuksen kohdealue aluekeskus 7

ICF luokituksen vuorovaikutussuhteet Terveydentila (häiriö tai tauti) Lääketieteen keinoin arvioitavissa Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Kuntoutuksessa huomioitava alue Kuntoutuksen kohdealue aluekeskus 8

Työkyky, mistä on kysymys? YYKKINEN UNTO Työkykyyn vaikuttavat monet tekijät Koettu työkyky Työyhteisö Oman terveyden hallinta Elämäntilanne Työn hallinta Yksilön psyykkinen kunto TYÖ- TYÖ-JA JA TOIMINTA- TOIMINTA- KYKY KYKY Yksilön fyysinen kunto Elintavat Työympäristö Työn kuormittavuus Työn vaatimukset Kompetenssi FYYSINEN KUNTO aluekeskus 9

Työkyvyttömyys SVL 8 luku 4 Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. aluekeskus 10

Työkyvyttömyys KEL 22 :n mukaan Sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvaajana. aluekeskus 11

TEL 4 3 mom. Jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä niihin verrattavia seikkoja aluekeskus 12

Työkyvyttömyyden käsitteistä Työkykyinen Työkyvytön (SVL) = tavalliseen työhönsä (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha) Työkyvyttömyyden uhka (kuntoutus) todennäköisyys siihen että työkyky alenee 2/5 noin viiden vuoden ajanjaksolla Työkyvyn olennainen aleneminen Tarkasteluhetkellä noin 2/5 työkyvyn alenema Työkyvytön/eläke Osatyökyvyttömyyseläke = 2/5 työkyvyn alenema vähintään 1 vuoden ajan Täysi työkyvyttömyyseläke = 3/5 pysyvästi aluekeskus 13

Toimintakyvyn ja toiminnallisen haitan arviointi Diagnoosin lisäksi keskeistä on kuvaus siitä mitä toiminnallista rajoitetta sairaus aiheuttaa Toiminnallinen haitta suhteessa tavalliseen työhön = työkyvyttömyys aluekeskus 14

Työkyvyttömyyden arviointi Oire Sairaus Diagnoosi Vaurio Hoito Toiminnanvajaus Haitta Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Työn vaatimukset aluekeskus 15

Lääketieteellinen työkyvyttömyys Perustuu hyvän lääketieteellisen käytännön mukaisesti diagnosoituun ja hoidettuun/hoidettavaan sairauteen, joka aiheuttaa objektiivisesti todettavissa olevan esteen ansiotyön tekemiselle aluekeskus 16

SVL 12 luku 6 Kansaneläkelaitoksen on tarvittaessa selvitettävä vakuutetun kuntoutustarve, viimeistään kuitenkin silloin, kun vakuutetun sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. aluekeskus 17

Kuntoutustarpeen toteaminen sairauspäivärahakaudella Kuntoutustarve selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa 60 pv 150 pv Kirje asiakkaalle kuntoutusmahdollisuuksista tai eläkehakemuksesta 0 1+9 300 pv - kuntoutustarpeen selvittäminen - työkyvyn menettämisen uhka kasvaa - ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen - työn jatkamismahdollisuus? varhaiskuntoutus (ASLAK ) - siirtyminen toiseen työhön? - muu työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus - työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) - ammatillinen uudelleenkoulutus? - muu työ- ja toimintakykyä edistävä kuntoutus aluekeskus 18

Lääketieteellinen selvitys (näyttö) Mitä selvityksiä tarvitaan? A-lääkärintodistus, jos aika lyhyehkö B-lääkärintodistus tai vastaavaperusteellisempi selvitys (esim. E-lausunto), kun 60 suorituspäivää ylittyy tai tätä aikaisemmin, jos työkyvyn arviointi on tavanomaista vaativampaa tai varhainen kuntoutus olisi tarpeen aluekeskus 19

Osasairauspäiväraha Edellytykset Vähintään omavastuuajan (1+9 arkipäivää) ylittävä työkyvyttömyys omat työtehtävät 12-72 arkipäivää yhtäjaksoisesti tai vähintään 12 arkipäivän jaksoissa palkansaajat, yrittäjät edeltävästi kokoaikainen työ aluekeskus 20

Osasairauspäiväraha työajan lyhentyminen joko päivittäisestä tai viikoittaisesta työajasta määrällisesti osasairauspäiväraha on puolet sitä välittömästi edeltävästä päivärahasta sopimus työnantajan kanssa työaika vähentyvät 40-60 % yrittäjän työ vähentyy vastaavasti aluekeskus 21

Osasairauspäiväraha osasairauspäivärahan lääketieteelliset edellytykset sairausvakuutuslain 8 luvun 4 :n mukainen työkyvyttömyys vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään (svl, 8 luku, 11 1.1.2007 alkaen) aluekeskus 22

Osasairauspäiväraha osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus ei vaikutusta sairauspäivärahan ensisijaisuus- tai enimmäisaikoihin 72 päivän enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahat edeltäneeltä 2 vuodelta jos vakuutettu on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kk:n ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahoja ei lasketa enimmäisaikaan aluekeskus 23

Selkäpotilaan toimintakyvyn kuvaus Kipupiirros Vas-jana (visual analogue scale) Oire- ja haittakysely (Oswestryn indeksi) aluekeskus 24

KKRL 6 Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä vakuutetulle, jolle asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi tai jonka työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen, tarvittava ammatillinen koulutus tai valmennus hänen työkykynsä säilyttämiseksi tai parantamiseksi, jollei sitä ole järjestetty aluekeskus 25

Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle lähivuosina, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon, ilman ammatillisia kuntoutustoimia tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke. aluekeskus 26

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmä M40-M54 selkäsairaudet (1000 kpl) 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 aluekeskus 27

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmä M15-M19 nivelrikko (1000 kpl) 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 aluekeskus 28

Korvatut sairauspäivärahapäivät M75 hartian-seudun pehmytkudossairaudet (1000 kpl) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 aluekeskus 29

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmä M05,M06,M08 nivelreuma (1000 kpl) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 20006 2007 2008 aluekeskus 30

Korvatut sairauspäivärahapäivät M79 fibromyalgia ja muut pehmytkudossairaudet (1000 kpl) 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 aluekeskus 31

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Tutkimus- ja hoitokäynnit (mistä lukien, kuinka usein, mihin saakka?) Lääkehoidon tarve Mahdollinen leikkaussuunnitelma ja arvioitu toteuttamisajankohta aluekeskus 32

Kuntoutussuunnitelma Lähtökohtana kuntoutujan mahdollisuudet ja tarpeet Kuntoutussuunnitelmassa asiantuntijoiden tehtävä on ohjata kuntoutujan epävarmuus, pelot, tuska ja pettymykset rakentavaksi ja aktiiviseksi toiminnaksi. Tavoitteena on ihmisen itseymmärryksen lisääntyminen ja oman elämän hallinnan kasvu sairauden kanssa. Kuntoutussuunnitelma on parhaimmillaan ennakkoelämäkerta, jossa näkyvät ne tavoitteet, joita kuntoutuja asettaa itselleen omassa tilanteessaan. aluekeskus 33

Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelmasta tulisi ilmetä seuraavat tiedot: kuntoutujan sairaus, vika tai vamma lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta tai rasitus päivittäisissä toiminnoissa, työssä, opiskelussa yms. (mistä ei suoriudu ikätasoon nähden) kuntoutuksen tavoite ja kuntoutujan sitoutuminen tavoitteeseen Kuntoutujan tarvitsemat kuntoutuspalvelut (esim. terapiat ja erilaiset kurssit) ja niiden ajoitus, kesto, jaksotus ja tiheys perusteluineen Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma Aikaisempi kuntoutus ja sen tulokset aluekeskus 34

Kuntoutussuunnitelma Lisäksi: (jatkuu) avoterapioissa ohjaus- ja tukikäyntien perustelut ja määrät perusteet omaisen tai muun läheisen osallistumisesta kuntoutukseen kuntoutuksen mahdollinen toteuttajataho hoitava taho yhteyshenkilötietoineen hoitotahon mahdollinen seurantasuunnitelma Jos kuntoutuspäätöksen tekemiseksi ei ole riittävästi em. tietoja, Kelan toimisto tekee suunnitelman laatineelle taholle yksilöidyn pyynnön kuntoutussuunnitelman täydentämiseksi aluekeskus 35

aluekeskus 36

Lkm Kuntoutujat sairauksittain 1990-2009 80 000 60 000 40 000 20 000 Muut sairaudet yht. Diabetes Astma Verenkiertoelinten sairaudet Hermoston sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 AT/Tilastoryhmä 21.1.2010 aluekeskus 37

Kuntoutujat keskeisissä sairauspääryhmissä 1996-2009 Indeksi 300 280 (1996=100) 260 240 220 200 180 160 140 120 Sairaudet yhteensä Mielenterveyden häiriöt 1) Hermoston sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sair. Verenkiertoel. sairaudet 100 80 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 100 1) Ei sisällä älyllistä kehitysvammaisuutta. AT/Tilastoryhmä 22.1.2010 aluekeskus 38

Kuntotujien työtilanne ennen kuntoutusta 2009 Työelämästä poissa olevat 29,3 % 4 % 12 % Työelämässä olevat 70,7 % 44 % 13 % 4 % Työssä oleva 43 Opiskelija % Työtön Sairauspäiväraha Kuntoutustuki/muu tilanne Alle 16-vuotias Työkyvyttömyyseläke Muu eläke 7 % 4 % 12 % Huom. Ei sisällä niitä, joilta tyotilannetieto puuttuu. AT/Tilastoryhmä 122.1.201 aluekeskus 39

aluekeskus 40

Työkyvyn arviointi (B-lausunto) Mihin työhön työkykyä on arvioitu Mikä tai mitkä ovat työkykyä alentavat sairaudet tai vammat (ICD-10) ja miten ne on todettu Toimintakyvyn luonnehdinta sekä hoidon ja kuntoutuksen vaikutus toimintakykyyn käytettävissä olevilla tiedoilla Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Johtopäätös toimintakyvystä suhteessa työn vaatimuksiin ja siitä, onko toimintakyky alentunut ja missä määrin ja kuinka kauan voidaanko tutkittavaa pitää työkyvyttömänä omaan työhönsä aluekeskus 41

Hyvän lausunnon ominaisuudet Objektiivinen arvio potilaan tilanteesta Esitiedot erillään tutkimushavainnoista Diagnoosit pohjautuvat ICD-10 luokitukseen Toimintakyvyn kuvaus Hoito- ja kuntoutussuunnitelman kuvaus Kieliasu: selkeät ja yksiselitteiset ilmaisut Allekirjoittaman lääkärin erikoisala, SV-numero / työpaikka / yhteystiedot aluekeskus 42