Ympäristömelu Raportti PR33 Y02 Sivu 1 (12) Hartela Etelä Suomi Oy Olli Pekka Teerijoki Turku 17.1.2017 TE JA RADELKENNEMELUSELVTYS Tornator, Hennala, Lahti Raportin vakuudeksi Jani Kankare toimitusjohtaja, FM HELSNK Viikinportti 4 B 18 00790 HELSNK puh. 0 377 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 200 TURKU puh. 0 5 36 promet@promethor.fi
Tornator, Hennala, Lahti Sisällysluettelo 1 Yistä... 3 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 4 4 Melutasojen laskenta... 5 4.1 Laskentamenetelmät... 5 4.2 Maastomalli ja rakennukset... 6 4.3 Liikennetiedot... 7 5 Laskentatulokset... 8 5.1 Nykyinen maankäyttö... 8 5.2 Suunniteltu maankäyttö... 8 5.3 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso... 8 5.3.1 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset... 9 5.3.2 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset... 10 6 Tulosten tarkastelu... 11 7 Lisätietoa... 12 8 Kirjallisuus... 12 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 kerroksittain. Julkisivuihin kohdistuva raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks kerroksittain. 2
Tornator, Hennala, Lahti 1 YLESTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa Lahden Hennalassa. Kohteeseen on aiemmin laadittu meluselvitys vuonna 2014 (PR33 Y01). Suunniteltujen rakennusmassojen muutosten vuoksi tässä selvityksessä on päivitetty ennustetilanteen laskennat. Tarkastelualueel on suunniteltu rakennettavan kolme 6 kerroksista ja kaksi 4 kerroksista asuinkerrostaloa. Selvityksessä on tarkasteltu ulkoalueiden melutasoa laskennallisesti nyky ja ennustetilanteessa. Lisäksi on määritetty suunniteltujen asuinrakennusten julkisivujen ja parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla DataKustik CadnaA 2017 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Johanna Toivonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SJANT JA YMPÄRSTÖ Kohde sijaitsee Lahden Hennalassa. Kohteen sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1. Kohdealueella on nykyisin kaksi vanhaa teollisuusrakennusta, jotka aiotaan purkaa. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan kolme 6 kerroksista ja kaksi 4 kerroksista asuinkerrostaloa. Asuntojen ulko oskelualue on suunniteltu sijoitettavan rakennusten rajaamal sisäpihal. Kohteen ulkoalueiden melutason kannalta merkittävin lähde on rautatieliikenne. Tieliikenteen vaikutus on pienempi, koska kohteen läheisyydessä ei sijaitse vilkasliikenteisiä teitä tai katuja. Kuva 1. Tarkasteltava alue on merkitty kuvaan punaisella. 3
Tornator, Hennala, Lahti 3 MELUTASON OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovelttavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Päätöstä soveltaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivantti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei o esitetty ohjearvoja hetkittäisil maksimiäänitasoil. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei o normaalisti iskumaista tai kapeakaistaista. Ulkoalueiden ohjearvot Taulukossa 1 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasol. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvevat alueet 55 db(a) db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, irintäalueet, taajamien ulkopuolla ovat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on db(a). 3 Oppilaitoksia palvevilla alueilla ei sovelta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yisesti käytetä oskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Sisätilojen ohjearvot Taulukossa 2 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvan melun melutasol. Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasol L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet db(a) 4
Tornator, Hennala, Lahti Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty lisäohjeita yöaikaisel melul: Melu voi vähentää unen ja von virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai von aikainen L Aeq taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 db(a). Alaraja pätee usein toistuvil, pitkään kerrallaan kestävil tai oudoil meluil, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuvil lyhytaikaisil tutuil meluil, joihin nukkuja on tottunut omaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tue huomioida yisen käytännön mukaisesti raideliikenteen aiheuttamal melul. ELY keskuksen ohjeen [5] mukaan: Mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa db AFmax. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus on tehty laskentaohjelmalla DataKustik CadnaA 2017 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen (keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeus) sekä rautatien liikennetietoja (junien määrä, tyyppi, ajonopeus ja pituus), joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutaso. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen viäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Alue rakennusten alapuolla 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 5
Tornator, Hennala, Lahti 4.2 Maastomalli ja rakennukset Laskennassa on käytetty maastomallina Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (koordinaattijärjestelmä ETRS GK26, korkeusjärjestelmä N2000). Ulkoalueiden korkeusasemana on ennustetilanteessa käytetty nykyistä maanpinnan tasoa, koska alueen tasauksen ei o arvioitu muuttuvan merkittävästi. Kohdealue on korkeusasemaltaan tasaista. Melukartoissa rakennukset on merkitty käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: omassa ovat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla ja parvekkeet turkoosilla muut omassa ovat ja suunnitellut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja arkkitehtisuunnitelmiin. Suunniteltujen rakennusten korkeudet on arvioitu kerroslukumäärän perusteella käyttäen kerroskorkeutena 3 m. Ennustetilanteen melulaskennassa on huomioitu myös viereisten kiinteistöjen uudet asuinrakennukset. Uusien asuinrakennusten väihin on suunniteltu rakennettavan parvekkeita, jotka yhdistävät rakennusten julkisivut kerrosten 2 6 korkeudella (kuva 2). Melulaskennassa ei o huomioitu niiden parvekerakenteiden vaikutusta melun viämiseen sisäpihal, jotka ovat ensimmäisen kerroksen osalta auki (porttikäytävän luotettava huomioiminen ei o melumallinnuksen keinoin mahdollista). Kuva 2. Suunniteltu rakennusmassoittelu (Arkkitehtitoimisto lkka Ridanpää, 15.12.2016). 6
Tornator, Hennala, Lahti 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 4 on esitetty käytetyt liikennetiedot, jotka on saatu Lahden kaupungilta lähialueil aiemmin laadittujen meluselvityksien yhteydessä (KVL = tien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä). Taulukko 4. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie (osuus) KVL v. 2013 [ajon.] KVL v. 2030 [ajon.] Yöaikaisen liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus (päivä/yö) [%] Nopeusrajoitus [km/h] Helsingintie (Eteläinen rengastie Tapparakatu) 10000 80 9,6 3,1 / 2,0 Helsingintie (Tapparakatu Hämeenlinnantie) 100 19000 9,6 3,1 / 2,0 Hennalankatu (Helsingintie Rykmentinkatu) 9000 10000 9,6 2,6 / 1,5 Hennalankatu (Rykmentinkatu Kärpäsenkatu) 00 8000 9,6 2,6 / 1,5 Tapparankatu (Helsingintie Mäntsäläntie) 14000 100 9,6 2,7 / 1,6 Mannerheiminkatu 1 22574 1 11,5 10,0 / 8,9 Hämeenlinnantie (vt12) 1 22574 1 11,5 10,0 / 8,9 Hollolankatu 300 0 1 9,5 3,4 / 2,3 1 Teiden/katujen liikennemäärän on arvioitu kasvavan 30 % vuoteen 2030 mennessä. Raideliikenne Taulukossa 5 on esitetty käytetyt raideliikenteen liikennetiedot, jotka on hankittu VR Track Oy:ltä 28.11.2014. Junien ajonopeus on laskettu portaittain kohteesta rautatieaseman suuntaan. Taulukossa esitetty ajonopeus vastaa junien nopeutta kohteen kohdalla. Taulukko 5. Junaliikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Nykytilanne (2014) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset C vaunut) 4 2 223 90 Pen Pendolino (Sm3) 12 2 190 120 C2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista C vaunuista koostuvat junat 19 2 143 120 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 59 13 109 120 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 8 7 0 R TaJu Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1 2 630 Ennustetilanne (2035/20) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset C vaunut) 6 3 223 90 Pen Pendolino (Sm3) 18 3 190 120 C2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista C vaunuista koostuvat junat 28 3 143 120 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 74 16 109 120 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 9 8 0 R TaJu Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1 2 630 7
Tornator, Hennala, Lahti 5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty melulaskennan tulokset tiivistetysti. Tarkempi melun viäminen on esitetty melukarttaliitteissä. Ulko oskelualueen tarkastelussa on sovelttu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja päiväaikaan L Aeq,7 22 55 db(a) ja yöaikaan L Aeq,22 7 db(a). 5.1 Nykyinen maankäyttö Kohteen melutaso nykytilanteessa on esitetty liitteissä 1A ja 1B. Laskennan perusteella päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) tarkastelualueen pohjoisosassa ja yöajan keskiäänitaso on yli db(a) tarkastelualueella lukuun ottamatta teollisuusrakennuksen eteläpuol muodostuvaa katvealuetta. Laskennan perusteella tarkastelualueen melutason kannalta merkittävin lähde on rautatieliikenne. Tieliikenteen vaikutus melutasoon on pienempi. Melutaso nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä on esitetty liitteissä 2A ja 2B. Lisääntyvästä liikenteestä johtuen melutaso kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 1 db nykyiseen verrattuna. 5.2 Suunniteltu maankäyttö Kohteen melutaso suunnitellulla maankäytöllä ennusteliikenteellä on esitetty melukarttaliitteissä 3A ja 3B. Laskennassa junaradan puol pysäköintialueel esitetyt varastorakennukset ja radan myötäinen autokatos on huomioitu umpinaisina (melua estävinä) rakenteina. Melulaskennan perusteella ennustetilanteessa päiväajan keskiäänitaso on al 55 db(a) ja yöajan keskiäänitaso on al db(a) osoitetulla oskelualueella. Koska ohjearvot suunnitellulla maankäytöllä täyttyvät, oskelualueen suojaamiseksi ei o tarpeen rakentaa erillistä meluntorjuntaa. 5.3 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso Päiväajan keskiäänitaso Liitteessä 4 on esitetty suunniteltujen asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 kerroksittain. Julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso on 54 db(a) junaradan varren rakennuksilla radan puoisilla julkisivuilla. Muihin julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso on al 54 db(a). Eri kerrosten välillä keskiäänitasossa on eroa muutamia desibejä ja taso on korkeampi ymmissä kerroksissa. Raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso Liitteessä 5 on esitetty suunniteltujen asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuva raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks kerroksittain. Hetkellinen maksimiäänitaso on 75 db(a) junaradan varren rakennuksilla radan puoisilla julkisivuilla. Taaempana sijaitsevien 4 kerroksisten asuinrakennusten osalta taso on suurimmillaan 75 db(a). 8
Tornator, Hennala, Lahti 5.3.1 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on käytetty taulukon 2 mukaisia sisä äänitason ohjearvoja ja ELY keskuksen ohjetta [5] noudattaen db:n A painotettua maksimiäänitasoa yöaikaisel raideliikenteen melul. Määritetyt ääneneristävyysvaatimukset on esitetty kuvassa 3. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten laskennassa ei o huomioitu varmuusvaraa, mikä tue huomioida julkisivujen suunnittelussa ja ääneneristävyysmitoituksessa. Vaatimukset määräytyvät kohteessa yksinomaan raideliikenteen hetkellisen maksimiäänitason mukaan. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan 37 db junaradan myötäisten asuinrakennusten radan puoisilla julkisivuilla. Tämän tasoinen vaatimus on keskikorkea, mikä tue huomioida julkisivujen suunnittelussa. Kuva 3. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) tie ja raideliikenteen melua vastaan. 9
Tornator, Hennala, Lahti Taulukossa 6 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [6]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella eli ikkunoiden ja parvekeovien pintaalasuhde lattiapinta alaan o suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei o väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puol. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puol. Melulähteen puol voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei o sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tue olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloihin aiheuttaman äänitason erotus on vähintään x db(a). 5.3.2 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyysvaatimusten mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvo 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa normaalisti ohjearvon db(a). Parvekkeil kohdistuvien melutasojen ja asetetun tavoitearvon 55 db(a) perusteella on määritetty ääneneristävyysvaatimukset parvekkeiden lasituksil (kuva 4). Seinäheijastus nostaa parvekkeen äänitasoa keskimäärin kolme desibeliä ja näin oln parveke on tarpeen lasittaa, kun julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää db(a). Esitetty vaatimus 1 2 db sisältää myös sellaiset julkisivut, joilla ylittyy päiväajan keskiäänitaso db (eli parveke tue heijastusvaikutuksen takia lasittaa). Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus on tarkasteltavassa kohteessa suurimmillaan 6 db. Tämän suuruinen äänitasoero saavutetaan yensä normaalilla raollisella 6 mm lasituksella. 10
Tornator, Hennala, Lahti Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) tie ja raideliikenteen melua vas Kuva 4. taan. Parvekkeel aiheutuvaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko, lasituksen pinta ala ja parvekkeen sivurakenteet. Tämän vuoksi on syytä aina suunnittelun edetessä tarkentaa parvekelasituksien ratkaisut, jotta äänitasoero parvekkeilla varmuudella saavutetaan. Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Parvekkeen kiinteiden rakenteiden, lasituksen ja muiden rakenteiden tue olla sellaisia, että liikenteestä parvekejulkisivuun kohdistuvan äänitason ja parvekkeen äänitason erotus on vähintään x db(a). 6 TULOSTEN TARKASTELU Piha alue Ulko oskelualueen melutason tarkastelussa on sovelttu ohjearvoja päiväaikaan L Aeq,7 22 55 db(a) ja yöaikaan L Aeq,22 7 db(a). Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot oskelualueella suunnitellulla maankäytöllä. Näin oln erillistä meluntorjuntaa ei o tarpeen tehdä oskelualueen suojaamiseksi. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus Julkisivun ääneneristävyysvaatimus tie ja raideliikennemelua vastaan on suurimmillaan 37 db junarataa lähempänä ovien asuinrakennusten radan puoisilla julkisivuilla. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi, mikä tue huomioida rakennusten suunnittelussa. Vaatimusten määrityksessä ei o huomioitu tavallisesti käytettävää 2 3 desibelin varmuusvaraa. 11
Tornator, Hennala, Lahti Parvekelasitusten vaatimukset Päiväajan ohjearvon 55 db(a) täyttymiseksi osa parvekkeista esitetään lasitettavaksi. Riittävä äänitasoero saavutetaan todennäköisesti normaalilla raollisella 6 mm lasituksella. Lasitusratkaisuilla aikaansaatavaan vaimennukseen ja parvekkeella havaittavaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisujen lisäksi mm. parvekkeen rakenne, muoto ja mitat. Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut, joilla riittävät äänitasoerot saavutetaan, on suositeltavaa tarkentaa suunnittelun edettyä. Huoneistojen sijoittelu Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistuksen [5] mukaisesti mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa keskiäänitaso alittaa ohjearvot. Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso alittaa db(a) asuinrakennusten kaikilla julkisivuilla. Näin oln huoneistot voidaan melun näkökulmasta katsottuna sijoittaa vapaasti. 7 LSÄTETOA Jani Kankare Promethor Oy puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi 8 KRJALLSUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:5. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:4. Århus 1996. s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Sosiaali ja terveysministeriö. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 5. Airola Hannu, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino. liikenne ja ympäristökeskus, OPAS 02/2013. 6. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 12
2699 260000 2600 260100 2601 620 620 620 627 627 62800 62800 628 628 62900 62900 629 629 Liite 1A 2699 > db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) 260000 PR33-Y02 2600 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 17.1.2017 260100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2601 620
2699 260000 2600 260100 2601 620 620 620 627 627 62800 62800 628 628 62900 62900 629 629 Liite 1B 2699 > db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) 260000 PR33-Y02 2600 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 17.1.2017 260100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2601 620
2699 260000 2600 260100 2601 620 620 620 627 627 62800 62800 628 628 62900 62900 629 629 Liite 2A 2699 > db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) 260000 PR33-Y02 2600 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 17.1.2017 260100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2601 620
2699 260000 2600 260100 2601 620 620 620 627 627 62800 62800 628 628 62900 62900 629 629 Liite 2B 2699 > db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) 260000 PR33-Y02 2600 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Nykyinen maankäyttö ja ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 17.1.2017 260100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2601 620
2699 260000 2600 260100 2601 62900 62900 628 V 628 V 62800 V V 62800 V 620 620 627 627 620 629 629 Liite 3A 2699 > db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) 260000 PR33-Y02 2600 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 17.1.2017 260100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2601 620
2699 260000 2600 260100 2601 62900 62900 628 V 628 V 62800 V V 62800 V 620 620 627 627 620 629 629 Liite 3B 2699 > db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) 260000 PR33-Y02 2600 Mittakaava 1:10 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 17.1.2017 260100 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2601 620
59 59 59 59 59 V 54 59 56 59 56 59 59 V 59 59 58 58 54 V V 59 54 59 59 59 59 V 56 56 59 59 V 59 59 56 V V V V Äänitaso 1. kerroksen korkeudella Äänitaso 2. kerroksen korkeudella 59 56 59 V 56 56 59 59 V 59 56 V V 53 53 53 53 56 V 57 56 59 V 59 57 V 53 53 V 54 54 54 54 V V Äänitaso 3. kerroksen korkeudella Äänitaso 4. kerroksen korkeudella 56 V 57 57 59 V 59 57 53 V V 61 58 61 V 53 58 59 57 V 57 53 54 V V V V Äänitaso 5. kerroksen korkeudella Äänitaso 6. kerroksen korkeudella Liite 4 > db(a) > db(a) > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) PR33-Y02 Mittakaava 1:10 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 17.1.2017 Laskenta kerroksittain
81 80 80 80 80 V 75 81 77 81 77 81 81 81 81 V 64 69 69 81 81 80 80 76 63 V 64 64 64 63 63 71 72 V 61 62 72 72 80 75 81 81 81 81 V 81 77 78 81 81 81 81 V 71 81 81 78 V 72 64 72 V 62 74 62 62 62 69 69 69 V 59 71 V 61 61 59 Äänitaso 1. kerroksen korkeudella Äänitaso 2. kerroksen korkeudella 81 76 81 81 81 81 V 78 78 81 V 64 71 71 71 78 72 V 64 72 V 63 74 74 74 63 64 74 64 79 81 V 72 79 78 81 V 63 71 71 78 72 V 63 69 71 V 74 75 75 75 72 71 V 62 69 62 69 59 72 71 71 71 V 64 64 62 Äänitaso 3. kerroksen korkeudella Äänitaso 4. kerroksen korkeudella 79 81 V 79 78 81 V 64 81 78 V 64 V 79 81 V 79 81 78 V 78 71 V 69 V V V Äänitaso 5. kerroksen korkeudella Äänitaso 6. kerroksen korkeudella Liite 5 > 55 db(a) > db(a) > db(a) > db(a) > 75 db(a) > 80 db(a) PR33-Y02 Mittakaava 1:10 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Tornator, Hennala, Lahti. Suunniteltu maankäyttö ja ennusteliikenne. Julkisivuihin kohdistuva raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso LAF,maks. 17.1.2017 Laskenta kerroksittain