KIRJALLINEN KYSYMYS 108/2007 vp Seutulan Uusiometalli Oy:n aiheuttama melu Eduskunnan puhemiehelle Kuusankoski Oy:n omistama Seutulan Uusiometalli Oy aiheuttaa toiminnallaan kohtuutonta melua ja haittaa alueen asukkaille Vantaan Seutulassa osoitteessa Hanskalliontie 3. Murskaamon toiminnasta aiheutuva kova melu leviää lähiympäristöön laitosrakennuksen aukinaisen katon kautta. Seutulan Uusiometalli Oy:n mukaan avokattoa ei voi sulkea räjähdysvaaran takia, vaikka laitoksessa murskattava romurauta ei tiettävästi ole räjähdysaltista. Lisäksi laitoksen pihalla liikuteltavat romut aiheuttavat pudotessaan iskumaista kovaa melua lähiympäristöön. Tätä melun iskumaisuutta Uudenmaan ympäristökeskus ei ole ottanut huomioon toimiluvassaan. Seutulan Uusiometalli Oy:n laitos toimii Seutulassa Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla ja valvonnassa. Uudenmaan ympäristökeskus ei näytä ottavan meluongelmaa tosissaan alueen asukkaiden ja Seutulan kyläyhdistys ry:n lukuisista valituksista huolimatta. Asukkaiden toimesta meluja on käynyt mittaamassa alan asiantuntija Jaakko Pöyry Oy:stä. Meluhaitta on todettu mittauksissa suureksi. Vantaan Seutulan kylän Björkvikin tilalla 18.4.2005 kello 14.10 14.50 ja 19.4.2005 kello 17.45 18.40 tehtyjen melumittauksien tulokset osoittivat, että Seutulan Uusiometalli Oy:n laitos ylittää huomattavasti lupaehdoissa asetetut normit. Mittauksissa selvisi, että laitoksen todellinen iskumaisen melun taso ylitti selvästi sille lupaehdoissa määrätyt 48 db:n rajat. Melun todellinen taso vaihteli koko mittauksen ajan välillä 50,0 db 61,3 db. Mittauksien tekemisestä ei ilmoitettu Seutulan Uusiometalli Oy:lle eikä Kuusankoski Oy:lle. Tämä melun pistokoemittaus tehtiin siksi, että laitoksen koettiin rikkovan lähes jatkuvasti sille annettuja lupaehtoja esim. melun db-rajojen osalta. Tämä haluttiin pistokokeella todentaa. Meluhaitan suuruuden vuoksi Kuusankoski Oy:n laitos olisi ilmeisesti mahdollista sulkea todellisen terveysriskin nojalla. Tehdyissä sammalpallotutkimuksissa ovat raskasmetallien, raudan ja muiden myrkyllisten päästöjen arvot alueella nousseet sata-, jopa neljäsataakertaisiksi. Laitoksen melu- ja ympäristöhaitta voitaisiin minimoida samalla tavalla kuin Tuusulan kunnan puolella toimivassa Tikkurilan Romu Oy:ssä. Tikkurilan Romu puristaa metallia, mikä on vähemmän melua tuottava prosessi kuin Seutulan Uusiometalli Oy:n tapa murskata metalli lyömällä. Lisäksi Tikkurilan Romun murskaamon välittömään läheisyyteen on rakennettu meluseinä, joka myös peittää murskan ja on näin ollen poistanut melun. Seutulan Uusiometalli Oy:n laitos on rakennettu mäen päälle. Sieltä melu ja raskasmetallit leviävät helposti Vantaan jokilaakson alueelle. Jos Seutulan Uusiometalli Oy:n laitoksen pitää olla kyseisellä paikalla, ainoa vaihtoehto on laitoksen kattaminen kokonaan, jolloin melut ja saasteet pysyvät sisällä laitoksessa, josta ne voidaan suodattaa pois. Tätä pitäisi edellyttää ehtona yrityksen toiminnan jatkamiselle. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä Seutulan Uusiometalli Oy:n murskaamolaitoksen aiheuttamalle meluhaitalle Vantaan Seutulassa? Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007 Antti Kaikkonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 108/2007 vp Antti Kaikkonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 108/2007 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä Seutulan Uusiometalli Oy:n murskaamolaitoksen aiheuttamalle meluhaitalle Vantaan Seutulassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Merkittävästi ympäristöön vaikuttavien toimintojen sääntelyssä on keskeisessä asemassa ympäristönsuojelulain (86/2000) ja -asetuksen (169/2000) mukainen ympäristölupamenettely. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Lupaharkinnassa laitoksen ympäristövaikutuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, jolloin huomioon otetaan esimerkiksi toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, veteen ja maaperään sekä melu. Lainsäädännössä on yksityiskohtaiset säännökset siitä, miten hakemus käsitellään, sekä siitä, mitä tietoja ja minkälaisia määräyksiä ympäristöluvan tulee sisältää, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiset vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, mukaan lukien terveyshaittojen ehkäisy. Myös toiminnan sijoituspaikka ja tätä kautta toiminnan sallittavuus harkitaan tapauskohtaisesti kunkin toiminnan osalta erikseen noudattaen ympäristönsuojelulain säädöksiä. Ympäristönsuojelulain mukaan lupahakemuksesta tiedotetaan ja asianosaisille varataan tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta. Muutkin voivat lausua mielipiteensä asiassa. Jokainen ympäristöluvan tarvitseva toiminta käy läpi hyvin yksityiskohtaisesti säännellyn menettelyn, jossa toiminnan sallittavuus ympäristön pilaantumisen (mukaan lukien terveyshaittojen) ehkäisemisen kannalta tulee tarkoin arvioiduksi. Toiminta, josta aiheutuisi lainsäädännön vastaisia seurauksia, ei näin ollen voisi saada lainkaan ympäristölupaa eikä voisi toimia. Hankkeen sallittavuuden arviointia vahvistaa myös ympäristönsuojelulainsäädäntöön sisältyvät kansalaisten laajat osallistumismahdollisuudet takaava muutoksenhakujärjestelmä. Kysymyksessä mainitulla laitoksella on voimassa oleva lainvoimainen Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.12.2002 myöntämä määräaikainen ympäristölupa, jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 30.12.2003 tarkistanut. Korkein hallinto-oikeus on 25.11.2005 vahvistanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. Lupapäätöksessä on ratkaistu toiminnan lupamääräykset, joiden noudattamista valvoo Uudenmaan ympäristökeskus. Toiminnanharjoittajan on lupapäätöksen mukaan haettava uusi lupa 31.12.2008 mennessä, jolloin toiminnan ympäristönsuojelulain mukaisuus ja määräysten ajantasaisuus arvioidaan uudelleen. Jos toimintaa ei harjoitettaisi ympäristöluvan määräysten mukaisesti eikä valvontaviranomainen reagoisi asiaan, on kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi ympäristönsuojelulain 92 :ssä säädetty niin sanotusta vireillepano-oikeudesta. Menettelyssä haitankärsijä voi esimerkiksi vaatia valvontaviranomaisen toimia rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi. 3
Ministerin vastaus Ympäristönsuojelulain järjestelmä turvaa jo nykyisellään sekä toiminnanharjoittajien että mahdollisten haitankärsijöiden asemaa. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2007 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki 4
Ministerns svar KK 108/2007 vp Antti Kaikkonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 108/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent: Vad ämnar regeringen göra åt den bullerolägenhet som bolaget Seutulan Uusiometalli Oy:s krossanläggning orsakar i Sjöskog i Vanda? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Miljötillståndsförfarandet enligt miljöskyddslagen (86/2000) och miljöskyddsförordningen (169/2000) är i en central ställning vid regleringen av verksamheter som har omfattande följder för miljön. Enligt 28 i miljöskyddslagen krävs tillstånd för verksamhet som medför risk för förorening av miljön. Vid tillståndsprövningen granskas anläggningens miljökonsekvenser ur helhetssynvinkel och beaktas t.ex. de utsläpp verksamheten orsakar i luften, vattnet och jordmånen samt det buller den orsakar. Lagstiftningen innehåller detaljerade bestämmelser om hur ansökan behandlas samt om vilka uppgifter och hurdana bestämmelser miljötillståndet bör innehålla för att verksamheten skall uppfylla kraven enligt miljöskyddslagstiftningen när det gäller att förebygga miljöföroreningar, inklusive förebyggande av olägenheter för hälsan. Även platsen för verksamheten och härigenom frågan om verksamheten kan tillåtas prövas från fall till fall skilt för varje verksamhet under iakttagande av bestämmelserna i miljöskyddslagen. Enligt miljöskyddslagen skall informeras om tillståndsansökan och parterna ges tillfälle att framställa anmärkningar med anledning av tillståndsärendet. Även andra än parterna skall ges tillfälle att framföra sin åsikt i ärendet. Varje verksamhet som behöver miljötillstånd går igenom ett förfarande som är väldigt detaljerat reglerat och där det noga prövas om verksamheten kan tillåtas med tanke på förebyggandet av miljöföroreningar (inklusive olägenheter för hälsan). Verksamhet som orsakar följder som strider mot lagstiftningen kan alltså inte alls beviljas miljötillstånd eller fungera. Prövningen av om projektet kan tillåtas stärks även av systemet för ändringssökande som utgör en garanti för medborgarnas omfattande möjligheter att delta enligt miljöskyddslagstiftningen. Den anläggning som nämns i spörsmålet har ett giltigt lagakraftvunnet miljötillstånd som beviljades för viss tid av Nylands miljöcentral 4.12.2002 och justerades genom ett beslut av Vasa förvaltningsdomstol 30.12.2003. Högsta förvaltningsdomstolen fastställde 25.11.2005 Vasa förvaltningsdomstols beslut. I tillståndsbeslutet har tillståndsbestämmelserna för verksamheten avgjorts och Nylands miljöcentral övervakar hur de iakttas. Verksamhetsutövaren skall enligt tillståndsbeslutet ansöka om nytt tillstånd före 31.12.2008, då det tas till ny prövning om verksamheten överensstämmer med miljöskyddslagen och bestämmelserna är aktuella. Om verksamheten inte bedrivs i enlighet med bestämmelserna i miljötillståndet och tillsynsmyndigheten inte reagerar på saken, föreskrivs i 92 i miljöskyddslagen om rätten att anhängiggöra ärenden för att garantera medborgarnas rättsskydd. Vid förfarandet kan den skadelidande t.ex. kräva att tillsynsmyndigheten vidtar åtgärder för att rätta till en förseelse eller försummelse. 5
Ministerns svar Systemet i miljöskyddslagen tryggar redan nu både verksamhetsutövarnas och eventuella skadelidandes ställning. Helsingfors den 18 juni 2007 Miljöminister Paula Lehtomäki 6