KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla. Hanke alkanut 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018 Hankealueena Satakunta, Varsinais-Suomi ja Loimijoen- ja Punkalaitumenjoen valuma-alue. Tarkempaa tarkastelua varten on valittu pilottialueiksi, Merikarvianjoen-, Punkalaitumenjoen, Ruskonjoen- Raisionjoen ja Kiskonjoen- Perniönjoen valuma-alueet.
KOTOMA Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, MTK- Varsinais-Suomen, MTK-Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa Hankkeen kustannusarvio on 175 000 joka muodostuu Ympäristöministeriön myöntämästä RAKI- rahoituksesta ja omarahoitusosuuksista.
Hankkeen tausta Vuonna 2010 Baltic Sea Action Summit:ssa Suomen hallitus sitoutui saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-2020 sisältyvän ympäristökorvaus-järjestelmän toimenpiteiden kohdentuminen ei ole toteutunut vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi suojavyöhykkeistä on Lounais-Suomessa kohdentunut vain noin 30 % vesiensuojelun kannalta keskeisimmille kohteille. Ympäristökorvausjärjestelmän kohdentamismenetelmiä on tarpeen tarkentaa seuraavalle ohjelmakaudelle 2021-2025, mikäli vesienhoidon tavoitteet aiotaan edes osittain saavuttaa. 4
Hankkeen tavoite on: Hankkeen tavoitteena on kehittää kohdentamisen toimintamalli, jonka avulla kuormittavimmat peltolohkot voidaan tunnistaa valumaalue- ja lohkokohtaisesti ja antaa niille toimenpidesuosituksia. Hankkeessa kehitetään kohdentamiseen käytettävää paikkatietotyökalua. Tärkeää on toimenpiteiden edistäminen käytännön tasolle ja erilaisten rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen. Tavoitteena on, että syntyneellä mallilla Ympäristökorvausjärjestelmästä saadaan taloudelisesti ja vesien suojelun kannalta tehokkaampi 5
Hankkeen työvaiheet RUSLE 2015 ArcGis Online Paikkatietoanalyysi Menetelmien pilotointi Toimintamallin kokoaminen Tammikuu Kesäkuu 2017 Kesäkuu 2017 Kesäkuu Joulukuu 2017 Kesäkuu 2017 Maaliskuu 2018 Joulukuu 2017 Kesäkuu 2018 6
RUSLE 2015- eroosiomalli RUSLE2015- malli on matemaattinen kaava jossa: Tavoitteena on mallintaa veden aiheuttamaa eroosiota Yhdistelee dataa eroosioon vaikuttavista tekijöistä 7
RUSLE 2015- eroosiomalli E = R K C LS P Jossa: E: Keskimääräinen vuosittainen eroosio (t/ha/v) R: Sateen eroosiovaikutus (MJ mm/ha/t/v) K: Maaperän eroosiotekijä ( t/ha/mj/mm) C: Maanpeite LS: Rinteen pituus ja jyrkkyys P: Toimenpiteet eroosioaineksen liikkumisen estämiseksi tai ohjaamiseksi 8
ArcGis online RUSLE 2015 Kesäkuussa 2017 RUSLE 2015 malli vietiin ArcGis-online palveluun. ArcGis online palvelu toimii esittelyalustana RUSLE mallille. Malli on vapaasti selattavissa KOTOMA:n nettisivujen kautta tai osoitteessa: http://ely.maps.arcgis.com/apps/view/index.html?appid=f41384e70 64f433ebc65fcef19484de9 9
Paikkatietoanalyysi Yhdistetään RUSLE 2015 aineisto ja ELY-keskuksen käytössä oleva paikkatietoaineisto. Lopputuloksena työkalu Arcmap paikkatieto-ohjelmistoon. Työkalun tarkoitus on luoda aineisto, josta voi tunnistaa peltolohkot, jotka ovat herkkiä eroosiolle ja ilmoittaa, mitkä vesiensuojelutoimenpiteet soveltuvat kyseiselle lohkolle. 10
Kaltevuusaineistot Peltolohkot Vesistöt Suojavyöhykkeet RUSLE 2015 Lannanlevitys Valumavesien hallinta Nurmet & suojavyöhykkeet Kipsin levitys Rakennekalkin levitys Kasvulohkokohtainen taulukko 11
Kriteeristön valinta Jokaisella vesien suojelutoimenpiteelle annetaan hylkääviä ja puoltavia kriteerejä joiden perusteella arvioidaan menetelmän soveltuvuutta kullekin pellolle. Esimerkkinä suojavyöhykkeen sijoittamisen kriteerejä. Kyllä Voit perustaa peltolohkoille, jotka sijaitsevat Natura alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. Ei Ei vesistön äärellä jos uoman ja pellon välissä on keskimäärin 10m joutomaata, metsää, tonttimaata, Tiealuetta tai muuta aluetta. Pelto on alle 10m päässä vesistöstä ja alueen leveys on keskimäärin yli 15 metriä 12
Paikkatietoanalyysi Ylläpitäjän näkymät Lähtötilanne Lopputulos taulukkomuotona: Valumavesien ELY Maatila_tu Peruslohko Kasvulohko Kasvi Pinta_ala_ Eroosioherkkä Suojavyöhyke Lannan levitys hallinta 2 481045430 4810132895 A Avokesanto 0,03 1 1 1 0 2 481045430 4810132895 E Kaura 1,51 0 0 0 0 2 704013670 4810095008 A Viherlannoitusnurmi 2,94 0 1 0 1 2 481045430 4810132895 F Kaura 0,4 1 1 1 1 Työkalua voidaan päivittää aina aineistojen päivittyessä, tai kun kriteereitä tulee lisää tai ne muuttuu. 13
Menetelmien pilotointi Toimintamallin testaus 4:llä pilottialueella Punkalaitumenjoki Ruskonjoki - Raisionjoki Kiskonjoki - Perniönjoki Merikarvianjoki Tarkoitus testata eri menetelmien toimivuutta ja sitä kuinka hyvin mallit pitävät paikkaansa. Yhteys maanviljelijöihin Vuorovaikutus Paikallinen asiantuntemus 14
Toimintamallin kokoaminen Tarkoituksena on koota toimintamalli miten paikkatiedon avulla voidaan kohdentaa oikeita toimenpiteitä oikeaan paikkaan tiettyjen kriteerien täyttyessä. Kevään 2018 aikana: Mallin testausta Valtakunnallisen hyödyntämisen edellytysten arviointi Suunnitelma toimintatavan käyttöönotosta Neuvojien koulutus Loppuraportointi 15
KIITOS! Pekka Parkkila 0503961605 pekka.parkkila@ely-keskus.fi 16