Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.8.2017 COM(2017) 427 final 2017/0193 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta FI FI

1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Päästökatto ja -kauppa -järjestelmät ovat välineitä, joilla kustannustehokkaasti ja taloudellisesti vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä. Kasvihuonekaasujen enimmäismäärällä ( päästökatolla ) varmistetaan, että toimet ovat ympäristön kannalta tehokkaita, ja päästöoikeuksien kaupalla mahdollistetaan joustavuus päästövähennysten saavuttamisessa. Euroopan unionilla on yli kymmenen vuoden kokemus EU:n päästökauppajärjestelmästä, joka on maailman suurin päästökatto ja -kauppa -järjestelmä. Kun päästökauppajärjestelmien välille luodaan yhteys, yhden järjestelmän osallistujat voivat käyttää vaatimusten täyttämiseen toisen siihen kytketyn järjestelmän yksiköitä. Tällaisen yhteenkytkemisen odotetaan johtavan hiilen hinnoitteluun laajemmin. Järjestelmien kytkeminen yhteen laajentaa markkinoita ja lisää mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen, mikä parantaa päästökaupan kustannustehokkuutta. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Hyvin toimivien kansainvälisen hiilimarkkinoiden kehittäminen alhaalta ylöspäin suuntautuvan päästökauppajärjestelmien yhteenkytkemisen kautta on EU:n ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikainen poliittinen tavoite. Erityisesti se nähdään välineenä saavuttaa ilmastotavoitteet, myös Pariisin sopimuksesta johtuvat tavoitteet. EU:n päästökauppajärjestelmän toteuttamisesta annetun direktiivin 1 25 artiklassa mahdollistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän kytkeminen muihin päästökauppajärjestelmiin edellyttäen, että kyseiset päästökauppajärjestelmät ovat pakollisia, niissä asetetaan päästöille absoluuttinen enimmäismäärä ja ne ovat yhteensopivia. Neuvosto antoi 20. joulukuuta 2010 päätöksen, jolla valtuutetaan komissio aloittamaan neuvottelut Sveitsin valaliiton kanssa EU:n ja Sveitsin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän välisestä yhteydestä. Sveitsin päästökauppajärjestelmä tuli vuonna 2013 pakolliseksi suurille energiaintensiivisille laitoksille, ja järjestelmässä asetetaan absoluuttinen katto kasvihuonekaasupäästöille. Siten se täyttää kaksi perusedellytystä sen kytkemiselle EU:n päästökauppajärjestelmään. Yleisesti ottaen Sveitsin päästökauppajärjestelmä on rakenteeltaan hyvin samanlainen EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa. EU:n ja Sveitsin päästökauppajärjestelmät kattavat samat kasvihuonekaasut ja toimialat, järjestelmään sisällyttämiselle on samat kynnysarvot ja järjestelmään kuuluvat yksiköt määritetään laitostasolla. Sveitsin päästökauppajärjestelmässä joka vuosi myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään vuosittain samalla lailla kuin EU:n järjestelmässä. Päästöoikeuksien jakomenetelmät ovat yhteensopivat: oletusmenetelmä on huutokauppa, ja päästöoikeuksien jakamiseen toimialoille, jotka siirtymävaiheessa saavat päästöoikeuksia maksutta, sovelletaan samankaltaisia kynnysarvoja. Kansainvälisiä hyvityksiä koskevat laadulliset ja määrälliset vaatimukset ovat samanlaisia. Molempien järjestelmien tämänhetkinen päästökauppakausi kattaa vuodet 2013 2020. Molemmissa järjestelmissä vaatimusten noudattamisen kaudet vastaavat kalenterivuosia. Järjestelmään kuuluvien yksiköiden on raportoitava päästöistä ja palautettava päästöoikeudet seuraavan 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta FI 2 FI

vuoden 31. maaliskuuta ja 30. huhtikuuta mennessä. Seuraamukset siitä, ettei palauteta riittävästi päästöoikeuksia, ovat molemmissa järjestelmissä samanlaisia. Vaikka Sveitsin päästöoikeusjärjestelmä ei vielä kata ilmailua, ilmailutoiminta on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä Sveitsissä. Ilmailun sisällyttämistä Sveitsin päästökauppajärjestelmään on pidetty keskeisenä edellytyksenä sen kytkemiselle EU:n päästökauppajärjestelmään. Sveitsi pyrkii sisällyttämään ilmailun Sveitsin päästökauppajärjestelmään ja soveltamaan ilmailuun samanlaisia sääntöjä kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä. Kuten EU:n päästökauppajärjestelmää, Sveitsin päästökauppajärjestelmää tarkistetaan parhaillaan seuraavaa päästökauppakautta 2021 2030 varten. Sopimus Sveitsin päästökauppajärjestelmän ja EU:n päästökauppajärjestelmän kytkemisestä yhteen sisältää määräyksiä, joilla jatkossakin varmistetaan yhteensopivuus järjestelmien välillä, jotta yhteys voidaan säilyttää kaudella 2021 2030. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Huolimatta siitä, että päästökauppaa käytetään yhä enemmän Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, tällä hetkellä olemassa ei ole kansainvälisiä hiilimarkkinoita eikä maailmanlaajuisesti yhdenmukaista hiilen hintaa. Maat toteuttavat päästöjen vähentämiseksi erityyppisiä toimia, joihin kuuluu sekä markkinaperusteisia toimia että perinteisempiä ohjaus ja hallinta -toimia. Tämä aiheuttaa kaikkein energiaintensiivisimmillä aloilla riskin hiilivuodosta eli tuotannon siirtämisestä maihin, joissa tavoitteet ja toimet ovat vähemmän tiukkoja. Järjestelmien kytkemiselle yhteen edistetään hiilen hintojen lähentymistä kytketyissä järjestelmissä, mikä puolestaan edistää tasapuolisia toimintaolosuhteita. Kunhan Sveitsin päästökauppajärjestelmä kattaa ilmailun, Sveitsin sisäisiä, Sveitsin ja EU:n välisiä ja EU:n jäsenvaltioiden välisiä lentoja kohdellaan samalla tavalla. 2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 192 artiklan 1 kohta yhdessä sen 218 artiklan kanssa. SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 191 artiklan mukaisesti Euroopan unionin on edistettävä muun muassa seuraavien tavoitteiden saavuttamista: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen; sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen. SEUT-sopimuksen 218 artiklassa määrätään Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisiä sopimuksia koskevissa neuvotteluissa noudatettavasta menettelystä ja tällaisten sopimusten tekemisestä. Mainitun artiklan 5 kohdassa määrätään, että neuvosto tekee neuvottelijana toimivan komission ehdotuksesta päätöksen, jolla annetaan lupa sopimuksen allekirjoittamiseen. SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdassa määrätään, että neuvosto tekee neuvottelijana toimivan komission ehdotuksesta päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. FI 3 FI

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) EU:n päästökauppadirektiivi on voimassa oleva EU:n väline, jonka voimassaolo jatkuu vuoden 2020 jälkeen. SEUT-sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti järjestelmien kytkemistä koskevan sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan komission tekemällä ehdotuksella EU:n tasolla, koska sopimus mahdollistaa sen, että EU:n järjestelmän osallistujat voivat käyttää vaatimusten täyttämiseen Sveitsin järjestelmästä peräisin olevia yksiköitä. On tehokkaampaa toimia EU:n tasolla ja mahdollisuuksien mukaan kansainvälisellä tasolla kuin jäsenvaltioiden tasolla, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rajat ylittäviä. EU:n toimet ovat kaikkein tehokkain tapa saavuttaa EU:n omat ja kansainväliset ilmastotavoitteet samalla kuin säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa EU:n kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet vuoteen 2020 ja vuoteen 2030 mennessä kustannustehokkaalla tavalla ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. 3. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole talousarviovaikutuksia. 4. LISÄTIEDOT Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset Ehdotus koskee päätöstä, jolla annetaan lupa EU:n ja Sveitsin välisen sopimuksen allekirjoittamiseen Euroopan unionin puolesta. SEUT-sopimuksessa määrätään, että neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen, jolla annetaan lupa kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamiseen ja tekemiseen. Sopimus Sopimuksessa esitetään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sekä institutionaalinen rakenne yhteyden luomiseksi kyseisten kahden päästökauppajärjestelmän välille. Kun yhteys unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välillä toimii, yhdestä järjestelmästä peräisin olevia päästöoikeuksia voidaan käyttää vaatimusten täyttämiseen toisessa järjestelmässä (sopimuksen 4 artiklan 1 kohta). Yhteensopivuuden varmistamiseksi sopimuksen 2 artiklassa määrätään, että unionin ja Sveitsin päästökauppajärjestelmien on täytettävä tietyt keskeiset perusteet. Nämä perusteet esitetään sopimuksen liitteessä I ja ne vastaavat suuressa määrin EU:n päästökauppajärjestelmää koskevien säädösten tai täytäntöönpanosäädösten säännöksiä. Kummassakin järjestelmässä voidaan hyväksyä säännöksiä, jotka ovat keskeisiä perusteita tiukempia. Sopimuksen 10 artiklan perusteella järjestelmiä koskevan lainsäädännön kehittyessä ei tarvita merkittäviä uudelleenneuvotteluja, mikäli järjestelmät noudattavat keskeisiä perusteita. Sopimuksen 10 ja 11 artiklassa luodaan prosessi tietojen jakamista ja koordinointia varten, jotta varmistetaan sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano ja kytkettyjen järjestelmien jatkuva eheys. Sopimuksessa muun muassa edellytetään, että osapuolet tiedottavat toisilleen merkittävistä lainsäädännön kehityksistä (sopimuksen 10 artiklan 2 kohta). Sopimuksessa selvennetään, että Sveitsin päästökauppajärjestelmässä on annettava ilmailun osalta unionin järjestelmän säännöksiä vastaavat säännökset ennen kuin sopimus tulee FI 4 FI

voimaan. Ilma-aluksen käyttäjiä hallinnoi ETA-valtio tai Sveitsi yhden palvelupisteen lähestymistavan mukaisesti, jolloin yksi viranomainen vastaa molempien järjestelmien täytäntöönpanosta. Sopimuksen 12 artiklalla perustettu sekakomitea on sopimuksen pääasiallinen ohjauselin. Siinä on mukana molempien osapuolten edustajia, ja se on vastuussa sopimuksen hallinnoinnista ja asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Sillä on keskeinen rooli tiedonvaihdossa ja koordinoinnissa sekä sen arvioimisessa, täyttävätkö osapuolet edelleen keskeiset perusteet. Sekakomitea voi ehdottaa muutoksia sopimuksen artikloihin ja tehdä muutoksia liitteisiin. Sekakomitean toiminta käynnistyy väliaikaisesti sopimuksen allekirjoituspäivämääränä. Sopimuksen 14 artiklassa määrätään menettelyistä riitojen ratkaisemiseksi. Kumpikin sopimuksen osapuoli voi saattaa osapuolten väliset sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi. Jos sekakomitea ei pysty ratkaisemaan riitoja kuuden kuukauden kuluessa, riita voidaan saattaa jommankumman osapuolen pyynnöstä pysyvän välitystuomioistuimen käsiteltäväksi. Kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen lopullisesti (16 artikla). Sopimuksen 15 artiklassa esitetään järjestelyt sopimuksen soveltamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Niillä voidaan suojata päästökauppajärjestelmien eheys lyhyellä varoitusajalla. Ehdotetuilla keskeytysjärjestelyillä estetään toisesta järjestelmästä peräisin olevien päästöoikeuksien palauttaminen. Keskeytysjärjestelyt voidaan käynnistää ainoastaan rajallisissa olosuhteissa määräajaksi ja niitä voidaan jatkaa sopimuksen irtisanomiseen saakka. Sopimus sisältää periaatteiden, tavoitteiden ja institutionaalisten järjestelyiden lisäksi yhteyden toteuttamista koskevia teknisiä määräyksiä, jotka liittyvät rekistereihin (3 artikla), laskentaan (4 artikla), huutokauppoihin (5 artikla) sekä arkaluonteisiin tietoihin ja turvallisuuteen (8 ja 9 artikla). Kaupankäynnin mahdollistamiseksi rekisterien välille luodaan suora yhteys, joka perustuu yhteyttä koskeviin teknisiin standardeihin (LTS). Ne vastaavat tämän sopimuksen liitteessä II esitettyjä periaatteita. Rekisteriyhteyden hallinnoinnista vastaa Sveitsin osalta Sveitsin rekisterinvalvoja ja EU:n osalta unionin keskusvalvoja. LTS-standardien lisäksi rekisteriyhteyden rekisterivalvojien on määritettävä yhteiset toimintamenettelyt rekisteriyhteyttä varten. Ne voivat erikseen tai yhdessä sulkea yhteyden väliaikaisesti järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi. Kun yhteys on luotu, tilinhaltijat voivat tunnistaa rekistereissä päästöoikeuksien alkuperän. Osapuolten on ilmoitettava toisilleen ainakin vuosittain niiden päästökauppajärjestelmässään olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä, jotka ovat peräisin toisesta päästökauppajärjestelmästä. Samalla lailla niiden on ilmoitettava toisilleen ainakin vuosittain niistä toisesta päästökauppajärjestelmästä peräisin olevista päästöoikeuksista, jotka on palautettu velvoitteiden täyttämiseksi tai vapaaehtoisesti mitätöity toisessa järjestelmässä. Sopimuksessa säädetään, että unionin ja Sveitsin on laskettava päästöoikeuksien nettovirrat kytkettyjen päästökauppajärjestelmien välillä niiden laskemista koskevien tulevien sääntöjen mukaisesti, joita parhaillaan laaditaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen yhteydessä. Sopimuksessa on myös määräyksiä, jotka koskevat sallittujen päästömääräyksiköiden siirtämistä tai hankkimista Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden tultua voimaan. Sekakomitea laatii sopimukseen liitteen, joka sisältää menettelyt sallittujen päästömääräyksiköiden laskemista ja tarvittaessa siirtämistä tai hankkimista varten. Sopimuksessa määritetään, että päästöoikeudet, joita ei jaeta maksutta, on huutokaupattava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla. Elimet, mukaan lukien FI 5 FI

toiminnanharjoittajat, joilla on lupa tehdä tarjouksia yhdessä järjestelmässä pidettävissä huutokaupoissa, voivat tehdä tarjouksia myös toisessa järjestelmässä. Sopimuksessa mahdollistetaan tämänhetkisten huutokauppajärjestelyjen jatkaminen Sveitsissä edellyttäen, että vuosittain huutokaupattavien Sveitsin päästöoikeuksien kokonaismäärä (kiinteät laitokset ja ilmailu) on alle kynnysarvon, joka on 1 000 000 Sveitsin päästöoikeutta. Kun kynnysarvo saavutetaan, Sveitsi soveltaa samoja huutokauppajärjestelyjä, joita sovelletaan EU:ssa ja joista määrätään sopimuksen liitteessä I. Osapuolten on suojeltava arkaluonteisia tietoja. Kukin osapuoli on vastuussa julkaisemiensa tietojen merkitsemisestä arkaluontoisiksi sekä turvallisuusluokkaa koskevasta päätöksestä sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta, ja sen on ilmoitettava tästä toiselle osapuolelle. EU:n ja Sveitsin on sovittava yhteisesti julkaisemiensa arkaluonteisten tietojen merkitsemisestä ja turvallisuusluokasta. FI 6 FI

2017/0193 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 2, sekä katsoo seuraavaa: (1) [ ] annetun neuvoston päätöksen [XXX] mukaisesti Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus yhteyden luomisesta niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välille allekirjoitettiin [ marraskuuta 2017] sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin. (2) Päästökatto ja -kauppa -järjestelmät ovat välineitä, joilla kustannustehokkaasti ja taloudellisesti vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä. Päästökauppa ja -kauppa - järjestelmien välisen yhteyden odotetaan laajentavan markkinoita, lisäävän mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja parantavan päästökaupan kustannustehokkuutta. Hyvin toimivien kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehittäminen alhaalta ylöspäin suuntautuvan päästökauppajärjestelmien yhteenkytkemisen avulla on EU:n ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikainen poliittinen tavoite, ja se nähdään erityisesti välineenä saavuttaa ilmastotavoitteet, myös Pariisin sopimuksesta johtuvat tavoitteet. (3) Sopimus olisi hyväksyttävä unionin puolesta, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään Euroopan unionin puolesta unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus yhteydestä niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välillä. Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen. 2 artikla 2 FI 7 FI

Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet vaihtaa Euroopan unionin puolesta sopimuksen 21 artiklassa tarkoitetut hyväksymiskirjat osoitukseksi siitä, että unioni suostuu sitoutumaan sopimukseen. Tämä päätös tulee voimaan [ ] 2. Tehty Brysselissä 3 artikla Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 2 Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä. FI 8 FI