Maankaatopaikka sijaitsee Alastaron kunnan Sikilän kylässä kiinteistöllä Kaatopaikka Rnro

1(12) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 115 YLO LOS-2007-Y-1331-111 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2008 ASIA Päätös Alastaron kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Alastaron maankaatopaikan toimintaa. Kyseessä on uusi toiminta. LUVAN HAKIJA Alastaron kunta Loimijoentie 74 32440 Alastaro Ly-tunnus 0242471-2 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maankaatopaikka sijaitsee Alastaron kunnan Sikilän kylässä kiinteistöllä Kaatopaikka Rnro 6-417-2-60. Maankaatopaikan sijainti on esitetty liitekartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin 4 kohta Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a ASIAN VIREILLETULO Hakija on toimittanut hakemuksen Lounais-Suomen ympäristökeskukseen 8.11.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kysymyksessä on uusi maankaatopaikka, joka sijoittuu vuonna 1996 lopetetun Alastaron kunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikan itäpuolella sijaitsevalle kiinteistölle. Maankaatopaikka ja sen lähiympäristö on kaavoittamatonta aluetta. Maankaatopaikka sijaitsee kokonaisuudessaan kunnan omistamalla alueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2/12 Laitoksen sijainti ja lähiympäristö Kiinteistö, jolle maankaatopaikka rakennetaan, sijaitsee noin 3 km Alastaron keskustasta länteen maantien nro 213 eteläpuolella. Etäisyyttä tielle alueen pohjoisrajasta on noin 150 metriä. Kaatopaikan ympärillä oleva alue on metsää. Maankaatopaikka-alueen itäpuoli on ollut Tielaitoksen kalliolouhosalueena 1980-luvun loppupuolelta alkaen, jonka jälkeen se 1990-luvun puolivälissä on maisemoitu nykyiseen tilaan. Alueella kasvaa matalaa puustoa. Maankaatopaikan länsipuolella sijaitsee Alastaron kunnan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka, joka on poistettu käytöstä vuonna 1996. Maankaatopaikkaa lähinnä oleva asutus on noin 800 metrin päässä alueen lounais- ja eteläpuolella. Maankaatopaikan läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-alueita. Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on moreenia ja kalliopaljastumia. Maanpinnan korkeus on noin tasolla +97 +100 (N 60 -taso). Maankaatopaikan kiinteistöllä on todennäköisesti aiemman louhintatoiminnan muodostama syvänne, jonka pohjan korkeustaso on noin +91 +92. Pinta- ja pohjavedet Maankaatopaikan maasto viettää etelään päin ja valumavedet kulkeutuvat eteläpuolella olevaan puroon, joka etelämpänä yhtyy Paratusojaan ja tämä edelleen Hanhijokeen. Alue ei kuulu vedenoton kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin. Lähin pohjavesialue on Virttaankankaan pohjavesialue, joka sijaitsee noin 5 km maankaatopaikalta länteen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueella ei ole tehty ilmanlaatu- eikä meluselvityksiä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Maankaatopaikka perustetaan kunnan omistamalle maa-alueelle, vanhan lopetetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan itäpuolelle. Läjitystoimintaan on hakemussuunnitelman mukaan varattu noin 2 hehtaarin suuruinen maa-alue. Maankaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan puhdasta ylijäämämaata, kiviainesta ja louhekiviä, jotka ovat peräisin kunnan alueella sijaitsevilta rakennustyömailta. Alueelle ei vastaanoteta yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä eikä pilaantunutta maata. Vanhan lopetetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan alueella tullaan välivarastoimaan hyötykäyttöön meneviä kantoja ja risuja noin 4 900 m 2 :n alueelle. Tuotanto ja rakenteet Maankaatopaikan täyttötilavuus on noin 60 000 m 3. Alueelle tuotava vuotuinen määrä ylijäämämaita ja -kiviä määräytyy kunnassa tekeillä olevien maanrakennustöiden mukaan

ja läjitettävä määrä on arvioitu olevan noin 1 000-2 000 m 3 vuodessa. Maankaatopaikka on suunniteltu vähintään 30 vuoden käyttötarvetta varten. 3/12 Toiminta aloitetaan läjittämällä maa-aineksia louhintatoiminnan muodostamaan syvänteeseen (pohjan korkeus noin +91 +92). Täyttö suoritetaan ympärillä olevan maanpinnan korkeuteen saakka, joten täytön lopullinen korkeus tulee olemaan noin +97 +100. Läjitettävät massat kipataan lopetetun kaatopaikan luiskan reunalta läjityssyvänteeseen. Täyttö tapahtuu vähitellen itään päin. Tarvittaessa kunta huolehtii maamassojen tiivistämisestä niin, että läjitystoimintaa voidaan turvallisesti jatkaa. Liikennöinti ja aukioloajat Alueelle tuleva liikenne on lähinnä kuorma-autoja. Liikennöinti tapahtuu maantieltä 213. Kaatopaikalle johtavalla tiellä on lukittava puomi, joka siirretään etelään päin. Kiinteistön pohjoisrajan ylitse johtavat muut tiet katkaistaan, jotta alueelle ei päästä muuta liikenneyhteyttä kuin puomilla varustetun tien kautta. Maankaatopaikalla ei ole säännöllisiä aukioloaikoja, joten maa-ainesten tuonti tapahtuu sopimuksen mukaan ja avain lukittuun puomiin on haettava kunnalta. Raaka- ja polttoaineet Maankaatopaikka-alueella ei säilytetä eikä varastoida kemikaaleja, polttoaineita tms. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta ei synny jätteitä Veden käyttö ja jätevedet Alueelle on rakennettu kunnan vesijohto (putkikoko 110 mm). Viemäröintiä alueella ei ole. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Maankaatopaikalle tuotavien läjitettävien massakuormien laatua tarkkaillaan. Läjitettäviä massoja ei voida hyödyntää edelleen rakennustoiminnassa, joten niiden läjittäminen sopivaan paikkaan on tällä hetkellä paras menetelmä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Maankaatopaikalle läjitetään ainoastaan puhdasta maa-ja kiviainesta sekä louhekiviä, joten vesistöille haitallisia päästöjä ei synny. Päästöt ilmaan Koska maa- ja kiviainekset ovat puhtaita ylijäämämaita, ne eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Läjitystoiminnasta johtuen voi ilmaan levitä pölyä ja kuorma-autoista tulee pakokaasupäästöjä. Pölyämistä voidaan minimoida kuormia peittämällä ja kastelemalla.

4/12 Maankaatopaikalla ei muodostu kaatopaikkakaasuja eikä läjitettävästä puhtaasta maa- ja kiviaineesta hajuhaittoja. Läjitettävät maa-ainekset ovat useimmiten kosteita, joten pölyäminen on vähäistä ja rajoittuu pienelle alueelle. Myös maankaatopaikkaa ympäröivä puusto estää pölyn leviämistä laajemmalle alueelle. Päästöt maaperään Läjitettävät maa- ja kiviainekset ovat puhtaita eivätkä sisällä ympäristölle haitallisia aineita, joten päästöjä maaperään ei synny. Melu ja tärinä Alueella ei ole jatkuvasti toimintaa, joten melua esiintyy satunnaisesti. Melu, joka syntyy alueella on lähinnä peräisin kuorma-autoista, jotka aika-ajoin tuovat läjitettävää maa-ja kiviainesta sekä puuainesta välivarastointiin. Maankaatopaikalle tuleva liikenteen melu ei häiritse merkittävästi ympäristöä eristäytyneen sijaintinsa johdosta. Alueella ei harjoiteta tärinää aiheuttavaa toimintaa. Toiminnan vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Maankaatopaikalle hyväksytään tuotavaksi ainoastaan puhdasta maa- ja kiviainesta, josta ei synny ympäristölle haitallisia päästöjä, joten vaikutukset ovat lähinnä maisemallisia. Koska läjitysalue on korkeudeltaan ympäröivää maanpintaa alempi ja täyttö ei suunnitelmien mukaan ylitä vieressä olevan vanhan kaatopaikan ylintä tasoa, maisemakuva ei tule merkittävästi muuttumaan. Terveydellisiä haittavaikutuksia toiminta ei aiheuta, koska läjitettävät ainekset ovat puhtaita maamassoja. Vaikutukset luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön Maankaatopaikkatoiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Maankaatopaikan toimintaan liittyvät ympäristöriskit aiheutuvat siitä, että paikalle voidaan tuoda sinne kuulumatonta jätettä, kuten ongelmajätettä tai pilaantuneita maaaineksia, sekä myös tulipalonvaara puuaineksen välivarastointialueella. Maamassat voivat myös aiheuttaa pölyämistä kuljetusten ja kuormien tyhjentämisen yhteydessä. Maankaatopaikalle johtava tie on suljettu lukittavalla portilla ja maa-ainesten tuonti alueelle tapahtuu valvotusti sopimuksen mukaan, joten kuormat voidaan tarpeen mukaan tarkistaa ja määrätä sopimattomat kuormat poistettaviksi alueelta. Alueella ei varastoida herkästi syttyviä aineita joten tulipalon syttymisen riski on pieni. Alueelle tuotavat maamassat ovat useimmiten kosteita, joten pölyämistä ei synny. Mikäli kuivia maa-massoja kuljetetaan, voidaan kuormat peittää tai kastella. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Alueelle saa tuoda vain puhtaita ylijäämämaita ja kiviä, joten massojen sopivuus maankaatopaikalle on arvioitava jo kaivuuvaiheessa. Massojen tuoja toimittaa Alastaron kunnalle tiedot maa- ja kiviainesten alkuperästä, tuotantopaikasta ja määrästä. Kunta pitää

5/12 kirjaa avaimen hakijoista ja heidän ilmoittamistaan tiedoista. Avaimen hakija on myös vastuussa siitä, että maankaatopaikalle ei tuoda vääränlaista ainesta. Jos kuitenkin ilmenee, että maankaatopaikalle on tuotu sopimattomia massoja, selvitetään kirjanpidosta massojen tuoja ja toimitetaan ne asianmukaiseen käsittelyyn materiaalin tuojan kustannuksella. Päästötarkkailu Viereisellä kiinteistöllä olevan kaatopaikan lopettamisen yhteydessä on seurattu kaatopaikan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Ennen maankaatopaikan rakentamisen aloittamista otetaan vesinäytteet ja veden laatu analysoidaan kiinteistön eteläpuolella olevasta purosta. Veden laadun seurantaa jatketaan maankaatopaikan toiminta-aikana määrävälein otettavilla vesinäytteillä. Hakija katsoo, että maankaatopaikan vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi laajempi päästötarkkailu ei ole tarpeen. Tarkkailun tulokset toimitetaan tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemusta koskeva kuulutus on ollut nähtävillä Alastaron kunnan ilmoitustaululla 10.3. - 9.4.2008 sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 6.3.- 7.4.2008. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 11.3.2008. Lisäksi hakemuksesta on 6.3.2008 tiedotettu kirjeellä rajanaapureille ja muille asianosaisille. Tarkastukset Lupakäsittelyyn liittyvä tarkastus pidettiin kaatopaikka-alueella 3.10.2008. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Alastaron kunnan valvontalautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) on käsitellyt asiaa kokouksessaan 13.5.2008. Lautakunta on päättänyt antaa hakemuksesta ja siitä jätetystä kahdesta muistutuksesta seuraavan lausunnon: 1. Maankaatopaikalle saa läjittää ainoastaan puhtaita maa-aineksia, jotka eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Alueelle ei saa läjittää yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä eikä myöskään ongelmajätettä tai pilaantuneita maa-aineksia. 2. Vuonna 1996 lakkautettu Alastaron kunnan yhdyskuntajätteen kaatopaikka sijaitsee luvitettavan kiinteistön länsipuolella. Lakkautetun kaatopaikan valumavesiä tarkkaillaan laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta ja yhteenveto toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Alastaron kunnan valvontalautakunnalle. Lupaa haettavan maankaatopaikan ja lakkautetun yhdyskuntajätteiden kaatopaikan valumavedet kulkeutuvat samaan etelän suuntaan lähtevään avo-ojaan. Ennen maankaatotoiminnan aloittamista ja toiminnan aikana on otettava etelään suuntautuvasta avo-ojasta tarkistusnäytteet. Nykyiseen tarkkailuohjelmaan tulisi lisätä luvitettavan maankaatopaikan valumavesien tarkkailu. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Alastaron kunnan valvontalautakunnalle.

6/12 3. Maankaatopaikkaa tulee käyttää rakennettavien tonttien pinta- ja kaivuumaiden sijoittamiseen sekä keväisin tonteilta poistettavien maatuvien risujen ja lehtien läjittämiseen. Alueella ei tule välivarastoida kuoripäällysteisiä havupuita lainkaan. Asemapiirustuksessa esitetty kantojen välivarastointialue tulee siirtää tontin pohjoiselle sivulle Metsäkeskuksen metsälohkoon nähden. 4. Maankaatopaikalle johtavan tien kunnosta vastaa Alastaron kunta, joka tarvittaessa suorittaa ajotien pölynsidontaa. Loimaan seudun ktt:n ky:n ympäristöterveydenhuolto (kunnan terveydensuojeluviranomainen) on 2.4.2008 esittänyt hakemuksesta lausuntonaan seuraavaa: Ennen maankaatopaikan toiminnan aloittamista maankaatopaikasta etelään sijaitsevasta ojasta olisi hyvä ottaa vesinäytteet ja tutkituttaa veden laatu. Näytteitä ojan vedestä olisi hyvä ottaa myös maankaatopaikan toiminta-aikana 1 vuoden välein. Alastaron kunnanhallitus (luvan hakija) on kokouksessaan 18.5.2008 yhtynyt Alastaron valvontalautakunnan ja Loimaan seudun ktt:n ky:n ympäristöterveydenhuollon antamiin lausuntoihin. Loimaan seudun ktt:n ky:n antamassa lausunnossa oleva tarkkailu on otettu huomioon Alastaron valvontalautakunnan lausunnossa. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksessa 1 (Lounais-Suomen metsäkeskus) 27.3.2008 on esitetty mm. seuraavaa: - Metsäkeskuksella on noin 36 ha:n metsätila lupa-alueen eteläpuolella. Metsäkeskus harjoittaa alueella normaalia metsätaloutta. - Maanläjitysalueen vedet laskevat metsäkeskuksen maalla olevaan ojaan. Metsäkeskus edellyttää, että läjitystoiminta ei aiheuta sellaista veden laadun muutosta, joka haittaa metsäkeskuksen metsätaloutta alueella. - Ympäristölupahakemuksessa on mainittu myös kantojen ja risujen välivarastointialue, joka on metsäkeskuksen maan vieressä. Hakemuksessa ei ole tarkemmin kerrottu, minkälaista puuta ja kuinka pitkäksi ajaksi on tarkoitus välivarastoida. Kasvavan puuston hyönteishaittojen ehkäisyä varten on laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (8.2.1991/263). Metsäkeskus edellyttää, että suunnitellusta varastoinnista ei aiheudu hyönteistuhovaaraa lähellä kasvavalle pystypuustolle. Lain rajoitukset koskevat lähinnä kuoripäällisen havupuun kesäaikaista varastointia. Muistutuksessa 2 (Jaakko Rautanen) 28.3.2008 on esitetty seuraavaa: - Lupaehdoissa tulisi selkeästi määritellä, miten sekä liikenteen aiheuttama (rasitetie tilan poikki) että purkamisesta johtuva pölyäminen voidaan minimoida (kastelu, suolaus, tie rajoittuu peltoon). - Lupaehdoissa tulisi selkeästi määritellä, miten kantojen ja risujen varastoinnista aiheutuva palovaara voidaan minimoida tai ellei voida, niin varastoinnin palokuorman yläraja tulisi määrätä yksiselitteisesti. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristöluvan hakijana on Alastaron kunnanhallitus, joka on antanut asiasta lausunnon 18.5.2008. Lausuntoa antaessaan hakijalla on ollut käytössään kaikki hakemuksesta annetut lausunnot ja muistutukset, joten hakijan uutta kuulemista ei enää tarvita.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 7/12 Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Alastaron kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikan perustamiselle ja käyttämiselle Alastaron kunnan Sikilän kylässä kiinteistöllä Kaatopaikka Rnro 6-417-2-60. Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Päätöksessä ei oteta kantaa hakemuksessa esitettyyn kantojen ja risujen välivarastointiin, koska toiminta ei liity maankaatopaikan toimintaan. Välivarastoitavia materiaaleja ei tulla käyttämään kaatopaikan rakenteissa ja välivarastointi ei tule sijoittumaan alueelle, jolle hakemuksen mukaan maamassoja tullaan läjittämään. Kaatopaikan luokitus ja sinne sijoitettavat jätteet 1. Kaatopaikka luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa pysyvästi vain puhtaita ja vaarattomia maa- ja kiviaineksia. 2. Toiminnan yhteydessä alueelle tuotavat, maankaatotoimintaan ja välivarastointiin kelpaamattomat jätteet on toimitettava sellaiselle laitokselle, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Täyttöalueen rajaus ja jätemäärät 3. Maankaatopaikkatoimintaa saa harjoittaa kiinteistöllä 6-417-2-60 hakemussuunnitelmassa esitetyllä alueella. Toiminta-alue tulee merkitä maastoon ennen toiminnan aloittamista. 4. Maankaatopaikalle saa sijoittaa massoja pysyvästi enintään noin 60 000 m 3. Täytön korkeus saa olla enintään tasolla + 100 (N 60 ). Toiminta-ajat 5. Alueelle saa tuoda jätteitä pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin klo 6 21 välisenä aikana sekä lauantaisin klo 6 14 välisenä aikana. Kaatopaikan käyttö ja hoito 6. Massat tulee läjittää alueelle niin, että valmiin jätetäytön luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Jyrkempää kaltevuutta voidaan käyttää, jos luvan saaja osoittaa vakavuuslaskelmin, ettei tästä aiheudu sortumavaaraa. 7. Alueelle läjitettyjä massoja saa käyttää kaatopaikan rakenteissa ja kuljettaa hyötykäyttöön kaatopaikan ulkopuolelle, mikäli niille voidaan osoittaa asianmukainen käyttökohde. 8. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä rakenteellisin keinoin ja valvonnalla. Alue tulee tarvittaessa aidata keskeisiltä osin. Kaatopaikan portti on pidettävä lukittuna muina kuin kaatopaikan aukioloaikoina. Tarvittaessa vastaanotettavan maa- ja kiviaineksen kaatopaikkakelpoisuus on erikseen selvitettävä ennen sen kaatopaikalle sijoittamista.

9. Kaatopaikalla tulee olla asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. jätteiden vastaanotto ja kaatopaikkakelpoisuuden tarkastaminen, kaatopaikan hoito, tarkkailu, sulkeminen ja jälkihoito. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Alastaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vahinkotilanteiden estäminen 10. Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja haitalliset painumat sekä täyttöpenkereen puutteellinen vakavuus ja routimisesta aiheutuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen. Kaatopaikkavesien käsittely 8/12 11. Maankaatopaikan ulkopuoliset puhtaat sade- ja sulamisvedet on johdettava tilanteeseen sopivin keinoin maankaatopaikan ohi. Kaatopaikka-alueella muodostuvat valumavedet on johdettava kaatopaikan alapuoliseen ojaan. Purkuojaston kunnossapidosta on huolehdittava. Kaatopaikan toiminnan lopettaminen 12. Kun maa-ainesten vastaanotto ja käsittely on loppunut kaatopaikalla tai sen osalla, on alue viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Alue on muotoiltava siten, ettei sinne jää vettä kerääviä painanteita sekä luiskattava reunoiltaan ja muotoiltava lakiosaltaan maisemaan ja ympäristöön sopivaksi. 13. Suunnitelma kaatopaikan sulkemis- ja viimeistelytoimenpiteistä on toimitettava lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään puoli vuotta ennen kaatopaikan toiminnan loppumista. 14. Ilmoitus kaatopaikan tai sen osan käytöstä poistamisesta on tehtävä lupaviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toimenpiteen toteutusta. Ympäristövaikutusten tarkkailu ja raportointi 15. Toiminnasta muodostuvia suoto- ja valumavesiä sekä niiden ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla avo-ojasta välittömästi kaatopaikan alapuolelta kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä), kun ojassa on virtaama. Vesinäytteistä tulee määrittää ainakin fekaaliset streptokokit, koliformiset bakteerit, kiintoaine, sameus, ph, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Näytteenoton yhteydessä tulee mitata myös ojan virtaama. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna vanhan yhdyskuntajätteen kaatopaikan tarkkailun kanssa. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

16. Toiminnasta ja tarkkailusta tulee laatia vuosiraportti, jossa tulee esittää ainakin 9/12 - tiedot vastaanotetun ja vastaanottamatta jätetyn maa-aineksen alkuperästä sekä määrästä ja laadusta - tiedot maanläjitysalueen täyttöasteesta ja täytön korkeudesta vuoden lopussa - suoto- ja valumavesien tarkkailutulokset - selvitys mahdollisista poikkeuksellisista tapahtumista Raportti tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Alastaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Havaituista merkittävistä häiriötilanteista sekä terveys- ja ympäristöhaitoista on kuitenkin ilmoitettava valvontaviranomaisille viipymättä. Vakuus 17. Kaatopaikan pitäjän on asetettava 10 000 :n vakuus tai toteutettava muulla tavoin vakuutta vastaava järjestely kaatopaikan asianmukaisen hoidon varmistamiseksi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa tarvittaessa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kaatopaikka on luokiteltu valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiseksi pysyvän jätteen kaatopaikaksi, joten sinne saa sijoittaa vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. (Lupamääräykset 1 ja 2) Toiminta-alueen merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että massoja ei läjitetä suunnitellun alueen ulkopuolelle (Lupamääräys 3)

10/12 Määräykset jätemääristä, täyttökorkeudesta ja luiskakaltevuudesta ovat tarpeen kaatopaikka-alueen sopeuttamiseksi käytön aikana ja käytön jälkeen ympäröivään maastoon. (Lupamääräykset 4 ja 6) Määräys kaatopaikan toiminta-ajoista rajoittaa toiminnasta naapurustolle aiheutuvia häiriöitä ja se perustuu naapuruussuhdelain 17 :ään. (Lupamääräys 5) Läjitettyjen massojen sijoittaminen hyötykäyttöön vähentää tarvetta tuoda rakenteissa tarvittavia massoja alueelle ja lisää maankaatopaikan käyttöikää. (Lupamääräys 7) Jätteiden luvattoman tuonnin estämiseksi ja kaatopaikalle soveltumattomien jätteiden tuonnin rajoittamiseksi on tarpeen, että kaatopaikkatie on varustettu lukittavalla portilla tai puomilla ja että toiminnasta vastaava henkilö tarkastaa sijoitettavien jätteiden laadun. Määräystä koko alueen aitaamisesta ei kuitenkaan toiminnan laatu ja sijainti huomioon ottaen ole katsottu perustelluksi antaa. (Lupamääräys 8) Toiminnasta vastaavan hoitajan tulee jäteasetuksen 10 :n mukaan olla riittävän ammattitaitoinen. (Lupamääräys 9) Kaatopaikkaa on jäteasetuksen 8 :n mukaan hoidettava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Lupamääräys 10) Määräys kaatopaikkavesien johtamisesta perustuu valtioneuvoston päätöksen (867/1997) liitteen 1 kohtaan 2. (Lupamääräys 11) Suunnitelmallisilla jälkihoito- ja viimeistelytoimenpiteillä varmistetaan kaatopaikan asianmukainen käytöstä poisto ja sopeuttaminen ympäröivään maastoon. Toimenpiteillä varmistetaan myös jäteasetuksen 9 :n vaatimus, jonka mukaan toiminnan lakattua alue on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Lupamääräykset 12 14) Vesien tarkkailulla varmistetaan, että maankaatopaikasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja että tarvittaessa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisten esiin tulleiden epäkohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. (Lupamääräys 15) Raportointia koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään ja sillä varmistetaan laitoksen toimintaa koskeva tiedonsaanti ja valvonta. (Lupamääräys 16) Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 42 : n mukaan asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuutta vastaavana muuna järjestelynä voidaan pitää luvan mukaisten velvoitteiden täyttymistä koskevaa sitoumusta, jonka liitteenä on kunnanvaltuuston asiasta tekemä päätös ja jonka kunta tai jätehuoltoyhtiön osakkaana oleva kunta antaa ympäristölupaviranomaiselle. (Lupamääräys 17) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

Lupamääräysten tarkistaminen 11/12 Luvan saajan on jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamisesta viimeistään 31.12.2023. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö- päästöja vaikutustarkkailuista, arvio toiminnan vaikutuksista ympäristön tilaan sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2-8, 10, 11, 20, 22, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-59, 62, 81, 83, 90, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-10, 12, 16-20, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 59 Jäteasetus (1390/1993) 8-10 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 851/1997, muut.1049/1999) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Alastaron kunnanhallitus Jäljennös Alastaron kunnan valvontalautakunta Loimaan seudun ktt:n ky:n ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Alastaron kunnan ilmoitustaulu Loimaan Lehti

MUUTOKSENHAKU 12/12 Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitusoikeus päätökseen on; - sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyvyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan tai vaikutusalueen kunnan ympäristöviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta Vanhempi insinööri Heikki Elomaa LIITTEET Sijaintikartta Valitusosoitus