TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S /FI Stonel tiililipintaisen ulkoverhouspanelijärjestelmän lisäkuormitustestit

Samankaltaiset tiedostot
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S /FI Stonel tiililipintaisen ulkoverhouspaneli järjestelmän tuulenimukuormakestävyyden

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S KAMI-tasoaltaan kuormituskoe

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Lasirakenteisen siirtoseinän ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Lasse Mörönen PL 1001 Puh Faksi Sähköposti ST-nostoankkureiden Rd24x135 ja Rd24x150 vetokokeet

Askeläänen parannusluvun määritys

Avautuvapuitteisen puualumiini-ikkunan U-arvon määrittäminen

Raportti HIF_SS 1/ 10, Syrjälä Seppo/Kari Rantakylä 1(5)

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

Kohiwood Eristehirsiseinän jäykistyskestävyyden määritys

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ikkunoiden U-arvon määrittäminen. Kolmilasiset alumiiniverhotut puualumiini-ikkunat Beeta 175N-S

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Ikkunan U-arvon määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen HSL Alu db-liukuovi Rw 37dB

Testiraportti 1 (10) JMS-Tuote Oy Lehtiniementie Nokia SUIHKUKALUSTEIDEN KOEKUORMITUKSET TESTIN PÄIVÄMÄÄRÄ

Ikkunan ilmanläpäisevyyden, vesitiiviyden ja tuulenpaineenkestävyyden määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Cleaneo Lumir ja Lumir Board levyille

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia

Stalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti

Palokuristimien painehäviö - tuloilman päätelaitteet S ja S x 100 mm - S

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

Kolmen WC-huuhtelusäiliön testaus

LAUSUNTO Nro VTT-S Lausunto välipohjarakenteen askelääneneristävyydestä L nt,w + CI

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

LAUSUNTO Nro VTT-S Lausunto osastoivan, Forster Fuego Light EI30- lasiseinärakenteen palonkestävyydestä

TOBOX-TUULETUSKOTELOIDEN TOIMIVUUS

CLT-KOE-ELEMENTTIEN KUORMITUSKOKEET

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S

KERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ

Kohiwood Eristehirsiseinän puristuskestävyyden määritys

Rautatiesiltojen kuormat

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

Keittiöhanan tyyppihyväksyntätestaus

SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

SAPA PINTALISTAT Muotoile Add, Expressive ja Optima -pintalistoilla

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Menetelmäkuvaus tartuntavetotankojen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S /FI KÄÄNNÖS

LAUSUNTO Nro VTT-S Lausunto osastoivien Forster Fuego Light EI60-, Forster Fuego- ja Forster Fuego Light RSTlasiseinärakenteiden

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d= mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Emissiomittaukset lattiapinnoitteesta kohteessa Kullasvuoreen koulu, Padasjoki

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

:: Suunnittelu- ja asennusohje. :: Suunnittelu- ja asennusohje

Pienpuhdistamosäiliön / saostussäiliön tyyppitestaus vesitiiviyden, rakenteen lujuuden ja materiaalin pitkäaikaiskestävyyden osalta

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

(m) Gyproc GFR (taulukossa arvot: k 450/600 mm) Levykerroksia

Yläkantava liukuovi HUOM! Yläkantava liukuovi soveltuu erinomaisesti myös tilanjako-oveksi HUOM! Seinä- ja kattokiinnikkeiden asennus 15 cm välein

Aurinkopaneelien asennuksen standardinmukaisuuden tarkastus Suomen lumikuormat

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Omakotitalojen suodattimien mittaus

NOSTO-OVEN ASENNUSOPAS

Läpivientien vaikutuksen testaaminen ja arvio niiden vaikutuksesta betoni- ja kaksoisrunkoisten kipsilevyseinien ääneneristävyyteen

TITAN Megashore -tuentajärjestelmä

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT / Suomen Terveysilma Oy

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Pyörivä lämmönsiirrin EURA jaettu roottori, koko 50 53

Lattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänenparannusluvun määrittäminen

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

Sisällysluettelo

SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro Hilti HDA 0672-CPD-0012

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood?

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

RAK Computational Geotechnics

Transkriptio:

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01879-13/FI 4.4.2013 Stonel tiililipintaisen ulkoverhouspanelijärjestelmän lisäkuormitustestit ETAG 034 mukaisesti Tilaaja: Stonel Oy

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI 1 (5) Tilaaja Tilaus Stonel Oy Ahlmaninkatu 2 E 40100 Jyväskylä 22.12.2012 e-mail J. Katainen (VTT-O-138050-12) Yhteyshenkilö VTT Expert Services Oy:ssä Erityisasiantuntija Pekka Sipari PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 6931 Faksi 020 722 7003 Sähköposti pekka.sipari@vtt.fi Tehtävä Testit Stonel tiililipintaisen ulkoverhouspanelijärjestelmän lisäkuormitustestit ETAG 034 mukaisesti Stonel tiilipintainen ulkoverhousjärjestelmä kuuluu ETAG mukaiseen luokkaan G. Tuulikuormitustestin (testausseloste VTT-S-08072-12) lisäksi tehtiin mekaanisia kuormitustestejä ETAG 034 mukaisesti Stonel tiilipintainen ulkoverhousjärjestelmän kiinnitysosien kuormakapasiteetin varmistamiseksi ja järjestelmän mitoittamiseksi. Testejä tehtiin seuraavasti: - pystysuuntaisten kiinnityskiskojen vaakasuuntainen kuormakapasiteetti - pystysuuntainen kuormakapasiteetti (alaspäin) - vaakasuuntaisten kiinnityskiskojen vaakakuormakapasiteetti - kuormakapasiteetti yhdistetylle vinokuormitukselle (vaakaan ja alaspäin) - tiilipintaisen verhouksen taivutuslujuus (molemmissa suunnissa) Testit tehtiin VTT Expert Services Oy:n tutkimushallissa (Kemistintie 3, 02150 Espoo). Testipäivät olivat: - 6.2. 2013 pystykiskon vaakakuormitustestit - 14-17.12. 2012 järjestelmän pystykuormitustestit - 27-28.2.2013 vaakakiskojen vaakakuormitustestit - 25-26.2. 2013 vinokuormitustestit (30 kulmassa vaakatasosta) - 12-13.12. 2012 taivutuslujuustestit Testatut kiinnitysosat on esitetty liitteessä 6. Menetelmät ja laitteet Pystykiskon vaakakuormituskokeet Kuusi vetokoetta tehtiin kuormittamalla pystykiskoa vaakakiskon ruuvikiinnityskohdista. Kuormituskohta oli 70 130 mm etäisyydellä ruuvikohdasta, josta pystykisko kiinnitetään taustakiinnikkeisiin. Kuusi vetokoetta tehtiin myös siten, että ruuvit jätettiin kiristämättä. Kuormaa lisättiin hitaasti murtoon ja kuormituksen aikana tarkasteltiin visuaalisesti kiskon murtumiskäyttäytymistä. Kuormituksen aikana mitattiin myös kuormituksen aiheuttamaa siirtymää. Testijärjestelyt on esitetty liitteen 1 valokuvissa.

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI 2 (5) Vaakakiskon vaakasuuntaiset kuormituskokeet Kuusi testiä tehtiin kuormittamalla vaakasuuntaista kiskoa. Vaakakuorma keskitettiin vaakakiskon kiinnityskohtiin. Vaakakiskon kiinnityskohdat olivat 110 mm etäisyydellä kohdasta, josta pystykisko kiinnitetään ruuvein taustakiinnikkeisiin. Kuormaa lisättiin ensin kolme kertaa hitaasti arvioituun käyttötilan kuormaan 1,4 kn ja tämän jälkeen suoraan murtoon. Kuormituksen aikana tarkasteltiin visuaalisesti kiskon murtumiskäyttäytymistä. Kuormituksen aikana mitattiin myös kuormituksen aiheuttamat siirtymä. Testijärjestelyt on esitetty liitteen 2 valokuvissa. Vinokuormituskokeet (yhdistetty vaaka- ja pystykuorma) Kuormitustestit yhdistetylle vaaka- ja pystykuormalle tehtiin koekappaleilla, jotka olivat periaatteessa samanlaisia kuin mitä käytettiin vaakakiskojen vaakakuormitustesteissä. Testejä tehtiin vain kolme, koska kuormitustapaus 30 kulmassa ei ollut kriittinen. Kuorma nostettiin ensin kerran arvioituun käyttötilankuormaan noin 1,4 kn ja sen jälkeen suoraan murtoon. Kuormituksen aikana tarkasteltiin visuaalisesti kiskon murtumiskäyttäytymistä. Kuormituksen aikana mitattiin myös kuormituksen aiheuttamat pysty- ja vaakasiirtymät. Testijärjestelyt on esitetty liitteen 3 valokuvissa. Järjestelmän pystykuormituskokeet Kuusi kuormitustestiä tehtiin kuormittamalla tiilipaneelia (koko 1200 mm x 600 mm) yläreunasta alaspäin. Tiilipaneeli oli asennettu yhteen vaakakiskoon. Vaakakisko oli kiinnitetty kahteen 600 mm etäisyydellä toisistaan olevaan pystykiskoon, jotka olivat pystysuunnassa pystykiskojen kiinnityskohtien puolivälissä. Kuorma nostettiin hitaasti suoraan murtoon ja kuormituksen aikana seurattiin visuaalisesti kiskon murtumiskäyttäytymistä. Kuormituksen aikana mitattiin myös kuormituksen aiheuttama pystysiirtymä. Testijärjestelyt on esitetty liitteen 4 valokuvissa. Tiilipaneelin taivutustestit Kummassakin tiilipanelin pääsuunnassa tehtiin kuusi taivutustestiä koekappaleilla, joiden koko oli 300 mm x 600 mm. Koekappaleet kuormitettiin niin sanottua neljän pisteen kuormitusta käyttäen (kuormat 540 mm jänteen kolmannespisteissä). Testijärjestelyt on esitetty liitteen 5 valokuvissa. Tulokset Pystykiskon vaakakuormituskokeet Kiristettyjen ruuvien tapauksessa pysyvän muodonmuutoksen havaittiin alkavan kuormituksella 1,5 1,7. Lopullinen murtokuorma vaihteli 1,8 3,2 kn riippuen etäisyydestä lähimpään kiinnitysruuviin. Murtokuorman keskiarvo oli 2,49 kn ja keskihajonta oli 0,53 kn. Käyttäen teräskiskolle materiaalin osavarmuuskerrointa 0,9, saadaan vaakasuuntaisen kuormakapasiteetin mitoitus

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI 3 (5) arvoksi 0,9*(2,49-2.18*0,53) = 1,20 kn /kiinnityskohta. Tästä saadaan edelleen 1,2/0,36 = 3,3 kn/m 2 (kiinnityskohtien verkkojaotus 0.6 m x 0.6 m). Murtotapa oli useimmiten kiskon uuman lommahtaminen. Kiristämättömien ruuvien tapauksessa pysyvän muodonmuutoksen havaittiin alkavan kuormituksella 0,8 1,2. Lopullinen murtokuorma vaihteli noin 1,5 2,6 kn riippuen etäisyydestä lähimpään kiinnitysruuviin. Murtokuorman keskiarvo oli 2,03 kn ja keskihajonta oli 0,44 kn. Vastaavasti tästä saadaan kuorman mitoitusarvoksi 0,96/0,36 = 2,7 kn/m 2. Murtotapa oli useimmin kiskon uuman lommahtaminen ja lähimmän ruuvikiinnityskohdan murtuminen. Yksittäiset testitulokset ja valokuvia murtumisesta on esitetty liitteessä 1 Vaakakiskon vaakasuuntaiset kuormituskokeet Lopullinen murtokuorma vaihteli 1,85 2,15 kn. Murtokuorman keskiarvo oli 1,97 kn ja keskihajonta oli 0,10 kn. Käyttäen teräskiskolle materiaalin osavarmuuskerrointa 0,9, saadaan vaakasuuntaisen kuormakapasiteetin mitoitus arvoksi 0,9*(1,97-2.18*0,10) = 1,58 kn /kaksi kiinnityskohtaa. Tästä saadaan edelleen 1,58/2/0,36 = 2,2 kn/m 2 (kiinnityskohtien verkkojaotus 0.6 m x 0.6 m). Murtotapa oli vaakakiskon vaakasuuntainen muodonmuutos ja lopuksi paneelin kielikiinnikkeen irtoaminen vaakakiskosta. Pysyvä vaakasuuntainen siirtymä kolmen käyttökuormaan1,4 kn tehdyn kuormituksen jälkeen oli noin 2,5 mm. Yksittäiset testitulokset, joitakin tyypillisiä kuormitus-siirtymäkuvaajia ja valokuvia murrosta on esitetty liitteessä 2. Vinokuormituskokeet (yhdistetty vaaka- ja pystykuorma) Lopulliset murtokuormat olivat 2,36 kn, 2,74 kn ja 2,79 kn. Murtokuorman keskiarvo oli 2,63 kn. Murtotapa oli vaakakiskon vaakasuuntainen muodonmuutos ja lopuksi paneelin kielikiinnikkeen irtoaminen vaakakiskosta. Yksittäiset testitulokset, joitakin tyypillisiä kuormitus-siirtymäkuvaajia ja valokuvia murrosta on esitetty liitteessä 3. Järjestelmän pystykuormituskokeet Kuormituksessa vaakasuuntaiset kiskot käyttäytyivät pystysuunnassa hyvin kimmoisasti ja pystysiirtymä kasvoi lineaarisesti aina yli 20 mm ennen lopullista murtoa. Lopullinen murto tapahtui vaakakiskoissa ja lähellä murtoa vaakakisko lommahti ja vaakasuuntainen siirtymä kasvoi nopeasti kuten voi nähdä kuorma-siirtymäkuvaajista liitteessä. Kuvaajista arvioidut murtokuormat olivat 3,5, 4,2, 4,0, 3,7, 4,0 ja 4.0 kn. Murtokuorman keskiarvo oli 3,9 kn ja keskihajonta oli 0,25 kn. Käyttäen vaakasuuntaiselle teräskiskolle materiaalin osavarmuuskerrointa 0,9, saadaan pystysuuntaisen kuormakapasiteetin mitoitus arvoksi 0,9*(3,90-2.18*0,25) = 3,0 kn /kaksi kiinnityskohtaa. Tästä saadaan edelleen noin 4,2 kn/m 2 (kiinnityskohtien verkkojaotus 0.6 m x 0.6 m). Käytännössä pystykuorma riippuu lämpötila ja kosteusvaihteluiden aiheuttamista pakkomuodonmuutoksista, joka saattaa johtaa erilaiseen pystykuormaan kuin mitä tasapainotilanteessa riippuen julkisivun korkeudesta ja liikuntasaumojen toiminnasta. Tasapainotilanteessa omanpainon tasainen jakautuminen aiheuttaa

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI 4 (5) noin 0,4 kn/m 2 pystykuorman. Kuitenkin voidaan arvioida, ettei pystykuorma käytännössä ole lähellä pystykuormakapasiteettia edes pakkomuodonmuutoksien tapauksessa. Yksittäiset testitulokset on esitetty liitteessä 4. Yhteenveto Tiilipaneelin taivutustestit Molempien suuntien taivutuslujuudet laskettiin käyttäen tiilenpinnasta mitattua tiilipaneelin keskipaksuutta. Yksittäiset arvot on esitetty liitteessä 5. Pystysuunnassa keskimääräinen taivutuslujuus oli 1,1 N/mm 2 ja keskihajonta oli 0,2 N/mm 2. Täten taivutuslujuuden ominaisarvoksi saadaan (1,13-2,18*0,2)= 0,7 N/mm 2. Taivutusmomentin ominaisarvoksi saadaan 38 N/m. Vaakasuunnassa keskimääräinen taivutuslujuus oli 5,1 N/mm 2 ja keskihajonta oli 0,34 N/mm 2. Täten taivutuslujuuden ominaisarvoksi saadaan (5,1-2,18*0,34) = 4,3 N/mm 2. Taivutusmomentin ominaisarvoksi saadaan 240 N/m. Kun taivutuslujuutta tai taivutusmomenttia käytetään suunnittelussa, tulee käyttää tarkoituksenmukaista materiaalin osavarmuuskerrointa ottaen huomioon, että vaikka paneeli on luonteeltaan hauras, niin paneelin takapintaan kiinnitetty teräspelti aiheuttaa murrossa sitkeän murtotyypin. Tarkasteltaessa ainoastaan teräskiskoja, niin kriittisin on vaakasuuntaisten kiskojen vaakakuormakapasiteetti ja tiilipaneelin kielikiinnitys. Vastaavilla käyttökuormilla aiheutuvien siirtymien voidaan arvioida jäävän sallittuihin rajoihin. Nämä johtopäätökset pätevät tietenkin vain 600 mm x 600 ruudukossa oleville kiinnityksille, mikäli vaakakiskot on kiinnitetty lähelle seinän taustakiinnikkeitä (70 130 mm etäisyydelle pystykiskojen kiinnitysruuveista). Espoo, 4.4.2013 Mikko Nyman Mikko Nyman Tiimipäällikkö Pekka Sipari Pekka Sipari Erityisasiantuntija Espoo, 4.4.2013 Pekka Sipari Erityisasiantuntija VTT Expert Services Oy on ilmoitettulaitos no. 0809 Tämä on suomenkielinen versio samannumeroisesta englanninkielisestä testausselostuksesta. Ristiriitatapauksessa pätee alkuperäinen versio.

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI 5 (5) Viite /1/ ETAG 034, Edition April 2012. Guideline for European technical Approval of Kits for external Wall Claddings, Part I: Ventilated Cladding Kits comprising Cladding Components and associated Fixings Liitteet Liite 1. Pystykiskon vaakakuormituksien tulokset Liite 2.. Vaakakiskon vaakakuormituksien tulokset Liite 3.. Vinokuormituksien tulokset Liite 4. Järjestelmän pystykuormitustulokset Liite 5. Paneelin taivutuskoetulokset Liite 6. Testatut järjestelmän osat Jakelu Tilaaja Alkuperäinen Arkisto Alkuperäinen

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 1 1 (2) STONEL TIILIPINTAINEN ULKOVERHOUSJÄRJESTELMÄ: Pystykiskojen vaakakuormituskokeiden tulokset Pöytäkirja Stonel Vetokokeet Fmax Etäisyys ruuvista Murtotapa kn mm Ruuvi kiristetty K1 2,86 90 Lommahdus K2 1,76 131 Lommahdus K3 2,07 111 Lommahdus K4 2,92 71 Lommahdus / kannas murtui K5 3,21 71 Lommahdus K6 2,11 110 Lommahdus Keskiarvo 2,49 Keskihaj. 0,53 Ominaisarvo 1,33 Mitoitusarvo 1,20 Ruuvi löysällä L1 1,54 131 Lommahdus / kannas murtui L2 2,38 91 Lommahdus / kannas murtui L3 2,64 71 Lommahdus / kannas murtui L4 1,74 110 Lommahdus / kannas murtui L5 1,53 130 Lommahdus / kannas murtui L6 2,36 91 Lommahdus / kannas murtui Keskiarvo 2,03 Keskihaj. 0,44 Ominaisarvo 1,07 Mitoitusarvo 0,96

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 1 2 (2) Valokuvat 1 ja 2. Testijärjestelyt, kuormituskohta 70 130 mm pystykiskon kiinnitysruuvista. Valokuva3. Tyypillinen murto.

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 2 1 (3) STONEL TIILIPINTAINEN ULKOVERHOUSJÄRJESTELMÄ: Vaakakiskojen vaakakuormituskokeiden tulokset Koekpl Murtokuorma (kn)/kaksi kiinityspistettä 1 1,85 2 2,15 3 2,04 4 1,88 5 1,99 6 1,95 Keskiarvo 1,97 Keskihajonta 0,10 Ominaisarvo 1,76 Mitoitusarvo 1,58 Mitoitusarvo (kiinnitys 0.6 m x 0.6 ruuduk 2,20

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 2 2 (3) Vaakakiskojen vaakakuormituskokeiden tulokset / tyypilliset kuormasiirtymäkuvaajat 2,5 2 2 Vaakakuorma (kn) 1,5 1 0,5 0 0 5 10 15 20 25 Vaakasuuntainen siirtymä (mm)

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 2 3 (3) Valokuva 4. Testijärjestelyt. Valokuva 5. Testijärjestelyt koekappaleen takapuolelta. Valokuva 6 and 7. Kuorma keskitettiin takapuolelle 300 mm pitkien kumikaistojen avulla vaakakiskojen kiinnitysalueelle. Valokuva 8. Murron alkaminen. Valokuva 9. Kielekkeet tiilipaneelin takapuolella irtosivat lopulta vaakakiskoista.

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 3 1 (2) STONEL TIILIPINTAINEN ULKOVERHOUSJÄRJESTELMÄ: Vinokuormituskokeiden tulokset / tyypilliset kuorma-siirtymäkuvaajat 3 2,5 2 Load (kn) 1,5 1 Series1 0,5 0 0 10 20 30 40 50 Displacement (mm)

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 3 2 (2) Valokuva 10. Testijärjestelyt Valokuva 11. Testijärjestelyt takapuolelta Valokuva 12. Murtumisen alku Valokuva 13. Vaakakisko murron jälkeen

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 4 1 (4) STONEL TIILIPINTAINEN ULKOVERHOUSJÄRJESTELMÄ: Pystykuormituskokeiden tulokset /Kuorma-siirtymäkuvaajat

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 4 2 (4)

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 4 3 (4)

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 4 4 (4) Valokuva 14. Testi elementti Vaakakuormituskokeessa Valokuva 15. Testi elementti takapuolelta ja ja siirtymien mittaus. Valokuva 16. Murtotapa. Valokuva 17. Paneeli ja vaakakisko testin jälkeen

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 5 1 (2) STONEL TIILIPINTAINEN ULKOVERHOUSJÄRJESTELMÄ: Tiilipaneelien taivutuskoetulokset Kuuden mitatun paneelin paksuus 18,0 18,2 18,5 18,0 18,4 18,2 Keskiarvo 18,2 Pystysuunta/ vaakasaumojen murtuminen Kuorma (kn) Leveys Paksuus* M (Nmm) Taivutuslujuus (N/mm2) MomenttiKapasiteetti Nm/m 0,19 301 18,215 17370 1,04 58 0,20 300 18,215 18180 1,10 61 0,24 300 18,215 21510 1,30 72 0,26 299 18,215 23760 1,44 79 0,16 300 18,215 14400 0,87 48 0,20 300 18,215 17730 1,07 59 Keskiarvo 0,21 18825 1,13 63 Keskihajonta 0,04 3313 0,20 11 Ominaisarvo 0,13 11603 0,70 38 * Average thickness Vaakasuunta/ tiilien ja pystysaumojen murtuminen Kuorma (kn) Leveys Paksuus* M (Nmm) Taivutuslujuus (N/mm2) MomenttiKapasiteetti Nm/m 1,01 290 18,215 90900 5,67 313 0,90 298 18,215 80640 4,89 271 0,90 284 18,215 80730 5,14 284 0,88 281 18,215 79290 5,10 282 0,80 281 18,215 72360 4,66 258 0,88 288 18,215 78930 4,96 274 Keskiarvo 0,89 80475 5,07 280 Keskihajonta 0,07 5974 0,34 19 Ominaisarvo 0,75 67453 4,33 239 * Keskimääräinen paksuus

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 5 2 (2) Valokuvat 18 ja 19. Testijärjestelyt. Valokuva 20. Laastisauman murtuminen. Valokuva 21. Murtohalkeama.

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 6 1 (3) VERHOUSJÄRJESTELMÄN KIINNITYSOSAT

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 6 2 (3) SEINÄKIINNIKE VAAKSKISKO

TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01879-13/FI LIITE 6 3 (3) PYSTYKISKO