ENERGIAVEROJEN KOHTAANTO JA TULONJAKOVAIKUTUKSET SUOMESSA

ENERGIAVEROJEN KOHTAANTO JA TULONJAKOVAIKUTUKSET SUOMESSA - Energiaverojen korotusten vaikutukset ja kompensoiminen Tiivistelmä tuloksista Petri Kero Maaliskuu 2002

JOHDANTO Energiaverojen taso on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana useita kertoja, ja energiaverojen osuus niin valtion verotuloista kuin kotitalouksien menoistakin on noussut huomattavaksi. Energiaverojen käytölle on useita syitä. Suomessa energiaverot ovat jo pitkään olleet valtiolle tärkeä tulonlähde. Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi energiaveroille asetetaan nykyään lisääntyvässä määrin ympäristöllisiä tavoitteita. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää käytössä olevaa hiilidioksidiveroa. Suomessa on laadittu kansallinen ilmastostrategia niiden toimenpiteiden selvittämiseksi, joita tarvitaan Kioton ilmastokokouksessa sovittujen kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastostrategiaa varten teetettyjen selvitysten perusteella kokonaistaloudellisesti edullisin keino päästöjen vähentämiseksi olisi energiaverojen korottaminen. Energiaverojen noustessa niillä saattaa kuitenkin olla merkittäviä tulonjaollisia vaikutuksia. Matalatuloiset kotitaloudet käyttävät yleensä suuremman osan tuloistaan energiahyödykkeisiin kuin korkeatuloiset kotitaloudet. Näin ollen energiaverojen korotukset kasvattavat tuloeroja. On tärkeää selvittää korotusten vaikutukset kotitalouksien tulonjakoon ennen energiaverojen korotuksia, jotta verojen tulonjakovaikutuksia voidaan kompensoida mahdollisimman tarkasti. Tässä työssä esitellään lyhyesti tärkeimpiä tuloksia tutkimuksesta, joka käsittelee Suomen energiaverojen kohtaantoa, tulonjakovaikutuksia ja energiaverojen korotusten vaikutuksia kotitalouksien väliseen tulonjakoon. 1

ENERGIAVEROTUS SUOMESSA Energiahyödykkeiden veromäärien kasvu oli voimakasta 1990-luvulla. Vuodesta 1990 vuoteen 1998 veromäärien kasvu on painottunut voimalaitospolttoaineisiin. Bensiinin ja dieselin verot ovat kasvaneet hieman yli kaksinkertaisiksi vuosien 1990 ja 1998 välillä. Liikennepolttonesteiden välilläkään verot eivät ole kasvaneet suhteellisesti samaa vauhtia. Bensiinin verojen noustessa n. 160 %, dieselöljyn verot nousivat vain n. 80 %. Myöskään lämmitykseen käytettävien energiahyödykkeiden verotus ei ole kasvanut tasaisesti toisiinsa suhteutettuna. Kaukolämpöön kohdistuvat verot kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 1998 n. 50 %, kevyen polttoöljyn verot n. 100 % ja kotitalouksien sähkön kulutukseen kohdistuvat verot n. 200% 1. Vuodesta 1998 vuoteen 2001 energiaverot ovat pysyneet ennallaan. bensiini ja dieselöljy: snt/l 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2002 Bensiini 95E snt/l Diesel snt/l Sähkö I 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 sähkö: snt/kwh Luvut sisältävät valmisteverot, huoltovarmuusmaksut ja öljysuojamaksut. Lisäksi edellä mainittuihin veroihin ja maksuihin on lisätty niiden päälle tulevat arvonlisäverot. 1 Vuosina 1994-1997 ei ollut käytössä varsinaista sähköveroa, vaan veroa kerättiin sähkön tuotannon polttoaineilta. Lisäksi veroa kerättiin ydinvoimalla tuotetulta sähkötä ja tuontisähköltä. Vuodesta 1997 alkaen voimassa on ollut sähkövero ja sähkön tuotannon polttoaineet ovat olleet vapautettuja veroista. 2

1,20 /MWh 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 1990 1992 1994 1996 1998 2002 0,00 KPÖ RPÖ Kivihiili Maakaasu Polttoturve Kaukolämmön tuotantopanosten verot mk/mwh Bensiinin ja dieselin verot Bensiinin ja dieselin verot nousivat hyvin voimakkaasti 1990 luvulla ja bensiinin hinta onkin selvästi EU:n keskiarvoa korkeammalla tasolla. 1.9.1998 lähtien lyijyttömän bensiinin vero on ollut Suomessa 55,29 snt/l ja dieselin vero on 30,39 snt/l. (sisältää öljysuoja- ja huoltovarmuusmaksut). Seuraavassa kuviossa on esitetty kotitalouksien maksamat liikennepolttonesteiden verot suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin. Sekä verot että käytettävissä olevat tulot on laskettu ns. oecd-kulutusyksikköä 2 kohden. 3 2.5 2 % 1.5 1 0.5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ka. desiili käytettävissä olevista tuloista Liikennepolttonesteiden verot suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin tulodesiileittäin vuonna 1998. Desiiliin 1 kuuluu matalatuloisin kymmenesosa kotitalouksista. 2 Erisuuruisten kotitalouksien verojen ja tulojen vertailemiseksi jaetaan kotitalouksien jäsenten lukumäärä ns. OECD-kulutusyksiköiden määrällä. OECD-kulutusyksikköjen määrää laskettaessa ensimmäinen aikuinen saa arvon 1, muut aikuiset 0,7 ja alle 18-vuotiaat lapset 0,5. 3

Kuviosta voidaan huomata, että liikennepolttonesteiden veroja maksavat tuloihin suhteutettuna eniten tulodesiilit 1,5,6 ja 7 ja selvästi vähiten suurituloisin kymmenes kotitalouksista eli desiili 10. Kakwanin verojen progressiivisuutta mittaavan indeksin 3 arvo liikennepolttonesteille on 0,078 eli liikennepolttonesteiden verot ovat indeksin mukaan lievästi regressiivisiä. Liikennepolttonesteiden verojen lievää regressiivisyyttä merkittävämpänä asiana voidaan kuitenkin pitää niiden epätasaista alueellista jakautumista. Maaseutumaisissa kunnissa liikennepolttonesteiden veroja maksetaan tuloihin suhteutettuna huomattavasti enemmän kuin kaupunkimaisissa kunnissa ja absoluuttisestikin veroja maksetaan maaseutumaisissa kunnissa n. 20 % enemmän kulutusyksikköä kohden kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Asuinkunnan kaupunkimaisuus vero % Vero euroa/oecdkulutusyksikkö 1 Kaupunkimainen kunta 2,0366 291,36 2 Taajaan asuttu kunta 2,3402 370,12 3 Maaseutumainen kunta 2,7612 352,12 Yhteensä 2,2490 318,37 Liikennepolttonesteiden verot kotitalouden asuinkunnan kaupunkimaisuuden mukaan jaoteltuna. Suuralueittain eniten liikennepolttonesteiden veroja tuloihin suhteutettuna maksetaan Ahvenanmaan 4 lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomessa ja vähiten Uudellamaalla. Suuralue vero % tuloista Vero euroa/oecd-ky. 1 Uusimaa 1,9023 294,80 2 Etelä-Suomi 2,4017 332,69 3 Itä-Suomi 2,5408 314,34 4 Väli-Suomi 2,0587 318,98 5 Pohjois-Suomi 2,6345 325,23 6 Ahvenanmaa 2,4898 485,89 Yhteensä 2,2490 318,37 Liikennepolttonesteiden verot suuralueittain. 3 Kakwanin (K) indeksi saadaan veron jakautumisen tasaisuutta mittaavan konsentraatiokertoimen (C) ja tulojen eriarvoisuutta mittaavan Gini-indeksin (G) erotuksena. K=C-G. Vero on indeksiin mukaan progressiivinen jos K>0 ja regressiivinen jos K<0. 4 Ahvenanmaan otoksen pienuudesta johtuen Ahvenanmaata koskeviin lukuihin tulee suhtautua varauksella. 4

Sähkövero Suomessa sähkövero on porrastettu kahteen luokkaan. Sähköveroluokkaa II sovelletaan teollisuudelle ja ammattimaisille kasvihuoneille ja veroluokkaa I kaikille muille. Kotitalouksien maksama veroluokan I mukainen sähkövero on 1.9.1998 alkaen ollut 69 snt/kwh. Kuviossa alla on esitetty vuoden 1998 aineistosta laskettujen sähköverojen määrät suhteutettuna kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Kotitaloudet on jaettu desiiliryhmiin siten, että alimpaan desiiliin kuuluvat käytettävissä olevien tulojen perusteella köyhimmät kotitaloudet ja ylimpään desiiliin rikkaimmat. Kuviosta voidaan huomata ensimmäisen desiilin maksavan tuloihin suhteutettuna noin kaksi kertaa enemmän kuin ylimmän desiilin. Lasketun Kakwanin progressiomitan arvoksi saadaan sähköverolle -0,114 eli sähkövero on selvästikin regressiivinen vero. 0.25 0.20 0.15 % 0.10 0.05 0.00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ka. desiili käytettävissä olevista tuloista Sähkövero % kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Taulukosta alla voidaan havaita sähköveron jakautuvan epätasaisesti myös alueellisesti. Itä- ja Pohjois-Suomessa maksetaan sähköveroa tuloihin suhteutettuna huomattavasti muuta maata enemmän. Suuralue sähkövero % tuloista Sähkövero euroa/oecd-ky. Uusimaa 0.1151 17.84 Etelä-Suomi 0.1552 21.49 Itä-Suomi 0.1867 23.10 Väli-Suomi 0.1427 22.11 Pohjois-Suomi 0.1949 24.06 Ahvenanmaa 0.1556 30.35 Yhteensä 0.1495 21.16 Sähkövero alueellisesti. 5

Lämmityspolttoaineiden verot Lämmityspolttoaineiden veroihin lasketaan tässä tutkimuksessa kevyen polttoöljyn verot, kaukolämmön tuotantopanosten verot ja lämmitykseen käytetyn sähkön verot. Kaukolämmön tuotantopanosten verojen oletetaan siirtyvän kaukolämmön hinnannousuna kokonaisuudessaan kuluttajien maksettavaksi. Kotitalouksien maksettavaksi tulevat sähköverot lasketaan tässä mukaan vain jos kotitaloudessa on sähkölämmitys. Lisäksi oletetaan, että kaikki sähkölämmitystä käyttävät kotitaloudet käyttävät sähköä muuhun kuin lämmitykseen yhtä paljon kuin muuta lämmitysmuotoa käyttävät. Alla kuviossa on esitetty kotitalouksien lämmitykseen kohdistuneet verot käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuina. 0.25 0.20 vero % 0.15 0.10 0.05 0.00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ka. desiili käytettävissä olevista tuloista Kotitalouksien lämmitysenergiaan kohdistuneet verot käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna. Eniten lämmityspolttoaineiden veroja tuloihin suhteutettuna maksavat alimpaan tulodesiiliin kuuluvat kotitaloudet ja vähiten ylimpään tulodesiiliin kuuluvat. Desiilien 2-9 osalta verot jakautuvat kuitenkin melko tasaisesti tuloihin suhteutettuna. Kakwanin indeksin arvoksi saadaan 0,099 eli lämmitykseen kohdistuvat verot ovat regressiivisiä. Kaukolämmön verojen Kakwanin indeksin arvoksi saadaan -0,205 eli kaukolämpöön kohdistuvat verot ovat hyvin regressiivisiä. Kevyen polttoöljyn veron Kakwanin indeksi on -0,092 ja sähkölämmityksen osalta sähköveron -0,074. Alueellisesti eniten lämmitykseen liittyviä energiaveroja maksetaan Ahvenanmaan jälkeen Väli- ja Etelä-Suomessa. Ahvenanmaan lukuihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella pienestä otoskoosta johtuen. Selvästi vähiten lämmitysenergian veroja maksetaan Uudellamaalla. Yllätyksenä voidaan kuitenkin pitää Itä- ja Pohjois-Suomen matalia veromääriä. Osaselityksenä tälle voidaan pitää puulämmityksen yleisyyttä näillä alueilla. 6

Suuralue vero % vero euroa/oecd-ky. Uusimaa 0.098 15,22 Etelä-Suomi 0.203 28,07 Itä-Suomi 0.149 18,47 Väli-Suomi 0.202 31,30 Pohjois-Suomi 0.191 23,55 Ahvenanmaa 0.200 38,94 Ka. 0.165 23,50 Lämmitykseen liittyvien energiaverojen kohtaanto suuralueittain. Energiaverojen kohtaanto kotitalouksien sosioekonomisen aseman ja elinvaiheen mukaan Tutkittaessa energiaverojen kohtaantoa kotitalouden elinvaiheen ja sosioekonomisen aseman mukaan lasketaan kaikki kotitalouden maksamat energiaverot yhteen. Alla kuvioissa on siis laskettuna kotitalouksien maksamien liikennepolttonesteiden, lämmityspolttonesteiden ja sähkön verojen yhteismäärä suhteutettuna kotitalouden tuloihin. Elinvaiheen mukaan eniten veroja tuloihin suhteutettuna maksavat lapsettomat parit ja vähiten vanhustaloudet 5. Vanhustalouksien matalaa veromäärää selittää autojen vähäinen käyttö eläkeläistalouksissa. Ka. Muut Lapsettomat parit Kaksi huoltajaa Yksinasuvat Yksinhuoltajat Vanhustaloudet 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 % Energiaverot kotitalouden elinvaiheen mukaan (% käytettävissä olevista tuloista) 5 Elinvaihe -luokittelussa vanhustalouksiin kuuluvat ne kotitaloudet, joissa kaikki kotitalouden jäsenet ovat täyttäneet 65 vuotta. Sosioekonomisen aseman mukaan luokiteltuna ryhmään eläkeläiset kuuluvat ne kotitaloudet, joissa viitehenkilö on eläkeläinen. 7

Seuraavassa kuviossa kuvataan maksettujen energiaverojen osuutta käytettävissä olevista tuloista kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan. Eniten energiaveroja maksavat työntekijät, alemmat toimihenkilöt ja opiskelijat. Opiskelijoiden osalta suurta veromäärää selittää matalat tulot. Vähiten veroja maksavat yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset. Työntekijäkotitaloudet maksavat tuloihin suhteutettuna energiaveroja n. 80 % enemmän kuin eläkeläiskotitaloudet. 10 = Maatalousyrittäjät 60 = Opiskelijat ja koululaiset 20 = Muut yrittäjät 70 = Eläkeläiset 30 = Ylemmät toimihenkilöt 80 = Omaa kotitaloutta hoitavat 40 = Alemmat toimihenkilöt 81 = Pitkäaikaistyöttömät 50 = Työntekijät 82 = Muualla luokittelemattomat Kotitalouksien jaottelu sosioekonomisen aseman mukaan. 3.5 3 2.5 2 % 1.5 1 0.5 0 10 20 30 40 50 60 70 81 80+82 ka. Energiaverot suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin kotitalouden sosioekonomisen aseman mukaan. KANSALLINEN ILMASTOSTRATEGIA Kansallinen ilmastostrategia on Suomessa laadittu selvittämään niitä toimenpiteitä selvittämiseksi, joita tarvitaan Kioton ilmastokokouksen sovittuihin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi. Suomelle vuosien 2008-2012 kasvihuonekaasupäästöjen tavoitemääräksi on Kioton pöytäkirjassa ja EU:n sisäisessä taakanjaossa asetettu vuoden 1990 päästöjen taso eli n. 76,5 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina ilmaistuna. 8

Tarvittavien päästövähennysten kokonaistaloudellisten vaikutusten selvittämiseksi on tehty kaksi selvitystä, joista toisen toteutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhdessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa ja toisen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos yhdessä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa. Tehdyissä selvityksissä taloudellisia vaikutuksia selvitetään kolmen erilaisen skenaarion pohjalta. BAU-skenaariossa ei toteuteta nykyistä enempää kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. KIO-skenaarioissa toteutetaan energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämisohjelmat. KIO1-skenaariossa kivihiilen käyttö energiantuotannossa lopetetaan lähes kokonaan ja korvataan maakaasulla. KIO2-skenaariossa kivihiilen käyttöä ei rajoiteta, mutta suurin osa kivihiilen käytöstä korvataan uuden ydinvoimalayksikön käyttöönotolla. Alla taulukossa on esitetty skenaarioiden keskeiset oletukset. Lähde: Kansallinen ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. KIO1 ja KIO2-skenaarioihin on sisällytetty kolme energiaverovaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 kaikkia energiaveroja korotetaan. Vaihtoehdossa 2 liikennepolttonesteiden veroja ei koroteta ja vaihtoehdossa 3 energiaveroja ei koroteta nykytasosta vaan päästöjä pyritään vähentämään säästötoimenpitein ja erilaisten tukien avulla. Sekä VATT/VTT- että ETLA/VTT-selvityksen mukaan verovaihtoehto 3 johtaa suurempiin kokonaistaloudellisiin kustannuksiin kuin muut vaihtoehdot. Laskelmissa käytettyjä veronkierrätysvaihtoehtoja on myös kolme. Tuloveron alennus, tuloverojen ja yritysten sosiaaliturvamaksujen alentaminen suhteessa 50%/50% ja arvonlisäverokannan alentaminen. 9

Seuraavassa taulukossa on kuvattu selvityksissä tehtyjen laskelmien perusteella saadut energiaverojen korotukset. KIO1-nonlv ja KIO2-nonlv tarkoittavat vaihtoehtoja, joissa ei koroteta liikennepolttonesteiden veroja. Vertailu verojen nykytasoon=1. CO 2 - ja sähkövero KIO1 KIO2 KIO1 nonlv KIO2 nonlv -VATT/VTT 1,7 1,5 1,9 1,55 -ETLA/VTT 1,5 1,2 1,7 1,3 Liikennepolttonesteiden verot -molemmat selvitykset 1,25 1,25 1 1 Lähde: Kasvihuonekaasujen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet Suomessa. Kansallisen ilmastostrategian taustaselvitys. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 4/2001. Tässä tutkimuksessa lasketaan näiden neljän yllä taulukossa mainittujen skenaarioiden vaikutuksia kotitalouksien maksettaviksi tulevien energiaverojen määriin. Energiaverojen korotusten oletetaan olevan selvityksen VATT/VTT mukaisia. Kansallisessa ilmastostrategiassa määriteltyjen skenaarioiden energiaverojen korotusten vaikutukset kotitalouksille Skenaariossa KIO1 kotitalouksien maksettaviksi tulevien energiaverojen korotukset ovat suurimmat. Alla oleva kuvio esittää kotitalouksien energiaverojen korotusten vaikutusta kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaariossa KIO1. Keskimäärin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vähenevät energiaverojen korotusten takia n. 0,66 % 6. Välillisen energian kulutuksen vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ei ole huomioitu. Eniten käytettävissä olevat tulot vähenevät alimmassa tulodesiilissä ja vähiten ylimmässä tulodesiilissä. Skenaarioiden KIO1 ja KIO2 välinen ero jää kuitenkin vähäiseksi. -0,3-0,4-0,5 % -0,6-0,7-0,8-0,9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ka. Kio 1 Kio 2 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. 6 Laskelmissa oletetaan kotitalouksien kulutusrakenteen säilyvän ennallaan energiaverojen korotuksista huolimatta. 10

Skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienevät huomattavasti vähemmän kuin skenaarioissa KIO1 ja KIO2. Ydinvoiman lisärakentamiseen tukeutuva vaihtoehto (KIO2 nonlv) tulee nyt kuitenkin kotitalouksien kannalta selvästi halvemmaksi kuin maakaasuun tukeutuva vaihtoehto (KIO1 nonlv). 0-0,05-0,1-0,15 % -0,2-0,25-0,3-0,35-0,4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ka. KIO 1 nonlv KIO 2 nonlv Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv. Vertailtaessa skenaarioiden vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kotitalouden elinvaiheen mukaan huomataan, että skenaarioissa KIO1 ja KIO2 pienenevät kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eniten lapsettomilla pareilla ja kahden huoltajan kotitalouksilla. 6 Muut 5 Vanhustaloudet 4 Kaksi huoltajaa 3 Yksinhuoltajat 2 Lapsettomat parit 1 Yksinasuvat -0,8-0,7-0,6-0,5-0,4-0,3 % Kio 1 Kio 2 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaarioissa KIO1 ja KIO2. 11

Skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv energiaverojen korotukset kohdistuvat raskaimmin vanhustalouksiin ja vähiten käytettävissä olevat tulot muuttuvat yksinasujilla. 6 Muut 5 Vanhustaloudet 4 Kaksi huoltajaa 3 Yksinhuoltajat 2 Lapsettomat parit 1 Yksinasuvat -0,4-0,35-0,3-0,25-0,2-0,15-0,1-0,05 0 % Kio1 nonlv Kio2 nonlv Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin skenaarioissa KIO1 nonlv ja KIO2 nonlv. Alueellisessa vertailussa vähiten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vähenevät Uudellamaalla. Maaseutumaisissa kunnissa käytettävissä olevat tulot muuttuvat enemmän kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Kio2 Kio1 Kio1 nonlv Kio2 nonlv Uusimaa -0,51-0,52-0,17-0,10 Etelä-Suomi -0,69-0,71-0,27-0,16 Itä-Suomi -0,71-0,73-0,27-0,16 Väli-Suomi -0,61-0,63-0,26-0,16 Pohjois-Suomi -0,76-0,78-0,30-0,18 Ahvenanmaa -0,69-0,71-0,26-0,16 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin suuralueittain Kio2 Kio1 Kio1 nonlv Kio2 nonlv Kaupunkimainen kunta -0,56-0,57-0,20-0,12 Taajaan asuttu kunta -0,69-0,72-0,29-0,18 Maaseutumainen kunta -0,80-0,83-0,33-0,20 Energiaverojen korotusten vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kotitalouden asuinkunnan kaupunkimaisuuden mukaan 12

Energiaverojen takaisin kierrättämisen vaikutukset kotitalouksien väliseen tulonjakoon Energiaverokertymän takaisinkierrätyksessä oli kolme vaihtoehtoa: 1) Verokertymä käytetään kokonaisuudessaan kotitalouksien tuloverojen alennuksiin 2) Verokertymästä käytetään 50 % kotitalouksien tuloverojen alennuksiin ja 50 % yritysten sosiaaliturvamaksujen alennuksiin 3) Verokertymä käytetään arvonlisäveron alentamiseen Vaihtoehdoissa 1 ja 3 kotitaloudet ovat kokonaisuudessaan nettosaajia riippumatta valitusta skenaariosta sillä näissä vaihtoehdoissa yritystenkin maksamat energiaverot kierrätetään kotitalouksille. Vaihtoehdossa 2 skenaarioissa Kio1 ja Kio2 kotitaloudet maksavat yli 50 % energiaverokertymän lisäyksestä ja ovat nettomaksajia. Vaihtoehdoissa Kio1 nonlv ja Kio2 nonlv kotitalouksien osuus verokertymän kasvusta on selvästi alle 50 % ja kotitaloudet ovat näin ollen nettosaajia. Seuraavaksi tutkitaan kuitenkin tilannetta, jossa kotitalouksille kierrätetään energiaverokertymän lisäyksestä takaisin sama summa kuin kotitaloudet kokonaisuudessaan joutuivat maksamaan nousseina energiaveroina. Seuraavassa kuviossa esitetään valtion tuloveron alennukseen perustuva vaihtoehto skenaarion KIO1 osalta. Valtion tuloveron lasku on oletettu toteutettavan laskemalla marginaaliveroprosenttia yhtä paljon kaikissa tuloluokissa. Tällaisessa tilanteessa seitsemän alinta tulodesiiliä joutuisivat uudistuksessa nettomaksajiksi ja kolme ylintä desiiliä hyötyisivät uudistuksesta 7. Tasainen tuloveron alennus kasvattaa siis entisestään energiaverojen korotusten regressiivisiä vaikutuksia. 7 Laskelmissa on otettu huomioon vain kotitalouksien maksamat energiaverot. Välillisesti kotitalouksien maksettavaksi tulevista veroista on otettu huomioon vain kaukolämmön tuotantopanosten verot. Esim. palveluiden kallistumisesta ja energian säästöinvestoinneista aiheutuvat kustannukset on kuitenkin jätetty huomioimatta. 13

Tuloverojen alennus 0,8 0,6 0,4 0,2 % 0-0,2-0,4-0,6-0,8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 tulodesiili Skenaarion Kio1 energiaverojen korotusten vaikutukset kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin tapauksessa, jossa energiaverokertymän kasvu kierrätetään kotitalouksille valtion tuloveron alennuksella. Tuloveron alennus on mitoitettu yhtä suureksi energiaverojen nousun kanssa. Seuraavassa kuviossa esitetään tilannetta, jossa käytetään yleisen arvonlisäveroprosentin alentamista energiaverokertymän takaisinkierrättämiseen. Arvonlisäveroprosentin laskun oletetaan kohdistuvan kaikkiin hyödykkeisiin ja lasku toteutetaan siten, että kotitaloudet saavat alentuneina hyödykkeiden hintoina yhteensä takaisin sen summan, jonka joutuvat maksamaan nousseina energiaveroina. Tuloveron alennuksesta poiketen tässä uudistuksessa nettosaajia ovat alimmat tulodesiilit ja maksajia desiilit 6 ja 7. Verojen takaisinkierrätyksen toteutustavalla voi siis olla suurikin merkitys kotitalouksien tulonjaon kannalta. 14

Alv:n alennus 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 % 0,05 0-0,05-0,1-0,15-0,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 tulodesiili Skenaarion Kio1 energiaverojen korotusten vaikutukset kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin tapauksessa, jossa energiaverokertymästä kierrätetään arvonlisäveron alennuksella kotitalouksille sama summa kuin kotitaloudet maksoivat nousseina energiaveroina. 15

JOHTOPÄÄTÖKSET Energiaverotus Suomessa on regressiivistä, joten energiaverojen korottaminen kasvattaa tuloeroja. Alueellisesti energiaverojen korotuksista eniten joutuvat maksamaan tuloihin suhteutettuna Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat. Erot alueellisesti jäävät kuitenkin melko pieniksi. Jaoteltuna kotitaloudet elinvaiheen mukaan kohdistuvat verojen korotukset skenaarioissa Kio1 nonlv ja Kio2 nonlv raskaimmin vanhustalouksiin ja skenaarioissa Kio1 ja Kio2 lapsettomiin pareihin ja kahden huoltajan talouksiin. Kotitalouksien kannalta edullisimmiksi skenaarioiksi osoittautuvat skenaariot Kio2 nonlv ja Kio1 nonlv eli skenaariot, joissa ei koroteta liikennepolttonesteiden veroja. Skenaariossa Kio2 nonlv kotitalouksien käytettävissä olevat tulot tippuvat n. 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin skenaariossa KIO1 nonlv. Skenaarioiden Kio1 ja Kio2 välillä ei ole kotitalouksien osalta merkittävää eroa. Verokertymän takaisinkierrätyksessä arvonlisäveron alentaminen osoittautuu tulonjaollisesti tuloveron alentamista paremmaksi vaihtoehdoksi 16