Vko 7/2010 Puolueeton paikallislehti SISUSTUS & TAIDE MESSUT Kaiken kattava asuntolaina on nyt verkossa! Nyt voit aloittaa Kaiken kattavan asuntolainan hakemisen helposti! Voit tehdä hakemuksen valmiiksi verkossa, jolloin saat lainatarjouksen nopeasti ja joustavasti. Kaiken kattavaan asuntolainaan kuuluu asuntolainan lisäksi jatkuvakäyttöinen joustovara ja kotivakuutus. OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta pankkiasoinnista, myös Kaiken kattavasta asuntolainasta. Esimerkiksi 100 000 euron asuntolaina tuottaa sinulle bonuksia 250 euroa vuodessa. Bonuksiasi voit käyttää esimerkiksi Pohjolan kotivakuutuksen maksamiseen. Poikkea osoitteessa op.fi! n, Haapajärven, n ja n Osuuspankit UUSI LEHTI KALLION SEUTUKUNNAN ALUEELLE! Tämä lehti jaetaan noin 17500 kappaleen painoksena joka kotiin an, an, in, an ja Haapajärvelle eli kasvavalle ja yhteistyöltään tiivistyvälle talousalueelle. Lehti on suunniteltu toimivaksi ilmoitusvälineeksi ja alueen asukkaiden tietokanavak- si. Sivuillamme käsitellään niin tavallisten ihmisten kuulumisia, työstä ja harrastuksista, tiedotamme heihin vaikuttavista julkishallinnon päätöksistä, samalla kun tärkeä painotuksemme on kertoa yrityksille tärkeistä asioista, esitellä alueen yrityksiä ja kaikenlaisia myönteisiä yhteishankkeita. Myyntineuvottelijoina lehdessä toimivat Päivi Huhtakangas ja Mika Moilanen. Heidän puhelinnumeronsa samoin kuin toimituksen yhteystiedot ovat tämän lehden sivulla 2. Mukavia yhteisiä hetkiä uuden lehden parissa, pitäkäähän yhteyttä!
SIVU 2 VKO 7/2010 pääkirjoitus SIVU 3 Yhdistävä lehti Yli 17000 kappaleen painoksena Kallion seutukunnan alueelle an, an, in, an sekä Haapajärvelle jaettava Kallion Seutu -lehti on syntynyt vuodenvaihteessa. Luet nyt sen ensimmäistä numeroa. Kallion Seutu ilmestyy kerran kuussa. Ilmoittajien kannattaa pyytää tarjous ja tiedustella ilmestymisajoista ja -aikatauluista tarkemmin myyntineuvottelijoilta, joiden yhteystiedot ovat tämän sivun alaosan laatikossa. Lehti käsittelee avarasti alueen ihmisiä kiinnostavia asioita. Yritysesittelyillä on vahva sijansa. Kallion Seutua tehdään mahdollisimman pitkälle Suomen Kotiseutuliiton koordinoima kulttuuriympäristökampanja haastaa paikalliset kansalaisjärjestöt mukaan ruohonjuuritason toimintaan kulttuuriympäristömme arvostuksen ja hoidon parantamiseen. JOY Jokaisen Oma Ympäristö -kampanjan tavoitteena on vuoden 2010 aikana nostaa kulttuuriympäristön arvostus samalle tasolle luonnonympäristön arvostuksen kanssa sekä parantaa järjestöjen, viranomaisten JAKELU JA ILMESTYMINEN: Itella Oyj:n päiväkannossa kotitalouksiin kerran kuussa alueella,, ja. Mahdolliset virheellisesti toimitetut tai pois jääneet ilmoitukset julkaistaan seuraavassa lehdessä suoriteperusteisesti. Virhevelvoite vastuu rajoittuu enintään kertakorjaukseen FORCE MAJEURE tapaukset huomioiden. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Kustannus Oy Kallio Käynti- ja laskutusosoite: Juurikoskenkatu 6 LH 203 84100 Y-tunnus 2309616-4. Toimitusjohtaja Mika Moilanen 045 3189 634. paikallisin voimin. Siksi kutsumme teitä kaikkia mukaan lehden sisällön valmistamiseen. Lähettäkää meille juttuvinkkejä ja kuulumisia toimituksen osoitteeseen kallionseutu@maakuntalehdet.fi Etsimme myös varsinaisia avustajia toimitukseen, kirjoittamaan Kallion Seutuun. Mikäli olet hyvä kirjoittaja, sinulla on kokemusta lehtijuttujen valmistamisesta ja omaat nykyaikaisten atk-laitteiden ja verkkoyhteyksien käytön, lähetä vapaamuotoinen hakemus mahdollisine liitteineen tuohon samaan email-osoitteeseen! Mukavia lukuhetkiä Kallion Seudun parissa! Kulttuuriympäristön arvostus nousuun Viihtyisiä kotiseutuja, maalaisidylliä, palatseja vai roskaa? Myös rakennukset kuuluvat kulttuuriympäristöömme riippumatta siitä ovatko ne uusia vai vanhoja. Vanhojen pihapiirien suojeleminen on kuitenkin merkittävä osa kulttuuriympäristön vaalimiseksi tehtävää työtä. ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kampanjan merkeissä pyritään aikaansaamaan satojen tuhansien kansalaisten toimintaverkosto, joka tulee järjestämään kampanjan puitteissa paikkakunnittain erilaisia tapahtumia, hankkeita tai koulutuksia vuoden 2010 aikana. Tähän mennessä kampanjaan on ilmoittautunut jo satakunta erilaista järjestöä, liitoa ja muuta yhteisöä. Kampanjan valtakunnan tason toimijoiden, kuten Kansalais- ja työväenopistojen liiton, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, Marttaliiton, Suomen arkkitehtiliitto SAFAn, Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen museoliiton ja WWF Suomen lisäksi kampanjaan kaivataan paikallista osallisuutta. Eri kansalaisjärjestöt ja muut toimijat voivat luoda julkisen vallan edustuksen tuella sekä paikallisia että alueellisia toiminta- ILMOITUSAINEISTOT sähköpostina mika.moilanen@maakuntalehdet.fi tai paivi.huhtakangas@maakuntalehdet.fi Mukaan tarvittavat kuvat, logot ja tekstit. Aineisto toimitettava kutakin painopäivää edeltävään torstaihin mennessä tai sopimuksen mukaan. Seuraava Kallion Seutu-lehti ilmestyy keskiviikkona 17.3.2010. Aineisto torstaihin 11.3.2010 mennessä. MEDIATIEDOT Mediahinnat etusivu 1.44e/pmm, sisäsivu 1,24e/pmm, takasivu 1,34e/pmm, laskutuskulu 5,-/lasku. Hinnat alv 0%. Palstan leveydet 40 mm, 84 mm, 128 mm, 172 mm, 216 mm, 260 mm, sivun korkeus 362 mm. Painomenetelmä offset, yhteensopiva ohjelmistoformaatti pdf. Rasteritiheys 40 linjaa/cm, kuvien linjatiheys 1:1 koossa 220 ppi. PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2010 ryhmiä, jotka aikaansaavat erilaisia tapahtumia teemavuoden ympärille. Julkisen keskusteluna avaamisen lisäksi toimintaan voi sisällyttää esimerkiksi katutapahtumien järjestämisen, paikallismuseoiden ja kirjastojen teemaviikot ja -tapahtumat, kulttuuriympäristöpolkujen ja kotiseutukävelyiden sekä lähialueille suuntautuvan kulttuuriturismin ja matkailutuotteiden kehittämisen, kulttuuriympäristönäkökulman nostamisen koulujen ympäristöaineiden, kuvataiteiden ja historian opetuksessa sekä konkreettiset ympäristön hoito- ja kunnostushankeet. Vastuu luonnosta, sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu perustuslain mukaan kaikille, Suomen Kotiseutuliitosta muistutetaan. Kampanjalla halutaankin saada kansalaisten lisäksi sekä viranomaiset että päättäjät näkemään arkisen ympäristömme sukupolvien myötä syntynyt monimuotoisuus, luonnon ja rakennetun ympäristön kohtaaminen - etenkin nyt, kun valtion voimavarat kulttuuriympäristötyöhön niukkenevat. Kun myös kuntien ja aluehallinnon voimavarat ovat TEHOA TRAKTORIIN Teho-ohjelmointia jo 10v kokemuksella Oy PIRELEX Ab Rajaniitynt.5 67600 Kokkola 040-5575829 www.pirelex.fi Sähköposti: jens@pirelex.fi ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Mika Moilanen mika.moilanen@maakuntalehdet.fi P. 045 3189 634 Päivi Huhtakangas paivi.huhtakangas@maakuntalehdet.fi P. 044 3514 826 TOIMITUS Oulun Yrittäjäsanomat Oy, Oulu kallionseutu@maakuntalehdet.fi riittämättömät on vaarana, että kulttuuriympäristömme arvoja vähätellään tai niiden merkitystä ei lainkaan tunnusteta. Vaarana on, että vuosisatojen kuluessa syntyneet kulttuuriympäristökohteet voivat tuhoutua tehokkuuden ja taloudellisuuden nimissä. Kansallisvarallisuudestamme noin kaksi kolmasosaa muodostuu juuri rakennetusta ympäristöstä, Kotiseutuliitto huomauttaa. Kampanjaan liittyy myös kampanjavuoden avajaisissa julkistettu kuntien luottamushenkilöille suunnattu Kulttuuriympäristöopas, joiden tavoitteena on nostaa esiin niitä vaikuttamisen keinoja ja toimintamuotoja, joilla kulttuuriympäristöä voidaan suojella ja miten kulttuuriympäristökäsitte tuodaan osaksi yhdyskuntasuunnittelua ja ympäristökeskustelua. Kampanjassa mukana olevilla järjestöillä on myös tavoitteena tuottaa yhteinen strategia kulttuuriympäristöasioiden edistämiseksi. Suomen kotiseutuliiton koordinoiman kampanjan suojelijana toimii Jorma Ollila, Nokian hallituksen puheenjohtaja. Kampanjaa tukevat myös lukuisat julkisorganisaatiot kuten Opetusministeriö, Ympäristöministeriö, Svenska Kultur Fonden sekä Suomen Kulttuurirahasto. Kampanjaan voi ilmoittautua mukaan ottamalla yhteyttä Kotiseutuliittoon. Viemäröintihanke etenee ssä n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan pohjautuvat viemäröintihankkeet etenevät nytkähdellen. Siirtoviemärin rakentaminen Kirkonkylän ja Asemanseudun välille on käynnistymässä, sen sijaan kylien viemäröintihanke odottaa toistaiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen avustuspäätöstä. Tärkeintä tässä vaiheessa kylien viemäröinninkin kannalta on siirtoviemärin rakentamisen käynnistyminen, sillä se mahdollistaa viime kädessä myös haja-asutusalueiden jätevesien poisjohtamisen, projektisihteeri Tiina Alakoski n kunnasta kertoo. n Kirkonkylän ja Asemakylän välisen siirtoviemärilinjauksen mittaus- ja paalutustyöt on jo tehty, samoin maanomistajien kanssa käydyt sopimusneuvottelut putkien ja laitteiden sijoittamisesta on saatu päätökseen viime syksyn aikana. Hankkeen aloituskokouksessa helmikuun alussa rakennustöihin kaavailtiin päästävän jo maaliskuun aikana, Alakoski lisää. Rakentamisen aloittamisen tarkemmasta ajankohdasta tullaan tiedottamaan sekä kuntalaisille että maanomistajille erikseen. Työt tullaan joka tapauksessa aloittamaan ensin pelto-osuuksista ja ajoittamaan hyvissä ajoin ennen viljelykauden alkua, jotta rakentamisesta ei koidu maanomistajille haittaa, Alakoski lupaa. n kunnan ja n vesisosuuskunnan yhteishankkeena tehtävän siirtoviemärin ja Vesikolmio Oy:n syöttövesijohdon rakennuttajana toimii Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus, urakoinnista puolestaan vastaa maa- ja vesirakennusalan kokonaisurakointiin erikoistunut Niskasen Maansiirto Oy. Sekä siirtoviemäri että nmäen, Markkulan, Vanhankirkon ja Jyringin alueille rakennettava paikallisviemäröinti tulevat edistämään vesien- ja ympäristönsuojelua. Kun viemärivedet saa johdettua yhteen isoon keskuspuhdistamoon, vähenee kiinteistökohtaisten pienpuhdistamojen lietteenkuljetus. Haja-asutusalueen viemäröinti edesauttaa myös Markkulan tärkeän pohjavesialueen suojelua sekä vähentää Vääräjoen kuormitusta. Kiinteistöjen arvo nousee Ympäristöarvojen lisäksi kunnassa nähdään viemäröintihankkeen edistävän myös haja-asutusalueiden kehittämistä, parantavan siellä asuvien elinolosuhteita sekä pidemmällä aikavälillä myös nostavan alueella sijaitsevien kiinteistöjen arvoa. Kiinteistöä myytäessä mahdollinen ostaja kiinnittää varmasti huomiota siihen, onko kiinteistö liitetty kunnalliseen viemäriin tai onko siinä jätevesiasetuksen mukainen jätevedenpuhdistusjärjestelmä, Alakoski huomauttaa. Hankealueella uudisrakennuksissa luonnollisesti on ajanmukaiset ratkaisut, vanhempien kiinteistöjen omistajat sen sijaan ovat jääneet odottamaan kunnalliseen viemäröintiin liittyvää päätöksentekoa. Uudisrakennusten osalta voidaan myöntää siirtymäaikaa viemäröintiin liittymiseen viranomaisten taholta. Ylipäätään jätevesiasetuksen vaatimukset on koettu vaikeaselkoisina. Pitkällä aikavälillä viemäröinti onkin kustannustehokas ja helppo ratkaisu. Alakoskelle itselleen hajaasutusalueiden jätevesiä koskeva problematiikka on tuttua, sillä hän on tehnyt aiheesta myös ympäristöteknologian insinööriopintojensa opinnäytetyön. Jätevesiasetus on ollut voimassa jo kohta kymmenen vuotta. Siitä huolimatta jäteveden käsittely on monissa kunnissa edennyt perin hitaasti, hän pohtii. Viemäröintiin liittyminen on kiinteistön omistajalle helppo ratkaisu, sillä silloin ei tarvitse miettiä, puhdistaako jätevesijärjestelmä riittävän hyvin tai tarvitseeko järjestelmä millon ja millaista huoltoa. Kesäasunnoissa jätevesien käsittelyyn on toki olemassa muitakin ratkaisuja kuin kunnallinen viemäröinti, mutta ympärivuotisessa asumiskäytössä olevan kiinteistön liittäminen kunnalliseen viemäriverkostoon on toki perusteltua. Kunnalliseen viemäriverkostoon liittymiseen on mahdollista Alakosken mukaan saada myös avustusta, jos aluetta ei ole määritelty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi. Esimerkiksi talousjätevesiavustusta myönnetään nimenomaan talousjätevesijärjestelmien toteuttamiseen tarvittavien viermäreitten sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen että kiinteistön liittymiseen jätevesiviemäriin, Alakoski kertoo. Myös kotitalousvähennystä kannattaa hyödyntää, hän lisää. Suhtautuminen pääsääntöisesti myönteistä Viemäröintiin liittyminen on vapaaehtoista, sillä n kun- ta ei ole määritellyt paikallisviemäröinnin aluetta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi. Tekemiensä kiinteistökäyntien perusteella Alakoski luonnehtii yleistä suhtautumista viemäröintiin hyvin myönteiseksi. Suurin osa on halukas liittymään, mikäli liittymismaksut ovat kohtuulliset. Täysin samaa liittymismaksua kuin kaava-alueilla ei kuitenkaan voida soveltaa, sillä rakennuskustannukset vaikutttavat myös liittymismaksuihin. Valtaosa tullee kuitenkin tekemään liittymispäätöksensä myöhemmin, kun ELY-keskuksen avustusosuus hankkeen kokonaiskustannuksista ja siten myös liittymämaksut selviävät. Niiden talouksien, jotka sijaitsevat pohjavesialueella, liittymisen vapaaehtoisuus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Ympäristönsuojelumääräykset edellyttävät, että pohjavesialueella olevien asuinrakennusten jätevedet tulee ensisijaisesti johtaa yleiseen viemäriin. n paikallisviemäröinnin alueella olevista kiinteistöistä noin puolet sijaitsee pohjavesialueella Käytännössä niillä on siis velvoitte liittyä kunnalliseen viemäröintiverkkoon. Kiinteistökäynteihin, karttoihin sekä maastokatselmuksiin perustuvat viemäröintisuunnitelmat ovat vastikään valmistuneet. Pääsääntöisesti viemärilinjaukset pohjautuvat yleisiin teihin, Alakoski kuvailee. Tonttijohtojen sijoittamisesta neuvotellaan luonnollisesti kiinteistöjen omistajien kanssa. Valmiiksi ensi vuonna Kirkonkylän ja Asemanseudun siirtoviemärin rakentaminen tullaan Alikosken mukaan saamaan päätökseen vielä tämän vuoden puolella. Paikallisviemäröinnin suunnitellusta rakentamisaikataulusta joudutaan kuitenkin tinkimään. Kyläviemäröintiä ei välttämättä tämän vuoden puolella ennätetä saada valmiiksi rahoituspäätöksen viipyessä. Tavoitteena on kuitenkin päästä aloittamaan mahdollisimman pian, hän tarkentaa. Kyläviemäröintiin liittyvien tiedotustilaisuuksienkin järjestäminen on sidottu rahoituspäätökseen. Kiinteistönomistajia kuitenkin kiinnostaa kaikkein eniten liittymisen kustannukset, jotka siis selviävät vasta päätöksen myötä. Kaikkiaan hankkeen kokonaiskustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa, Alakoski selvittää. Siirtoviemärin rahoitus sen sijaan on jo selvillä. Sen 1,1 miljoonan euron potista ympäristökeskuksen avustus on 450 000 euroa, loput tulevat kunnan ja vesiosuuskunnan kustannettavaksi. Työtä paikallisviemäröinnin toteutuminen teettää avustuspäätöksen jälkeenkin. Ennen rakentamisen aloittamista on käytävä läpi sekä maanomistaja- että liittymäsopimukset. Siihen, että vesivessan voi vetää hymyssä suin on vielä matkaa. Kannustekilpailu taloyhtiöille Tammikuussa käynnistynyt ennakoivaan ja suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kannustava Kotitalot kuntoon -kilpailu haastaa taloyhtiöt mukaan energiatehokkuutta lisäävän sekä terveellistä ja viihtyisää asumista koskevan tiedon jakamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen. Kotitalot kuntoon -kilpailu on tarkoitettu sekä asunto-osakeyhtiöille että vuokrataloyhtiöille. Kilpailuun voi osallistua kertomalla taloyhtiön tekemästä ekoteosta, onnistuneesta remontista tai ideoimalla energiatehokas tuote tai konsepti taloyhtiöiden käyttöön. Kilpailuun osallistuminen kannattaa, sillä palkittaville taloyhtiöille on luvassa joko silkkaa rahaa tai konsulttiapua hyvän idean toteuttamiseen. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -sarjassa etsitään niin pieniä kuin suuriakin tekoja, joilla voidaan edistää energian tehokkaampaa käyttöä ja luoda taloudellinen sekä miellyttävä toimintaympäristö taloyhtiön asukkaille. Vuoden 2010 putkiremontti -sarjassa puolestaan arvioidaan sekä asiakkaan että toteutuksen näkökulmaa ja kiinnitetään huomiota remontin kustannustehokkuuteen, asukasystävällisyyteen sekä sen nivoutumiseen kiinteistön kunnossapito- ja korjausohjelmaan. Ideasta innovaatioksi -sarja haastaa kaikki kehityskelpoiset, uudet kiinteistön perusparannuskonseptit tai käytännössä toistaiseksi kokeilemattomat energiatehokkuutta lisäävät ideat mukaan kilpailuun. Kotitalot kuntoon -kilpailun järjestävät AKHA ry, KIINKO, Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistöliitto, Talotekniikka-lehti, Tekes sekä Suomen Asuntotietokeskus. Kilpailu on osa Tekesin, ympäristöministeriön, Sitran ja Motiva kiinteistöja rakennusalan toteuttamaa Tee parannus! -viestintäohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista sekä kustannus- ja energiatehokasta korjausrakentamista sekä välittää tietoa hyviksi koetuista korjaustavoista, uusista ratkaisuista ja palveluista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Kilpailun säännöt ja kilpailulomake löytyvätkin osoitteesta www.teeparannus.fi. Kilpailualueita on viisi; Etelä-Suomi, Lounais-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Varsinainen kilpailuaika päättyy huhtikuussa, itse kilpailu huipentuu toukokuussa valtakunnalliseksi yleisöäänestykseksi ja parhaiden valinnaksi.
VKO 7/2010 SIVU 5 SIVU 4 VKO 7/2010 Kotimaisen katsastusaseman kilpailuvalttina palvelu ssa vuoden päivät sitten toimintansa toimintansa aloittanut täysin kotimainen katsastusasema sijoittui hyvälle paikalle Savarin kovasti kehittyvälle liikekeskusalueelle. Yrittäjien mukaan toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Savarin Katsastuksen tilat ovat uudet ja nykyaikaiset. Katsastusaseman palveluihin kuuluvat henkilöautojen ja raskaan kaluston katsastukset sekä ajoneuvojen rekisteröinti- ja vakuutuspalvelut. Ihmiset ovat löytäneet meidät tosi hyvin ja vastaanotto on ollut lämmin, kertoo yksi Savarin Katsastuksen neljästä yrittäjästä, Jorma Heikkilä. Henkilökuntaa on täytynyt palkata lisää heti muutama kuukausi avaamisen jälkeen. Toissa vuoden alussa ssa oli kaksi yksityistä, ketjuihin kuulumatonta katsastusasemaa. Alkuvuodesta molemmat asemat myytiin valtakunnalliselle, ulkomaalaisomisteiselle ketjulle. Päätimme silloin perustaa oman aseman neljästään. Etsimme sopivia tiloja, mutta niitä ei löytynyt. Niinpä ryhdyimme hakemaan rakennuttajaa täysin uudelle asemalle. Kunnalta löytyi meille kulmatontti, johon on helppo tulla raskaallakin kalustolla, Heikkilä jatkaa. Olemme ainoa ssa toimiva kotimaisten yrittäji- en omistama katsastusasema. Heikkilä uskoo siihen, että kotimainen katsastusasema pärjää kilpailussa isojen toimijoiden kanssa hyvällä palvelulla. Savarin Katsastus on avoinna arkisin kello 8 18 ja lauantaisin 9 14, mutta katsastusajoissa joustetaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Emme lyö hanskoja naulaan, vaikka kello tulee 18. Hommat hoidetaan loppuun, Heikkilä toteaa. Savarin Katsastuksen tiloissa on kolme katsastuslinjaa. Yhdellä linjalla katsastetaan henkilöautot ja raskaalle kalustolle on puolestaan oma hallinsa, johon mahtuu perävaunullinen rekka. Rekkahallissa on perä- AUTOKORJAAMO JA MAALAUS KESKINEN ti 25 metriä pitkä monttu hallin kokonaispituuden ollessa 30 metriä. Heikkisen mukaan vastaavanlaisia katsastushalleja ei monella paikkakunnalla ole. Kolmas linja on sekalinja, jossa on normaali nostin ja lyhyempi monttu. Siinä voidaan katsastaa kulkuneuvoja aina henkilöautoista kuormaautoihin. Sen lisäksi, että katsastusaseman rakennustyöt työllistivät rakennusliikkeen ja sen aliurakoitsijat, ovat Savarin Katsastuksen yrittäjät suosineet laitehankinnoissa kotimaisia laitetoimittajia. Esimerkiksi raskaan kaluston jarrusovitusohjelmistot ovat nivalalaisen ohjelmistotalon käsialaa. Naiset energiansäästötalkoisiin Suomen suurimpiin naisjärjestöihin kuuluva Maa- ja kotitalousnaiset ry kampanjoi energiansäästön puolesta. Oulun piirijärjestön kampanjaneuvoja Helena Lahdenperä Limingasta kertoo vastikään käynnistyneellä Energiansäästöllä euroja -kampanjalla pyrittävän vakiinnuttamaan energiansäästö osaksi arkisia toimintatapoja. Kampanjaan liittyy lukuisa tapahtumia ja kursseja tämän vuoden aikana. Tulemme järjestämään esimerkiksi taloudellisen ajon kursseja naiskuljettajille sekä leivinuunin monipuolisesta hyödyntämisestä ruoanvalmistuksessa, kuten myös muista haudutustavoista sekä energiaasäästävistä tavoista valmistaa ruokaa. Myös oikeaoppisella ruoan säilytyksellä sekä kotitalouslaitteiden käyttötavoilla saadaan talteen euroja muista kodin sähkö- ja lämmityslaitteista puhumattakaan. Kampanjaan liittyy siten myös kodeissa tehtävät energiakatselmukset, joiden tarkoituksena on löytää kuhunkin kotiin sopivat säästämisen paikat, Lahdenperä toteaa. Kun energiansäästöön tähtäävät toimet muodostuvat arkisiksi toimintatavoiksi, näkyvät säästöt välittömästi myös kotien sähkö-, vesi ja lämpölaskuissa, hän lisää. Mukaan kampanjaan pääsee ilmoittautumalla kotitalousnaisten verkkosivuilla. Kampanjaan toivotaan naisyhdistysten lisäksi omaehtoisuuteen perustuvia naisryhmiä, kuten tietyn asuinalueen, taloyhtiöiden tai harrastepiirien naisten yhteisiä ryhmiä, Lahdenperä huomauttaa. Ryhmän jokaiselle jäsenelle on luvassa energiansäästötoimiin kannustava Energiansäästöpassi sekä käytännön säästö- vinkkejä sisältävä Joka naisen energiaopas. Mukaan ilmoittauneet naisryhmät voivat myös porukalla järjestää teemaan sopivia tapahtumia, hän lupaa. Palvelusetelit vakiintuvat pysyviksi - vahva Uusi Select-mallisto - monipuolinen - helppo ommelvalikoima vain yhdellä napinpainalluksella koneesi ilmaiseen Tuo huoltotarkastukseen! Meillä myös ompelupalvelu Antinkankaantie 30, 92130 Raahe, p. 08 220 032, 0400-587 219 www.isokaanta.com ompelukonemyynti@kotinet.com Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tietyissä palvelumuodoissa, kuten kotihoidossa ja siivouspalveluissa, hyväksi havaittu ja jo vakiintunut palvelusetelijärjestelmä on laajenemassa. Jatkossa palvelusetelin käyttömahdollisuutta tullaan tarkastelemaan myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelit tulevat siten jo lähitulevaisuudessa lisäämään asiakkaiden valinnanvaraa ja täydentämään kunnallisia palveluita. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto etenee tarveselvitysten ja kehittämissuunnitelmien kautta, palveluseteliprojektin kehittämispäällikkö Marjut Parhiala kertoo. Osassa hyvinvointipalveluita käyttöönotto on jo edennyt, mutta osassa palveluiden organisointitapa hakee vielä muotoaan. Olemme selvittämässä esimerkiksi sitä, onko lapsiperheiden kotipalvelussa sekä kehitysvammaisten palveluasumisessa tarpeen ottaa käyttöön palveluseteliä Myös harmaakaihileikkausten toteuttaminen palveluseteleillä on tarkastelun alla. Saatavuus paranee Paraikaa Kallio hakee palvelusetelillä toimivia palveluntarjoajia jatkuvaan, säännölliseen sekä tilapäiseen kotihoitoon, omaishoitajien vapaitten aikaiseen hoivaan sekä kotipalvelun tukipalveluna annettavaan siivouspalveluun. Myös ympärivuorokautiseen asumispalve- luun, olipa kyseessä sitten pitkä- tai lyhytaikainen asuminen, sekä varhaiskasvatuspalveluihin on jatkuva toimijoiden haku päällä. Varhaiskasvatuspalveluissa kyseeseen tulevat sekä yksityiset perhepäivähoitajat, ryhmäperhepäivähoito että päiväkodeissa toteutettava hoito, Parhiala tarkentaa. Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen on Parhialan mukaan osa peruspalvelukuntayhtymän toiminnan tavoitteita, sen palvelurakenteen uudistamista ja monipuolistamista, jotta palvelut kuntayhtymän alueella voidaan myös jatkossa turvata. Tähän suuntaan ollaan selkeästi koko ajan menossa, toimiihan Kallio kuin yksittäinen kunta ja on siten vastuussa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tarjonnasta ja saavutettavuudesta koko kuntayhtymän alueella. Palvelut tulee voida tarjota paitsi taloudellisesti kestävällä tavalla myös vaikuttavasti ja laadukkaasti. Palveluseteli on siten yksi keino vastata palvelutarpeeseen. Yksityisten yrittäjien kautta tarjottavat palvelut tulevat kuntayhtymälle edullisemmaksi kuin järjestää palvelut omana toimintanaan. Asiakkaille koituvat kustannukset vaihtelevat palvelun mukaan. Kallio on määritellyt palvelusetelin arvon kunkin hyvinvointi- ja terveyspalvelun osalta, mutta viimekädessä palveluntarjoaja asettaa itse omaan toimintaansa liittyvän asiakasmaksun. Luonnollisesti asi- akkalle annetaan tietoa palvelumaksuista, jotta asiakas voi itse päättää haluaako hän yksityisesti vai kunnallisesti tuotettua palvelua, Parhiala toteaa. Merkittävin hyöty palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta asiakkaan kannalta on juuri valinnan mahdollisuudessa. Asiakkalla kun on jatkossa vapaus valita itse palvelun tuottaja, kuntayhtymä ainoastaan hyväksyy palvelukriteerit täyttävät yrittäjät palveluntarjoajiksi sekä pitää heistä rekisteriä. Palveluntarjoajien lisääntyminen edistää myös palvelun laatua sekä saavutettavuutta, Parhiala huomauttaa. On tosin huomattava, ettei kaikilla palvelualoilla vielä tässä vaiheessa ole lukuisia yksittäisiä toimijoita. Paikoitellen kunnallinen palvelu on toistaiseksi ainoa vaihtoehto. Mitään ehdotonta oikeutta ei kuntalaisilla kuitenkaan yksityiseen palveluun ole. Kuntayhtymän kuhunkin palveluun vuosittain varaamat määrärahat supistavat tätä mahdollisuutta. Esimerkiksi vanhusten tehostettuun palveluasumiseen on olemassa tietty rahasumma, jota ei voi loputtomiin jakaa. Yrittäjälle varmuutta Palvelusetelillä toimivalle yrittäjälle järjestelmän vakiintuminen tuo jatkossa varmuutta. Toiminnan aloittamisen, sen ylläpitäpitämisen sekä sen edellyttämien investointien kynnys on alempi verrattuna esimerkiksi ostopalveluna tuotettuihin palveluihin. Kuntayhtymähän on kilpailuttanut ostopalvelut, eikä yrittäjällä näin ollen ole ollut takeita siitä, että juuri hän saa palvelun tuotettavakseen. Nyt yrittäjä markkinoi itse omaa palveluaan ja sitouttaa itse omalla toiminnallaan ja palveluittensa laadulla asiakkaansa. Joulukuun puolella käynnistetty palveluseteliyrittäjäjien jatkuva haku koskee sekä nykyisin toimivia palveluntuottajia että uusia yrittäjiä. Uusien yrittäjien tulee liittää hakemukseensa sekä liiketoimintasuunnitelma että asianmukaiset selvitykset toiminnan järjestämisestä, sen sisällöistä sekä toimintaympäristöstä. Suurin osa tällä hetkellä mukaan hakeutuneista yrittäjistä on olemassaolevia toimijoita, mutta uusiakin on Parhialan mukaan ilmaantunut. Kyselyitä on ollut paljon ja uusistakin yrittäjistä jotkut on jo hyväksyttykin. Palveluntarjoajien kirjo on kaiken kaikkiaan moninainen, volyymiltaan suurista palveluasumisyksiköistä yksittäisiin kotipalveluyrittäjiin. Toistaiseksi palvelutarjonta on keskittynyt n seudulle. Tämä johtuu Parhialan mukaan siitä, että palvelusetelimallia on toteutettu ssa muita kuntia pidempään. Muut kunnat tulevat nyt jälkijunassa, mutta uskon, että tilanne vakiintuu kysynnän ja tarjonnan myötä.
VKO 7/2010 SIVU 7 SIVU 6 VKO 7/2010 BlljXbfjb\e a ca`ck dxx`cdx fe m`_i\ dg`% Lastensuojelulain uudistus on velvoittanut kunnat tarkastelemaan koko palvelurakennettaan perheitten tarvitsemien palveluiden parantamiseksi. Lain tavoitteina on tukea perheitten kasvatustyötä, edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennen kaikkea varhaista tukea ja puuttumista perheissä ilmeneviin ongelmiin. Käytännössä lain toteutuminen on ongelmaista kuntien vähäisten resurssien vuoksi, Kallion perhepalveluiden palvelujohtaja Pirjo Matikainen toteaa. Viime vuosina olemme voineet ohjata esimerkiksi perhetyön resursseja lapsiperheitten tukemiseen ainoastaan silloin, kun he ovat jo olleet lastensuojelun asiakkaita. Jos ja kun koko palvelurakenteen tulisi ehkäistä perheitten ajautumista syvemmälle ongelmiinsa, on kysyttävä miten sekä peruspalvelut että tukitoimet resurssoidaan. Tässä olisikin mielestäni arvokeskustelun paikka, Matikainen huomauttaa. Kyse on myös siitä, miten palveluiden sisällä toimitaan. Miten esimerkiksi nevolassa, koulussa tai päivähoidossa voidaan huomioida koko perheen tilanne ja tarpeet, eikä pelkästään lapsi, hän lisää. Vähäiset resurssit eivät koske ainoastaan Kallion seudun kuntia, vaan tilanne on valtakunnallinen. Kuntien taloustilanne on kestämätön ja jotta tukitoimia voitaisiin osoittaa tarvitseville, on jatkossa keskusteltava myös palveluiden priorisoimisesta. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta tai nuorta, mikä on vaarana ilman tarpeellisia tukitoimia. sääntynyt vuosi vuodelta, kuten myös huostaanottojen määrä. Lapsen tai nuoren sijoittaminen kodin ulkopuolelle esimerkiksi laitos- tai perhehoitoon tulee yhteiskunnalle kalliiksi, eikä sijoitusten määrä tule suinkaan vähenemään ainoastaan lastensuojelun palveluiden avulla. Päinvastoin, laivaa voidaan kääntää nimenomaan tarjoamalla ennaltaehkäiseviä palveluita oikeaan aikaan perheitten tarpeitten ja elämäntilanteen mukaan Sijoitukseen menevillä varoilla voitaisiinkin tehdä avohuollon puolella moninkertaisesti enemmän hyvää, esimerkiksi yhden lapsen tai nuoren sijoituksen hinnalla voitaisiin palkata 2-3 perhetyöntekijää ennaltaehkäisevään työhön, mutta miten tämä muutos aikaansaadaan, siinä on varsinainen pähkinä, Matikainen pohtii. Kallion alueella voimavaroja on Matikaisen mukaan tämän vuoden alusta lähtien ohjattu lapsiperheitten tukemiseen siten, että perhetyöntekijät on jaettu kahteen tiimiin, joista toinen työskentelee suoraan lastensuojelussa ja toinen ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä toimii koko Kallion alueella kuitenkin vain 3,5 työntekijää, joten mistään suuresta resurssoinnista ei ole edelleenkään kyse. Työtä toki pyritään tekemään suunnitelmallisesti, mutta voimavarojen puutteessa joudumme rajoittamaan ennaltaehkäisevän perhetyön saannin 10 kertaan perhettä kohti. Sijoittaminen tulee kalliiksi Lastensuojelulain uudistus edellyttää kunnilta erityisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimis- Lastensuojelun tarve on li- Suunnitelma loppusuoralla Lastensuojelulaki edellyttää perheitten vanhemmuuden tukemista ensisijaisesti toimivien peruspalveluiden kautta. Jatkossa ennaltaehkäisevään perhetyöhön tarvitaankin entistä enemmän voimavaroja. ta lain tavoitteiden toteuttamiseksi. Kallion peruspalvelukuntayhtymän alueella suunnitelman valmistuminen on paraikaa loppusuoralla. Itse suunnitelman laatiminen on laajapohjaisessa yhteistyöryhmässä osoittautunut hedelmälliseksi. Mukana on ollut edustus sekä kaikista kunnista, seurakunnista että kaikista lapsiperheitä lähellä olevista organisaatioista, kuten lapsi- ja perheneuvolasta, koulutoimesta, nuoriso- sekä mielenterveys- ja päihdetyöstä. Työryhmä on ollut työstään hyvin innostunut ja uskonkin, että kun neuvottelupöydän ääressä on ollut monta osapuolta, tulee lain edellyttämä moniammatillinen yhteistyö Kallion alueella toteutumaan. Olennaista suunnitelmassa on Matikaisen mukaan ollut ennaltaehkäisevän näkökulman ottaminen mukaan kaikkiin peruspalveluihin. Laki edellyttää, että lapsiperheet saisivat nimenomaan peruspalveluista sen tuen ja avun, mitä he kasvatustehtävässään tarvitsevat, ettei lastensuojelun toimenpiteitä tarvita. Vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta on kuitenkin yhä edelleen vanhemmilla, eikä sitä nytkään olla heiltä pois viemässä. Päinvastoin laissa korostetaaan perheitten kanssa tehtävää yhteistyötä sekä lasten ja nuorten oikeusturvaa myös lastensuojelun päätöksenteossa. HAUTAKIVET yli 70 vuoden kokemuksella YLIVIESKAN KIVIHIOMO OY Puuhkalantie 5, 84100 puh. 08-410 6300, fax 08-410 6330 www.ylivieskankivihiomo.fi ( Kolmannen sektorin panos tärkeä Kunnallisten voimavarojen niukkuus heijastuu myös 3. sektorin roolin korostumisena. Kolmas sektori täydentää jo nyt kunnallisia palveluita, esimerkiksi seurakunnat tekevät arvokasta työtä järjestäen erilaisia kerhoja niin lapsille, nuorille kuin perheillekin. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry ovat Kallion alueella vahvoja toimijoita. MLL esimerkiksi järjestää perhekahvilaa ssa sekä ssa. Tulevaisuudessa kolmannen sektorin työn merkitys tulee entisestään lisääntymään, Matikainen uskoo. tuksiin Hiihtoloman kulje telineet laadukkaat taakka ja kattokotelot Cv?@E G8CM<CLG@JK< JXkXdXk`\ +))# /,(/' IX_aX Gl_% ')'./(.,0' 8mf`eeX1 dxæg\.æ(,%*' B@<IIvKvDD< M<CF@KLBJ<KK8 d\kxcc`ifdlk# Xblk# Xlkfk# i\ebxxk# j _b $ ax \c\bkife``bbxifdlk% Ennaltaehkäisevään työhön voimavaroja B`\ii kk d cc m _\ee k d\ib`kk m jk` a kk\\e jpekp # j jk k clfekfx ax \e\i^`xx% FkX j\cm 1 nnn%blljxbfjb`%ô Palvelujohtaja haastaa arvokeskusteluun Febf a cb\\ mx` \`6
SIVU 8 VKO 7/2010 RIMMINTIE 9 FORD FOCUS 1.6i STW Farmari -06 140tkm, 1-om, ilmastointi, uusi korimalli 11900 VW JETTA 2.0TDI PwD SPORTLINE -07 149tkm, 1-om, paras malli, DSG -autom. 18900 M-B E 220 T CDI Elegance STW -07 129tkm, 1-om, huippuvarustelu, sis.alv 33900 M-B E 220 CDI Aut Avantgarde -03 114tkm, 1-om, aluvant, met.väri, ilmast. ym. 26900 BMW 525TDS Aut. Farm. -98/7 5500 VW TRANSPORTER 1.9TDI 6-ov -04 90tkm, 1-om, pariovet takana, sisalv 17700 M-B VITO 111CDI Special Edition -04 160tkm, ilmastointi, webasto, sisalv 16300 NISSAN King-cab 2.5TDI 4x4-05 100tkm, 1-om, hyvät varust, lavakate, sisalv 16500 PEUGEOT EXPERT 2.0HDI -02 159tkm, 1-om, webasto, ilmast, sisalv 8900 OPEL VIVARO 1.9CDTI DIESEL -02 201tkm, punainen, varustein, sisalv 10600 TOYOTA HIACE 2.5D-4D 255tkm -03 9000 + paljon muita autoja... Rimmintie 9, Kokkola 0400 587 977, 0500 563 348 www.kasitienauto.kpnet.com www.kasitienauto.kpnet.com UUSI ON SYNTYNYT TOIVOTAMME LUKIJAT JA ILMOITUSASIAKKAAT TERVETULLEIKSI LEHDEN TEKOON! Mainostaja! Nyt on helppo nähdä ja kokea suuri maakunta Kallion Seutu -lehden silmin. Lehti on suunniteltu tavoittamaan juuri sinun asiakkaasi! Jakelu peräti 17000 talouteen... Tavoitat tällä lehdellä koko Kallion seudun yhdentyvän asiakasalueen. Tartu heti mediaan matkaluurilla tai sähköpostilla. Lehden tekijät ovat aktiivisia, ammattitaitoisia ihmisiä: alan osaajat tekevät mainonnastasi toimivaa ja kannattavaa, sinun yrityksellesi sopivan budjetin mukaisesti. KALLION SEUDUN JAKELULLA TAVOITAT YLIVIESKAN, SIEVIN, NIVALAN ALAVIESKAN KAIKKI KOTITALOUDET. Tämä lehti jaetaan näytenumeroksi myös Haapajärvelle. SEURAAVA KALLION SEUTU ILMESTYY 17.3. Ilmoitusaineistot edeltävään torstaihin mennessä tai sopimuksen mukaan. OTA YHTEYTTÄ! YRITYSTÄSI PALVELEVAT KALLION SEUTU -LEHDESSÄ PÄIVI HUHTAKANGAS P 0443514826 MIKA MOILANEN P 0453189634 email: etunimi.sukunimi@maakuntalehdet.fi JULKAISIJA: KUSTANNUS OY KALLIO JUURIKOSKENKATU 6 LH 203 84100 YLIVIESKA P 0453189634