Merimieseläkelaki uudistuu Mitkä ovat käytännön vaikutukset? s. 3 19 Sjömanspensionslagen reformeras Vad innebär det i praktiken? s. 3 19 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING 2 3/2014 Valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Arbetsgruppens ordförande Heli Backman: Yksimielinen esitys uudeksi merimieseläkelaiksi Enhälligt förslag till ny sjömanspensionslag. s. 4
2 3/2014 Sisältö ı Innehåll 4 Asteittaisia muutoksia merimiesten eläkejärjestelmään. Uudistusta valmistellut työryhmä on saanut valmiiksi työnsä ja luovuttanut sen sosiaali- ja terveysministeriölle. 8 Merimieseläkelaki uudistuu Mitä MEL-työryhmän esitykset merkitsisivät toteutuessaan? 20 Muistoja vuosien varrelta Yli neljäkymmentä vuotta merenkulun henkilöstöasioiden kanssa työtä tehnyt merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen jäi eläkkeelle. 25 M/S Merikarhun kunnostustyö Haminassa Merimiehet kunnostavat Haminan museohinaajaa talkootyönä. 30 Yli 50 vuotta merityötä Ahvenanmaalainen M/S Mariellan buffetkokki Anders Sommarström lähti merille 15-vuotiaana. 4 8 20 6 Sjömännens pensionssystem ändras stegvis Arbetsgruppen som berett reformen har slutfört sitt arbete och överlåtit det till social- och hälsovårdsministeriet. 13 Sjömanspensionslagen reformeras Vad innebär SjPL-arbetsgruppens förslag i praktiken? 22 Minnen från gångna år Sjöpersonalchef Ulla Häkkinen, som över 40 år arbetat med personalfrågor inom sjöfarten gick i pension. 27 Iståndförsättning av M/S Merikarhu i Fredrikshamn Sjömännen iförståndsätter museibogseraren i Frerikshamn med talkoarbete. 32 Över 50 år sjöarbete Ålänningen Anders Sommarström som arbetar som buffetkock ombord på M/S Mariella bar iväg till sjöss som 15-åring. Vakiot 3 Pääkirjoitus Tasapainoinen ehdotus merimieseläkelain uudistamiseksi 18 Tilastot Suomalainen merenkulkija 2013 19 Pärjätään Merenkulkijaseminaarin kuulumisia 23 Usein kysyttyä eläkkeistä 24 Sijoitukset Eläkeuudistuksen rahoitus 34 Lyhyesti 25 30 Ordinarie 3 Ledaren Ett balanserat förslag till revidering av SjPL 18 Statistik Den finländska sjöfararen 2013 19 Vi klarar oss Nyheter från sjöfararnas hälsoseminarium 23 Vanliga frågor om pensioner 24 Investeringar Finansieringen av pensionsreformen 34 Smånytt albatrossen albatrossi 2 Albatrossi Albatrossen Päätoimittaja Huvudredaktör Kari Välimäki kari.valimaki@merimieselakekassa.fi kari.valimaki@sjomanspensionskassan.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors Puhelin Telefon 010 633 990 Telefax 010 633 9938 Sähköposti E-post etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset adressförändringarna info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju, Michaela Björklund (perhevapaalla familjeledig) ISSN-L 1796-8216 ISSN 1796-8216 (painettu) ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu) Painos Upplaga 16 700 Nro Nr ilmestyy utges 3/2014 vko vecka 50 Kannen kuva Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Erweko Oy, Helsinki
Pääkirjoitus ı Ledaren 2 3/2014 Tasapainoinen ehdotus merimieseläkelain uudistamiseksi Ett balanserat förslag till revidering av SjPL MERIMIESELÄKELAIN uudistusta selvittänyt kolmikantainen työryhmä sai yksimielisen esityksensä valmiiksi kesäkuussa. Ehdotetut uudistukset, joita tässä lehdessä käsitellään yksityiskohtaisemmin, toisivat merkittäviä muutoksia tuleviin merimieseläkkeisiin. Ikääntyneempien merenkulkijoiden osalta muutokset jäisivät kuitenkin vähäisiksi. Ehdotettu merimieseläkejärjestelmän muutos merkitsisi sitä, etteivät merenkulkijoiden eläkkeet siirtymäkauden jälkeen poikkeaisi juurikaan maalla työtä tekevien eläkkeistä. Yksi merkittävä työryhmän ehdotus on se, että valtio maksaisi edelleen kuitenkin lähes kolmanneksen merimieseläkkeistä. Tämä on välttämätöntä, jotteivät merenkulkijoiden ja työnantajavarustamojen eläkemaksut nousisi kohtuuttomiksi. EHDOTETUT muutokset ovat merenkulkualan vastaus ulkopuolisiin paineisiin. Yleinen eliniän pidentyminen aiheuttaa muutospaineita kaikkiin eläkejärjestelmiin. Eläkkeellä ollaan entistä pidempään. Tämä on johtanut ja johtaa työntekijöiden ja työnantajien eläkevakuutusmaksujen korotuksiin. Valtion budjetti on alijäämäinen, minkä takia hallitus on edellyttänyt säästöjä myös suomalaiselta merenkululta. Työryhmän esitys vastaa näihin paineisiin merenkulun kannalta tasapainoisella tavalla. UUDISTUKSET sisältävät käytännössä eri näkökulmista helposti ja vaikeasti ymmärrettäviä asioita. On luonnollista, että osa merenkulkijoista vastustaa merimiesten eläkeikään tehtäviä muutoksia. Samoin Ptel *) -vähennyksen käyttöönotto ja hautausavustuksen poistaminen ovat olleet esillä keskusteluissa. Kielteiset asiat jättävät usein unhoon parannukset. Merkittävin niistä on merenkulkijoiden eläkemaksun alentaminen muiden työntekijöiden eläkemaksun tasolle. Yhdessä ansioverotuksen merityötulovähennykseen tehtävän muutoksen kanssa eläkemaksun alentaminen näkyisi useimpien palkkapussissa noin 2 prosentin nettomääräisenä korotuksena. Myönteisenä asiana voidaan pitää myös sitä, että käytännössä hyvin monen merenkulkijan vanhuuseläkeikä säilyisi nykyisten säännösten ja ehdotetun siirtymäajan takia ennallaan. Uudistukset ovat aina kipeitä. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että jos työryhmän ehdotukset toteutuvat, ne turvaavat nykyistä paremmin suomalaisille merenkulkijoille työpaikat Suomen lipulla. Työeläke edellyttää työtä. TOIVON, että tämä numero tarjoaa riittävästi ja selkeästi tietoa työryhmän ehdotuksista. Esitystä viimeisteltäessä on arvioitava mahdollisen vuoden 2017 yleisen eläkeuudistuksen ja työryhmän ehdottamien muutosten suhdetta. Molempien ehdotusten yksityiskohdista on syytä olla perillä, kun lakiehdotus menee eduskunnan käsittelyyn. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja Verkställande direktör *) Ptel-vähennys = palkansaajan maksama työeläkemaksu, joka vähentää työeläkkeen perusteena olevia työansiota. *) Lapl-avdraget = den av löntagaren betalade arbetspensionsprmien, som avdras från den arbetsinkomst som utgör grund för arbetspensionen. DEN TREPARTSARBETSGRUPP, som utrett revideringen av sjömanspensionslagen fick sitt enhälliga förslag klart i juni. De föreslagna ändringarna, som presenteras mera detaljerat i detta nummer av Albtrossen, för med sig betydande förändringar i kommande sjömanspensioner. För de mera åldersstigna sjöfararnas del blir ändringarna dock obetydliga. De föreslagna ändringarna av sjömanspensionssystemet innebär att sjöfararnas pensioner efter en övergångsperiod inte just mera avviker från pensionerna för på land arbetande personer. Ett av arbetsgruppens viktigare förslag är att staten ändå trots allt betalar närmare en tredjedel av sjömanspensionerna. Det här är nödvändigt för att inte sjöfararnas och arbetsgivarrederiernas pensionspremier ska stiga oskäligt mycket. DE FÖRESLAGNA ändringarna är sjöfartsbranschens svar på rådande yttre tryck. Den generellt allt längre livslängden förorsakar ett förändringstryck på alla pensionssystem. Tiden som pensionär blir allt längre. Det här har lett och leder till höjningar av arbetstagarnas och arbetsgivarnas pensionsförsäkringspremier. Statsbudgeten visar underskott och därför har regeringen förutsatt att även den finländska sjöfarten ska göra inbesparingar. Ur sjöfartens synpunkt svarar arbetsgruppens förslag på ett balanserat sätt på trycket. BETRAKTAT ur olika perspektiv omfattar reformerna i praktiken frågor som är såväl lättare som svårare att begripa. Det är naturligt att en del av sjöfararna motsätter sig förändringar som innebär att pensioneringsåldern ändras. Likaså har införandet av Lapl-avdraget *) och borttagandet av begravningsbidraget väckt diskussioner. Negativa frågor lämnar ofta förbättringarna i skymundan. Den viktigaste av de senare är att sjöfararnas pensionspremie sänks till samma nivå som övriga arbetstagares pensionspremie. Tillsammans med den ändring av avdraget för sjöarbetsinkomst som planeras betyder sänkningen av pensionspremien att beloppet kommer att kännas i de flestas lönekuvert som en ca 2 % stor ökning av nettobeloppet. Som en positiv sak ska också ses att åldern för väldigt många sjöfarares ålderspension bibehålls enligt nuvarande bestämmelser tack vare den föreslagna övergångsperioden. Förnyelser tenderar alltid att svida. Jag är dock övertygad om att ifall arbetsgruppens förslag realiseras kommer de att säkerställa de finländska sjöfararnas arbetsplatser under finsk flagg bättre än för närvarande. Arbetspension förutsätter arbete. MIN FÖRHOPPNING är att det här numret av Albatrossen erbjuder tillräcklig och överskådlig information om arbetsgruppens förslag. I samband med finslipningen av förslaget bör det ske en utvärdering av relationen mellan den eventuella allmänna pensionsreformen 2017 och de av arbetsgruppen föreslagna ändringarna. Det är allt skäl att vara insatt i detaljerna i båda förslagen innan lagförslaget lämnas till behandling av riksdagen. o Albatrossi Albatrossen 3
Eläkejärjestelmä ı Uudistus Asteittaisia muutoksia merimiesten eläkejärjestelmään Eläkemuutosehdotuksessa on pyritty hyvin maltilliseen muutokseen, toteaa työryhmää johtanut Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriöstä. I förslaget till ändring av pensionerna har strävan varit en mycket rimlig förändring, konstaterar Heli Backman från social- och hälsovårdsministeriet, som fungerat fom arbetsgruppens ord förande. 4 Albatrossi Albatrossen
Uutta merimieseläkejärjestelmää valmistellut työryhmä on saanut valmiiksi työnsä ja luovuttanut sen sosiaali- ja terveysministeriölle. Teksti Petra Nikkinen Kuvat Patrick Lindström TAVOITE OLI viedä merenkulkualan eläkejärjestelmää lähemmäksi yleistä työeläkejärjestelmää Suomen merenkulun kilpailukykyä menettämättä, toteaa työryhmää johtanut Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lakia valmistellut työryhmä ehdottaa, että merenkulkijoiden alennetuista eläkeikäjärjestelyistä luovuttaisiin siirtymäajan jälkeen. Valtaosalla merenkulkijoista eläkeikä on nyt 63 68 vuotta. Vanhuuseläkeiän muutos koskisi käytännössä vain osaa merenkulkijoista, sillä alemman 55 tai 60 vuoden eläkeiän ehdot ovat nykyisellään tiukat. Johtaja Heli Backman kuvaa työryhmän työtä monimutkaiseksi, mutta on tyytyväinen yksimielisiin päätöksiin. Valmisteilla oleva asia oli laaja ja mutkikas, koska liittymäkohtia muihin kuin eläkeasioihin oli useita. Olen kuitenkin iloinen siitä, että merenkulkualalla on ollut hyvä henki hakea yhteistä ratkaisua. Suurin yhteisymmärrys ryhmässä oli, että ratkaisut on tehtävä siten, että säilytämme merenkulun kilpailuedellytykset. Työryhmässä tarkasteltiin merimieseläkejärjestelmän muutoksia kokonaisuutena, jotta suomalaisen merenkulun kilpailukyky säilyy. Meidän maatieteellisen sijaintimme takia merenkulkuala on valtion erityisessä huomassa. Toki valtion näkökulmasta ollaan myös sitä mieltä, että kustannuksia pitäisi säästää. Merenkulussa on hyvin erilainen järjestelmä kuin muualla ja tukiverkko sitä myöten monimutkainen ja toisiinsa sidoksissa. Nyt ehdotetuissa muutoksissa valtion menot vähenevät pitkällä aikavälillä, ja se väheneminen on erittäin maltillista. Työryhmä ei siten tavoitellut tältä osin voimakkaita säästötoimenpiteitä. Eläkejärjestelmät uudistuksessa Euroopan väestö ikääntyy nopeaa vauhtia. Väestöennusteiden mukaan EU-maissa vähintään 65-vuotiaiden määrä suhteessa 15 64-vuotiaisiin enemmän kuin kaksinkertaistuu vuosina 2000 2050. Suomen nykyinen eläkepolitiikka linjaakin laaja-alaista työssä jatkamista. Työurien jatkaminen on yksi hyvin keskeinen hallituksen painopiste. Nyt käynnissä olevien eläkeneuvottelujen aikana tätä asiaa pyritään aktiivisesti edistämään. Neuvottelut ovat parhaillaan meneillään ja tiedämme myöhemmin, mihin eläkejärjestelmä on kokonaisuudessaan menossa. Työryhmän esityksen valmistelu MUUTOSTEN valmistelu jatkuu nyt sosiaali- ja terveysministeriössä. Muutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 alusta. Eläkeikää koskevat muutokset tulisivat voimaan vuonna 2021. Työryhmässä olivat edustettuina Merimieseläkekassa, Suomen Varustamot, Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni, Eläketurvakeskus, sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Työryhmä oli ehdotuksistaan yksimielinen. o Merenkulkijoiden ehdotetussa työeläkejärjestelmässä vanhemmille ikäluokille tulisi vähemmän nousua kuin muille. Nuorille ikäluokille sellaisille, joiden oletettuun eläkkeelle jäämisikään on vielä vuosikymmeniä sanoisin, että talouteen ja terveyteen liittyvillä tekijöillä on vaikutusta eläkejärjestelmän kehitykseen. Kun ympäröivät olosuhteet muuttuvat, myös eläkejärjestelmän tulee muuttua. Nuorilla ikäluokilla on kuitenkin paljon aikaa sopeutua muutokseen. Myös työntekijöiden työeläkevakuutusmaksuun sekä työssä jaksamiseen on uudessa ehdotuksessa kiinnitetty huomiota. Muutosten myötä merenkulkijoiden maksama työeläkevakuutusmaksu laskisi yleisen työeläkejärjestelmän tasolle. Toinen merkittävä asia on työnantajan omavastuumalli. Nyt valmistellun ehdotuksen mukaan työnantajan käyttöön otettaisiin omavastuumalli, jossa työnantajan maksuun vaikuttaa työkyvyttömien määrä. Työnantajan etu on hoitaa työntekijöidensä työkykyä ja edistää työssäjaksamista, koska alhainen alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentää vakuutusmaksua. Siviilialoista viimeinen Työeläkejärjestelmien yhdenmukaistamiset alkoivat 1980-luvun lopussa, jolloin julkisella sektorilla on asteittain luovuttu ns. erityiseläkeikäjärjestelmistä. Aina eläkeuudistuksista puhuttaessa eläkeikä luonnollisesti herättää paljon tunteita ja paljon keskustelua. Merenkulkuala on nyt viimeinen siviili ala, joissa muutoksia tehdään. Poliisien osalta tehtiin vuoden 2013 lopulla ratkaisut, jolla erityisestä eläkeiästä asteittain luovuttiin. Backman muistuttaa, että muutoksessa noudatetaan perustuslain edellyttämiä siirtymäaikoja. Ehdotuksessa on pyritty hyvin maltilliseen muutokseen. Se ei tapahdu yhtäkkiä, vaan asteittain ja siirtymäaikoja noudattaen. Eläkeikää lähenevien nousut ovat maltillisempia kuin muilla. Uudistusten jälkeen ollaan samalla tasolla muiden alojen työntekijöiden kanssa. o Albatrossi Albatrossen 5
Pensionssystemet ı Ändringarna Sjömännens pensionssystem ändras stegvis Arbetsgruppen som berett det nya sjömanspensionssystemet har slutfört sitt arbete och överlåtit det till social- och hälsovårdsministeriet. Text Petra Nikkinen Bild Patrick Lindström MÅLET VAR att föra sjöfartsbranschens pensionssystem närmare det allmänna arbetspensionssystemet utan att förlora den finländska sjöfartens konkurrenskraft, konstaterar Heli Backman från social- och hälsovårdsministeriet, som fungerat som arbetsgruppens ordförande. Den arbetsgrupp som berett lagen föreslår att arrangemanget med sänkt pensionsålder avslutas efter en övergångsperiod. Pensioneringsåldern för större delen av sjöfararna är nu 63 68 år. I praktiken berör ändringen av åldern för ålderspensionering endast en del av sjöfararna, för villkoren för den lägre pensioneringsåldern 55 eller 60 år är nuförtiden strikta. Direktör Heli Backman konstaterar att arbetsgruppens arbete var komplicerat, men är nöjd över de enhälliga besluten. Det aktuella ärendet var omfattande och komplext, eftersom det fanns många anknytningspunkter till andra än pensionsfrågorna. Jag är dock särskilt glad över att det inom sjöfartsbranschen har rått en positiv vilja att söka en gemensam lösning. Det starkaste samförståndet i gruppen gällde att lösningen måste vara sådan att förutsättningarna för en bibehållen konkurrenskraft bevaras. 6 Albatrossi Albatrossen Arbetsgruppen granskade ändringarna i sjömanspensionssystemet som en helhet med målet att den finländska sjöfartens konkurrenskraft bevaras. På grund av vårt geografiska läge står sjöfartsbranschen under statens Beredningen av arbetsgruppens förslag BEREDNINGEN av ändringarna fortsätter nu på social- och hälsovårdsministeriet. Ändringarna är meningen att realisera i början av 2016. Ändringarna gällande pensionsåldern träder i kraft 2021. I arbetsgruppen var Sjömnspensionskassan, Rederiena i Finland, Finlands Maskinbefälsförbund, Finlands Skeppsbefälsförbund, Finlands Sjömans-Union, Pensionsskyddscentralen, socialoch hälsovårdsministeriet och finansministeriet representerade. Arbetsgruppen var enhällig i sina beslut. o särskilda beskydd. Ur statens synpunkt föreligger också synpunkten att kostnader bör sparas. Inom sjöfarten råder ett helt annorlunda system än på annat håll och härav följer att stödnätverken därmed är komplicerade och bundna vid varandra. Vid de nu föreslagna ändringarna sjunker statens utgifter på lång sikt och den sänkningen är ytterst rimlig. Till denna del eftersträvade arbetsgruppen sålunda inte några kraftiga sparåtgärder. Pensionssystemen reformeras Europas befolkning åldras i snabb takt. I EU-länderna mer än fördubblas antalet minst 65 år gamla personer i relation till 15 64-åringarna under åren 2000 2050 enligt befolkningsprognoserna. Den nuvarande pensionspolitiken i vårt land drar därför upp linjerna för en omfattande fortsättning i arbetet. En förlängning av arbetslivet är därför numera ett prioriterat inslag i regeringsprogrammet. Under de nu pågående pensionsförhandlingarna är det meningen att aktivt främja den här frågan. Förhandlingarna är som bäst på gång och vi får senare veta i vilken riktning pensionssystemet i sin helhet är på väg.
I det för sjöfararna föreslagna arbetspensionssystemet kommer de äldre åldersklasserna att få färre ökningar än de övriga. Till de yngre åldersklasserna sådana, vilkas förmodade pensioneringsålder ännu ligger flera årtionden i framtiden vill jag framhålla, att faktorer med anknytning till ekonomi och hälsa inverkar på pensionssystemets utveckling. När förhållandena i omgivningen förändras ska även pensionssystemet förändras. Unga åldersklasser har ändå rikligt med tid att anpassa sig till förändringen. I det nya förslaget har uppmärksamhet också fästs vid arbetstagarnas försäkringspremie samt vid orkandet i arbetet. Avsikten är att den av sjöfararna betalade försäkringspremien i och med ändringarna sjunker till det allmänna arbetspensionssystemets nivå. En annan viktig sak är arbetsgivarens självriskmodell. Enligt det nu färdigställda förslaget tas arbetsgivarens självriskmodell i bruk. Enligt modellen påverkas arbetsgivarens premie av antalet arbetsoförmögna arbetstagare. Det är till fördel för arbetsgivaren att sörja för sina arbetstagares arbetsförmåga och främja orkandet i arbetet, eftersom ett lågt antal inledda invalidpensioner sänker försäkringspremien. Den sista av de civila branscherna Samordnandet av arbetspensionssystemen inleddes i slutet av 1980-talet. Efter det har den offentliga sektorn stegvis avstått från de s.k.särskilda ålderspensionssystemen. Uudistusten jälkeen ollaan samalla tasolla muiden alojen työntekijöiden kanssa. Alltid när det blir tal om pensionsreformer väcker pensionsåldern mycket känslor och diskussioner. Sjöfartsbranchen är nu den sista civila branschen där en reform genomförs. För polisernas del fattades beslutet om att stegvis avstå från särskild pensionsålder. Backman påminner om att i grundlagen förutsatta övergångstider iakttas I förslaget har vi strävat till ett synnerligen rimligt verkställande. Det sker inte plötsligt utan stegvis och med iakttagande av övergångstider. För dem som närmar sig pensionsåldern är ökningarna rimligare än för övriga. Efter reformen är arbetstagarna i branschen på samma nivå som arbetstagarna i övriga branscher. o Efter reformen är arbetstagarna i branschen på samma nivå som arbetstagarna i övriga branscher. Albatrossi Albatrossen 7
Eläkejärjestelmä ı Uudistus Mitä MEL-työryhmän esitykset merkitsisivät toteutuessaan? Merimieseläkelaki uudistuu Merimieseläkelain uudistusta valmisteleva kolmikantainen työryhmä sai esityksensä valmiiksi kesäkuussa 2014 ja luovutti ehdotuksensa sosiaali -ja terveysministeriölle. Ehdotus sisältää muutoksia merenkulkijain vanhuuseläkeikään, eläkkeen karttumisprosentteihin, vakuutusmaksun määräytymiseen, MEL -eläkemenon valtionosuuteen, hautausavustukseen, merenkulkijan verotukseen ja työnantajan työkyvyttömyysriskimaksuun. Teksti Merimieseläkekassa Infografiikka Tilastokeskus ja Merimieseläkekassa 1. Miksi merimiesten eläkejärjestelmää halutaan uudistaa? Elinikä on pidentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana (kuvio 1). Sekä miehillä että naisilla elinajanodotteeseen on tullut lisää noin 14 vuotta 1950-luvulta, jolloin nykyiset merimieseläkeiät asetettiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut erityisesti eläkkeellä oloajan pidentymistä. Kun eläkkeitä maksetaan pidempään, myös eläkemenot ja samalla MEL-vakuutusmaksut nousevat. 1950-luvulla sekä merenkulkijoiden että varustamojen maksut olivat 4 %. Tällä hetkellä ne ovat molemmilla jo 11,4 % bruttopalkasta. Maksujen jatkuva nouseminen on herättänyt vastustusta. Vuotta Naiset Miehet 85 80 75 70 65 1951 1955 1956 1960 1961 1965 1966 1970 1971 1975 1976 1980 1981 1985 1986 1990 1991 1995 1996 2000 2001 2005 2006 2010 83,6 77,5 2011 2013 Valtio on maksanut alusta alkaen kolmanneksen meri - mieseläkelain mukaisista eläkkeistä. Tänä vuonna valtionosuus on lähes 60 miljoonaa euroa. Koska julkinen talous on ollut usean vuoden ajan alijäämäinen, on valtio etsinyt säästökohteita myös merenkulusta ja merimieseläkejärjestelmästä. Paine merimieseläkejärjestelmän valtionosuuden pienentämiseen konkretisoitui pääministeri Kataisen hallitusohjelman toteutuksen käynnistyessä. Hallitus esitti alun perin 20 miljoonan euron leikkauksia merenkulun tukiin. Yhtenä kohteena olivat valtion MEL-maksuosuudet. Valtionosuudet merimieseläkejärjestelmään ovat kuitenkin välttämättömät. Ilman valtionosuutta sekä merenkulkijoiden että varustamojen maksut olisivat molemmilla noin 23 % palkasta. Suomalainen merenkulku on mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Viime vuosina tehdyt ratkaisut kuten tonnistoverolainsäädännön uudistus sekä sekamiehityssopimukset ovat merkinneet sitä, että suomalaisten työpaikkojen määrä on säilynyt entisellä tasolla. Suomen lipun alle on tullut uusia laivoja. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää eläkejärjestelmässäkin tehokkaita ja perusteltuja muutoksia. Tästä syystä merimieseläkejärjestelmässä olisi tehtävä sellaisia muutoksia, jotka vastaavat merityössä tapahtuneita muutoksia 1950-luvulta tähän päivään. Työskentelyolosuhteet laivoilla ovat parantuneet, mikä näkyy muun muassa keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nousussa. (kuvio 2) o Kuvio 1. Vastasyntyneen elinajanodote sukupuolen mukaan 1951 2013. 8 Albatrossi Albatrossen
Vuotta Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys Keskimääräinen 64 62 60 58 56 54 52 50 61,3 59,4 52,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 2. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä noussut. 2. Mitä vanhuuseläkeiän muutos tarkoittaisi? Työryhmä esittää, että merenkulkijain (miehistö ja päällystö) eläkeikä määräytyisi tulevaisuudessa samalla tavalla kuin muissa eläkejärjestelmissä. Siirtymäaika määräytyisi siten, että 1.1.2016 31.12.2020 välisenä aikana eläkeiän alennusta ansaittaisiin vielä nykyisin voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. 31.12.2020 jälkeen merenkulkijalla olisi oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle siinä alennetussa eläkeiässä, jonka hän mahdollisesti on ansainnut 31.12.2020 mennessä. Lisäksi edellytettäisiin, että merenkulkija täyttäisi muut nyt voimassa olevat alennetun eläkeiän edellytykset. Merenkulkijain eläkeikä määräytyy jo nyt useimmissa tapauksissa samalla tavalla kuin muissa eläkejärjestelmissä. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68 vuoden iässä siten, että alin mahdollinen eläkeikä on 63 vuotta. Voimassa olevan lain mukaan merenkulkijoilla voi kuitenkin olla oikeus vanhuuseläkkeeseen erityisin edellytyksin aiemmin. Alin vanhuuseläkeikä on miehistöön kuuluvalla 55 vuotta ja päällystöön kuuluvalla 60 vuotta. Alennettu vanhuuseläkeikä lasketaan vähentämällä 63 vuoden iästä ne ansaitut MEL-palvelukuukaudet, jotka ylittävät 324 kuukautta (27 vuotta). Alennetun vanhuuseläkeiän edellytyksenä on näin ollen yli 27 vuoden palvelu MEL-työsuhteessa. Lisäksi edellytetään, että MEL-työsuhde jatkuu eläkeikään saakka, MEL-palvelua on ollut viimeisen 3 vuoden aikana vähintään 18 kuukautta ja että MEL-työsuhde päättyy eläkeiän täytyttyä. Työryhmä esittää, että merimieseläkelain mukainen 55 vuoden ja 60 vuoden eläkeikä muuttuisi siirtymäajan puitteissa seuraavasti: 1.1.2016 31.12.2020 välisenä aikana oikeus siirtyä MEL:sta vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä määräytyisi kaikilta osin nyt voimassaolevien sääntöjen mukaisesti 1.1.2016 31.12.2020 välisenä aikana ansaittaisiin eläkeiän alennusta entiseen tapaan 31.12.2020 jälkeen ei enää ansaittaisi eläkeiän alennusta Henkilön alennettu eläkeikä määräytyisi sen mukaisesti, minkä alennetun eläkeiän hän on ansainnut 31.12. 2020 mennessä Henkilöllä olisi jatkossa oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle 31.12.2020 mennessä ansaitussa eläkeiässä edellyttäen, että hän täyttää muut nytkin voimassa olevat alennetun eläkeiän lisäedellytykset. Alin eläkeikä voi siis periaatteessa olla tämän jälkeenkin 55 tai 60 vuotta, jos se on ansaittu ennen vuoden 2020 loppua. Ehdotettujen muutosten johdosta osalla merenkulkijoista alin vanhuuseläkeikä nousisi. Vanhuuseläkeikä nousisi sitä enemmän, mitä nuoremmasta merenkulkijasta olisi kysymys. Pitkä MEL-palvelu merkitsisi pienempää nousua eläkeikään. Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä siitä, miten vanhuuseläkkeen ikäraja muuttuisi, jos työryhmän ehdotukset tulisivat voimaan 1.1.2016. Ikä MEL-palvelu Nykyinen 31.12.2015 31.12.2015 laki Ehdotus Miehistö 55 v 35 v 55 v 55 v 55 v 30 v 57 v 6 kk 57 v 6 kk 55 v 25 v 60 v 60 v 55 v 20 v 62 v 6 kk 63 v 50 v 30 v 55 v 55 v 50 v 25 v 57 v 6 kk 60 v 50 v 20 v 60 v 63 v 45 v 30 v 55 v 55 v 45 v 25 v 55 v 60 v 45 v 20 v 57 v 6 kk 63 v 40 v 25 v 55 v 60 v 40 v 20 v 55 v 63 v 35 v 20 v 55 v 63 v Päällystö 55 v 25 v 60 v 60 v 55 v 20 v 62 v 6 kk 63 v 50 v 25 v 60 v 60 v 50 v 20 v 60 v 63 v 50 v 15 v 62 v 6 kk 63 v 45 v 20 v 60 v 63 v Taulukko 1. Esimerkkejä alimmasta mahdollisesta vanhuuseläkeiästä nykyisen lain ja työryhmän ehdotuksen mukaan iän ja palvelusajan mukaan miehistöllä ja päällystöllä. Vanhuuseläkkeen alarajan muuttuminen riippuisi siten sekä iästä että meripalvelukuukausista, jotka on ehtinyt hankkia vuoden 2020 loppuun mennessä. Merenkulkijoiden vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä on noussut ja lähentynyt muiden työeläkealojen keskimääräistä ikää (kuvio 3). Merenkulkijat siirtyvät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61 vuoden 3 kuukauden ikäisinä ja muiden yksityisen eläkejärjestelmän piirissä olevat vakuutetut noin 63 vuoden ja 8 kuukauden iässä. > Albatrossi Albatrossen 9
Eläkejärjestelmä ı Uudistus Ikä 65 Vanhuuseläke, MEL Vanhuuseläke, yksityinen sektori Lkm 250 Miehistö Päällystö 64 63 63,8 200 154 62 61,4 150 61 60 59 58 100 50 25 43 61 60 60 52 29 68 26 82 57 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0 55,00 55,11 56,00 56,11 57,00 57,11 58,00 58,11 59,00 59,11 60,00 60,11 61,00 61,11 62,00 62,11 Kuvio 3. Eläkkeelle siirtymisiän keskiarvo, vanhuuseläke. Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan sekä MEL-järjestelmässä että yksityisellä sektorilla molemmissa keskimäärin 52 vuoden iässä. Jos oletetaan, että kaikki nykyiset MEL-palvelussa olevat jatkaisivat yhtäjaksoisesti työtään ja siirtyisivät tämän jälkeen MEL-vanhuuseläkkeelle heti, kun se on mahdollista, yli kolmasosalla eli noin 2 600 merenkulkijalla työryhmän esittämä eläkeikäuudistus ei vaikuttaisi mitenkään heidän nykyiseen eläkeikäänsä (kuvio 4). Lkm 3000 2680 Kuvio 5. Kaiken kaikkiaan 660 merimiestä on jo ansainnut alemman eläkeiän hetkellä 31.12.2013. Moni MEL-eläkeiän saavuttanut jatkaa työssään pitempään. Tämä merkitsee samalla sitä, että heidän eläkkeensä on korkeampi lisäpalveluvuosien ansiosta. MEL-vanhuuseläkkeeseen oikeutetut jatkavat työssään keskimäärin yli vuoden alimman mahdollisen eläkeiän (kuvio 6). o Yli-kk 30 25 20 25 Miehistö Päällystö 20 2500 2000 15 10 11 10 11 10 12 1500 1166 5 5 1000 500 346 421 385 473 521 588 872 0 55,00 55,11 56,00 56,11 57,00 57,11 58,00 59,11 60,00 62,11 63,00 0 0 alle 1 v. 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 Kuvio 6. MEL-eläkeiän saavuttaneiden ylityökuukaudet. Kuvio 4. Eläkeikien muutos. Aktiivikanta 31.12.2013 (7 452 hlöä), keskiarvo 3,5 v. Käytännössä hyvin harvalla MEL-palvelu jatkuu kuitenkin yli 27 vuotta. Tästä osoituksena on se, että tällä hetkellä aktiiveista merenkulkijoista vain noin 10 prosenttia on jo ansainnut alemman eläkeiän. (kuvio 5) 3. Mitä Ptel-vähennyksen* huomioon ottaminen merkitsisi eläkkeen tasoon? Muissa kuin merimieseläkejärjestelmässä eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä kunkin vuoden työansiosta vähennetään määrä, joka vastaa sanotulle vuodelle vahvistettua työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Vain MEL poikkeaa tästä. (*Ptel-vähennys: Kts. selite pääkirjoituksesta) Koska työryhmä esittää toimeksiantonsa mukaisesti MEL -järjestelmän yhdenmukaistamista muiden eläkejärjestelmien kanssa, olisi myös MEL:ssä otettava mukaan vähentävänä eränä merenkulkijoiden eläkevakuutusmaksu eläkkeen perusteena olevaa vuosityöansiota määrättäessä. MEL:ssä 10 Albatrossi Albatrossen
vähennys koskisi vain vuonna 2016 ja sen jälkeen ansaittuja vuosityöansioita. Koska työryhmä esittää myös MEL:n vakuutusmaksun alentamista TyEL-maksun tasolle, vähennys tehtäisiin työntekijän TyEL -maksun suuruisena. Uudistuksella ei olisi merkittävää vaikutusta merenkulkijoiden eläketasoon niissä tapauksissa, joissa merenkulkija on jo pitempään ansainnut MEL-eläkettä. Sen sijaan uusille merenkulkijoille vaikutus olisi suurempi. o 4. Mitä MEL-erityiskarttumien poistaminen merkitsisi? Merimieseläkejärjestelmän nykyiset erityiset eläkkeen karttumisprosentit liittyvät alennettuun eläkeikäjärjestelyyn. Niissä tapauksissa, joissa merenkulkija olisi oikeutettu alempaan vanhuseläkeikään ja hän myös siirtyy aiemmin eläkkeelle, MEL-eläkkeeseen oikeuttava aika muodostuu lyhyemmäksi kuin siinä tapauksessa, että työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle yleisessä vanhuuseläkeiässä. Näissä tapauksissa erityisillä karttumisprosenteilla on turvattu se, että alennettuun eläkeikään oikeutetuille merenkulkijoille karttuu yleisen eläketurvan mukainen taso vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Työryhmä ehdottaa, että MEL:n mukaiset erityiset eläkkeen karttumaprosentit tulisi lakkauttaa vuoden 2016 alusta. Erityisten karttumisprosenttien lakkauttamisella ei ole merenkulkijoiden kokonaiseläketurvan kannalta oleellista merkitystä. Merenkulkijalla olisi oikeus saada vuoden 2015 loppuun mennessä erityisin karttumisprosentein hänelle karttunut eläke vuoden 2015 jälkeenkin, edellyttäen että hän täyttää nyt voimassa olevat erityisten karttumisprosenttien myöntämisen edellytykset eli jää vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle suoraan MEL -palvelusta. Työryhmän ehdottamilla säännöksillä merenkulkijoille turvattaisiin oikeus erityisiin eläkkeen karttumisprosentteihin ajalta ennen vuotta 2016. o 5. Mitä hautausavustuksen poistaminen 2021 alkaen merkitsisi? Nykyisen lain mukaan alle 67-vuotiaana kuolleen merenkulkijan lähiomaisilla on oikeus hautausavustukseen, jos merenkulkija sai kuollessaan erityisin karttumaprosentein määräytyvää MEL-vanhuuseläkettä tai -työkyvyttömyyseläkettä tai hänellä olisi kuollessaan ollut oikeus tällaiseen eläkkeeseen. Muissa eläkejärjestelmissä ei ole hautausavustusta. Hautausavustuksen merkitys kuolleen merenkulkijan perheen taloudellisena tukena on vähentynyt merkittävästi, koska merenkulkijoiden keskimääräinen elinikä on noussut ja yleinen elintaso parantunut. Tästä syystä työryhmä ehdottaa, että MEL-järjestelmässä luovuttaisiin hautausavustuksesta 2021 alkaen. Hautausavustukseen on ensisijassa oikeus kuolleen merenkulkijan leskellä. Jos merenkulkija ei ollut kuollessaan avioliitossa, hautausavustus myönnetään merenkulkijan kuolinpesälle edellyttäen, että kuolinpesän osakkaana on merenkulkijalle suoraan etenevässä polvessa oleva sukulainen, merenkulkijan ottolapsi tai vanhempi. Hautausavustuksen suuruus riippuu siitä, minkä ikäinen merenkulkija on kuollessaan. Hautausavustuksen suuruus vaihtelee vajaasta 3 400 eurosta noin 13 500 euroon. MEL-hautausavustuksina on maksettu viime vuosina noin 200 000 euroa vuosittain. Keskimääräisen hautausavustuksen suuruus on ollut noin 6 000 7 000 euroa. o 6. Mitä MEL-maksujen muutos ja verotuksen muutos merkitsisivät käytettävissä oleviin tuloihin? Sekä vakuutetun että varustamon merimieseläkemaksu on tällä hetkellä 11,4 prosenttia bruttopalkasta. Merenkulkijan maksu on siten huomattavasti korkeampi kuin muissa eläkejärjestelmissä, joissa se on tänä vuonna 5,55 % palkasta alle 53-vuotiaalle ja 7,05 % 53 vuotta täyttäneelle. Työryhmä esittää, että koska merenkulkijain eläkeetuudet määräytyisivät jatkossa yleisen eläkejärjestelmän mukaan, myös merenkulkijoiden eläkemaksujen tulisi olla samalla tasolla. Esitys merkitsisi siten merenkulkijoille merkittävää eläkevakuutusmaksun alennusta. Merenkulkijoiden verotuksessa on otettu huomioon se, että he ovat yhteiskunnan tarjoamien palvelujen suhteen erilaisessa asemassa kuin maalla työskentelevät. Tätä kompensoidaan merityötulovähennyksellä. Työryhmän esityksen mukaan merityötulovähennykselle on edelleen perusteet. Työryhmän esityksen mukaan merityötulovähennyksen tasoa voitaisiin kuitenkin tarkistaa, koska merenkulkijoiden eläkevakuutusmaksut alenisivat merkittävästi. Työryhmä esittääkin merityötulovähennyksen yhtenäistämistä valtion ja kunnan verotuksessa. Kokonaisuutena merenkulkijoiden eläkemaksujen alennus ja merityötulovähennykseen tehtävät muutokset merkitsisivät sitä, että merityötuloa 30 000 60 000 euroa vuodessa saavien käytettävissä oleva tulo kasvaa noin 535 euroa vuodessa. o > Veroaste, ml. maksut, %-yks. 6 5 4 3 2 1 0 1 11 21 31 41 51 61 71 81 91 101 111 121 131 141 151 161 171 181 191 201 Kuvio 7. Veroasteen muutos. Veroastemuutos (nyky uusi yli 53 v.) Veroastemuutos (nyky uusi alle 53 v.) Albatrossi Albatrossen 11
Eläkejärjestelmä ı Uudistus Työnantajat MEK-maksut -44 Merenkulun tuet MEK-maksut 44 Verot 51 Muut 5 Työntekijät MEK-maksut -16 Verot -51 Yhteensä -67 Muutos 3 Yhteensä 56 Muutos 0 Merimieseläkekassa Valtio/kunnat MEK-maksut 60 MEK, valtion osuus 55 Yhteensä 115 Muutos -4 Kuvio 8. MEL -järjestelmän rahoitusmuutokset, milj. euroa vuoden 2014 tasossa. Verot 51 MEK, valtion osuus -55 Merenkulun tuet MEK-maksut -44 Verot -51 Muut -5 Yhteensä -104 Muutos 1 7. Mitä MEL-järjestelmän rahoituksen muutokset merkitsisivät käytännössä? Työryhmän yhdeksi tehtäväksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti valtion menojen vähentämisen. Nykyisin valtio maksaa merimieseläkkeistä suoraan kolmanneksen ja vielä epäsuorasti merenkulun tuen kautta varustamotyönantajien osuuden. Työryhmän näkemyksen mukaan valtion on myös jatkossa osallistuttava merimieseläkkeiden rahoitukseen, koska muutoin merenkulkijoiden ja varustamojen maksut nousisivat kohtuuttomiksi eli molemmille arvioilta noin 23 prosenttiin palkasta. Työryhmä esittää, että valtion osuus MEL-järjestelmään alenisi asteittain. Vuosina 2016 2020 se olisi 31 % ja 2021 alkaen 29 % merimieseläkemenosta. Valtion menot merimieseläkejärjestelmään pienenisivät asteittain ottaen huomioon valtion osuuden, merenkulun tuen muutokset, verotukseen tehtävät muutokset sekä eläkemenon muutokset. Varustamojen kannalta uudistus olisi kokonaisuutena ottaen neutraali. Varustamojen vakuutusmaksut nousisivat, mutta samalla merenkulun tuet muuttuisivat. Yksittäisten varustamojen osalta tapahtuisi muutoksia, koska suuremmille varustamoille tulisi työkyvyttömyysriskiin perustuva maksuosuus. Työkyvyttömyysriskiin perustuva maksunosa perustuisi jatkossa uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrään. Mikäli varustamon työntekijät joutuisivat keskimääräistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle, varustamo maksaisi työkyvyttömyyseläkkeistä osan itse saamatta siihen valtionosuutta. Vastaavasti, jos varustamon työntekijät joutuisivat keskimääräistä harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle, varustamon nettomaksut jäisivät pienemmiksi. Muissa eläkejärjestelmissä on jo tällä hetkellä vastaava työkyvyttömyysriskiin perustuva työnantajan maksu suuremmille työnantajille. Myöskään MEL-järjestelmässä työkyvyttömyysriskiperusteinen maksu ei koskisi pienempiä varustamoja. Työntekijöiden osuus merimieseläkkeiden rahoituksesta pienenisi eläkemaksujen alentumisen takia. Jos työryhmän esitykset toteutuvat sellaisenaan, kokonaisrahoitusosuudet muuttuvat siten, että valtion menot alenevat asteittain ja Merimieseläkekassan saamat valtionosuudet alenevat. Varustamojen menot säilyisivät entisellä tasolla. Merimieseläkekassan tulojen pienentäminen on mahdollista kassan hyvän vakavaraisuuden ja hyvien sijoitustuottojen ansiosta. (kuvio 8) o 8. Mitä seuraavaksi Työryhmän ehdotus merimieseläkelain uudistuksesta etenee seuraavaksi lainvalmisteluun siten, että nykyinen eduskunta ehtisi lakia käsitellä ja että laki astuisi voimaan 1.1.2016. Ennen lopullista hallituksen esitystä työryhmän ehdotukset on vielä sovitettava yhteen yleiseen eläkejärjestelmään tehtävien uudistusten kanssa. Voit seurata uudistuksen etenemistä Merimieseläkekassan verkkosivuilta etusivun yläpalkin MEL-uudistus -osiosta. Sieltä löytyy myös lisätietoa uudistuksesta. o 12 Albatrossi Albatrossen
Vad innebär SjPL-arbetsgruppens förslag i praktiken? Sjömanspensionslagen reformeras Den av tre parter bildade arbetsgruppen, som beredde moderniseringen av sjömanspensionslagen, fick sitt förslag klart i juni 2014 och överlät förslaget till social- och hälsovårdsministeriet. Förslaget omfattar ändringar av sjöfararnas ålder för ålderspensionering, pensionens intjäningsprocent, premiens fastställande, SjPL-pensionsutgiftens statsandel, begravningsbidraget, sjöfararens beskattning och arbetsgivarens riskpremie för arbetsoförmåga. Text Sjömanspensionskassan Infografik Statistikcentralen och Sjömanspensionskassan 1. Varför är reformen av sjömännens pensionssystem aktuell? Under de senaste decennierna har livstiden blivit avsevärt längre (diagram 1). Såväl för männen som för kvinnorna har den förväntade livslängden ökat med omkring 14 år sedan 1950-talet, då de nuvarande pensionsåldrarna för sjömän fastställdes. I praktiken har det här de facto inneburit att särskilt tillvaron som pensionär förlängts. I och med att pensioner utbetalas en längre tid innebär det här också att pensionsutgifterna och samtidigt SjPL- premierna stiger. På 1950-talet var såväl sjöfararnas som rederiernas premier 4 %. För närvarande utgör de redan vardera 11,4 % av bruttolönen. Premiernas fortlöpande höjningar har väckt motstånd. År Kvinnor Män 85 80 75 70 65 1951 1955 1956 1960 1961 1965 1966 1970 1971 1975 1976 1980 1981 1985 1986 1990 1991 1995 1996 2000 2001 2005 2006 2010 83,6 77,5 2011 2013 Staten har ända från början betalat en tredjedel av de SjPLenliga pensionerna. Innevarande år uppgår statens andel till i det närmaste 60 miljoner euro. Eftersom den offentliga ekonomin redan under ett flertal år uppvisat en negativ balans har staten sökt sparobjekt också inom sjöfarten och sjömanspensionssystemet. Trycket på en sänkning av statsandelen i sjömanspensionssystemet konkretiserades när realiserandet av statsminister Katainens regeringsprogram inleddes. Regeringen föreslog till en början nedskärningar på 20 miljoner euro i sjöfartens stöd. Bland objekten fanns statens SjPL-premieandelar. Statens andelar av sjömanspensionssystemet är dock en nödvändighet. Utan statsandelen vore såväl sjöfararnas som rederiernas premier vardera omkring 23 % av lönen. Den finländska sjöfarten är involverad i en hård internationell konkurrens. Under de senaste åren gjorda beslut, som t.ex. revideringen av tonnagebekattningslagstiftningen samt avtalen om blandbesättningar, har inneburit att antalet finländska arbetsplatser har stannat på sin tidigare nivå. Nya fartyg har införts under finsk flagg. Bevarandet av konkurrenskraften förutsätter också effektiva och motiverade ändringar inom pensionssystemet. Därför bör det vidtas sådana ändringar i sjömanspensionssystemet som motsvarar de förändringar inom sjöarbetet som skett från 1950-talet fram till våra dagar. Ombord på fartygen har arbetsmiljöerna förbättrats, vilket bland annat framgår av den genomsnittliga höjda åldern för pensionering (diagram 2). o > Diagram 1. Den förväntade livslängden1951 2013. Albatrossi Albatrossen 13
År Ålderspension Invalidpension I genomsnitt 64 62 60 58 56 54 52 50 61,3 59,4 52,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Diagram 2. Den genomsnittliga åldern för pensionering har stigit. 2. Vad innebär ändringen av åldern för ålderspensioneringen? Arbetsgruppen föreslår, att sjöfararnas (manskapets och befälets) pensionsålder i framtiden fastställs på samma sätt som i övriga pensionssystem. Övergångsperioden fastställs på så sätt, att en sänkning av pensionsåldern ännu kan intjänas enligt idag gällande bestämmelser mellan den 1.1.2016 och den 31.12.2020. Efter sistnämnda datum skulle sjöfararen ha rätt att gå i ålderspension vid den sänkta pensionsålder han / hon eventuellt har intjänat fram till den 31.12.2020. En ytterligare förutsättning är att sjöfararen även fyller övriga nu gällande förutsättningar för en sänkt pensionsålder. Sjöfararnas pensionsålder fastställs redan nu i de flesta fall på samma sätt som i de övriga pensionssystemen. Det här innebär att sjöfararen kan gå i ålderspension i åldern 63 68 år på så sätt att den lägsta möjliga pensionsåldern är 63 år. Enligt nu gällande lag kan sjöfararna dock ha rätt till ålderspension tidigare under vissa särskilda förutsättningar. För den som hör till besättningen är lägsta ålder för ålderspension 55 år och för den som hör till befälet 60 år. Den sänkta åldern för ålderspension beräknas genom att från 63 års ålder avdra intjänade SPL-tjänstemånader, som överstiger 324 månader (27 år). Förutsättningen för sänkt ålder för ålderspension är sålunda över 27 års tjänst i SjPL-arbetsförhållande. Ytterligare förutsätts, att SjPL-arbetsförhållandet fortsätter fram till pensioneringen, att SjPL-tjänsten har varat minst 18 månader under de sista 3 åren och att SjPLarbetsförhållandet avslutas efter fylld pensionsålder. Arbetsgruppen föreslår att pensioneringsåldern, som enligt sjömanspensionslagen är 55 års och 60 års ålder, ändras enligt följande inom ramen för övergångsperioden: Under tiden mellan 1.1.2016 och 31.12.2020 fastställs rätten att ålderspensioneras i sänkt pensionsålder enligt SjPL till alla delar enligt nu gällande bestämmelser Under tiden mellan 1.1.2016 och 31.12.2020 intjänas sänkt pensionsålder såsom tidigare Efter den 31.12.2020 kan inte sänkt pensionsålder mera intjänas Sjöfararens sänkta pensionsålder fastställs enligt den sänkta pensionsålder han / hon har intjänat fram till den 31.12.2020 Sjöfararen har i fortsättningen rätt att gå i ålderspension i den pensionsålder han / hon intjänat fram till den 31.12.2020 under förutsättning, att sjöfararen fyller de övriga tilläggsförutsättningar, som är i kraft redan idag. Den lägsta pensionsåldern kan sålunda i princip även senare vara 55 eller 60 år, om den är intjänad före utgången av 2020. På grund av de föreslagna ändringarna kommer den lägsta åldern för ålderspensionen att stiga för en del av sjöfararna. Ju yngre sjöfarare det är fråga om, dess mer kommer åldern för ålderspensionen att stiga. En lång SjPL-tjänst innebär med andra ord en mindre höjning av pensionåldern. Följande tabell visar exempel på hur ålderspensionens åldersgräns förändras när arbetsgruppens förslag träder ikraft den 1.1.2016. Ålder SjPL-tjänst Nuvarande 31.12.2015 31.12.2015 lag Förslag Manskap 55 år 35 år 55 år 55 år 55 år 30 år 57 år 6 mån 57 år 6 mån 55 år 25 år 60 år 60 år 55 år 20 år 62 år 6 mån 63 år 50 år 30 år 55 år 55 år 50 år 25 år 57 år 6 mån 60 år 50 år 20 år 60 år 63 år 45 år 30 år 55 år 55 år 45 år 25 år 55 år 60 år 45 år 20 år 57 år 6 mån 63 år 40 år 25 år 55 år 60 år 40 år 20 år 55 år 63 år 35 år 20 år 55 år 63 år Befäl 55 år 25 år 60 år 60 år 55 år 20 år 62 år 6 mån 63 år 50 år 25 år 60 år 60 år 50 år 20 år 60 år 63 år 50 år 15 år 62 år 6 mån 63 år 45 år 20 år 60 år 63 år Tabell 1. Exempel på lägsta möjliga ålder för ålderspension enligt nuvarande lag och enligt arbetsgruppens förslag vid olika ålder och tjänstetid för manskap och för befäl. Ändringen av ålderspensionens nedre gräns beror sålunda såväl på ålder som på antalet sjötjänstmånader som sjöfararen hunnit arbeta före utgången av 2020. Medelåldern för sjöfararna vid ålderspensioneringen har stigit och närmat sig medelåldern i de övriga arbetspensionsbranscherna (diagram 3). I snitt går sjöfararna vid 61 års och 3 månaders ålder i ålderspension och de försäkrade inom övriga privata pensionssystem vid omkring 63 års och 8 månaders ålder. 14 Albatrossi Albatrossen
Ålder 65 Ålderspension SjPL Ålderspension, privata sektorn Antal 250 Manskap Befäl 64 63 63,8 200 154 62 61,4 150 61 60 59 58 100 50 25 43 61 60 60 52 29 68 26 82 57 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0 55,00 55,11 56,00 56,11 57,00 57,11 58,00 58,11 59,00 59,11 60,00 60,11 61,00 61,11 62,00 62,11 Diagram 3. Medelvärde för pensioneringsålder, ålderspension. Såväl inom SjPL-systemet som inom den privata sektorn förekommer det invalidpensioneringar. Inom vardera sektorn i genomsnitt i 52 års ålder. Om vi antar att alla nuvarande sjöfarare i SjPL-tjänst fortsätter utan avbrott i sina arbeten och därefter går i SjPLålderspension så fort det är möjligt skulle den av arbetsgruppen presenterade pensionsreformen inte alls påverka den nuvarande pensioneringsåldern för över en tredjedel av de försäkrade, dvs omkring 2600 sjöfarare (diagram 4). Diagram 5. Allt som allt har redan 660 sjömän intjänat en lägre pensionsålder per den 31.12.2013. Många av dem som nått SjPL-pensionsålder fortsätter i sitt arbete. Det betyder samtidigt att deras pension tack vare de extra tjänsteåren är högre. De som är berättigade till SjPLålderspension fortsätter i genomsnitt över ett år sitt arbete över den lägsta möjliga pensionsåldern (diagram 6) o Övermånader 30 Maskap Befäl 25 25 Antal 3000 2680 20 20 2500 2000 15 10 11 10 11 10 12 1500 1166 5 5 1000 500 0 872 346 421 473 521 588 385 0 alle 1 v. 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 0 55,00 55,11 56,00 56,11 57,00 57,11 58,00 59,11 60,00 62,11 Diagram 6. Antal månader överarbete för sjöfarare som nått SjPL-pensionsålder. 63,00 Diagram 4. Pensionsålderns förändring. Aktivt bestånd 31.12.2013 (7 452 personer), medeltal 3,5 år. I praktiken fortsätter dock SjPL-tjänsten för ytterst få över 27 år. Ett bevis på det här är det faktum att det för närvarande är endast omkring 10 % av de aktiva sjöfararna som redan har intjänat en lägre pensionsålder. (diagram 5) 3. Hur inverkar Lapl-avdraget* på pensionsnivån? När respektive års arbetsinkomster, som tjänar som grund för pensionen för alla andra pensionssystem utom sjömanspensionssystemet, fastställts, avdras ett belopp från arbetsinkomsten som motsvarar arbetstagarens för året ifråga fastställda arbetspensionspremie. Från detta avviker endast SjPL. Eftersom arbetsgruppen i enlighet med sitt uppdrag föreslår att SjPL-systemet förenhetligas med de övriga pensionssystemen bör det även i SjPL intas en bestämmelse om ett avdrag som motsvarar sjöfararnas pensionsförsäkringspremie och tjänar som grund för pensionen efter att årets arbetsinkomst fastställts. > *Lapl-avdraget: Se förklaringen i ledaren Albatrossi Albatrossen 15
För SjPL:s del gäller avdraget endast 2016 och därefter erhållen årlig arbetsinkomst. Eftersom arbetsgruppen även föreslår en sänkning av SjPL:s premie till ArPL-avgiftens nivå, bör avdraget få samma storlek som arbetstagarens ArPL-avgift har. Reformen har inte någon inverkan av betydelse på pensionens nivå för sjöfarare i de fall sjöfararen redan under en längre tid tjänat in SjPL-pension. Däremot är effekten större för nya sjöfarare. o 4. Vad innebär det i praktiken att SjPL:s särskilda intjänade förmåner slopas? Sjömanspensionssystemets nuvarande särskilda intjäningsprocenter för pensionen anknyter till ett arrangemang för sänkt pensionsålder. I de fall sjöfararen är berättigad till en lägre ålder för ålderspension och också går tidigare i pension blir den till SjPL-pension berättigande tiden kortare än i ett sådant fall, att arbetstagaren har rätt att gå i pension i den allmänna åldern för ålderspension. I dessa fall har det med särskilda intjäningsprocenter säkerställts, att den till sänkt pensionsålder berättigade sjöfararen garanteras en nivå som motsvarar det allmänna pensionsskyddets nivå vid övergången till ålderspension. Arbetsgruppen föreslår, att de särskilda intjäningsprocenterna för pension enligt SjPL indras från början av 2016. Indragningen av de särskilda intjäningsprocenterna har inte någon väsentlig betydelse för sjöfararnas totala pensionsskydd. Sjöfararen har rätt att få den fram till utgången av 2015 av honom / henne enligt särskilda intjäningsprocenter intjänade pensionen även efter 2015 under förutsättning att sjöfararen fyller nu gällande villkor för beviljande av de särskilda intjänandeprocenterna, dvs går i ålders- eller invalidpension direkt från SjPL-tjänsten. Med de av arbetsgruppen föreslagna bestämmelserna säkerställs sjöfararnas rätt till särskilda intjäningsprocenter för pensionen under tiden före 2016. o 5. Vad innebär det i praktiken att begravningsbidraget slopas från 2021? Enligt nu gällande lag har som under 67 år gammal avliden sjöfarares närmaste anhöriga rätt till ett begravningsbidrag, om sjöfararen vid sin bortgång erhöll med särskild intjäningsprocent fastställd SjPL-ålders- eller invalidpension eller om sjöfararen vid sin bortgång hade rätt till en sådan pension. I de övriga pensionssystemen förekommer inte begravningsbidrag. Begravningsbidragets betydelse som ekonomiskt stöd för den avlidna sjöfararens familj har minskat avsevärt, för sjöfararnas medellivslängd har ökat och den allmänna levnadsstandarden har förbättrats. Därför föreslår arbetsgruppen att begravningsbidraget slopas i SjPL-systemet från 2021. Rätt till begravningsbidrag har i första hand den avlidna sjöfararens änka / änkling. Om sjöfararen vid sin bortgång inte hade ingått äktenskap beviljas begravningsbidraget sjöfararens dödsbo under förutsättning att någon av boets delägare är en släkting i direkt ned- eller uppstigande led, adoptivbarn eller förälder. Begravningsbidragets storlek beror på i vilken ålder sjöfararen var vid sitt frånfälle. Begravningsbidragets storlek varierar mellan knappa 3 400 euro till omkring 13 500 euro. Under de senaste åren har det utbetalats omkring 200 000 euro per år i SjPL-begravningsbidrag. I genomsnitt har begravningsbidragens storlek varit omkring 6 000 7 000 euro. o 6. Vad kan ändringen av SjPL-premierna och beskattningen betyda för de disponibla intäkterna? Såväl den försäkrades som rederiets sjömanspensionspremie är för närvarande 11,4 % av bruttolönen. Sjöfararens premie är sålunda avsevärt högre än i de övriga pensionssystemen. Dessa ligger i år på 5,55 % av lönen för under 53 år gamla och 7,05 % för 53 år fyllda. Arbetsgruppen föreslår, att eftersom sjöfararnas pensionsförmåner i fortsättningen ska fastställas enligt det allmänna pensionssystemet så ska också sjöfararnas pensionspremier ligga på samma nivå. Förslaget innebär sålunda en betydande sänkning av sjöfararnas pensionsförsäkringspremie. Vid beskattningen av sjöfararna har det beaktats att de beträffande av samhället erbjudna tjänster befinner sig i en annorlunda position än på land arbetande. Det här kompenseras med sjömansinkomstavdraget. Enligt arbetsgruppens förslag är sjömansinkomstavdraget fortfarande motiverat. Enligt förslaget kunde dock sjömansinkomstavdragets nivå ses över eftersom sjöfararnas pensionsförsäkringspremier kommer att sjunka märkbart. Arbetsgruppen föreslår även att sjömansinkomstavdragen i stats- och kommunalbeskattningen förenhetligas. Som helhet betraktat innebär sänkningen av sjöfararnas pensionspremier och de ändringar som bör göras för sjömansinkomstavdragets del, att den disponibla inkomsten för dem som har en årlig sjöarbetsinkomst på 30 000 60 000 euro ökar med i genomsnitt cirka 535 euro per år. o Skatteuttaget inkl. premier, %-enheter 6 5 4 3 2 1 0 1 11 21 31 41 51 61 71 81 91 101 111 121 131 141 151 161 171 181 191 201 Diagram 7. Ändring av skatteuttaget. Skatteuttagets ändring (nuv. ny över 53 år) Skatteuttagets ändring (nuv. ny under 53 år) 16 Albatrossi Albatrossen
Arbetsgivarna SPK-premier -44 Sjöfartens stöd SPK-premier 44 Skatter 51 Övrigt 5 Arbetstagarna SPK-premier -16 Skatter -51 Total -67 Ändring 3 Total 56 Ändring 0 Sjömanspensionskassan Staten/kommuner SPK-premier 60 SPK, statens andel 55 Total 115 Ändring -4 Diagram 8. Ändringarna i SjPL-systemets finansiering, milj. euro på nivån 2014. Skatter 51 SPK, statens andel -55 Sjöfartens stöd SPK-premier -44 Skatter -51 Övrigt -5 Total -104 Ändring 1 7. Vad innebär förändringarna i finansieringen av SjPL-systemet i praktiken? En av de uppgifter social- och hälsovårdsministeriet förelade arbetsgruppen var att sänka på statens utgifter. Idag betalar staten direkt en tredjedel av sjömanspensionerna och ytterligare indirekt via sjöfartsstödet rederiarbetsgivarnas andel. Enligt arbetsgruppens uppfattning bör staten även i fortsättningen delta i finansieringen av sjömanspensionerna. Annars stiger sjöfararnas och rederirnas insatser till en orimligt hög nivå, dvs uppskattningsvis för vardera till cirka 23 % av lönerna. Arbetsgruppen föreslår, att statens andel i SjPL-systemet sjunker stegvis. Åren 2016 2020 föreslås att den är 31 % och från och med 2021 29 % av sjömanspensionsutgiften. Statens utgifter för sjömanspensionssystemet sjunker sregvis med beaktande av statens andel, förändringar i sjöfartsstödet, förändringar i beskattningen samt förändringar i pensionsutgiften. Ur rederiernas synpunkt bör reformen som helhet betraktad vara neutral. Rederiernas försäkringspremier stiger men samtidigt ändras sjöfartsstöden. För enskilda rederiers del kommer det att ske förändringar. För de större rederierna införs en premieandel som grundar sig på risken för arbetsoförmåga. Premieandelen för risken för arbetsoförmåga grundar sig framöver på antalet nya fall av invalidpension. Om rederiets arbetstagare oftare än i genomsnitt får lov att gå i invalidpension ska rederiet betala en del av invalidpensionerna själv utan att erhålla någon statsandel. Om igen rederiets arbetstagare mera sällan än i genomsnittet går i invalidpension sjunker rederiets nettopremier. I de övriga pensionssystemen fungerar redan nu ett motsvarande på risken för arbetsoförmåga grundad arbetsgivarpremie i de större rederierna. Den på risken för arbetsoförmåga grundade premien kommer inte att beröra de mindre rederierna i SjPL systemet heller. Arbetstagarnas andel av finansieringen av sjömanspensionerna kommer att minska på grund av att pensionspremierna sjunker. Om arbetsgruppens förslag realiseras som sådant förändras andelarna i den totala finansieringen på så sätt, att statens utgifter stegvis sjunker och de av Sjömanspensionskassan erhållna statsandelarna sjunker. Rederiernas utgifter förblir på tidigare nivå. Sänkningen av Sjömanspensionskassans intäkter är möjlig tack vare kassans goda solvens och utmärkta avkastning på placeringarna. (diagram 8) o 8. Vad härnäst? Arbetsgruppens förslag till reform av sjömanspensionslagen avancerar i det följande till lagberedningen så att den nuvarande riksdagen hinner behandla lagen och att lagen skulle träda i kraft den 1.1.2016. Före regeringens slutliga proposition ska arbetgruppens förslag ännu anpassas till det allmänna pensionssystemet. Du kan följa med hur reformen avancerar i avsnittet SjPLreformen på Sjömanspensionskassans webbsidor. Där hittar du också mera information om reformen. o Albatrossi Albatrossen 17
Xxxxxx ı Tilastot Xxxxxxxxx ı Statistik Aktuaari Aktuarie Kimmo Karppinen Suomalainen merenkulkija 2013 ELÄKEKASSAN toimintapiiriin kuului vuonna 2013 noin 7 800 merenkulkijaa. Se vastasi noin 5 580 henkilötyövuotta. Vakuutettujen merenkulkijoiden määrä hieman nousi edellisestä vuodesta. Suomalaisten varustamoiden vuonna 2013 työllistämistä 7 800 merenkulkijasta kolmannes on naisia ja kaksi kolmannesta miehiä. Miehistöön kuuluu 78 prosenttia ja päällystöön 22 prosenttia merenkulkijoista. ENITEN SUOMALAISIA merenkulkijoita työllistivät matkustajavarustamot, joiden palveluksessa oli noin 4 600 merenkulkijaa. Kuivarahti- ja säiliövarustamoissa työskenteli noin 2 730 merenkulkijaa, ja suomalaisilla jäänmurtajilla seilasi noin 300 merimiestä ja -naista. Suurimmat suomalaiset meriliikenteen työnantajat olivat matkustajaliikenteessä toimivat Viking Line ja Tallink Silja. Muita suuria työllistäjiä olivat Neste Shipping, Finnlines ja Bore. Kaikkiaan vuonna 2013 Merimieseläkekassan piiriin kuuluvia merenkulkijoita työskenteli 140 eri aluksella 44 työnantajan palveluksessa. SUOMALAISEN merenkulkijan keski-ikä vuonna 2013 oli 41,6 vuotta, ja meripalvelua oli takana noin 10,2 vuotta. Merenkulkija ansaitsi keskimäärin 4 000 euroa kuukaudessa. Naisten keskimääräinen kuukausipalkka oli vajaa 3 400 euroa ja miesten 4 300 euroa. Miehistön keskimääräinen kuukausiansio oli noin 3 500 euroa ja päällystön 5 500 euroa. o ammattiryhmä/sukupuoli yrkesgrupp/kön lukumäärä antal Suomalaisten varustamoiden työllistämät henkilöt. De av finländska rederier 2013 sysselsatta sjöfararna. % amm.ryh. % av yrkesgr. % kaikista % av alla miehistö manskap miehet män 3 555 59 % 46 % naiset kvinnor 2 493 41 % 32 % yhteensä totalt 6 048 78 % päällystö befäl miehet män 1 696 97 % 22 % naiset kvinnor 54 3 % 1 % yhteensä totalt 1 750 22 % yhteensä sammanlagt miehet män 5 250 67 % naiset kvinnor 2 548 33 % yhteensä totalt 7 798 ammattiryhmä/sukupuoli yrkesgrupp/kön Henkilöiden jakautuminen eri alusluokkiin. Sjöfararnas spridning på olika fartygsklasser. ammattiryhmä/sukupuoli yrkesgrupp/kön matkustaja passagerar matkustaja passagerar kuivarahti torrfrakt kuivarahti torrfrakt säiliö tank miehistö manskap miehet män 60 % 26 % 8 % naiset kvinnor 87 % 9 % 2 % yhteensä totalt 71 % 20 % 5 % päällystö befäl miehet män 19 % 56 % 12 % naiset kvinnor 9 % 57 % 29 % yhteensä totalt 19 % 56 % 12 % yhteensä sammanlagt miehet män 47 % 36 % 9 % naiset kvinnor 85 % 10 % 3 % yhteensä totalt 59 % 28 % 7 % ammattiryhmä/sukupuoli yrkesgrupp/kön matkustaja passagerar Keskimääräiset meripalveluvuodet eri alusluokissa. Genomsnittliga sjötjänstår i olika fartygsklasser. kuivarahti torrfrakt säiliö tank miehistö manskap miehet män 12,3 10,8 12,5 naiset kvinnor 11,3 8,3 14,1 yhteensä totalt 11,8 10,3 12,8 päällystö befäl miehet män 16,9 13,5 16,2 naiset kvinnor 10,6 8,1 10,0 yhteensä totalt 16,8 13,4 15,7 säiliö tank miehistö manskap miehet män 3 570 3 610 3 580 naiset kvinnor 3 310 3 460 3 590 yhteensä totalt 3 440 3 580 3 580 päällystö befäl miehet män 5 570 5 270 5 970 naiset kvinnor 4 770 4 080 4 600 yhteensä totalt 5 560 5 230 5 870 Keskikuukausipalkat eri alusluokissa. Genomsnittliga månadslöner i olika fartygsklasser. 18 Albatrossi Albatrossen
Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Den finländska sjöfararen 2013 ÅR 2013 omfattade pensionskassans verksamhet omkring 7 800 sjöfarare. Det innebar omkring 5 580 årsverken. Antalet försäkrade sjöfarare steg något från året innan. Av de 7 800 sjöfarare som 2013 sysselsattes av de finländska rederierna var en tredjedel kvinnor och två tredjedelar män. Av dessa sjöfarare hörde 78 % till manskapet och 22 % till befälet. FLEST FINLÄNDSKA sjöfarare sysselsätts av passagerarrederierna. Omkring 4 600 sjöfarare var 2013 anställda av dessa rederier. Torrfrakt- och tankrederierna sysselsatte omkring 2 730 sjöfarare, och på finländska isbrytare seglade omkring 300 sjömän och -kvinnor. De största finländska arbetsgivarna inom sjötrafiken var Viking Line och Tallink Silja, som vardera verkade inom passagerartrafiken. Andra större arbetsgivare inom sjötrafiken var Neste Shipping, Finnlines och Bore. Under 2013 arbetade sjöfarare som omfattades av Sjömanspensionskassans verksamhet totalt på 140 olika fartyg i 44 arbetsgivares tjänst. DEN FINLÄNDSKA sjöfararens medelålder 2013 var 41,6 år och i genomsnitt hade sjötjänsten varat ca 10,2 år. Sjöfararen tjänade i genomsnitt 4 000 euro per månad. Kvinnornas genomsnittliga månadslön uppgick till knappa 3 400 euro och männens till 4 300 euro. Manskapets genomsnittliga månadslön uppgick till ca 3 500 euro och befälets till 5 500 euro. o Merenkulkijaterveysseminaarin kuulumisia MERIMIESELÄKEKASSA järjesti toukokuussa 2014 Helsingissä seminaarin, jossa käsiteltiin merenkulkijoiden terveysasioita eri näkökulmista. MONIA SAIRAUKSIA voidaan ennalta ehkäistä. Ihmisten elintavat ovat tässä tärkeitä, mutta myös työterveyshuollolla voisi olla nykyistä pontevampi ote elämäntapasairauksien torjunnassa. Sairauksien varhainen ha - vaitseminen ja niiden ripeä hoito sekä muut merityön edellyttämien tekijöiden, kuten hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon arviointi ovat tietysti koko terveydenhuoltojärjestelmän tehtävää. MERIMIESLÄÄKÄRIT ottavat kantaa nimenomaan merikelpoisuuteen, jolloin esimerkiksi elämäntapaneuvonta on yleensä sivuosassa. Tulevaisuudessa olisi eduksi, että merikelpoisuustodistuksen kirjoittava lääkäri olisi samalla hoitava lääkäri (vaikkapa työterveyshuollossa), jolloin lääkärissäkäynnin hyödyt lisääntyisivät. Moni varustamo edellyttää jo nyt joka toisen merimieslääkärintarkastuksen tehtävän työterveyshuollossa. Tämä on yksi hyvä tapa linkittää kyseinen tarkastus työterveyshuoltoon. MERIMIESELÄKEKASSALLA (MEK) ei ole lakisääteistä tehtävää edistää terveydenhuollon toimintaa. Mutta eläkekassa voi toiminnallaan edistää työhyvinvointia muutoin esimerkiksi järjestämällä asiaan liittyviä seminaareja sekä osallistumalla hankkeisiin. Työuran pidentämiseen MEK voi vaikuttaa myös mm. ammatillista kuntoutusta tukemalla. MEK:n kuntoutusasioiden määrä onkin lupaavassa kasvussa. MERITERVEYDEN tämän hetken ajankohtaisia aiheita ovat laiva-apteekkien uudistaminen, merimieseläkejärjestelmän kehittäminen ja Työterveyslaitoksen merimieslääkäritarkastusohjeen uudistaminen. o Nyheter från sjöfararnas hälsoseminarium I MAJ 2014 arrangerade Sjömanspensionskassan i Helsingfors ett seminarium under vilket sjöfararnas hälsofrågor belystes ur olika perspektiv. MÅNGA SJUKDOMAR kan förebyggas på förhand. Här är människornas levnadsvanor viktiga, men också företagshälsovården kunde ha ett kraftigare grepp än idag om förebyggandet av de så kallade levnadsvanesjukdomarna. Konstaterande av dessa sjukdomar i ett tidigt skede och en rask vård av dem, samt en ordentlig utvärdering av övriga faktorer, som är en förutsättning för sjöarbetet, exempelvis en god fysisk och psykis kondition. Det här är givetvis hela hälsovårdssystemets uppgift. SJÖMANSLÄKARNA tar uttryckligen ställning till sjödugligheten, varvid t.ex. levnadsvanerådgivningen som regel spelar en biroll. I framtiden skulle det vara en fördel, att den läkare som skriver ut sjöduglighetsintyget samtidigt skulle vara vårdande läkare (t.ex. vid företagshälsovården), varvid nyttan av läkarbesöket skulle öka. Många rederier förutsätter redan nu att varannan sjömansläkarkontroll ska göras av företagshälsovården. Det här är ett bra sätt att remittera kontrollen ifråga till företagshälsovården. FÖR SJÖMANSPENSIONSKASSAN (SPK) är det inte någon lagstadgad uppgift att främja företagshälsovårdens verksamhet. Men pensionskassan kan med sin verksamhet främja arbetshälsan på annat sätt, t.ex. genom att arrangera till saken knutna seminarier samt delta i projekt. Genom att stöda den yrkesrinriktade rehabiliteringen kan SPK bl.a. även påverka förlängning av levnadsbanan. Omfattningen av SPKs rehabiliteringsärenden har de facto ökat lovande. AKTUELLA SJÖHÄLSOÄRENDEN är för närvarande förnyandet av fartygsapoteken, utvecklingen av sjömanspensionssystemet och förnyandet av föreskrifterna för sjömansläkarkontrollen (Institutet för arbetshygien). o Albatrossi Albatrossen 19
Eläkkeelle ı Merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen Muistoja vuosien varrelta Sattuma toi merenkulun pariin Yli neljäkymmentä vuotta merenkulun henkilöstöasioiden kanssa työtä tehnyt ja syyskuussa eläkkeelle siirtynyt Tallink Silja Oy:n merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen tuntee merimiehensä vuosien varrelta hyvin. Teksti ja kuvat Marina Paulaharju AKTIIVINEN yhteydenpito ja kommunikointi puhelimitse ja henkilökohtaisesti on hänestä tärkeää. Ullan pitkä historia merenkulun parissa on kunnioitettavaa. Näiltä ajoilta on monia mukavia mutta myös surullisia muistoja. Näiden muistojen siivittäminä toivotamme Ullalle mukavia eläkepäiviä. ELETTIIN VUOTTA 1972, kun ruotsinkielinen matkatoimistoalalle valmistunut Ulla Häkkinen haki töihin Effoan matkatoimistoon. Työhaastattelussa ilmeni, että yrityksessä oli tarjolla myös toinen työpaikka henkilöstöosastolla. Länsi-Uudeltamaalta kotoisin oleva Ulla ei osannut juurikaan suomen kieltä, mutta henkilöstöpäällikkö Holmström halusi ilmeisesti ruotsinkielen osaajan osastolle töihin. Ulla päätti aloittaa henkilöstöosastolla, saihan sielläkin työskennellä globaalisti ja käyttää kieliä. Effoalla (FÅA) oli siihen aikaan reilut 50 alusta, joista valtaosa selasi ympäri maapalloa. Työhuoneen seinällä oli maailmankartta ja sieltä näki, millä kaikilla mantereilla laivat seilasivat. Asiointi laivoille ja ulkomaailmaan tapahtui pääosin teleksillä. Lisäksi varustamon henkilökunnalla oli mahdollisuus matkustaa varustamon rahtilaivoilla ja sillä tavalla tutustua varustamotoimintaan. Työelämä oli siihen aikaan kovin erilaista, hierarkia organisaatiossa oli valtaisa. Esimiehiä ja vanhempia kollegoita rouviteltiin ja herroiteltiin. Ulla muistelee lämmöllä esimiestään Pappa Lindströmiä, joka toimi silloin merihenkilöstöpäällikkönä. Hän oli monessa suhteessa legendaarinen ja tunnettu. Olihan hän ollut mukana luomassa merenkulkijoiden sosiaaliturvaa. Henkilökunnasta, niin merellä kuin varustamon toimistossa, pidettiin monin tavoin erittäin hyvää huolta. VUONNA 1985 Ulla siirtyi perustettavaan Silja Line-varustamoon merihenkilöstöosastolle. Pian sen jälkeen Siljan tonnisto kasvoi. Ensin Finnjet, sitten Sally ja viimeisenä Vasa tulivat konserniin ja merihenkilöstö siirtyi siljalaisiksi. Ulla muistelee sen aikaista laajentunutta merihenkilöstöä lämmöllä. Heidän sitoutumisensa omaan laivaan oli ainutlaatuista, hän jatkaa. MEPA, MEK JA MERIMIESKIRKKO ovat olleet Ullalle hyviä ja erittäin tarpeellisia yhteistyötahoja. Ne ovat kaikki merenkulkijan työuran vaiheissa eri tavoin tärkeitä, myös merenkulkijoille. Hyvällä alulla ovat niin MEPAn ja MEKin yhteinen ForMare-hanke kuin MEKin työhyvinvointitoiminta seminaareineen ja varustamoyhteyksineen. Merenkulkijat ovat Ullan mukaan erittäin sitoutuneita merellä työskentelyyn ja mahdollisuutta jatkaa työuraa merellä tulisi tukea kaikin tavoin, hän summaa. Ulla on seurannut monen merenkulkijan pitkiä työuria jo Effoan ajoilta lähtien. Hän on huolehtinut merenkulkijoista kuin omista perheenjäsenistään. Merenkulun erityispiirteiden hallinta ja hyvä ihmistuntemus ovat auttaneet Ullaa selviytymään kiperimmistäkin tilanteista. Yhä vielä monet nyt jo eläkkeelle siirtyneet merenkulkijat soittelevat Ullalle kuulumisiaan. Tämä, jos mikä osoittaa Ullan olevan arvostettu henkilöstöpäällikkö. Kynnys soittaa Ullalle on matala. Hän kuuntelee ja järjestää asioita parhain päin. Ilman luottamusta olisi vaikea toimia, Ulla toteaa. > 20 Albatrossi Albatrossen