KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps KIRJALLINEN KYSYMYS 12/1999 vp Oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta säädetyn lain ja asetuksen ristiriitaisuus Eduskunnan puhemiehelle ASP-lainasta ja sen korkotuesta on säädetty laki ja sitä täydentävä asetus. Kyseiset säännökset ovat osoittautuneet käytännössä keskenään ristiriitaisiksi. Lain 5 :ssä todetaan lainan korosta seuraavaa: "Rahalaitoksen korkotukilainasta perimän koron tulee olla alempi kuin se korko, jota rahalaitos yleisesti kulloinkin soveltaa ensimmäisen omistusasunnon hankkimista varten myönnettäviin vastaaviin lainoihin." Lakia täydentävän asetuksen 2 :n 2 momentissa todetaan samasta asiasta puolestaan seuraavaa: "Korkotuen suuruus on kuitenkin enintään niin suuri, että lainansaajan maksettavaksi jäävä korko on vähintään 4,5% vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pääomasta." Tällä hetkellä pankit tarjoavat asuntolainoja yleisesti noin 4,15 %:n korolla. Tämä on merkittävästi alempi kuin ASP-lainasta perittävä 4,5 %. On otettava huomioon vielä se, että Euroopan keskuspankin taannoinen koronalennus vaikuttaa edelleen alentavasti lainakorkoihin myös Suomessa. Asiakkaiden- samoin kuinjulkisuudessa - on annettu koko ajan ymmärtää, että ASP-laina on edullisinta asuntolainaa ensiasunnon ostajalle. Nyt tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa ja laki ja sitä täydentävä asetus ovat ristiriidassa keskenään. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, että ASP-lainoista säädetyn lain 5 ja sitä täydentävän asetuksen 2 :n 2 momentti ovat käytännössä ristiriidassa keskenään ja että tällä hetkellä tavallinen pankkilaina on korkotasoltaan ASP-lainaa edullisempi, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tämän asiantilan korjaamiseksi? Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1999 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 12/1999 vp: Onko hallitus tietoinen, että ASP-lainoista säädetyn lain 5 ja sitä täydentävän asetuksen 2 :n 2 momentti ovat käytännössä ristiriidassa keskenään sekä että tällä hetkellä tavallinen pankkilaina on korkotasoltaan ASP-lainaa edullisempi, ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tämän asiantilan korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Nuorten ensiasunnon hankintaan voi luottolaitos myöntää ASP-lainaa. ASP-lainan enimmäiskorosta säädetään oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) 5 :ssä, jonka mukaan lainasta perittävän koron tulee olla alempi kuin se korko, jota rahalaitos kulloinkin soveltaa ensimmäisen omistusasunnon hankkimista varten myönnettäviin vastaaviin lainoihin. Oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun asetuksen (672/1982) 2 :n mukaan korkotukea maksetaan 35 % vuodessa korkotukilainasta perittävästä korosta. Korkotuen suuruus on kuitenkin niin suuri, että lainansaajan maksettavaksi jäävä korko on vä- hintään 4,5 % vuodessa korkotukilainan jäljellä olevasta pääomasta. Korkotukea maksetaan kuudelta ensimmäiseltä lainavuodelta. Omavastuukorkosäännöksen tarkoituksena on säädellä eli rajoittaa valtion tukiosuutta korkotukilainalle. Yleisen korkotason vaihdellessa korkotuki pitää lainasta maksettavan koron määrän lainansaajan kannalta suhteellisen vakaana ja helpommin ennakoitavana. Omavastuukoron tarkoituksena ei ole määrittää lainasta perittävää korkoa, vaan korkotaso määräytyy lain perusteella. ASP-lainan korko voi siis olla alle 4,5 %. Mikäli ASP-lainan korko on 4,5 % tai vähemmän, valtio ei maksa lainalle korkotukea. Suomen Pankin tilastojen mukaan vuoden 1998 lopussa uusien asuntolainojen keskikorko oli 5,06 % ja koko asuntoluottokannan 5,63 %. Helmikuussa 1999 uusien asuntolainojen keskikorko oli 4, 72 %ja koko asuntoluottokannan keskikorko 5,42 %. Valtiokonttorista saatujen tietojen mukaan vuoden 1998 lopussa ASP-lainojen jäljellä olevalla pääomalla painotettu keskikorko oli 5,42 %. Toukokuun 1997 ja vuoden 1998 lopun välisenä aikana rekisteröidyistä yhteensä 8 698 ASP-lainasta ainoastaan 95 lainan vuotuinen korko oli 4,5 %tai sen alle. Lähes kaikkiin myönnettyihin uusiin ASP-lainoihin sisältyy siis korkotukea. Nykyisen matalan korkotason vallitessa ASPlainansaajia tuetaan ensisijaisesti asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden kautta. Ensiasunnon ostajat saavat vähentää verotuksessa 30 % maksamistaan asuntolainan koroista. 2
Ministerin vastaus KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps tössä omavastuukorko. Tältä osin eri korkotuki järjestelmiä tulee siten tarkastella kokonaisuute na. Omavastuukoron suuruutta tarkasteltaessa tuleekin kaikki kokonaistuen määräytymiseen vaikuttavat tekijät ottaa huomioon. Myös muissa asuntolainojen korkotukijärjestelmissä on käy- Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1999 Ministeri Suvi-Anne Siimes 3
KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Ministerns svar Tili riksdagen 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru ta1man, tili vederbörande med1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga spörsmå1 SS 12/1999 rd: A"r regeringen medveten om att det i praktiken råder en konflikt mellan 5 lagen om BSP-lån och 2 2 mom. i den kompletterande förordningen och att ett vanligt banklån i detta nu ligger på en förmånligare räntenivå än BSP-lånet, och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att tillrättalägga detta saliförhållande? Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt anföra fö1jande: Kreditinrättningar kan bevi1ja ungdomar BSP- 1ån för anskaffning av den första bostaden. Bestämme1ser om maximiräntan för BSP-1ån ingår i 5 1agen om räntestöds1ån för anskaffande av ägarbostad ( 639/ 1982), som föreskriver att den räntan som en penninginrättning uppbär för ett räntestöds1ån skall vara 1ägre än den ränta som penninginrättningen allmänt tillämpar på motsvarande 1ån som bevi1jas för anskaffande av en första ägarbostad. En1igt 2 förordningen om räntestöds1ån för anskaffande av ägarbostad (672/1982) i räntestödet beta1as årligen 35 % av den ränta som uppbärs på räntestöds1ånet. Räntestöd är dock högst så stort att den ränta som 1åntagaren skall beta1a är minst 4,5 % om året av räntestöds1ånets återstående kapital. Räntestöd beta1as för de sex första 1åneåren. Bestämme1sen om 1åntagarens sjä1vriskränta avser att reg1era, dvs. begränsa, den statliga stödande1en i räntestöds1ånet. Medan den allmänna räntenivån varierar, håller räntestödet be1oppet av den ränta som skall beta1as på 1ånet re1ativt stabi1 och 1ättare för 1åntagaren att förutse. Avsikten med 1åntagarens sjä1vriskränta är inte att definiera räntan på 1ånet, utan räntenivån bestäms en1igt 1agen. Räntan på ett BSP-1ån kan alltså vara 1ägre än 4,5 %. Om räntan på ett BSP- 1ån är 4,5 % eller mindre än så beta1ar staten inte räntestöd för 1ånet. En1igt Fin1ands Banks statistik var i s1utet av år 1998 medelräntan på nya bostads1ån 5,06 % och för samtliga bostads1ån 5,63 %. 1 februari 1999 var mede1räntan på nya bostads1ån 4,72 %, och på samtliga bostads1ån var mede1räntan 5,42 %. En1igt uppgifter från Statskontoret var i s1utet av år 1998 den kapita1viktade mede1räntan på BSP-1ånen 5,42 %. Av de samman1agt 8 698 BSP-1ån som registrerades från maj 1997 tili s1utet av år 1998 var det bara 95 1ån för vi1ka årsräntan 1åg på 4,5 % eller 1ägre. 1 så gott somalla nya BSP-1ån ingår alltså räntestöd. Under den nuvarande 1åga räntenivån kommer stödet till BSP-1åntagarna i första hand genom rätten att avdra räntorna på bostads1ånen i beskattningen. De som köper sin första bostad kan i beskattningen avdra 30 % av räntorna på sina bostads1ån. 4
Ministems svar KK 12/1999 vp- Raimo Vistbacka /ps Då nivån av självriskräntan betraktas bör man beakta samtliga faktorer som inverkar på beloppet av det totala stödet. Också de andra räntestödssystemen för bostadslån innehåller en kom- ponent av självriskräntan. 1 detta hänseende bör alltså olika räntestödssystem betraktas som en helhet. Helsingfors den 7 maj 1999 Minister Suvi-Anne Siimes 5