Kepan toimintasuunnitelma 2007 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.11.2006 1 (9)
Johdanto Vuosi 2007 on Kepan uuden kolmivuotisen ohjelman ensimmäinen toimintavuosi. Ohjelman päätoiminnot eli jäsenjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen, ymmärryksen kasvattaminen globaaleista kysymyksistä ja kehityspolitiikkaan vaikuttaminen heijastavat vuosille 2006-2010 laaditun strategian sekä siitä johdettujen teemakohtaisten strategioiden painotuksia. Haluamme arkipäiväistää kehitys- ja globaalikysymyksiä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle, ja suuntaamme viestimme ensisijaisesti niille, joiden suhde kehityskysymyksiin on myönteinen mutta passiivinen. Matka sympatiasta poliittisiin tekoihin on joskus tuskallisen pitkä ja haastava sekä poliitikoille että äänestäjille. Suomalaisessa kehityspolitiikassa vuoden 2007 tärkein yksittäinen tapahtuma onkin maaliskuun eduskuntavaalit, johon myös Kepan kampanjatyö keskittyy. Kepan, jäsenjärjestöjen ja aktiivisille suomalaisille toimintaideoita tarjoavan Globbariverkoston kampanjointi puhuttelee toivon mukaan mahdollisimman montaa niistä 1,2 miljoonasta suomalaisesta, jotka suhtautuvat kehityskysymyksiin myönteisesti, vaikka eivät toimikaan aktiivisesti esimerkiksi kansalaisjärjestöissä. Kepan toiminta etelässä ja Suomessa tähtää köyhdyttämisen lopettamiseen, ja pureudumme köyhdyttäviin rakenteisiin erityisesti kauppapolitiikan ja kehitysrahoituskysymysten näkökulmista. Koulutus on yksi Kepan kehityspoliittisen työn välineistä, jolla pyritään laajentamaan Kepan jäsenjärjestöjen sekä etelän kansalaisjärjestöjen edellytyksiä osallistua yhteiskunnallisiin ja poliittisiin prosesseihin. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laatua ja kapasiteettia parannetaan suuntaamalla koulutusta erityisesti pienille järjestöille. Pienet järjestöt ovat olleet vuosikymmeniä valtava rikkaus suomalaiselle kehitysmaaliikkeelle, ja niiden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta kehitysyhteistyörahojen kasvaessa ja ulkoministeriön vaatiessa järjestöiltä ammatillisempaa otetta. Uskomme, että ensimmäinen toimintavuosi Kepan uuden ohjelman 2007-2009 sisällä auttaa meitä keskittymään ydintehtäviimme, kuten Kepan evaluaatiossa suositeltiin. Vakiintumisen ja työmme vaikuttavuuden lisäämisen lisäksi haluamme säilyttää innovatiivisen ja keksivän otteen toiminnassamme. 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Tavoite: Kepa tukee jäsentensä työtä köyhdyttämisen lopettamiseksi tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa, edunvalvontaa sekä jäsenpalveluita niiden tärkeimpien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koulutuksen ja hankeneuvonnan avulla Kepa vahvistaa järjestöjen kehitysyhteistyön ja kansainvälisyyskasvatuksen laatua ja tuloksellisuutta. Kepa tukee jäseniään valvomalla niiden etua rahoituksen ja yhteiskunnallisen tunnustuksen varmistamiseksi sekä tarjoamalla erityisesti pienille järjestöille osallistumis- ja verkostoitumismahdollisuuksia. 1.1. Järjestökoulutus Järjestökoulutuksen ja neuvonnan painopiste on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemisessa. Koulutusta kohdistetaan erityisesti pienille ja keskisuurille jäsenjärjestöille. 2 (9)
Etelässä hankeneuvontapalveluita käyttävien järjestöjen kanssa solmitaan vuonna 2007 koulutus- ja neuvontasopimukset, joilla tähdätään suomalaisen järjestön ja etelän yhteistyökumppanin välisen kumppanuuden vahvistamiseen, kehitysyhteistyön laadun parantamiseen ja pitkäjänteiseen järjestöjen vahvistamiseen. Hankeneuvontapalveluita tarjotaan järjestöille aktiivisesti, ja hankkeiden toimintaympäristöanalyysiin ja köyhdyttävien rakenteiden huomioimiseen keskitytään nyt myös kentällä. Kepa järjestää yhteensä 23 hanketyötä tukevaa koulutusta Suomessa ja 8 kentällä. Muun muassa Kehyavain- ja verkkokurssit jatkuvat entiseen tapaan. Uusien koulutusmuotojen kehittämiseen panostetaan järjestöjen kanssa tehtävän koulutustarveanalyysin ja vaikuttavuuden arvioinnin avulla. Kepa kouluttaa järjestöjä myös kampanjatyössä. Vuoden aikana kehitetään 10 kurssin koulutussarja, jolla tuetaan köyhdyttävien rakenteiden tiedostamista ja työtä niiden murtamiseksi. Kentällä tarjotaan kolme kurssia yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidoissa. Kepan koulutus nivotaan järjestöjen organisatoriseen kehittämiseen, jotta yksilöllinen oppiminen laajenisi koko järjestön vahvistumiseksi. Suomessa jatketaan edellisellä ohjelmakaudella alkanutta oppimispolkukokeilua, jota markkinoidaan erityisesti Tansaniassa toimiville järjestöille. Organisatorinen vahvistaminen huomioidaan myös normaalissa kurssitarjonnassa jatkamalla sekä järjestökohtaisia räätälöityjä koulutuksia että niiden seurantaa kentällä. Kepassa toimii tiivis järjestökoulutuksen ja hankeneuvonnan työntekijäverkosto. Se tukee yksittäisten jäsentensä työtä, ja sen piirissä koordinoidaan ja kehitetään koko Kepan järjestökoulutusta ja hankeneuvontaa. Verkosto seuraa myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä, vaikuttamistyöstä ja organisaation vahvistamisesta käytävää keskustelua. Koulutuksen markkinoinnissa käytetään muun muassa Kepan verkkosivuja, painettuja materiaaleja sekä maa- ja teemakohtaisia sähköpostilistoja. Markkinointia kohdennetaan entisestään tavoittamaan siitä eniten hyötyvät järjestöt. 1.2 Jäsenten edunvalvonta Vuonna 2007 Kepa pyrkii vaikuttamaan julkiseen rahoitukseen, jota kansalaisjärjestöt saavat kehitysyhteistyöhön sekä Suomessa tehtävään tiedotukseen, vaikuttamistyöhön ja kansainvälisyyskasvatukseen. Tavoitteena on rahoituksen monipuolistaminen ja vahvistaminen. Samalla kiinnitetään huomiota erityisesti ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestölinjauksen toiminnallistamiseen, hankehallinnon kehittämiseen ja vuoropuheluun ministeriön ja järjestöjen kesken. Edunvalvontatyössä seurataan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin yleisesti vaikuttavia viranomaisprosesseja ja pyritään vaikuttamaan niihin oma-aloitteisesti. Edunvalvonnan resurssien hieman kasvaessa pyritään kehittämään myös uusia työskentelytapoja ja selkiyttämään Kepan sisäistä työnjakoa. 1.3 Jäsenyhteydet ja -palvelut Kepa selkeyttää rooliaan yhteistyöjärjestönä ja tukee järjestöjen keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Vapaaehtoistyötä järjestöissä tuetaan esimerkiksi järjestämällä Anna aikaa -tapahtuma, jossa vapaaehtoistyömahdollisuuksia etsivät yksityishenkilöt ja vapaaehtoisia tarvitsevat järjestöt kohtaavat. Kepan jäsenpalveluita kehitetään, ja jäsenjärjestöille tarjotaan uusia mahdollisuuksia 3 (9)
ottaa osaa Kepan toimintaan Helsingin ulkopuolella toimivia jäseniä unohtamatta. Jäsentiedotuksessa hyödynnetään erityisesti Kepan sähköisiä tiedotuskanavia kuten extranettiä, mutta myös jäsenkirjeiden määrää ja tasoa nostetaan Kirahvipostin lakkauttamisen myötä. 2 Kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen kasvattaminen globaaleista kysymyksistä Tavoite: Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ymmärrystä globaalikysymyksistä tarjoamalla mahdollisuuksia, välineitä ja uusia aloitteita toimintaan. Kepa vahvistaa ja selkeyttää rooliaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen vahvistajana globaalikysymyksissä, erityisesti köyhdyttämisen näkökulmasta. Kohderyhmänä ovat tavalliset suomalaiset, joista valtaosa suhtautuu myönteisesti kehitysyhteistyöhön, mutta ei tunne sitä hyvin eikä osallistu toimintaan. 2.1 Maailma kylässä -festivaali Maailma kylässä -festivaalia jatketaan vuosittaisena kulttuurifestivaalina Helsingissä, ja sitä profiloidaan edelleen kehityspoliittiseksi tapahtumaksi, joka kokoaa järjestöt yhteen ja näyttäytyy suurelle yleisölle porttina kehitysmaaliikkeeseen. Tapahtuman koko pienenee vahingoittamatta festivaalin avoimuutta ja rentoa henkeä. Yhteistyötä muiden kehitys- ja globaalikysymyksistä kiinnostuneiden toimijoiden ja yritysten kanssa jatketaan. Kepan oma kampanjatyö saa tapahtumassa aiempaa enemmän näkyvyyttä, kun massaglobbaus -tapahtuma järjestetään festivaalin yhteydessä. 2.2 Mahdollisuuksien torit Kepa jatkaa Mahdollisuuksien tori -tapahtumia koordinoivien järjestöjen tukemista. Toreilla on esillä noin 450 kehityskysymyksiä, ihmisoikeuksia sekä monikulttuurisuutta esittelevää järjestöä ja muuta toimijaa. Mahdollisuuksien tori -verkoston avulla Kepa vahvistaa toimijoiden asemaa ja osaamista kansainvälisyyskasvatuksen paikallisina vetureina. Vuonna 2007 tuetaan noin 20 Mahdollisuuksien tori -tapahtumaa. Lisäksi Kepa järjestää koulutusta, tukee paikallisten koulutustilaisuuksien järjestämistä sekä tuottaa materiaalia toreille. Kepan oma kampanjatyö näkyy toreilla vahvasti. EuropeAIDin rahoittamalla hankkeella kehitettään torien kapasiteettia globaalien kysymysten paikallisessa esiintuomisessa sekä toreilla että mediassa. Hankkeessa on mukana seitsemän paikkakuntaa sekä ulkomaisena kumppanimaana Latvia. 2.3 Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo Etvo tukee Kepan jäsenjärjestöjen ja niiden etelän-kumppaneiden yhteistyötä lähettämällä Suomesta vapaaehtoistyöntekijöitä jäsenjärjestöjen kumppanijärjestöihin. Etvossa jo mukana olevan seitsemän jäsenjärjestön ja heidän kumppaniensa kanssa hahmotellaan kevään aikana, miten vapaaehtoinen voi parhaiten tukea järjestöjen välistä kumppanuutta. Tarkoituksena on vakiinnuttaa toiminta nykyisten Etvo-järjestöjen kanssa ja luoda pohjaa yhteistyölle uusien Etvosta kiinnostuneiden jäsenjärjestöjen kanssa. Etvon hakukierros ajoittuu vuonna 2007 alkusyksylle, jolloin aloitetaan yhteistyö uusien järjestöjen kanssa. Myös etelästä 4 (9)
Suomeen saapuvien vapaaehtoisten työtehtäviä kehitetään, jotta työ tukisi paremmin järjestöjen kumppanuutta ja hanketyötä. Etvon vaikuttavuuteen panostetaan luomalla palanneille vapaaehtoisille kanavia osallistua järjestötoimintaan ja kansainvälisyyskasvatustyöhön Suomessa. Näin palaajat voivat hyödyntää vapaaehtoistyöstä saamiaan kokemuksia ja tukea omalla työllään Kepan jäsenjärjestöjä. 2.4 Kumppani Kumppani-lehti jatkaa maksullisena, kuukausittain ilmestyvänä erikoisaikakauslehtenä. Tavoitteena on nostaa maksavien tilaajien kokonaismäärä 6500 lukijaan vuoden 2007 loppuun mennessä sekä kasvattaa mainostulojen määrää 18500 euroon vuodessa. Jokaisessa numerossa on edelleen 10-12 sivun teemasivut, ja koko lehti ilmestyy jatkossakin ilmaiseksi Kepan verkkosivuilla. Myös toimittajien, tiedotuksen keskeisen portinvartijaryhmän, kiinnostusta kehitysteemoihin syvennetään monipuolisen ja laadukkaan juttutarjonnan avulla. Vuonna 2007 pannaan erityistä painoa myös kuvajournalismille. 2.5 Kansainvälisyyskasvatus Kepa jatkaa yli 165 jäsenen kansainvälisyyskasvatusverkoston koordinointia. Kepa tarjoaa verkostolle edunvalvontaa, koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta. Näiden lisäksi verkoston jäseniä kannustetaan aktiivisesti yhteistyöhön suomalaisen kansainvälisyyskasvatuksen laadun lisäämiseksi. Vuonna 2007 panostetaan verkoston jäsenten aktivointiin temaattisten ryhmien tukemisen ja vahvistamisen sekä verkoston toimintojen säännöllistämisen avulla. Lisäksi erityisesti koulutus vahvistuu vuonna 2007 ja verkoston tiedotusta kehitetään. Verkosto toimii edelleen itsenäisenä yhteistyöverkostona, joka kartoittaa myös lisärahoituslähteitä toimintaansa. 2.6 Verkkosivujen uutistuotanto Kepan pääsivuston (kepa.fi) uutistarjonnalla pidetään yllä lukijoiden kiinnostusta Kepaa ja sille tärkeitä teemoja kohtaan. Uutisaiheet ovat useimmiten sellaisia, joita valtamedia ei käsittele. Vuonna 2007 julkaistaan 200 uutista ja 42 kolumnia, ja tavoitteena on, että verkkouutiset pysyvät suosituimpana yksittäisenä osiona pääsivustossa. 3 Kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Tavoite: Kepa vaikuttaa yhdessä jäsentensä kanssa Suomen kehityspolitiikkaan sekä tukee etelässä paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikuttamistyötä keskeisissä kehityspoliittisissa prosesseissa. Kepa jatkaa kehityspoliittista työtään jo saavutettujen vahvuuksien ja kokemusten varassa. Kehityspoliittista tausta-analyysia sekä etelän että pohjoisen näkökulmasta vahvistetaan työn uskottavuuden, asiantuntevuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Kehityspoliittisessa vaikuttamisessa keskitytään edelleen niihin teemoihin, joissa Kepalla on monivuotista asiantuntemusta ja mahdollisuus tarjota tärkeää lisäarvoa suomalaiseen keskusteluun: pääkampanjateemat ovat kansainvälisen kaupan säännöt, kehitysyhteistyön määrä ja laatu sekä näiden vaikutukset etelän maaseudun pienviljelijöiden erityisesti naisten elämään. Lisäksi Kepa seuraa muita kehitysrahoitusaiheita, kuten velkakysymyksiä ja keskustelua kansainvälisistä veroista, sekä kehitysmaihin liittyvää ympäristökeskustelua. 5 (9)
3.1 Suomen kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Keväällä 2007 pidettävät eduskuntavaalit ovat poliittisen vaikuttamisen kannalta tärkein tapahtuma Suomessa neljään vuoteen. Myös Kepa panostaa vaaleihin voimakkaasti: tavoitteena on nostaa kehityskysymykset näkyväksi teemaksi eri puolueiden vaalikampanjoissa ja vaikuttaa siihen, että vaalien jälkeen valittava hallitus uusii Vanhasen hallituksen sitoumuksen 0,7 prosentin bruttokansantulontason saavuttamisesta. Sykyllä 2006 alkoi noin kahdeksan kuukautta kestävä kampanjaponnistus, joka huipentuu eduskuntavaalien jälkeen vaikuttamistyöhön sen puolesta, että kansalaisjärjestöjen kehityspoliittiset näkemykset päätyvät hallitusohjelmaan. Kansalaisten, ehdokkaiden ja toimittajien huomiota herätetään jo koeteltujen keinojen lisäksi myös internetiin rakennettavalla järjestöjen yhteisellä vaalikoneella. Koneessa ehdokkaat joutuvat vastaamaan kehitysaiheisiin kysymyksiin, ja vastausten perusteella äänestäjät voivat etsiä omia näkemyksiään ja arvojaan vastaavia ehdokkaita. Globbariverkosto järjestää toukokuussa Maailma kylässä festivaalin alla ensimmäisen suuren voimannäyttönsä: massaglobbaustapahtuman eduskuntatalon edessä. Tavoitteena on saada paikalle kansalaisia jokaisesta 15 vaalipiiristä tapaamaan oman alueensa kansanedustajat. Tavoite on luoda yhteys jokaiseen 200 kansanedustajaan. Edustajille välitettävissä viesteissä puhutaan kauppa- ja kehitysyhteistyökysymysten lisäksi köyhien maiden velasta. Vuonna 2007 Kepa vahvistaa kykyään tuottaa analyysiä keskeisistä ja ajankohtaisista kehityspoliittisista teemoista. Alustavasti analyysien teemoiksi on valittu EU:n ja 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maan väliset EPA-kauppasopimukset ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen kehitysmaiden kansallisten köyhyydenvähentämissuunnitelmien laatimiseen ja toteutuksen seurantaan. Sekä Helsingin että kentän työntekijät ovat mukana tausta-analyysien tuottamisessa. 3.2 Kehityspoliittinen työ etelässä Vuonna 2007 Kepalla on omaa henkilökuntaa Nicaraguassa, Sambiassa, Mosambikissa ja Tansaniassa. Nicaraguassa Kepa toimii edelleen erityisesti maan köyhimmissä osissa Karibian meren rannikon autonomisilla alueilla, jossa Kepa verkostoi kumppaninsa Centro Humboldtin kanssa paikallisia kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita. Nicaraguassa valmistellaan myös toiminnan laajentamista alueellisemmaksi linkittymällä naapurimaiden relevantteihin järjestöverkostoihin, joiden kautta seurataan erityisesti kauppapoliittista keskustelua. Kansallisen tason kehityspolitiikassa seurataan esimerkiksi kansallisen köyhyydenvähentämisstrategian toimeenpanoa, budjettitukea ja ehdollistamiskysymyksiä. Sambiassa Kepa aloittaa valmistelut kenttätoimiston alasajamiseksi vuosien 2007-2009 ohjelman mukaisesti. Vuonna 2007 kehityspoliittinen työ jatkuu kuitenkin suurin piirtein ennallaan: yhteistyötä tehdään velka- ja kauppatyötä tekevän JCTR:n (Jesuit Centre for Theological Reflection) ja paikallisia pienviljelijöitä tukevan GLM:n (Green Living Movement) kanssa. Myös Kepan oma henkilökunta seuraa paikallista keskustelua kauppapolitiikassa ja kehitysrahoituskysymyksissä. Vuonna 2007 panostetaan erityisesti paikallisten järjestöjen kauppapoliittisen työn hyödyntämiseen muissa kenttämaissa ja Suomessa. 6 (9)
Mosambikissa Kepa tekee yhteistyötä muun muassa velkajärjestö GMD:n (Grupo Mocambicano da Dívida) kanssa ja tukee myös vammaisjärjestö Famodin ja naisjärjestö Forum Mulherin osallistumista Kepan teemojen kannalta keskeisiin kehityspoliittisiin prosesseihin. Pienviljelijäjärjestö UNAC:n jäsenjärjestöjä tuetaan erityisesti pohjoisessa Cabo Delgadon provinssissa. Ruohonjuuritason toimijoiden tukemista ja heidän näkemystensä tuomista Kepan kehityspoliittiseen työhön kehitetään jatkamalla Kepan läsnäolon vahvistamista Cabo Delgadossa. Aasiassa Kepa valmistelee toimintansa vahvistamista: vuoden 2007 kestävän valmistelutyön jälkeen tavoitteena on käynnistää asteittain Kepan oman, kevyen toimipisteen toiminta yhdessä Aasian maassa. Ohjelmakauden aikana toiminta laajenee alueelliseksi. Lopullinen maavalinta tehdään vuoden alkupuoliskolla, ja loppuvuodesta aloitetaan käytännön työt toimipisteen avaamiseksi. Kepan kumppanuudet indonesialaisen Insistin (Indonesian Society for Social Transformation) ja thaimaalaisen FER:n (Foundation for Ecological Recovery) kanssa jatkuvat ensi vuoden, minkä jälkeen niiden jatkuminen riippuu tulevan kohdemaan valinnasta. Kepan kehityspoliittista työtä tekevät työntekijät kentällä ja Suomessa tekevät yhteistyötä ns. poliittisen työn työntekijäverkostossa. Verkoston avulla varmistetaan, että Kepan kehityspoliittinen työ kaikissa toimipisteissä tukee koko Kepan kehityspoliittista työtä: esimerkiksi Kepan kannanmuodostus Suomessa perustuu jäsenistön näkemysten lisäksi Kepan omien kumppaneiden ja etelän-toimistojen työlle. Kumppanit ja Kepan etelän-toimistot hyötyvät vastaavasti omassa työssään Suomessa ja muissa kenttätoimistoissa työskentelevien kepalaisten asiantuntemuksesta. Verkoston työssä painotetaan erityisesti kehityspoliittisen tausta-analyysin syvyyttä ja laatua. 4 Yleisviestintä Tavoite: Kepa arkipäiväistää ja tekee ymmärrettäväksi toimintansa keskeiset teemat. Se myös innostaa kansalaisia toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä profiloituu keskeisenä mielipidevaikuttajana. Kepan viestinnällä on keskeinen rooli ohjelman kaikkien tavoitteiden toteuttamisessa. Ohjelmaa suoraan tukevan viestinnän lisäksi tehdään yleisviestintää, jonka tarkoituksena on tarjota suomalaisille riittävästi kiinnostavaa tietoa Kepasta järjestönä sekä varmistaa, että järjestön työntekijöillä niin Helsingissä kuin kenttämaissakin on asianmukaiset ja toimivat työkalut ja resurssit viestinnän tekemiseen tehokkaasti. Yleisviestinnän tärkeimmät kanavat ovat suurelle yleisölle suunnatut esitteet, vuosikertomukset sekä verkkosivusto. Vuonna 2007 tuotetaan vuosikertomukset suomeksi ja englanniksi sekä ulkomaisille kumppani- ja yhteistyöjärjestöille suunnattu englanninkielinen Newsletter. Verkkosivujen odotetaan saavuttavan ensimmäistä kertaa 60 000 kuukausittaisen kävijän rajan. 5 Ohjelman kehitys Tavoite: Kepan ohjelma on oikein kohdistettu ja tuloksellinen, ja sen vaikuttavuus pystytään arvioimaan. Se tuottaa asiantuntemusta Kepalle, sen jäsenjärjestöille ja suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle. Toimintaympäristön seuraamisessa keskitytään Kepan teemoihin liittyvien köyhdyttävien rakenteiden analysoimiseen paikallistasolla, sekä siihen, millaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin näiden rakenteiden murtaminen kytkeytyy. Aiheesta tehtävässä selvityksessä käytetään esimerkkimaana Tansaniaa, ja analyysissa hyödynnetään myös alueella toimivien jäsenjärjestöjen 7 (9)
kokemuksia. Oppimista tehostetaan varmistamalla koko organisaation sitoutuminen oman toiminnan seurantaan ja arviointiin. Organisaation oppimisen edistämiseksi etsitään ja kokeillaan myös uusia välineitä. Toiminnan vaikuttavuuden arviointi integroidaan osaksi toimintakokonaisuuksien suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Vuoden 2007 aikana vahvistetaan erityisesti kansainvälisyyskasvatukseen liittyvien kokonaisuuksien vaikuttavuuden arvioinnin osaamista. Kepan kirjasto on edelleen jäsenjärjestöjen ja ulkopuolisten asiakkaiden käytössä, mutta sen aukioloaikoja supistetaan. Tietopalveluissa keskitytään Kepan työntekijöiden palveluun, erityisesti poliittisen tausta-analyysin tukemiseen. Arkistoinnin ja erityisesti sähköisen arkistoinnin kehittämistä jatketaan. Vuoden aikana kootaan yhteen pienten järjestöjen työstä nousevia innostavia kokemuksia ja visioita. Tulokset julkaistaan Kepan raporttisarjassa. 6 Johtaminen Tavoite: Kepalla on toimiva johtamisjärjestelmä, joka tukee Kepan strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Johtamista vahvistetaan vuonna 2007 perustamalla kaksi uutta esimiestehtävää. Viestintäjohtajan tehtävän perustaminen Helsinkiin jäntevöittää Kepan viestinnän koordinaatiota. Ohjelmajohtajan tehtäväkenttää supistetaan ja kohdennetaan vahvemmin Kepan ydintoimintojen johtamiseen. Toiminnanjohtajan tehtävää suunnataan vahvemmin huolehtimaan suhteista jäsenistöön ja ulkoiseen toimintaympäristöön. Tansanian-toimistoon rekrytoidaan kenttäkoordinaattori, mikä vapauttaa esimiestehtäviä nykyisin hoitavan paikallisen hankeneuvojan täysipäiväisesti koulutus- ja neuvontatyöhön. Koordinaattoreiden ja johtotiimin yhteistyössä keskitytään ohjelmakokonaisuuden johtamiseen ja esimiestyöhön. Myös tiimien sisäistä johtajuutta pyritään edelleen kehittämään tiimien autonomian vahvistamisella sekä kirkastamalla johdon ja tiimien välistä rajapintaa. Johtamisrakenteen selkiyttäminen on osa myös henkilöstöstrategian toiminnallistamista. Lisäksi vuoden aikana vakiinnutetaan tarkoituksenmukaiset osallistumisjärjestelmät luomalla selkeät kuvaukset osallistumistavoista ja -periaatteista. Kepan toiminnan jatkuvaa parantamista systematisoidaan. Itsearvioinnin perusteella valitaan ja priorisoidaan kehityshankkeet, joiden toteutuksesta tiedotetaan henkilökunnalle ja muille sidosryhmille. Kehityshankkeiden tuloksellisuutta seurataan. Yhteyksiä ulkoasiainhallintoon ylläpidetään sekä kentällä että Helsingissä säännöllisesti. Kepa jatkaa yhteistyötä eurooppalaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa sekä poliittisen työn että kehitysyhteistyön merkeissä. Jäsenyys Eurostepissä (European Solidarity Towards Equal Participation) ja Eurodadissa (European Network on Debt and Development) jatkuu, kuten myös työ CONCORDen kansainvälisyyskasvatuksen työryhmässä. 8 (9)
7 Hallinto Tavoite: Kepalla on tarkoituksenmukaiset ja riittävät hallinnolliset rakenteet ja menettelytavat ohjelman toteutukseen. Vuoden 2007 tärkein uudistus hallinnossa tähtää taloushallinnon kehittämiseen. Sen lisäksi henkilöstöstrategian toimeenpano aiheuttaa joitain muutoksia henkilöstöhallinnossa. Kepan Helsingin-toimisto jatkaa Töölöntorinkadun tiloissa ja vuokraa osaa tiloista edelleen sekä entisille järjestövuokralaisille että uutena myös Finnwatchille. Samoin jatketaan tietoliikennepalvelujen tuottamista samassa rakennuksessa toimiville jäsenjärjestöille. Suunnitelmakaudella ei tehdä suuria uudistuksia, vaan keskitytään palvelujen ylläpitoon. Kentän toimipisteistä Sambian-toimiston tiloja kunnostetaan luovutuskuntoon ja Tansaniassa joudutaan mahdollisesti etsimään uutta toimitilaa. Muut kenttätoimistot jatkavat nykyisissä tiloissa. Tansaniassa uudistetaan myös autokantaa. Taloushallintoa kehitetään tehostamalla kentän tarkastuskäytäntöjä: jokaisessa kenttätoimistossa tehdään vuoden aikana sekä sisäinen että ulkoinen tarkastus. Helsingissä siirrytään sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn vuotta suunniteltua myöhemmin. Taloushallinnossa laaditaan prosessikuvaukset keskeisistä toiminnoista laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Henkilöstöstrategian toimeenpanolla vastataan haasteisiin asiantuntijuuden kehittämisestä ja vaihtuvuuden hallinnasta. Henkilöstökoulutuksessa keskitytään strategisesti tärkeiden osaamisalueiden vahvistamiseen ja ylläpitämiseen. Myös rekrytointipolitiikkaa uudistetaan vaihtuvuuden hillitsemiseksi. Palkitsemisjärjestelmän rakentaminen käynnistetään ja sen käyttöönoton kustannusvaikutukset huomioidaan budjettitarkistuksessa välitilinpäätöksen jälkeen. Henkilöstöhallinnon avainprosesseista laaditaan kuvaukset laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Kentän uuden palkkausjärjestelmän ensimmäisenä vuonna seurataan sen toimivuutta ja tehdään tarvittavat korjaukset. Tieto- ja dokumenttihallinnon uudistusta jatketaan. 9 (9)