Vuosiraportti 4 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 35 3 25 15 5 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 16 14 1 6 4 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Muu määritetty diagnoosi Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi
Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 4 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 4... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1994 4...1 Aluejako sairaanhoitopiireittäin... 1 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain 1994 4...2 Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1994 4...3 Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain 1994 4...4 Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 1994 4...5 Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivää hoidon aloituksesta 1994 4...5 Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin 1965 4...6 Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista uusista munuaistautidiagnooseista 1994 4... 6 Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu 3...7 Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1994 4...8 Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain 1994 4...9 Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain 1994 4...9 Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 31.12.4... Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain 1965 4...11 Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin 1965 4...11 Aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.3. Kansainvälinen vertailu 3...12 Hoitomuodon muutokset vuoden 4 aikana...13 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain 1994 4...14 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain 1994 4...14 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) 1994 4...14 Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan 1994 4...15 Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan 1994 4...15 Dialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l, 4...16 Dialyysipotilaat, joiden hemoglobiiniarvo on tavoitetasolla, 1 g/l tai korkeampi, 4...17 Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1,8 mmol/l, 4...18 Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella, 4...19 Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l, 4... Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l, 4... Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l, 4...21 Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l, 4...21 Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l, 4...22 Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l, 4...22 Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l, 4...23 Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l, 4...23 Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 %, 4...24 Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 %, 4...24 Dialyysipotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg, 4...25 Munuaisensiirtopotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg, 4...25 Dialyysipotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä 4...26 Munuaisensiirtopotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä 4...26 Sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu sijoitus kuvioiden 14 29 vertailuissa...27 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit 1998 4...28
Suomen munuaistautirekisteri 4 Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 1964 alkaen. Rekisterin arvioidaan kattavan ainakin 97 99 prosenttia Suomen kaikista aktiivihoitopotilaista (dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaat). Vuoden 4 lopussa rekisterissä oli tiedot 9 378 potilaasta, joista 3 584 oli elossa. Vuosiraportti 4 esittää tuoreimmat tiedot uremian aktiivihoidon ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä ja aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta. Aktiivihoitoon otetaan yhä vanhempia potilaita. Vuonna 1994 Suomessa otettiin aktiivihoitoon vain 12 yli 75-vuotiasta potilasta, mutta vuonna 4 vastaava määrä oli 9 potilasta (sivu 4). Toisaalta uusien 65 74-vuotiaiden aktiivihoitopotilaiden määrä ei ole juurikaan kasvanut, vaan jopa hieman pienentynyt viiden viime vuoden aikana. Aktiivihoitopotilaan munuaistautidiagnoosi on yhä useammin tarkemmin määrittämätön (sivu 6). Tämä näyttää johtuvan siitä, että hoitoon tulee yhä vanhempia potilaita. Aktiivihoidon esiintyvyys (potilaiden määrä vuoden lopussa) on kasvanut 4 prosenttia vuodesta 1994. Yli 75-vuotiaiden ryhmässä esiintyvyys on lähes viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja 65 74-vuotiaiden ryhmässä se on melkein kaksinkertaistunut (sivu 9). Aktiivihoitopotilaiden ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt jonkin verran vuodesta 1994, mutta se on pysynyt lähes muuttumattomana viiden viime vuoden aikana (sivu 14). Vuosiraportti sisältää erityisanalyysit hoidon laatuun mahdollisesti vaikuttavien laboratorioarvojen jakaumista sairaanhoitopiireittäin (sivut 16 27). Analyysit esittävät, kuinka suuri osa potilaista on saavuttanut tietyn laboratorioarvon tavoitetason (albumiini, hemoglobiini, fosfaatti, ionisoitunut kalsium, lipidiarvot, diabeetikoiden glykoitunut hemoglobiini-a 1c ). Muuttujien jakaumissa on kohtalaisia, usein tilastollisesti merkitseviä, eroja sairaanhoitopiirien kesken. Sairaanhoitopiireistä käytetään raportissa kirjainkoodia, ja ainoastaan sairaanhoitopiirin vastaavalle nefrologille lähetetään tieto oman piirin koodista. Erityisanalyyseissä sairaanhoitopiirien tunnistaminen on haluttu estää, koska raportin tarkoitus on mahdollistaa objektiivinen laatuanalyysi, ei osoittaa sormella joitakin sairaanhoitopiirejä. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä 14. lokakuuta 5 Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja
Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti TAYS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Patrik Finne, LT, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS, HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, LT, apulaisylilääkäri OYS Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo, nefrologian erikoislääkäri OYS Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, LNS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Risto Tertti, LT, nefrologian erikoislääkäri TYKS
Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Sairaanhoitopiiri 1994 1999 Vuosi 2 3 4 Muutos (%) 1994 4 1 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 1288 438 238 165 433 8 189 132 1 71 1 259 261 2 167 358 91 72 13 25 1375 451 232 165 446 7 184 13 7 67 174 254 263 197 166 79 367 87 69 125 26 1415 456 229 166 455 7 182 129 5 65 171 25 265 195 166 77 374 83 67 121 26 1423 458 228 167 459 2 181 129 5 63 171 251 266 194 166 77 376 83 67 1 26 1432 459 228 168 463 2 181 129 4 63 17 251 267 195 166 77 379 82 67 1 27 11,2 4,7 4,4 1,6 6,9 1, 4, 2,4 5,7 11,5 5,3 3, 2,5 3,8,5 3,5 5,7, 7,5 8, 5,5 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 169 72 1175 881 732 1689 79 1181 866 726 1726 711 1189 857 723 1733 712 1195 856 723 1742 713 11 855 725 8,3 1,6 2,2 2,9 1, Koko maa 599 5171 56 52 5237 2,7 Vuoden 4 lopussa Suomessa oli 5,237 miljoonaa asukasta (Taulukko 1). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut voimakkaasti eteläisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 1994 väestömäärä on kasvanut 8 sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 13 sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 4 Pohjoinen alue 21 Läntinen alue Lounainen alue 22 19 18 17 12 16 15 13 14 Itäinen 6 11 alue 4 7 5 9 8 3 1 Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 1
Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Alue 1994 4 19 v (%) 64 v (%) 65 74 v (%) > 75 (%) Koko väestö 19 v (%) 64 v (%) 65 74 v (%) > 75 (%) Koko väestö Eteläinen Miehet Naiset 2 (26) 193 (23) 395 (25) 5 (65) 516 (62) 16 (63) 46 (6) 69 (8) 116 (7) 23 (3) 59 (7) 83 (5) 772 () 837 () 169 () 7 (25) (22) 47 (23) 545 (65) 558 (62) 12 (63) 57 (7) 72 (8) 13 (7) 33 (4) 7 (8) 3 (6) 842 () 9 () 1742 () Lounainen Miehet Naiset 87 (26) 83 (23) 17 (24) 212 (62) 9 (58) 421 (6) 27 (8) 38 () 64 (9) 14 (4) 32 (9) 46 (7) 34 () 362 () 72 () 82 (24) 78 (21) 16 (22) 215 (62) 213 (58) 428 (6) 3 (9) 36 () 66 (9) (6) 4 (11) 59 (8) 347 () 366 () 713 () Läntinen Miehet Naiset 151 (26) 144 (24) 295 (25) 352 (62) 343 (57) 696 (59) 44 (8) 64 (11) 8 (9) 23 (4) 53 (9) 76 (6) 571 () 64 () 1175 () 143 (24) 137 (22) 2 (23) 363 (62) 351 (57) 714 (59) 49 (8) 6 () 9 (9) 33 (6) 65 (11) 98 (8) 588 () 613 () 11 () Itäinen Miehet Naiset 115 (27) 1 (25) 225 (26) 268 (62) 253 (56) 5 (59) 34 (8) 48 (11) 82 (9) 17 (4) 37 (8) 53 (6) 433 () 448 () 881 () (24) 96 (22) 196 (23) 259 (61) 245 (57) 54 (59) 38 (9) 45 () 84 () 24 (6) 47 (11) 71 (8) 421 () 434 () 855 () Pohjoinen Miehet Naiset 9 (3) 5 (29) 215 (29) 221 (6) 5 (56) 426 (58) 25 (7) 33 (9) 57 (8) 11 (3) 23 (6) 34 (5) 366 () 366 () 732 () 97 (27) 93 (26) 189 (26) 2 (61) 4 (57) 425 (59) 29 (8) 33 (9) 62 (9) 17 (5) 31 (9) 49 (7) 364 () 361 () 725 () Koko maa Miehet Naiset 664 (27) 636 (24) 13 (25) 1553 (63) 1526 (58) 379 (6) 176 (7) 251 () 428 (8) 88 (4) 4 (8) 292 (6) 2482 () 2617 () 599 () 629 (25) 63 (23) 1233 (24) 162 (63) 1571 (59) 3173 (61) 4 (8) 247 (9) 451 (9) 127 (5) 254 (9) 3 (7) 2562 () 2675 () 5237 () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden 1994 ja vuoden 4 lopussa. Yli 65- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kasvanut 14 prosentista 16 prosenttiin. Eteläisellä alueella työikäisten ( 64 v) osuus on koko maan suurin, 63 prosenttia, ja eläkeikäisten osuus on pienin, 13 prosenttia. Muualla maassa vastaavat osuudet ovat 59 6 prosenttia ja 15 18 prosenttia. 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1994 1999 2 3 4 4 keskimäärin 1994 1999 2 3 4 4 keskimäärin 1 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 73 43 8 8 37 18 16 5 3 6 9 28 16 9 8 3 9 8 5 5 1 114 45 19 15 5 19 16 13 5 15 28 27 18 9 8 34 12 7 7 1 9 41 33 14 42 3 19 13 7 6 24 29 26 27 12 3 29 11 6 7 1 13 53 16 36 3 19 5 8 11 24 18 19 18 8 27 9 8 13 2 6 46 27 21 43 24 15 19 3 4 21 26 12 11 38 18 4 12 6 46 21 15 42 24 17 14 5 7 16 26 23 17 13 7 27 12 6 9 1 57 98 34 48 86 87 85 38 27 85 5 8 61 44 48 37 25 88 69 38 4 83 82 91 112 92 87 47 148 86 1 3 91 54 2 93 138 1 56 39 77 9 144 84 92 145 5 67 92 14 116 98 139 72 39 78 132 89 58 38 91 116 88 96 78 143 5 155 48 127 64 95 68 98 9 3 72 9 1 8 76 74 119 125 93 114 83 148 29 64 123 97 62 1 142 219 6 76 1 93 89 92 116 93 8 43 3 93 2 85 87 81 85 74 137 88 72 39 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 94 52 62 3 143 65 111 85 68 141 75 125 92 56 169 75 119 66 65 14 73 1 74 83 137 68 111 76 6 58 74 68 7 41 85 92 94 98 94 82 5 5 7 77 98 5 77 9 2 87 115 81 96 93 88 83 Koko maa Lapset < 15 v 318 11 472 17 489 8 494 9 49 7 453 62 11 91 18 94 9 95 94 8 87 11 Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Koko maassa ilmaantuvuus on kasvanut viiden viime vuoden aikana 3 prosenttia ja kymmenen viime vuoden aikana 5 prosenttia. Vuosina 4 ilmaantuvuus oli keskimäärin suurin lounaisella alueella ja pienin eteläisellä alueella. Lounaisella, läntisellä ja pohjoisella alueella ilmaantuvuus oli 6 22 prosenttia suurempi vuonna 4 kuin vuonna 1999. Eteläisellä alueella ilmaantuvuus oli samassa ajassa pienentynyt 5 prosenttia ja itäisellä alueella 12 prosenttia. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli 39 137 uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 3
Taulukko 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Vuosi Potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 19 v 44 v 45 64 v 65 74 v > 75 vkaikki 19 v 44 v 45 64 v 65 74 v > 75 vkaikki 1994 Miehet Naiset 1 11 37 4 77 82 5 132 43 43 86 6 6 12 178 14 318 15 2 8 39 44 42 134 7 244 171 1 68 29 41 72 53 62 1999 Miehet Naiset 14 6 52 31 83 121 54 175 79 64 143 3 21 51 296 176 472 22 16 58 36 47 177 78 128 415 261 328 293 92 154 117 66 91 2 Miehet Naiset 6 4 5 31 81 149 72 221 75 44 119 3 28 58 3 179 489 9 7 8 57 37 47 8 154 381 1 27 26 116 162 122 67 94 3 Miehet Naiset 9 4 13 53 18 71 118 55 173 89 5 139 62 36 98 331 163 494 14 7 61 21 41 163 76 119 445 4 312 512 146 266 13 61 95 4 Miehet Naiset 9 6 15 63 24 87 9 78 187 61 5 111 57 33 9 299 191 49 14 12 72 29 51 149 6 128 299 3 246 45 13 237 117 71 94 Taulukko 4 esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 1994 4. Kymmenessä vuodessa ilmaantuvuus kasvoi kaiken kaikkiaan 5 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli vuonna 4 melkein kuusi kertaa niin suuri kuin vuonna 1994. Samassa ajassa ilmaantuvuus kasvoi 22 prosenttia 65 74-vuotiaiden ikäryhmässä ja prosenttia 45 64-vuotiaiden ikäryhmässä. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1 1 9 7 6 5 4 3-94 -95-96 -97-98 -99 - -1-2 -3-4 Vuosi Pohjoinen Lounainen Läntinen Koko maa Eteläinen Itäinen Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivän kuluttua hoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1 1 9 7 6 5 4 3-94 -95-96 -97-98 -99 - -1-2 -3-4 Vuosi Pohjoinen Lounainen Läntinen Koko maa Eteläinen Itäinen Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina 1994 4 tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 31.12.4 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1994 4 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 1998. Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloituksesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta 3 on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 9 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 5
Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 1965 4 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 35 3 Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä 25 Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 2 diabetes 15 Tarkemmin määrittämätön Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti 5 Amyloidoosi Pyelonefriitti 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Taulukko 5. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista uusista munuaistautidiagnooseista Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Vuosi Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista uusista diagnooseista (%) 19 v 44 v45 64 v 65 74 v> 75 (%) Kaikki 1994 1999 2 3 4 /11 () 2/ () 1/ () /13 () 3/15 () 2/77 (3) 4/83 (5) 5/81 (6) 3/71 (4) 9/87 () /132 (8) 8/175 (5) /221 (9) 12/173 (7) 14/187 (7) 13/86 (15) 14/143 () 17/119 (14) 3/139 (22) 21/111 (19) 4/12 (33) 11/51 (22) 12/58 (21) 29/98 (3) 33/9 (37) 29/318 (9) 39/472 (8) 55/489 (11) 74/494 (15) /49 (16) Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Glomerulonefriitti on uusien aktiivihoitopotilaiden kolmanneksi tavallisin diagnoosi, ja sen aiheuttama aktiivihoidon ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana yli kymmenen vuotta. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien ryhmä on kasvanut voimakkaimmin viime vuosina ja se on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Taulukko 5 osoittaa, että tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista diagnooseista on suurin yli 75- vuotiailla potilailla. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus ei ole juurikaan kasvanut eri ikäryhmissä viime vuosina, mutta kaikkien uusien potilaiden joukossa osuus on suurentunut, koska yli 75-vuotiaiden aktiivihoitoon tulevien potilaiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 3. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 3 Yhdysvallat Japani Saksa Kreikka Belgia, hollanninkielinen Espanja, Valencia Espanja, Katalonia Itävalta Italia Tanska Espanja, Baskia Ruotsi Skotlanti Alankomaat Norja Englanti ja Wales Suomi Islanti Venäjä 5 15 25 3 35 4 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Kuviossa 5 on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 3 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa (The 5 USRDS Annual Data Report Atlas, www.usrds.org). Aktiivihoidon ilmaantuvuus Suomessa oli vertailun kolmanneksi pienin. Suomessa ilmaantuvuus oli melkein yhtä suuri kuin Norjassa. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli 3 prosenttia ja Tanskassa 4 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 7
Taulukko 6. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1994 1999 2 3 4 1994 1999 2 3 4 1 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 587 188 95 57 4 96 69 45 35 37 76 15 6 74 61 19 132 33 31 59 13 794 265 133 66 278 2 95 68 47 42 92 199 124 88 74 31 168 5 31 61 16 89 295 181 88 311 119 6 9 62 43 118 229 139 4 81 31 237 62 47 68 18 942 316 188 96 321 13 115 98 63 45 112 224 141 4 92 36 237 59 48 76 18 959 344 1 9 332 138 5 112 63 47 118 219 145 99 44 245 62 46 16 456 429 399 346 471 461 366 341 317 522 422 5 46 366 365 237 368 361 43 453 517 578 587 572 4 624 493 516 524 438 622 528 784 471 446 445 395 458 575 448 488 622 629 646 791 53 683 574 583 696 59 658 688 915 524 535 489 4 634 743 7 564 686 662 69 824 576 7 6 634 759 62 712 656 891 53 535 555 465 631 713 717 633 683 669 749 883 65 717 657 5 87 65 749 693 872 543 514 596 569 647 754 691 668 63 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 71 296 492 44 274 957 414 68 54 341 86 494 73 591 445 1155 522 743 585 456 1176 561 778 592 477 436 422 419 459 374 567 584 515 582 469 629 694 591 689 616 666 733 622 683 631 675 787 648 692 658 Koko maa 2167 2824 3319 3461 3584 425 546 637 663 684 Taulukossa 6 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 1994 4. Koko maassa esiintyvyys kasvoi 61 prosenttia vuodesta 1994 ja 25 prosenttia vuodesta 1999. Sairaanhoitopiireissä esiintyvyys oli kasvanut 16 155 prosenttia kymmenessä vuodessa. Vuoden 4 lopussa esiintyvyys oli suurempi lounaisella alueella kuin muilla alueilla. Vuodesta 1994 esiintyvyys oli kasvanut eniten lounaisella alueella (85 prosenttia) ja vähiten itäisellä alueella (51 prosenttia). 8 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Taulukko 7. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Vuosi Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 19 v 44 v 45 64 v 65 74 v > 75 vkaikki 19 v 44 v 45 64 v 65 74 v > 75 vkaikki 1994 Miehet Naiset 54 24 78 42 333 735 547 395 942 176 173 349 34 29 63 1213 954 2167 81 38 6 428 369 399 891 633 761 997 689 816 387 142 216 489 365 425 1999 Miehet Naiset 74 36 1 411 322 733 816 486 132 286 224 5 89 169 1676 1148 2824 114 58 86 459 374 417 1195 76 949 152 913 117 87 349 5 664 433 546 2 Miehet Naiset 79 43 122 423 3 743 97 584 1554 362 285 647 129 124 253 1963 1356 3319 124 7 98 483 3 432 1351 8 184 1169 1468 1116 512 77 771 5 637 3 Miehet Naiset 81 46 127 437 34 741 989 591 15 41 3 71 182 13 312 9 1371 3461 128 76 2 5 362 432 1366 812 88 3 1225 1575 154 526 847 819 514 663 4 Miehet Naiset 84 51 135 455 292 747 9 625 1634 397 29 687 2 161 381 2165 1419 3584 133 85 1 522 349 438 13 851 1115 1946 1176 1525 1737 635 2 845 531 684 Kuvio 6. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta 7 6 5 4 Lounainen Eteläinen Koko maa Pohjoinen Itäinen Läntinen Taulukossa 7 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys vuosina 1994 4 ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä esiintyvyys on lähes viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja 65 74- vuotiaiden ikäryhmässä lähes kaksinkertaistunut. Esiintyvyys on kasvanut myös nuoremmissa ikäryhmissä, mutta hitaammin. Kuviossa 6 alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 31.12.4 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1994 4 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. 3-94 -95-96 -97-98 -99 - -1-2 -3-4 Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 9
Kuvio 7. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 31.12.4 Suomen munuaistautirekisteri 4 Lappi 668 potilasta/1 milj. as. Koko maa 684 potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 7 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > 7 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 691 Pohjois- Pohjanmaa 647 Kainuu 754 Keski- Pohjanmaa 569 Vaasa 596 Etelä- Pohjanmaa 514 Keski-Suomi 543 Pohjois-Savo 872 Pohjois-Karjala 693 Ahvenanmaa 63 Satakunta 883 Varsinais- Suomi 749 Pirkanmaa 717 Kanta- Häme 65 Helsinki- Uusimaa 669 Päijät- Häme 657 Etelä-Savo 65 Kymenlaakso 5 Etelä- Karjala 87 Itä-Savo 749 Kuviossa 7 sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli 31.12.4 seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 6, seitsemässä 6 7 ja seitsemässä yli 7 potilasta miljoonaa asukasta kohti. Alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita (alueiden rajat on piirretty paksulla viivalla). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 8. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 1965 4 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 7 6 5 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi 4 3 Munuaisensiirto 1965 197 1975 19 1985 199 1995 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 Vuosi Kuvio 9. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 1965 4 Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä 16 14 1 6 4 Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi 1965 197 1975 19 1985 Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti 199 1995 Kuviossa 8 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Viidentoista viime vuoden aikana munuaisensiirron saaneiden ja hemodialyysipotilaiden määrä on kasvanut nopeammin kuin peritoneaalidialyysipotilaiden määrä. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa 9. Vuoden 4 lopussa diabetes oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 177/1 miljoona asukasta) ja 26 prosenttia aktiivihoitopotilaista oli diabeetikoita. Glomerulonefriitti oli toiseksi tavallisin diagnoosi (esiintyvyysluku 159/1 miljoona asukasta). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 11
Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.3. Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 3 Japani Yhdysvallat Espanja, Valencia Espanja, Katalonia Italia Saksa Espanja, Baskia Belgia, hollanninkielinen Kreikka Itävalta Ruotsi Tanska Skotlanti Alankomaat Norja Suomi Englanti ja Wales Islanti Viro Venäjä 4 6 14 16 1 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.3 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Japanissa (vain dialyysipotilaat) ja Yhdysvalloissa (The 5 USRDS Annual Data Report Atlas, www.usrds.org). Suomen esiintyvyysluku oli vertailussa viidenneksi pienin. Norjassa esiintyvyys oli yhtä suuri kuin Suomessa. Ruotsissa esiintyvyys oli 18 prosenttia ja Tanskassa 12 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Esiintyvyysluvuissa oli Pohjoismaiden kesken pienemmät erot kuin ilmaantuvuusluvuissa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa 5. 12 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 11. Hoitomuodon muutokset vuoden 4 aikana Suomen munuaistautirekisteri 4 Kaikki uudet potilaat 49 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 1 Uudestaan hoitoon 3 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 2 37 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 33 Potilaita vuoden lopussa 31 54 78 Ulkomaille muuttaneet 1 8 55 54 Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 42 Potilaita vuoden lopussa 2142 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 1116 Potilaita vuoden lopussa 1141 21 116 212 Hoito keskeytetty 33 64 33 Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 2 Palautunut toiminta 7 potilaat 363 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet 1 Vuoden 4 aikana aktiivihoitoon tuli 49 uutta potilasta (Kuvio 11). Viisi potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 462 potilasta. Vuoden aikana kuoli 363 potilasta ja 9 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 64:lla oli toimiva siirtomunuainen, 54 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 212 hemodialyysissä. 33 potilaan hoito keskeytettiin. Vuoden aikana tehtiin 197 munuaisensiirtoa, joista kaksi oli yhdistettyjä maksan- ja munuaisensiirtoja (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 13
Taulukko 8. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 1) 1994 1999 2 3 4 4 1994 1999 2 3 4 4 Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 83 5 84 9 78 95 155 117 124 95 119 118 114 9 89 89 6 115 128 3 68 113 112 1 91 92 115 113 4 77 5 79 86 73 9 132 6 93 9 114 7 86 86 85 99 1 117 99 65 5 9 111 88 85 7 4 98 Koko maa 88 1 6 2 4 2 85 97 1 97 98 96 1) Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä Kuvio 12. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Kuolleisuus/ potilasvuotta 16 Kuvio 13. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Kuolleisuus/ potilasvuotta 16 14 1 6 Pohjoinen Itäinen Läntinen Koko maa Eteläinen Lounainen 14 1 6 Pohjoinen Itäinen Läntinen Koko maa Eteläinen Lounainen 4 4-94 -95-96 -97-98 -99 - -1-2 -3-4 Vuosi -94-95 -96-97 -98-99 - -1 Vuosi -2-3 -4 Taulukossa 8 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina 1994 4. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään 9 päivää aktiivihoidossa. Vuosina 4 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kuvioissa 12 ja 13 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 4 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 1994 4 on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa 13. Koko maassa vakioitu kuolleisuus on pysynyt lähes muuttumattomana viiden viime vuoden aikana. 14 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Taulukko 9. Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä (%) 1994 1999 2 3 4 Muutos (%) 1994 4 Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Amyloidoosi Virtsateiden obstruktiot Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 632 (3,1) 39 (18,6) 215 (,2) 78 (3,7) 232 (11,) 63 (3,) 64 (3,1) 115 (5,5) 68 (3,2) 63 (3,) 66 (3,1) 38 (1,8) 8 (,4) 54 (2,6) 8 (,4) (,5) 724 (26,3) 52 (18,3) 336 (12,2) 157 (5,7) 255 (9,3) 1 (4,4) 117 (4,2) 115 (4,2) 94 (3,4) 85 (3,1) 87 (3,2) 49 (1,8) 29 (1,1) 5 (1,8) 19 (,7) 9 (,3) (24,5) 561 (17,2) 417 (12,8) 26 (7,9) 284 (8,7) 191 (5,8) 128 (3,9) 126 (3,9) 111 (3,4) 99 (3,) 1 (3,1) 55 (1,7) 54 (1,7) 47 (1,4) (,6) 13 (,4) 811 (24,) 589 (17,4) 428 (12,7) 293 (8,7) 286 (8,5) 2 (6,) 127 (3,8) 121 (3,6) 115 (3,4) 8 (3,2) 4 (3,1) 58 (1,7) 54 (1,6) 49 (1,4) 23 (,7) 14 (,4) 823 612 441 32 284 243 136 118 121 117 6 6 55 5 3 15 (23,4) (17,4) (12,6) (8,6) (8,1) (6,9) (3,9) (3,4) (3,5) (3,3) (3,) (1,7) (1,6) (1,4) (,9) (,4) 3 57 6 29 22 287 111 2 79 87 62 58 627 8 265 53 Kaikki 23 () 2748 () 3265 () 33 () 3515 () 67 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä 1994 (%) Potilasvuosien määrä 4 (%) Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Virtsateiden obstruktiot Amyloidoosi Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 71 (23,1) 81 (26,2) (6,4) 25 (8,2) 26 (8,6) 17 (5,7) 14 (4,4) 11 (3,4) 11 (3,7) 9 (2,8) (3,1) 7 (2,2) 1 (,2) 6 (1,9) (,1) () 111 (21,6) 65 (12,5) 62 (12) 46 (8,9) 41 (8,) 26 (5,) 27 (5,2) 11 (2,1) 67 (12,9) 21 (4,1) 7 (1,4) () 4 (,8) 19 (3,7) 7 (1,3) 2 (,4) 45 (35,2) 245 (19,2) 133 (,4) 6 (,5) 164 (12,9) 19 (1,5) 24 (1,9) 46 (3,6) 37 (2,9) 33 (2,6) 49 (3,8) 31 (2,4) 3 (,2) 29 (2,3) 1 (,1) 8 (,6) 632 (3,1) 39 (18,6) 215 (,2) 78 (3,7) 232 (11) 63 (3) 64 (3,1) 68 (3,2) 115 (5,5) 63 (3,) 66 (3,1) 38 (1,8) 8 (,4) 54 (2,6) 8 (,4) (,5) 56 (18,7) 9 (3,1) 11 (3,8) 37 (12,4) 18 (6,2) 25 (8,3) (6,7) 9 (3,) 4 (1,4) (3,5) 2 (,5) 5 (1,5) 5 (1,7) 2 (,7) 3 (1,1) 1 (,3) 175 (15,5) 115 (,2) 6 (9,4) 228 (,2) 68 (6,) 141 (12,5) 64 (5,7) 3 (2,7) 67 (6,) 51 (4,5) 15 (1,3) 2 (,2) 22 (2,) 15 (1,3) 23 (2,) 5 (,4) 592 (28,4) 47 (19,5) 324 (15,5) 37 (1,8) 198 (9,5) 77 (3,7) 51 (2,5) 82 (3,9) 46 (2,2) 56 (2,7) 89 (4,3) 53 (2,6) 28 (1,3) 33 (1,6) 4 (,2) 9 (,4) 823 (23,4) 612 (17,4) 441 (12,6) 32 (8,6) 284 (8,1) 243 (6,9) 136 (3,9) 121 (3,5) 118 (3,4) 117 (3,3) 6 (3,) 6 (1,7) 55 (1,6) 5 (1,4) 3 (,9) 15 (,4) Kaikki 38 () 516 () 1279 () 23 () 3 () 1127 () 88 () 3515 () Taulukko 9 esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina 1994 4. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut 67 prosenttia vuodesta 1994 ja 28 prosenttia vuodesta 1999. Glomerulonefriitti on tavallisin yksittäinen diagnoosi, jos tyypin 1 ja 2 diabetes katsotaan erillisiksi diagnooseiksi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti ja vuonna 4 se oli 23 prosenttia. Tyypin 1 diabeteksen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1994. Tyypin 2 diabeteksen ja tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuudet ovat kasvaneet huomattavasti. Taulukossa on esitetty potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina 1994 ja 4. Sekä vuonna 1994 että vuonna 4 peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi oli tyypin 1 diabetes. Hemodialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi oli vuonna 1994 glomerulonefriitti, mutta vuonna 4 se oli tyypin 2 diabetes, joka on yleistynyt tässä potilasryhmässä huomattavasti. Glomerulonefriitti pysyi munuaisensiirtopotilaiden yleisimpänä diagnoosina. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 15
Kuvio 14. Dialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on suurempi kuin 35 g/l, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): T J R Q C U A S O P B V FIN M L F E K D H N G 1 3 1 2 1 1 1 1 11 4 Seuraavilla sivuilla esitetään hoidon laatuun mahdollisesti liittyvien kliinisten ja laboratorio-muuttujien jakaumat sairaanhoitopiireittäin. Kuvioissa on esitetty, miten suuri osuus dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista on muuttujien viitealueella tai on saavuttanut muuttujien tavoitetasot. Osuuksien luottamusvälit on laskettu käyttäen binomiaalijakaumaa. Sairaanhoitopiireille on annettu satunnaistetusti ja sokkoutetusti kirjainkoodit; koodi FIN tarkoittaa koko maata. Jokaisen sairaanhoitopiirin kohdalla on mainittu puuttuvien arvojen osuus, eli kuinka suuresta osasta potilaista laboratorioarvoa ei ole ilmoitettu. Seerumin albumiinin tavoitetasona on pidetty 35 g/l. Kuviossa 14 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista albumiinipitoisuus ylittää 35 g/l eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Koko maassa tämä osuus oli 5 prosenttia, ja se vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Albumiinipitoisuus oli ilmoitettu 81 prosentista munuaisensiirtopotilaista, ja heistä 82 prosentilla albumiinipitoisuus oli yli 35 g/l. 16 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 15. Dialyysipotilaat, joiden hemoglobiiniarvo on tavoitetasolla, 1 g/l tai korkeampi Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden Hb on 1 g/l tai korkeampi, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): P A E N S B T H FIN J L M K Q C O U R F V D G 1 Munuaispotilaiden veren hemoglobiinipitoisuuden yleiseksi tavoitteeksi on suositettu 1 g/l (Nephrol Dial Transplant 4;19 (Suppl 2):ii6-ii15). Kuviossa 15 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista oli suosituksen mukainen veren hemoglobiinipitoisuus eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Koko maassa osuus oli 78 prosenttia, ja se vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,1). Hemoglobiinipitoisuus oli ilmoitettu prosentista munuaisensiirtopotilaista. Munuaisensiirtopotilaista 92 prosentilla oli hemoglobiinipitoisuus yli 1 g/l, eikä osuus vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,139). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 17
Kuvio 16. Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1,8 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on alle 1,8 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): N H A Q P T M L S FIN C O K B F U E V R J D G 1 4 Dialyysipotilaiden seerumin fosfaattipitoisuuden tavoitetasoksi on yleisesti määritelty alle 1,8 mmol/l. Kuviossa 16 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista fosfaattipitoisuus alittaa raja-arvon eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Koko maassa osuus oli 68 prosenttia ja osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin (p =,25). Fosfaattipitoisuus oli ilmoitettu 93 prosentista munuaisensiirtopotilaista. Munuaisensiirtopotilaista 99 prosentilla seerumin fosfaattipitoisuus oli alle 1,8 mmol/l, eikä osuus vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,558). 18 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 17. Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q N R P A B T H S E J O C FIN M F V K U D L G 5 4 6 1 8 Plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuuden viitealue on 1,16 1,3 mmol/l (Huslabin tutkimusohjekirja, www.huslab.fi). Kuviossa 17 on esitetty, kuinka suurella osuudella dialyysipotilaista ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli viitealueella vuoden 4 lopussa. Koko maassa tämä osuus oli 58 prosenttia. Dialyysipotilaiden arvoista 32 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja prosenttia yläpuolella. Viitealueella olevien dialyysipotilaiden osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Munuaisensiirtopotilaiden arvoista 7 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja 22 prosenttia yläpuolella. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 19
Kuvio 18. Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): A D H S C J G L FIN K F M E P O T N Q R V B U 2 11 1 7 6 7 4 1 4 2 5 3 4 4 9 6 3 4 Kuvio 19. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): E F H A S M N V D U FIN G C Q T R K J O L P B 42 14 7 5 27 11 11 45 34 8 3 32 6 4 18 7 4 Seerumin kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 5 mmol/l. Kuvioissa 18 ja 19 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista kolesterolitaso alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 81 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 58 prosenttia. Munuaisensiirtopotilailla osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,5), mutta dialyysipotilailla ei (p =,417). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio. Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): G E S A H L F M FIN O C J B P T V U K D Q R N 8 3 7 2 1 1 6 5 7 6 7 4 11 3 4 3 11 6 Kuvio 21. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: A E M H F FIN U O S P V Q R B J D L K C T G N Puuttuvat arvot (%): 5 14 42 12 11 23 7 4 8 32 11 27 7 6 34 3 49 3 Seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 3 mmol/l. Kuvioissa ja 21 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista LDL-kolesterolitaso alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 87 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 76 prosenttia. Munuaisensiirtopotilailla osuus vaihteli tilastollisesti merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,1), mutta dialyysipotilailla ei (p =,54) Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 21
Kuvio 22. Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q M L R O V U E P FIN C A T N B S J K F G D H 5 1 6 4 3 4 3 4 5 6 2 9 7 7 3 8 11 1 Kuvio 23. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: R Q P U M L K O FIN J A G T E V F C B S N D H Puuttuvat arvot (%): 32 8 4 11 5 7 6 19 11 11 44 3 36 34 7 3 27 14 Seerumin HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti yli 1 mmol/l. Kuvioissa 22 ja 23 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HDL-kolesterolitaso ylittää raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 73 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 91 prosenttia. HDL-kolesterolitasot vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p <,1) että munuaisensiirtopotilailla (p <,1). 22 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 24. Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q T F P D N A C S H O FIN K V B M J R L U E G 11 4 11 2 6 7 1 5 5 3 3 6 7 1 4 3 8 Kuvio 25. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q P U H K D C T O G FIN N M E A F S L J R B V 4 11 14 6 27 34 3 23 36 3 5 17 7 7 11 32 Seerumin triglyseridiarvon yleisesti käytetty raja-arvo on 2 mmol/l. Kuvioissa 24 ja 25 on esitetty kuinka suurella osuudella dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista triglyseridipitoisuus alittaa raja-arvon. Dialyysipotilailla tämä osuus oli 73 prosenttia ja munuaisensiirtopotilailla se oli 76 prosenttia. Triglyseridipitoisuus ei vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken dialyysipotilailla (p=,326) eikä munuaisensiirtopotilailla (p=,118). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 23
Kuvio 26. Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 % Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle 7 %, % diabetesta sairastavista dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): N Q H V F E G C R M FIN L K S D A B J T U O P 7 13 13 3 9 5 7 13 4 7 Kuvio 27. Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 % Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle 7 %, % diabetesta sairastavista munuaisensiirtopotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q G R U D S H P FIN J V M L O C K T A F E B N 3 13 4 2 13 4 8 4 Seerumin glykoituneen hemoglobiinin A 1c -pitoisuuden (HbA 1c ) tavoitetaso on yleisesti alle 7 %. Kuvioissa 26 ja 27 on esitetty, kuinka suurella osalla diabetesta sairastavista dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HbA 1c -pitoisuus alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 34 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 14 prosenttia. HbA 1c - pitoisuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p <,9) että munuaisensiirtopotilailla (p <,5). 24 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Kuvio 28. Dialyysipotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden verenpaine on matalampi kuin 13/85 mmhg, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): B F L H J M O N S FIN E T V C A G P R D U K Q 5 1 2 1 1 1 8 Kuvio 29. Munuaisensiirtopotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden verenpaine on matalampi kuin 13/85 mmhg, % munuaisensiirtopotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): V B E P A F G O Q FIN H M R D U T L S C N J K 7 26 4 3 3 3 3 4 3 2 4 3 2 Munuaispotilaiden verenpainetason yleiseksi tavoitteeksi on suositettu alle 13/85 mmhg. Kuvioissa 28 ja 29 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista oli suosituksen mukainen verenpainetaso eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 31 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 24 prosenttia. Osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p =,6) että munuaisensiirtopotilailla (p <,1). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 25
Kuvio 3. Dialyysipotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä, % dialyysipotilaista 9 7 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): D U Q J V A H P C S G T N B F FIN O L R E K M 7 4 7 3 2 2 19 3 3 2 3 2 3 2 9 7 6 5 4 3 Kuvio 31. Munuaisensiirtopotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q N H L J M S A G FIN D C V T B O E U F K R P 2 3 1 1 2 4 3 9 5 3 4 5 5 5 4 3 Kuvioissa 3 ja 31 on esitetty verenpainelääkitystä käyttävien dialyysipotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden osuus vuoden 4 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 68 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 88 prosenttia. Verenpainelääkitystä käyttävien dialyysipotilaiden (p <,1) ja munuaisensiirtopotilaiden (p <,1) osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin. 26 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4
Taulukko 11. Sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu sijoitus kuvioiden 14 29 vertailuissa Suomen munuaistautirekisteri 1994 4 Sairaanhoitopiirin koodinumero 33. 57. 51. 71. 37. 41. 59. 63. 31. 47. 43. 55. 49. 67. 53. 69. 65. 35. 39. 45. 61. Sijoitusten summa 119 1 132 141 145 152 154 167 176 177 181 186 187 188 197 197 199 3 215 222 226 Taulukossa 11 on laskettu yhteen sairaanhoitopiirien sijoitukset kuvioista 14 29. Sairaanhoitopiiri, jonka potilaista suurin osa on saavuttanut tavoitetason, saa muuttujakohtaisen sijaluvun 1. Sairaanhoitopiiri, jossa potilaat ovat harvimmin saavuttaneet tavoitetason, saa sijaluvun 21. Sairaanhoitopiirien sijoitukset kaikista 16 analyysistä on laskettu yhteen sijoitussummaksi. Jos sijoitussumma on pieni, sairaanhoitopiirin potilaat ovat suhteellisen hyvin saavuttaneet eri laboratorioarvojen tavoitetasot. Taulukossa 11 sairaanhoitopiireille on annettu toinen salainen koodi kuin kuvioissa 14 31; koodi lähetetään ainoastaan sairaanhoitopiirin vastaavalle nefrologille. On pidettävä mielessä, että moni seikka voi vaikuttaa taulukossa 11 olevaan sijoitussummaan, esim. aktiivihoidon esiintyvyys, aktiivihoitopotilaiden ikäjakauma ja hoitomuotojen jakaumat. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 27
Hakemisto 1998 4 Aluejako 4:1 Cockroft Gaultin kaava 1998: Cox-regressio 1998:, 2:15 16 D-vitamiinihoito 1999:14 15 Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan 2:14 diagnooseittain 1998:12 hoitomuodoittain 1998:11 ikäryhmittäin 1998:11, 2:14 monimuuttujamalli 2:16 vaikuttavat muuttujat 1998:, 2:15 16 Erytropoietiinihoito 1999:16 Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain 1998:2, 1999:2 3, :2 3, 1:6 7, 2:6 7, 3:6 7, 4:8 9 diagnooseittain 1999:9, :8, 1:9, 2:9, 3:9, 4:11 ennuste 3:15 hoitomuodoittain 1998:5, 1999:6,, :6 7, 1:9,11, 2:9,11, 3:9,11: 4:11,13 ikäryhmittäin 1998:2, 1999:3, :3, 1:7, 2:7, 3:7, 4:9 kansainvälinen 1:, 2:, 3:, 4:12 sairaanhoitopiireittäin 1998:2 3, 1999:2,4, :2,4, 1:6,8, 2:6,8, 3:6,8, 4:8, sukupuolittain 1:7, 2:7, 3:7, 4:9 vakioitu 1:7, 2:7, 3:7, 4:9 Glomerulusfiltraatio 1998: Hoitomuodon muutokset 1998:5, 1999:6, :6, 1:11, 2:11, 3:11, 4:13 Hoitotavoitteet sairaanhoitopiireittäin 4:16 25, 27 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 1998:8 uusien potilaiden 1998:8, :9,12, 1:4 vaikutus eloonjäämiseen 2:14 16 vuoden lopussa 1999:, :11, 1:7, 2:7 Ilmaantuvuus, aktiivihoidon 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:2 3, 3:2 3, 4:5 alle 15-vuotiaiden 1998:4, 1999:5, :5, 1:3, 2:3, 3:3, 4:3 alueittain 1998:4, 1999:5, :5, 1:2 3, 2:2 3, 3:2 3, 4:3,5 diagnooseittain 1998:9, :9, 1:4, 2:4, 3:4, 4:6 hoitomuodoittain 1998:5, 1999:6, :6, 1:11, 2:11, 3:11 ikäryhmittäin 4:4 kansainvälinen 1:5, 2:5, 3:5, 4:7 sairaanhoitopiireittäin 1998:4, 1999:5, :5, 1:3, 2:3, 3:3, 4:3 sukupuolittain 4:4 vakioitu 1:3, 2:2 3, 3:2 3, 4:5 Immunosuppressio 1998:, :12 13, 3:18 Kt/V 1999:11, 2:17 Kuolemansyyt hoitomuodoittain :18 Kuolleisuus 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:12, 3:12, 4:14 alueittain 1:12, 2:12, 3:12, 4:14 diagnooseittain :17 ennen 9 päivää aktiivihoidon aloituksesta 1:12 hoitomuodoittain 1998:5, 1999:6, :6,16, 1:11, 2:11, 3:11 munuaisensiirtopotilaiden :17 vakioitu 1:13, 2:12, 3:12, 4:14 Laboratorioarvot albumiini 1998:, 1999:11 12, 2:15,16,18, 4:16 CRP 1999:11, 2:15,22 fosfaatti 1999:15, 2:15,16,18, 4:18 glykoitunut hemoglobiini A1c 2;15, 4:24 HDL-kolesteroli 1999:13, 2:15,21, 4:22 hematokriitti 1999:16, 2:15 hemoglobiini 2:15, 4:17 ionisoitunut kalsium 1998:, 1999:15, 2:15,18, 4:19 kokonaiskolesteroli 1999:13 14, 2:, 4: kreatiniini 1998:, 2:15 17 LDL-kolesteroli 2:15,, 4:21 triglyseridit 1999:13, 2:15,21, 4:23 urea 1998:, 2:15 Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 1:21 amputaatio 1: angina pectoris 1:18 hyperlipidemia 1:21 munuaistautidiagnooseittain 1998:7 muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 1: sepelvaltimotauti 1:18 sydämen vajaatoiminta 1:19 sydäninfarkti 1:18 19 vasemman kammion hypertrofia 1:19 verenpainetauti 1998:, 1999:17, :14 15, 1:21, 2:15,19, 4:25 28 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4